keskiviikko 3. elokuuta 2016

Sijoituskirjailijat paljastavat, mitä sijoittajalegenda Warren Buffett ostaisi Helsingin pörssistä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunatuna:

Sijoituskirjailijat paljastavat, mitä sijoittajalegenda Warren Buffett ostaisi Helsingin pörssiSijoituskirjailijat paljastastä


Sijoituskirjailijat paljastavat, mitä sijoittajalegenda Warren Buffett ostaisi Helsingin pörssistä
KUVA: EPA
Buffett antaa piutpaut rahoitusteorialle. Maailman rikkainta sijoittajaa eivät kiinnosta osakkeet vaan yhtiöt, Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun sijoituskirja opastaa.
Maailman varakkain sijoittaja, yhdysvaltalainen Warren Buffett heittää Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun uunituoreessa sijoituskirjassa vesilintua perinteisellä rahoitusteorialla. Hänen mukaansa sijoittajan ei pidä hajauttaa, osakekurssilla ei ole merkitystä muuta kuin ostomielessä ja hyvä sijoittaja pystyy valitsemaan voittajia.
Buffett kiitteleekin yliopistojen rahoituksen opetusta siitä, että se saa muut sijoittajat lopettamaan ajattelun. Samalla hän voi itse keskittyä ostamaan hyviä yrityksiä mahdollisimman halvalla.
"Buffettin mielestä avain hyvään sijoitukseen on hyvän liiketoiminnan ostaminen silloin, kun sitä on tarjolla hinnalla, joka jättää suuren alennuksen todelliseen arvoon verrattuna", Hämäläisen ja Oksaharjun sijoitusopus kertoo.
Buffettille riskiä ei ole osakkeen kurssivaihtelu, sillä hänelle sijoitushorisontti on ikuinen. Riskiä on se, että tuotto sijoitusaikana jäisi jälkeen inflaatiosta. Beeta-tunnusluku saa häneltä vain huutia.
Ikuisesta sijoitushorisontista seuraa myös se, ettei yrityksen osakkeen kurssilasku ole Buffettin mielestä huono vaan hyvä uutinen sijoittajalle. Sen myötä sijoittaja voi hankkia halvalla lisää hyvää yritystoimintaa tai yritys voi itse ostaa markkinoilta omia osakkeitaan ja kasvattaa näin sijoittajan omistusosuutta.
Buffett ei myöskään välitä pyrkimyksestä sijoitustensa hajauttamiseen. Yksi syy on se, ettei osakekurssin heilahteluilla ole Buffetille suurta merkitystä, sillä hän ei ole myymässä yhtiöitään. Toinen syy on se, että hajauttaminen vaikeuttaa liiketoimintaan perehtymistä.
"Hänen mukaansa salkun keskittäminen voi pienentää riskiä, jos se - niin kuin pitäisi - samalla lisää sijoittajan intensiteettiä perehtyä liiketoimintoihin ja seurata niiden kehitystä", Hämäläinen ja Oksaharju kirjoittavat.
Buffettin linja onkin, että hyvän sijoittajan tulisi tietää oma erityisosaamisensa ja keskittyä siihen. Buffett itse pitäytyy vakiintuneilla toimialoilla, sillä arvostaa liiketoiminnan ennustettavuutta.
Tärkeää Buffettille ovat ennen kaikkea liiketoiminnan vakaus, kilpailuetu muihin nähden, sekä hyvä ja sijoittajan etua ajatteleva yritysjohto.

Mitä Buffett sitten ostaisi Helsingin pörssistä?

Buffettilla on Hämäläisen ja Oksaharjun mukaan kuusi kriteeriä sijoituksilleen.

