maanantai 21. maaliskuuta 2016

Doping-asiantuntija lataa: Kaikki venäläisurheilijat epäilyksen alaisia...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Muu urheilu 

Doping-asiantuntija lataa: Kaikki venäläisurheilijat epäilyksen alaisia

Antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä ja liikuntatieteen erikoislääkäri Tapio Kallio vierailivat Aamu-tv:ssä analysoimassa viime viikkojen doping-skandaaleja. Keskustelussa selvisi muun muassa, miten vaikeaksi yllätystestien järjestäminen Venäjällä on tehty.

Video: Timo Seppälä ja Tapio Kallio.
12:31
Sydänlääke Meldoniumin aiheuttamat käryt nostivat dopingin taas urheilusivujen otsikoihin. Kumpi johtaa kissa-hiiri-leikkiä, kiellettyjen aineiden kehittäjät vai niiden valvoja? Vieraina olivat lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä Antidopingtoimikunnasta ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio. Video: Yle
Lukuisat meldonium-lääkkeeseen liittyvät doping-käryt ovat ravistelleet urheilumaailmaa viime aikoina. Monet kiinni jääneistä urheilijoista ovat olleet venäläisiä. Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän useat käryt asettavat kaikki venäläisurheilijat epäilyksen alaiseksi.
- Monihan on sitä mieltä, ettei syyttömiä venäläisiä urheilijoita saa rangaista siitä, että jotkut käyttävät. Kyllä tuntuu vähän siltä, että jos siellä päästään korruptiolla ja salailemalla testeistä läpi, niin ei tiedä, kuka se (dopingin käyttäjä) on, Seppälä kommentoi Aamu-tv:n haastattelussa.
Yllätystestien järjestäminen on tehty vaikeaksi Venäjällä. Seppälän mukaan maan urheilujärjestelmässä korruptoitunut ajattelutapa lähtee urheiluministeriöstä asti. Sitä kautta se etenee erilaisiin antidopingkuntiin ja lajiliittoihin. Liikuntatieteen erikoislääkäri Tapio Kallio avasi testaamisen vaikeutta esimerkillä.
- Kun IAAF (Kansainvälinen yleisurheiluliitto) pyrki tekemään kilpailukauden ulkopuolisia testejä Venäjällä omilla, niin sanotusti luotettavilla tutkimusryhmillään, niin näiden ryhmien pääsy paikalle oli hankalaa. Testeistä piti ilmoittaa niin kauan etukäteen, että järjestelmä ehti varoittaa urheilijoita tulevista testeistä. Silti näytteitä manipuloitiin, Kallio selitti.
- Vaikka näytteitä saatiin, niitä ei saanut viedä enää Venäjän rajojen ulkopuolelle, koska oli joku laki, joka esti biologisten näytteiden kuljetuksen rajojen ulkopuolelle. Näytteet piti jättää Moskovan laboratorioon, joka on paljastunut korruptoituneeksi. Eli aika vaikea on järjestää yllätystestejä Venäjällä.
Seppälä painottaa, että viime kädessä vastuu käryistä on kuitenkin urheilijoilla.
- Lukuisat käryt kertovat siitä, että urheilijat ovat olleet hyvin välinpitämättömiä sen suhteen. Kyllä kaikkien on pitänyt tietää jotakuinkin kolme kuukautta ennen vuodenvaihdetta, että se tulee kielletyksi.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Antti Tanskasen Nato-ajatuksia...

Mielenkiintoisia ajatuksia, joita on pakko hiukan "sulatella"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro – ”Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia”

Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa ei ole syytä kantaa turvallisuuspoliittisin perustein, kirjoittaa ministeri Antti Tanskanen.

PÄÄKIRJOITUS  
Helsingin Sanomat
KIMMO MÄNTYLÄ LEHTIKUVA
Antti Tanskanen
Antti Tanskanen

