perjantai 5. elokuuta 2016

Obama: Luottamusta Putiniin pitää testata Syyriassa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 5.8.2016 klo 4:01

Obama: Luottamusta Putiniin pitää testata Syyriassa

Yhdysvaltojen mukaan Venäjä joutuu vastaamaan kansainvälisesti yhteistyöstään ”murhanhimoisen” Assadin hallituksen kanssa, mikäli maa ei sitoudu konfliktin selvittämiseen.

Presidentti Obama puhui Pentagonissa lehdistölle torstaina 4. elokuuta 2016.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi torstaina, ettei usko Venäjän tekevän yhteistyötä sisällissodan päättämiseksi Syyriassa. Obama kritisoi Venäjää tuen antamisesta Syyrian hallituksen hyökkäyksille maan oppositiota vastaan. Hänen mukaansa Venäjän toimet nostavat esiin ”hyvin vakavia kysymyksiä” Moskovan pyrkimyksistä viedä tilannetta parempaan suuntaan.

Tästä huolimatta Yhdysvallat ja Venäjä tutkivat Obaman mukaan mahdollisuutta laajempaan sotilaalliseen yhteistyöhön Syyriassa. Se voisi tarkoittaa tiedustelutiedon jakamista. Tästä on oltu huolissaan Yhdysvaltain puolustushallinnossa, koska tietojen jako venäläisten kanssa voisi kriitikoiden mukaan hyödyttää

Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia. Obaman mukaan Assad on menettänyt oikeutuksensa johtaa maata.

– En ole luottavainen siihen, että voimme luottaa venäläisiin ja Vladimir Putiniin. Ja tästä syystä meidän täytyy testata heitä, Obama sanoi.

Obaman mukaan Venäjän on osoitettava halunsa väkivallan vähentämiseen ja keskittyä taistelemaan Isisiä ja muita ääriryhmiä vastaan. Presidentin mukaan maan on oltava nyt tosissaan tai muuten se näyttäytyy kansainvälisesti vastuuttoma toimijana tukien ”murhanhimoista” hallitusta, ja joutuu vastaamaan siitä kansainvälisesti.

Terveisiä Selkäsaaresta - mustikoita ja puunsahaamista + pilkkomsta...

Menimme Selkäsaareen aikaisin torstaiaamuna ja tulimme takaisin hetki sitten perjantaina illansuussa.
Torstaina ilma oli suorastaan erinomainen, perjantaina myös...

Tutut kuviot terassilla. Oli todella rentouttavaa istuskella hetken aikaa ja kuunnella taas kerran saaren hiljaisuutta - ennen työrupeaman alkamista.

Vaimoni meni mustikkaan ja minä aloin sahata talven varalle kuivia kuusipöllejä. Kuusipöllejä, jotka ajattelin sahata - "sitten joskus". Samalla virittelin tulistelupaikalle hyvät tulet.

Hain iltapäivällä siskoni ja hänen miehensä Hahtisaaresta käymään mökillä ja poimimaan mustikoita.
Kävimme porukalla poimimassa mustikoita, vaimoni jo toisen reissun. Kyllä mustikoita on, totesimme, että metsämansikat alkavat olla jo pääasiassa ohi. Tänä kesänä oli poikkeuksellisen paljon metsämansikoita. Tosin niitä on paikka paikoin vieläkin.

Paistoimme tulistelupaikalla perinteisiä makkaroita - myös Tampereen mustaa makkaraa, kyllä maistuivat ja päälle vielä murukahvit.

Tulin vieraittemme kanssa mantereelle torstaina illalla, vaimoni jäi saareen. Sovimme, että tulen perjantaiaamuna takaisin, niin tein.

Toiset aamukahvit juotuani aloitin puitten sahauksen.Vaimoni lähti vielä poimimaan lähistöltä mustikoita.

Sain päivän mittaan kaikki ne kuusipöllit sahatuksi ja osittain pilkotuksikin, jotka ajattelin sahata "sitten joskus" - toisin sanoen ensi tai seuraavana kesänä.