Yhtiöiden on oltava riittävän suuria, liikevoitoltaan vähintään 75 miljoonaa. Liiketoiminnalla täytyy olla todistettava kyky tuottaa tulosta kaikissa suhdannevaiheissa, sekä korkeita oman pääoman tuottoja matalalla velalla. Lisäksi yrityksellä on oltava osaava johto, selvä ansaintalogiikka ja järkevä ostohinta.
Helsingin pörssin yrityksistä Buffettin kriteerit hintaa lukuun ottamatta voisivat täyttää sijoituskirjailijoiden mukaan Huhtamäki, KoneKonecranes,Nokian RenkaatNordeaOrionSampo ja Wärtsilä. Lähelle pääsisivät Amer SportsFiskarsMetsoTelia ja Valmet.
Kysymys olisi enää, mitä näistä voi ostaa järkevällä hinnalla.
Ainakin Buffettin itsensä tapauksessa hänen filosofiansa on kantanut hedelmää. Buffettin yhtiön Berkshire Hathawayn kirja-arvo on kasvanut vuosina 1964–2015 lähes 800 000 prosenttia, kun samaan aikaan esimerkiksi S&P-indeksi on noussut hieman yli 11 000 prosenttia.

tiistai 2. elokuuta 2016

Elämän pieniä asioita...

On mukava tehdä jotain sellaista, jota ei ole aikaisemmin tehnyt. Muun muassa tänään tein illansuussa sellaista.

Aasinsilta asiaan:

Minulla on vuosikymmeniä vanha Landolan akustinen kitara. Se on se kitara, jonka nuoretmiehet "soittivat pintanaarmuille" kotosalla irrotellessaan kesällä 2000. Minä olin vaimoni kanssa silloin ensimmäisellä Inter Rail-matkallamme Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa.
Taisinpa asiasta sanoa sen verran tiukasti, että pojat pistivät asian niin sanotusti korvan taakse.

Täyttäessäni 60-vuotta yllätys oli suuri: He olivat ostaneet uuden Landola kitaran nimikirjaimillani varustettuna, mukana upea kitarakotelo. Uusi kitara on tällä hetkellä Pikkupuolella lähes soittamattomana.

Itse asiaan: Vanhasta kitarastani katkesi keväällä A-kieli. Se on ollut "kielipuolena" työhuoneeni nurkassa jo kuukausia. 
Menin alkukesästä keskustan musiikkiliikkeeseen ostaakseni kyseisen kielen. Aktiivinen myyjä ehdotti koko kuuden kielen ostopakettia. Se oli helppo ratkaisu minulle, sillä yksittäisen kielen hinta oli paketissa erittäin edullinen. Myyjä suositteli samalla kaikkien kielten vaihtamista.

Uudet kielet ovat olleet työhuoneeni pöydällä monta kuukautta. Tänään sain inspiraation vaihtoasiaan. Hain netistä ohjeita ja niitähän löytyi ihan kiitettävästi. Tosin jouduin samalla kirjautumaan Rockway.fi - sivuille.

No niinhän siinä kävi, että vaihdoin kuitenkin vain katkenneen A-kielen. "Mitä noita hyviä, ehjiä kieliä turhaan vaihtamaan!" ajattelin visuuttani, nuukuuttani, saituuttani...

Em. sivustolta näyttää löytyvän erittäin paljon infoa esim. akustisen kitaran soittamiseen ja huoltoon liittyvänä. Varmaan vastaavia sivustoja netistä löytyy pilvin pimein...

Niin kitaraan kielenvaihto on elämän pieniä asioita, sellainen ei ole aikaisemmin eteen tullut...




Venäläislehti: Moskovan Nato-kutsuun sisältyy myös kahdenvälinen tarjous Suomelle...

Naton ja Venäjän suhteet ovat olleet jääkylmät Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.Sen jälkeen diplomaattiset keinovalikoimat ovat olleet erittäin vähäisiä, suorastaan olemattomia. "Teet tai itket ja teet!" sanotaan.

Hyvä jos mahdollisessa syyskuun tapaamisessa jotain edistysaskelia saadaan aikaan.

Tosin henki tuntuu ainakin Baltian maissa olevan: Soppii eppäillä...

Pätkä Yle Uutiset-sivuilta: Analyysi: Baltian maat odottavat lisätietoa Venäjän aikeista ennen kuin myöntyvät tanssiin
Baltian maat ovat saaneet hyviä kokemuksia yhteisellä äänellä esiintymisestä. Moskovan aiemmista konsultaatiokutsuista Baltian maiden kokemukset ovat sen sijaan huonoja, kirjoittaa Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunatuna:


Venäläislehti: Moskovan Nato-kutsuun sisältyy myös kahdenvälinen tarjous Suomelle





Kutsu Moskovaan koskee kaikkia Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia. Kutsuun sisältyy tarjous kahdenvälisistä neuvotteluista kuudelle Itämeren alueen valtiolle.

VENÄJÄ
Venäjän hallituksen lehden mukaan kutsu Moskovaan koskee Nato-maiden lisäksi Suomea ja Ruotsia, mutta sen lisäksi kuudelle Itämeren valtiolle ehdotetaan erikseen neuvotteluja ”kahdenvälisten sopimusten pohjalta”.
Venäjän yllättäen esittämä neuvottelukutsu Moskovaan koskee venäläislehtien tietojen perusteella kaikkia Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, mutta kutsuun sisältyy sen lisäksi myös tarjous kahdenvälisistä neuvotteluista nimenomaan kuudelle Itämeren valtioille. Tämä käy ilmi Venäjän hallituksen lehdenRossiiskajan gazetan artikkelista, joka on otsikoitu Jännitteen lieventäminen.

Rossiiskaja gazetan mukaan varapuolustusministeri Anatoli Antonov on kertonut vastikään ulkomaisille sotilasasiamiehille Venäjän ehdottamasta ”positiivisesta ohjelmasta”, joka auttaisi liennyttämään Venäjän ja Naton välisiä suhteita. Lehden mukaan Venäjän päätavoitteena olisi päästä sopuun siitä, että Itämerellä lentävät sotilaskoneet käyttäisivät aina transpondereita eivätkä siis lentäisi tunnistamattomina sekä siviilitutkilta näkymättöminä.

– Jotta tässä löydettäisiin yhteisymmärrys, Naton asiantuntijat ja Natoon kuulumattomien Itämeren valtioiden asiantuntijat on kutsuttu syyskuuksi Moskovaan konsultaatioita varten, Rossiiskaja gazeta kirjoittaa.

RG:n mukaan Venäjä toivoo, että kokouksessa löydettäisiin sopu tavoista, jotka mahdollistaisivat Suomen presidentin Sauli Niinistön ”ilmatilaehdotuksen” toimeenpanon. Niinistö otti esille ajatuksen transponderien käytöstä heinäkuun alussa Kultarannassa tavatessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Jotta tässä löydettäisiin yhteisymmärrys, Naton asiantuntijat ja Natoon kuulumattomien Itämeren valtioiden asiantuntijat on kutsuttu syyskuuksi Moskovaan konsultaatioita varten.
Rossiiskaja gazeta mukaan Antonov korosti kuitenkin samalla, että Venäjä on valmis myös ”kahdenvälisten sopimusten pohjalta” yhteistyöhön, jonka avulla ”estettäisiin välikohtaukset sekä merellä että ilmassa”.




Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov.

– Moskova on valmis käymään Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen puolustusviranomaisten kanssa konsultaatioita, jotta raja-alueilla tapahtuvan sotilaallisen toiminnan herättämät molemminpuoliset huolet väistyisivät, Rossiiskaja gazetan toimittaja Juri Gavrilov kirjoittaa.

Lehden sanamuodoista ei käy selkeästi ilmi, haluaisiko Venäjä solmia Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen kanssa joitakin uusia ja erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia – vai viittaako Venäjä joihinkin jo nykyisin voimassa oleviin valtiosopimuksiin, joiden pohjalta yhteistyötä voitaisiin Moskovan mielestä nyt tiivistää.




Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat heinäkuun alussa Kultarannassa, missä ajatus transponderien käytöstä nostettiin esille.

Lännessä on perinteisesti suhtauduttu varovaisesti sellaisiin Venäjän aloitteisiin, joissa pyritään jollain tavalla hajottamaan Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä esimerkiksi jonkinlaisten erillissopimusten ja erillisneuvottelujen avulla.