No toisaalta tämäntyyppinen äheltäminen liittyy selkeästi nykyiseen ajatusmaailmaani. Olen pyrkinyt tekemään kaikki välittömästi, mikäli siihen ei ole järkevää estettä. Tosin tunnustan, että minunkin tekemisissä saattaa joskus ilmetä tiettyä selektiivisyyttä. Kieltämättä joskus valikoin tekemiseni ja/tai ainakin priorisoin ne viimeisen päälle tarkasti.

Edelliseen sahaamiseen ja pilkkomiseen liittyen kehittelin uuden puuvarastoalueen, joka on oikeaoppisesti reilusti irti maasta.

Vaimoni tuli mustikkaämpärin kanssa todeten, että ainakin kerran hän vielä käy poimimassa mustikoita.
Hmmmmm - jaaha - kohta alkaakin puolukka-aika ja sitten sienestys.

Minun on kohta saatava katiskat taas veteen ja päästävä ongelle...

torstai 4. elokuuta 2016

Selkäsaaressa viime viikolla - metsämansikoita ja kivihommia...

Kävimme Selkäsaaressa viime viikon perjantaina ja lauantaina. Ilmat suosivat meitä.
Mökille noustuamme koimme ikävän yllätyksen. Orava oli hukkunut toiseen vesitynnyreistämme.
Työvaatteet päälle saatuani otin oravan lapionkärkeen ja vein sen kuusiryteikköön. Korpit hoitavat loput. Tyhjensin tynnyrin ja puhdistin sen.

Tutut kuviot terassilla. Oli taas mukava kuunnella saaren hiljaisuutta ennen työrupeamaa.

Vaimoni lähti metsämansikoita poimimaan ja minä orientoidun kivihommiin. Onneksi oli vain kaksi kiveä käsiteltävänä.

Oli mukava perjantaipäivä. Sain kivet lopullisesti ylös montuista - hyvälle hollille. Totesin, että muurahaisten pääpolku meni hetkeksi sekaisin maita monttuun takaisin lapioidessani. Vaimoni toi aimo annoksen metsämansikoita.

Illansuussa savustimme kotoa mukaan ottamamme pienen hauen ja muutaman ahvenen. Lisäksi aamulla kotipellosta otetut perunat keitettiin tulistelupaikan tulilla.

Kyllähän ne illansuussa maistuivat.

Kalaa, savustettua kalaa voi syödä monella tavalla. Itse olen totutellut syömään ne käsin = sormin. Mielestäni sitä kannattaa kokeilla...

Niin ja vielä se, että illansuussa, joutessani yritin laskea, kuinka monta suurta kuusta on rapiat 2000 neliömetrin mökkitontilla.
Arvioni on noin 50, joista suurin osa ihan tukkipuuluokkaa. Ainakin kolme on sellaisia, että syliin kun ottaa niin ainakaan minun käteni eivät riitä ympäri. Pikkukuusia on toinen mokoma. Koivuja on toistakymmentä ja muita puita muutamia.
Mökin ympäristössä on alullaan paljon mm. koivuja. Annetaanko niiden kasvaa, sen aika näyttää...

Aamukahvit lauantaina ja...

Tänään aamulla lähdin mukaan marjareissulle - ämpäri ja poimuri mukana josko mustikoita olisi poimurille riittävästi tyrkyllä.
Kyllähän niitä olisi ollut, mutta minäkin innostuin metsämansikoista. Tosin pääasiassa olin syömäpuolella. Kiersin lenkin mustikoita alustavasti tutkaillen ja vaimoni jäi metsämansikoita poimimaan.

Olin lähtiessäni laittanut kännykän Sports Trackerin päälle. Aika vaatimattomaksi lenkkini muodostui > 2, 2 km, johon käytin aikaa rapiat tunnin...

Loppujen lopuksi "hankalat = isot kivet" päätimme ratkaista seuraavasti: Toinen siirrettiin mökkitonttimme itärajalle, tarkalleen rajalinjalle ja toinen jätettiin paikoilleen, sillä se sattui olemaan jotakuinkin Kemin kaupungin Luoteislaiturinpolun alkupäässä (pohjoispäässä) tonttimme kohdalla eräällä rajalinjalla.

Kivihommat ovat ohi - ainakin tältä kesältä.

Mökin kulmassa oleva toinenkin vesitynnyri tyhjennettiin ja puhdistettiin. Toiveissa on, että lähipäivinä sataa tynnyreihin uudet vedet.