Moskova on valmis käymään Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen puolustusviranomaisten kanssa konsultaatioita, jotta raja-alueilla tapahtuvan sotilaallisen toiminnan herättämät molemminpuoliset huolet väistyisivät.
Suomi solmi keväällä Venäjän kanssa kuitenkin kahdenvälisen rajasopimuksen, jotta pohjoisten rajanylityspaikkojen turvapaikanhakijatulva saataisiin loppumaa. Ainoastaan Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkoja koskeva poikkeusjärjestely on voimassa 180 päivää eli lokakuun alkupuolelle.




Heinäkuiset ”Kultaranta-keskustelut” olivat myös muun maailman huomion kohteena.

Rossiiskaja gazetan mukaan Venäjän tuoreeseen ehdotukseen kuuluu lisäksi esitys siitä, että Venäjän ja lännen sotilasviranomaiset sopisivat tietojenvaihdosta terroriuhkien arvioimiseksi. Lehden mukaan ”kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen tällainen ehdotus”, ja se koskisi lähinnä Isisin ja muiden vastaavanlaisten terrorijärjestöjen tukahduttamista.

Puolustusministeriö kertoi tiistaina aamulla STT:lle, että Suomi ei ole vielä vastaanottanut virallista kutsua Venäjän kaavailemaan Moskovan-kokoukseen. Puolustuspoliittisen osaston ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan ministeriö on toistaiseksi ollut mediatietojen varassa kokouksen ja sen asialistan suhteen.

Puolustusministeriö lähetti aamupäivällä tiedotteen, jossa Kuusela toteaa, että kysymys lentoturvallisuudesta Itämeren alueella on ajankohtainen ja tärkeä. Venäjän aloitetta puolustusministeriö kuvasi ”mielenkiintoiseksi”.

Lopetetaan miljardien hukkaaminen...

Jos, jos ja jos... 


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Lopetetaan miljardien hukkaaminen


Vuoden 2005 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli käteistä ja talletuksia 58 miljardin euron arvosta. Vuoden 2005 lopussa Helsingin pörssin OMX Helsinki Benchmark -tuottoindeksin arvo oli 53,39 pistettä.
Reilussa kymmenessä vuodessa indeksi on kivunnut 65 prosenttia. Suunnilleen viiden prosentin keskimääräinen vuosituotto on selvästi matalampi kuin osakemarkkinoiden keskiarvoksi usein mainittu kahdeksan prosenttia. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin nollaa hipova talletuskorko.
Jos suomalaiset kotitaloudet olisivat vuosikymmen sitten rohjenneet laittaa 
30 miljardia eli vähän yli puolet talletusvaroistaan Helsingin pörssiin, me suomalaiset olisimme vaurastuneet tuosta vain lähes 
20 miljardia euroa.
Summa on melkoinen suhteessa siihen, että viime vuodenvaihteessa suomalaisilla kotitalouksilla oli pörssisijoituksia 32 miljardilla eurolla.
Jos suomalaiset kotitaloudet olisivat 20 miljardia euroa vauraampia, se olisi mukava juttu paitsi meidän kotitalouksien, myös Suomen valtion rahakirstun kannalta.
Jos 20 miljardia olisi sijoitettu keskimäärin neljän prosentin osinkotuottoa antaviin osakkeisiin, kotitaloudet saisivat vuosittain 800 miljoonan euron osinkotulot. Siitä 200 miljoonaa euroa verottaisi Suomen valtio.
Luvut koskevat siis vain äskeisen spekulaation tyhjästä ilmestynyttä lisävarallisuutta ja sen vuosituottoa. Sen päälle tulisivat mahdolliset arvonnousut ja niistä valtiolle kilahtavat pääomatuloverot.

Jo 200 miljoonallakin valtio saisi aikaan kaikenlaista mukavaa. Summa vastaa vaikkapa ympäristöministeriön budjettia.
Laskelma saattaa harmittaa, mutta menneisyyden surkuttelu on turhaa.
Sen sijaan sitä voi miettiä, mitä tulisi tehdä, jottei kymmenen vuoden kuluttua taas ilmesty joku näsäviisas kolumnisti kysymään valtiovarainministeriltä, miksei tälle kelpaa muutama sata ylimääräistä miljoonaa.
Hallituksen tulisi ajatella tulevaisuutta ja ryhtyä rohkeasti kannustamaan suomalaisia kotitalouksia sijoittamaan pörssiosakkeisiin. Se toisi todennäköisesti vaurautta kansalaisille ja lisää verotuloja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen.
Suosia tulisi juuri suoria osakesijoituksia, sillä niistä tulee tasaisesti kasvavaa vuotuista tulovirtaa niin kotitalouksille kulutukseen kuin valtiolle verotuloina.
Kiinnostaisiko raha, valtiovarainministeri Orpo? Kääritäänkö hihat?
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Juha Sipilä: Heliövaaran syrjäyttäminen Solidiumin hallituksesta ei ollut epäluottamuslause...

Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään - sanotaan. Siitä huolimatta Solidiumin osalta on avoimesti todettava, että sen olisi kauan sitten pitänyt ottaa Talvivaaran suurimpana omistajana (15% osakemäärästä) huomattavasti aktiivisempi rooli em. yrityksen ohjauksessa. 

Siihen maailman aikaan Suomen valtio Solidiumin kautta oli totaalimunaton. 

Nyt sen sijaan valtio päällepäsmäröi kohta kohtuuttomankin aktiivisesti, suorastaan aggressiivisesti. Toivottavasti sillä ei ole negatiivista vaikutusta hyvin käynnistyneen Terrafamen ylösajon lähitulevaisuuteen.

Solidium on ilmeisesti jatkossa hyvä rahasampo valtiolle hyvin ohjeistettuna...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Juha Sipilä: Heliövaaran syrjäyttäminen Solidiumin hallituksesta ei ollut epäluottamuslause

Omistajaohjauksesta vastaava pääministeri vaihtoi valtion omistajayhtiön koko hallituksen.

TALOUS 
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan valtion omistajayhtiötä pitää kehittää aktiivisemmaksi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan valtion omistajayhtiötä pitää kehittää aktiivisemmaksi.

Fakta

Solidium

 Solidium on valtion täysin omistama yhtiö. Sen toimitusjohtaja on Kari Järvinen.
 Sen salkussa on 12 pörssiyhtiön osakkeita, joiden markkina-arvo on noin 6,7 miljardia euroa.
 Omistuksista arvokkain on Sampo. 11,9 prosentin omistusosuuden arvo on 2,5 miljardia euroa.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) mukaan Solidiumin uuden hallituksen tehtävä on toteuttaa maan hallituksen uutta omistajaohjausstrategiaa Solidiumin osalta.
”Solidiumin ympärillä on ollut monenlaista keskustelua, ja sen pääomia on syöty paljon valtion budjetin tilkkeeksi. Haluan vakauttaa Solidiumin aseman ja kehittää sen roolia aktiivisemmaksi”, Sipilä kommentoi Helsingin Sanomille sähköpostitse.
Valtion omistajayhtiö Solidium kertoi maanantaina, että koko sen hallitus vaihtuu. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin entinen Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas.
”Solidiumille halutaan uusi alku ja työrauha. Pitää päästä irti negatiivisen keskustelun kierteestä”, Sailas kommentoi nimitystään.
SOLIDIUM ON OLLUT sekaisin jo yli vuoden. Sitä on johtanut kolmihenkinen väliaikainen tynkähallitus. Kriisi alkoi keväällä 2015, kun silloinen omistajaohjauksesta vastannut ministeri Sirpa Paatero (sd) erotti Solidiumin hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän.
Potkujen jälkeen hallituksesta lähti protestina myös Eija Ailasmaa. Viime kesänä paikkansa jätti Markku Hyvärinen. Nyt Ailasmaa ja Hyvärinen palaavat hallitukseen.
”Solidium on hieno yhtiö, mutta viime aikoina se on ajelehtinut. Nyt Solidium palaa taas alkuperäiseen tehtäväänsä”, Ailasmaa perustelee paluutaan.
Ailasmaa on Sanoman entinen johtaja. Hyvärinen toimi aikoinaan Sdp:n puoluesihteerinä ja Varman varatoimitusjohtajana.
AIVAN UUSINA jäseninä Solidiumin hallitukseen nimitettiin kaivoskoneita valmistavan Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell, Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen sekä valtioneuvoston kanslian (VNK) valtiosihteeri Paula Lehtomäki (kesk).