Loppuiltapäivä menikin sitten lepäillessä. Mukava saarikäynti kaiken kaikkiaan...

Lounaan voi pian tulostaa 3d:llä – tulostin näyttää kahvinkeittimeltä

Hmmmmm - ei tunnu erityisen herkullisesta mutta ken elää, hän näkee tämänkin todellisuuden. Mielenkiintoinen asia joka tapauksessa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Lounaan voi pian tulostaa 3d:llä – tulostin näyttää kahvinkeittimeltä

Tulostimen mallikappale on varustettu tilalla, jossa on kahdeksan koeputkimaista paikkaa pakastetuille ainesosille. 3d-tulostin voi keittää niissä aineksia eri lämpötiloissa.

RUOKA 3.8.2016 14:24

Timo Paukku

HELSINGIN SANOMAT

COLUMBIA ENGINEERING

Kokonaan 3d:llä tulostettu päivällinen.

KAHVINKEITIN, leivänpaahdin, tehosekoitin ja mikroaaltouuni – ne voivat saada keittiössä vierelleen professori Hod Lipsonin kehittämän 3d-ruokatulostimen.

Uudenlainen 3d-tulostin voi mullistaa käsityksemme ruuasta ja sen valmistamisesta, Lipson väittää.

3d-ruokatulostimen ohjelmisto valitsee ruokaan syötävät ainekset, esimerkiksi pastan, jauheet tai nestemäiset aineosat. Ne tulostuvat ruoaksi esimerkiksi esijäädytetyistä patruunoista.

Tämän kaiken voi valmistaa laitteella, joka näyttää kahvinkeittimeltä. Sen mallikappale on kehitetty Columbian teknillisessä yliopistossa professori Lipsonin ryhmässä.

”RUOKATULOSTIMEN ei ole tarkoitus korvata perinteistä ruoanlaittoa, eikä se korvaa kokkia”, sanoo Lipson. Hän on robottitutkija ja digitaalisen valmistamisen pioneeri Columbian teknillisessä yliopistossa.

”Tulostimella voi kuitenkin tuottaa räätälöityjä ja tuoreita elintarvikkeita. Digitaalinen resepti voi tarjota perusainekset, jotka laitetaan 3d-tulostimeen patruunoina.”

”Niistä saa terveellistä ruokaa, joka voi täydentää päivittäistä muuta ruokailua. Mielestäni tämä laite tuo lisää terveyttä keittiön ruokapöydälle”, hän kertoo verkkojulkaisu Science Daily Newsissa.

Tulostimen mallikappale on varustettu tilalla, jossa on kahdeksan koeputkimaista paikkaa pakastetuille elintarvikkeille. 3d-tulostin voi keittää niissä aineksia eri lämpötiloissa. Opiskelijat työstävät nyt tulostimeen infrapunalla lämpiävää osaa.

LIPSON oli yksi ensimmäisiä tutkijoita, jotka työskentelivät usean materiaalin tulostuksen parissa. Kokemus sai hänet siirtymään biotulostukseen ja ruokiin.

”Me laitamme yhä ruokaa avotulella kuten esi-isämme vuosituhansia sitten. Tämä on ala, johon ohjelmat eivät vielä ole tunkeutuneet.”

”Olemme kokanneet ruokaa aina. Jos ajattelemme sitä, miten teknologia ja ohjelmistot vaikuttavat lähes kaikilla elämän osa-alueilla, on kokkaaminen niihin verrattuna yhä hyvin alkeellista.”

”Insinöörit tietävät, miten 3d-tulostus toimii. Nyt kysymme kokkaamisen ja keittiön asiantuntijoilta, mitä tulostimella voi valmistaa”, Lipson sanoo.

LIPSON tekee nyt yhteistyötä New Yorkissa sijaitsevan Culinary centerin, kulinaarisen keskuksen, kanssa. Yhdessä he yrittävät tuottaa tulostettua ruokaa, luoda reseptejä ja miettiä, miltä vuoden 2025 ruoka voisi näyttää.

Keskuksen 3d-ruuanlaiton harjoituskurssilla tuorejuusto oli suosittu valinta tulostukseen. Sitä oli helppo pursottaa tulostimesta ja helppo sekoittaa eri aineksia.