Lehtomäen valinta on kiinnostava. Etenkin siksi, että hänet nimitettiin VNK:n omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaaran tilalle valtion edustaksi Solidiumin hallitukseen.
Heliövaara on ylin omistajaohjauksesta vastaava virkamies. Entisellä pankkiirilla on ollut paljon näkemyksiä Solidiumin roolin muuttamisesta. Hän löysi näkemyksilleen hyvää kaikupohjaa edellisestä omistajaohjausministeristä Sirpa Paaterosta. Sipilän aikana Heliövaaran rooli on ollut pienempi.
Pääministeri Sipilän mukaan Heliövaaran syrjäyttämisessä Solidiumin hallituksesta ei ole kyse luottamuspulasta.
”Ei ole”, hän vastasi ytimekkäästi HS:n kysymykseen.
”Omistajaohjausyksiköllä riittää töitä uuden strategian toteuttamisessa. Syksyllä käsittelyyn tulee muutoksia omistajaohjauslakiin sen pohjalta, mitä toukokuussa eduskunnalle esiteltiin. Samoin uuden kehitysyhtiön toiminnan käynnistäminen tulee vaatimaan omistajaohjausyksiköltä paljon töitä”, Sipilä vastasi sähköpostitse.
SOLIDIUM PITI perjantaina ylimääräisen hallituksen kokouksen, jossa päätettiin uuden hallituksen nimittämisestä. Käytännössä yhtiökokous tarkoittaa omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä, sillä Solidium on valtion täysin omistama yhtiö. Uusi hallitus aloitti työnsä tänään maanantaina.
Sipilän mukaan ajankohta hallituksen vaihtoon oli ennalta suunniteltu.
”Katsoimme alun pitäen, että paras aika uuden hallituksen aloittamiselle on tilikauden vaihtuminen. Tilikausi päättyi kesäkuun lopussa. Nyt vanha hallitus hoiti tilikauden loppuun saakka ja uusi pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä ja saa tehtäväkseen uuden omistajaohjausstrategian toteuttamisen Solidiumin osalta”, Sipilä sanoo.
”Solidiumin tehtävänä on toisaalta sinivalkoisen omistajuuden puolustaminen, toisaalta valtion finassisalkun mahdollisimman tehokas ja hyvä hoitaminen. Tämä vahvistuvan roolin toteuttaminen on tietysti myös Harri Sailaksen ja uuden hallituksen tärkein tehtävä”, Sipilä kommentoi.
SOLIDIUMIN hallituksen uusi puheenjohtaja Sailas kommentoi varovaisesti yhtiön tulevia linjauksia. ”Uuden hallituksen täytyy tietää hyvin selkeästi, mitä omistaja siltä odottaa”, hän sanoo.
Sailas kertoo keskustelleensa Sipilän kanssa pariin otteeseen kesän mittaan.
”Lähiviikkoina kirjoitetaan yhtiölle toimiohje. Se on hallituksen kannalta tärkeä paperi. Sen valmistelussa on pääministerillä iso rooli”, Sailas sanoo.
SINÄNSÄ SOLIDIUMIN tehtävä on selkeä. Se on sijoitusyhtiö, joka hallinnoi valtion vähemmistöomistuksia 12 pörssiyhtiöissä. Näistä sijoituksista pitäisi saada mahdollisimman hyvä tuotto.
Sen lisäksi Solidiumin tehtävänä on ”vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä”.
”Se, onko kotimaisella omistuksella väliä, on hyvin vaikeasti mitattava asia. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että yrityksen pääkonttorin sijainnilla on iso merkitys. Jos valtio omistaa merkittävästi jotain yritystä, todennäköisesti pääkonttori myös pysyy siinä maassa, jossa omistuskin on”, Sailas pohtii.
Sailaksen mukaan Solidiumin tehtävä on myös edistää yritysten kasvua ja kehittämistä. ”Jos nähdään, että Suomessa on uusia merkittäviä avauksia, niin varmaan Solidium voisi osallistua omistajana niiden kehittämiseen. Se voisi olla turvaamassa niiden jäämistä Suomeen.”