Tarkoitus on luoda Columbiassa ohjelmisto, joka voi ennustaa, miltä painettu 3d-ruoka näyttää, kun se on tietyn ajan tietyssä lämpötilassa. Lipson uskoo, että ruuan 3d-tulostus voisi tarjota vaihtoehtoja erityisruokavalioon ja ruokahävikkiin.

Lipson ryhmineen yrittää saada tulostimen valmiiksi massatuotantoa varten vuoden loppuun mennessä.

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Rion olympiakisat alkavat – sadat yleläiset tarjoilevat lähetystä ympäri vuorokauden...

Jaaha, vai niin, nytkö se sitten alkaa. Yhdet olympiakisat muistan erityisen hyvin.

Kesällä 1976 oli olympialaiset Kanadan Montrealissa. Katselin niitä aamuyöstä Ruotsin television kautta Kemissä vanhan kotitaloni pohjoispäädyssä sankan piipunsavun keskellä juoden pannullisen mustaa kahvia yön aikana. Onneksi talon päädyssä oli pieni ikkuna tuuletusta varten...

Perheeni nukkui rakennuksen eteläpäädyssä rakenusta onnellisen tietämättöminä olympiakisoista.

Istuskellessani eräänä aamuna vanhan kotitaloni portailla heinäkuussa 1976 päätin, että nyt se on loppu.

Lopetin tupakanpolton, piiputtelun. Sen jälkeen ei ole tullut mieleen, että aloittaisin mokoman uudestaan...

Niinpä - tuostakin on aikaa jo 40 vuotta.

Suora nettilainaus Yle Uutiset- sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa 3.8.2016 klo 16:51

Rion olympiakisat alkavat – sadat yleläiset tarjoilevat lähetystä ympäri vuorokauden

Rion olympialaiset alkavat jalkapallolla tänään illalla, mutta virallisia avajaisia vietetään perjantaina. TV2 muuttuu viikonloppuna 24-tuntiseksi olympiakanavaksi ja sisältöjä voi seurata Rio Areenasta tai Yle Rio 2016 -sovelluksella.

Rion Olympialaisten Pasilan kisastudion esittelytilaisuus. Kuva: Timo Korhonen / AOP

Rion olympiakisat alkavat tänään illalla jalkapallolla. Yleisradiossa se tarkoittaa kolmen vuoden suunnittelun huipentumista pari viikkoa kestävään urheilun juhlaan.

Rion olympiakisat ovat Ylelle jättimäinen työ. Kisasisältöjä tehdään sekä Suomen yleisölle että kansainväliseen jakeluun. Suomalaisyleisölle tietoa ja tunnelmia tarjoaa noin 100 työntekijän tiimi. Sen lisäksi toiset 160 henkeä tuottavat kisojen yleisurheilun lähetyksen kaikkialle maailmaan.

– Se on meille kunnia-asia, että saamme olla tässä mukana, Rion kisojen päätuottaja Robert Portman Yle Urheilusta sanoo.

Rion Olympialaisten Pasilan kisastudion esittelytilaisuus. Kuva: Timo Korhonen / AOP

Rion olympiakisat alkavat tänään illalla jalkapallolla. Yleisradiossa se tarkoittaa kolmen vuoden suunnittelun huipentumista pari viikkoa kestävään urheilun juhlaan.

– Se on meille kunnia-asia, että saamme olla tässä mukana, Rion kisojen päätuottaja Robert Portman Yle Urheilusta sanoo.

Tv-lähetyksen tekeminen useille miljardeille potentiaalisille katsojille tuo paitsi rahaa yhtiöön eli tavallaan veronmaksajien pussiin, se myös ylläpitää yleläisten ammattitaitoa.

Portmanin mukaan television lähetystunnit ovat lisääntyneet puolella Lontoon olympialaisiin verrattuna, mutta silti kisat tehdään aiempaa pienemmällä budjetilla. Kyseessä on Suomen historian suurin etätuotanto.

Portman kertoo suorastaan "pakottaneensa" vanhempansa ja perheensä lataamaan Yle Rio 2016 -sovelluksen. Sillä kaikki suomalaiset voivat seurata kisoja Apple- tai Android-laitteilla.

TV2 muuttuu viikonloppuna 24-tuntiseksi olympiakanavaksi. Kisoja voi seurata myös Rio Areenasta sekä radion kautta Yle Puheelta.

Ihmiset ystävällisiä, liikenne kaaosta

Robert Portman kertoo töiden tekemisen olympiakisoissa olevan täynnä pitkiä työpäiviä kansainvälisen porukan keskellä. Suomalaisosaamiseen luotetaan paikan päällä muutenkin kuin Yle-yhteistyön muodossa. Esimerkiksi koko kisojen sähkövarmuudesta huolehtiminen on suomalaisen miehen harteilla.

Harmaita hiuksia aiheuttaa ainoastaan liikenne, joka on Pohjolan kurinalaisuuteen verrattuna kaaosmaista.

– Riolaiset ovat ystävällisiä ja iloisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa kisojen onnistumiseksi, Portman sanoo.

Harmillinen tietokatkos...

Olen vähin autellut veljeäni viimeisen vajaan kahden vuoden aikana. Viimeksi maanantaina alkuviikosta hän soitti ja pyysi minua käyttämään häntä Kemin terveyskekuksessa. Kyseessä oli kotihoidon tukeen liittyvä prosessi, lääkärinlausunto, jota Kelalta saadun kirjeen perusteella vaadittiin.

Veljeni ja hänen naisystävänsä olivat taannoin täyttäneet ja lähettäneet eteenpäin heille toimittamani kotihoidon tukeen liittyvät lomakkeet. Kela vaati tuoretta lääkärintodistusta terveydentilasta. Ymmärsi saamastani selostuksesta, että kotisairaanhoidon yhteydessä lääkäri oli antanut asiasta jo aikaisemmin lausunnon.

Menimme tiistaina iltapäivällä Kemin terveyskeskukseen, otimme tuulikaapista varauslipukkeen ja pääsimme heti kohta palveltavaksi. Näytimme Kelalta tulleen kirjeen, jonka perusteella nuori sairaanhoitaja varasi lääkärille ajan keskiviikoksi klo 10.30.

Kaikki sujui supersutjakkaasti.

Saimme mukaamme vielä uudelleen täytettäviksi kotihoidon tukeen liittyvät lomakkeet - varmuuden vuoksi lääkärille esitettäviksi.

Olimme tänään terveyskeskuksessa paikalla kuin tatit klo 10.15. Tunnetusti odottavan aika on pitkä, niin meilläkin.
Noin tunnin kuluttua ajan varannut sairaanhoitaja tuli juttusillemme. Hän kertoi, että kotisairaanhoidon lääkäri oli jo aiemmin kirjoittanut C-todistuksen veljelleni liittyen em. kotihoidon tukeen heinäkuun loppupuolella.

Hän sanoi peruneensa ajan lääkärille. Luonnollisesti tiedustelin, missä kyseinen lausunto tällä hetkellä on...

Menimme kolmestaan selvittelemään asiaa erillishuoneeseen tietokoneen ääreen. Nuori sairaanhoitaja varmisti vielä asian soittamalla.
Kyllä, lausunto oli lähetetty suoraan Kelaan Helsinkiin. Hän totesi lisäksi, että hänen olisi pitänyt katsoa tarkemmin asiakkaaseen liittyviä tietoja eilen, sillä sieltä olisi selvinnyt jo annettu lääkärinlausunto. Hän oli vilpittömästi pahoillaan harmillisesta tietokatkoksesta.

Summa summaarum: Lausunto ei ilmeisesti ollut saavuttanut Kelan tietojärjestelmää, vaan muutamaa päivää myöhemmin sieltä oli lähetetty asiakkaalle toivomus/pyyntö/vaatimus ajantasaisesta lääkärintodistuksesta terveydentilasta. Uudelleen täytetyt hakemusaineistot menivät paperisilppuriin.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että asioilla on taipumus selvitä, järjestyä. Toisaalta myös sen, että iäkkäille asiakkaille on syytä tehdä "rautalankamalli", mitä on tehty ja mitä reittiä lausunnot kulkevat.

Veljeni jäi odottelemaan Kelan päätöksiä kotihoidon tuesta. Toivottavasti se on myönteinen.