Talous- ja rahaliitto Emu oli aluksi ennen kaikkea poliittinen suunnitelma. Rauhaa Euroopassa on turvattu sitomalla Ranska ja Saksa tiiviiseen liittoon. Myös Suomen Emu-jäsenyyttä pohdittaessa todettiin, että euroalueella on myös turvallisuuspoliittista merkitystä.
Mitä pitempi aika Emun jäseneksi liittymisestä on kulunut ja mitä runsaammin kokemusta euroalueen toimivuudesta on karttunut, sitä enemmän ja avoimemmin jäsenyyttä perustellaan turvallisuudella ja sitä vähemmän taloudella.
Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa kannetaan sen saman turvallisuuden ja samaistumisen vuoksi, joka on EU-jäsenyyden perusta. Eurojärjestelmään liittyminen oli pisin askel, joka pian kylmän sodan päättymisen jälkeen uskallettiin ottaa lännettymisen suuntaan.
Turvallisuuspolitiikassa askel taisi olla lyhyt. Nyt kyseenalaistetaan myös EU-jäsenyyden antama sotilaallinen suoja, vaikka mahdollisuus yhteiseen puolustukseen on kirjattu EU-sopimuksiin. Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia.
Kun Emu-jäsenyyden talouden kehitykselle aiheuttamat rasitteet ovat valjenneet yhä useammille, on aika kysyä, mitä mistäkin kannattaa maksaa. Voitaisiinko nyt solmia sellaisia turvallisuuspoliittisia sopimuksia, joita ei pidetty mahdollisina pari vuosikymmentä sitten?
Natoon kuuluminen rajoittaa jäsenmaan itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa, mutta euroalueen jäsenyys vie itsenäisyyden pala palalta lähes kaikilta osiltaan.
Tähän tapaan asiaa ovat ilmeisesti arvioineet esimerkiksi Britannia ja Puola, joille kelpaa puolustusliitto muttei talous- ja rahaliitto. Niistä viidestä euromaasta, jotka eivät ole Naton jäseniä, eniten asukkaita on Itävallassa.
Enemmistö suomalaisista vierastaa tai suorastaan vastustaa Nato-jäsenyyttä. Luultavasti suuri osa vastustajista ajattelee, että liittyminen Natoon lisäisi jännitteitä Suomen rajalla.
Jos euro ei ole aiheuttanut sotilaallisia jännitteitä, se vain osoittanee, että eurolla ei ole mitään uskottavaa puolustuksellista merkitystä. On vaikea perustella väitettä, että euro olisi Natoa parempi turvallisuuspoliittinen väline. Nato tarjoaisi euroa vahvemman suojan ja ennalta ehkäisevän pelotteen, joka vähentäisi Suomeen kohdistuvaa uhkaa.
Kysymys Nato-jäsenyyden vaikutuksista puolustusmenoihin on toki aiheellinen. On kuitenkin otettava huomioon eurosta vapautumisen kansantuloa lisäävä vaikutus sekä se, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen asemaa investointien kohdemaana.
Kreikka ei voi pahimmillaankaan aiheuttaa euromaille niin suuria kustannuksia, että Suomen kannattaisi erota eurosta niiden takia. Euroeroa on pohdittava sekä itsemääräämisoikeuden säilyttämisen kannalta että sen perusteella, miten Saksa vaikuttaa Suomen talouteen.
Saksa vaatii, että euroalueella noudatetaan politiikkaa, joka lamauttaa suurimman osan muista jäsenmaista. Tuon linjan kilpailukykyä heikentävää ja kysyntää supistavaa vaikutusta euromaat eivät pääse pakoon niin kauan kuin Saksa ei halua ottaa huomioon oman politiikkansa vaikutuksia euroalueella.
Monet niistä, jotka ovat valmiit myöntämään euron talouspoliittiseksi virheeksi, eivät silti kannata eurosta eroamista. He vetoavat eron hankaluuteen ja kalleuteen.
Eroprosessia ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida, ja arvioon vaikuttaa myös se, kuinka pitkällä aikavälillä euroeron tai eurossa pysymisen vaikutuksia arvioidaan. Mitä pitempi tarkastelujakso on, sitä vähemmän eron kustannukset painavat. Rohkeat päätökset odottavat valtiomiessarjan tekijöitä.
Aika ei hoida Suomen nykyiseen asemaan liittyviä ongelmia.
Viime vuonna viiden EU-elimen puheenjohtajat esittivät, että euromaiden päätösvaltaa siirretään yhteisille toimielimille, koska kansallisesta talouspolitiikasta annetut säännöt ja suuntaviivat eivät johda todelliseen talous- ja rahaliittoon.
Saksalaisten valtavat säästöylijäämät eivät ole sulamassa eikä deflaation uhka häipymässä.
Venäjän politiikan arvaamattomuus lisääntyy, kun maan talous vajoaa yhä suurempiin vaikeuksiin.
Ruotsissa keskustellaan liittymisestä puolustusliittoon mutta ei talous- ja rahaliittoon. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei nyt kuulu kumpaankaan.
Naapurimaat eivät päätä Suomen asioista, mutta niiden toiminnalla on vaikutusta siihen, mitä Suomen on viisasta päättää.
Antti Tanskanen
Kirjoittaja on ministeri.

Keväällä 2016 Kemin Tervahallilla...

Kaikkien Kemi-tapahtuma oli tänään sunnuntaina 20.03.2016 klo 10-14 Tervahallilla. 

Käväisin aamupäivällä paikan päällä - ihan mukava tapahtuma.

Paikalla oli kemiläisiä kuntapäättäjiä, poliitikkoja > ykköstykkejä. Luonnollisesti käydyissä keskustelussa tuli esiin lähestyvät kuntavaalit huhtikuussa 2017.
Totesimme yhdestä suusta, että aika kuluu pelottavan nopeasti ja em. vaalit ovat kohta ovella. Eri poliittiset ryhmittymät virittelevät ehdokasasetteluun liittyviä asiakokonaisuuksia eli potentiaalisia ehdokkaita aktiivisesti jo haetaan, kartoitetaan.

Varmaan mukana tällä hetkellä olevien ehdokashalukkuus käydään alustavasti läpi, mutta oletettavasti pääpaino kohdistetaan uusien, lähinnä nuorten ns. tulevaisuuden tähtien mukaan saamiseen ja aktivoimiseen.

Minultakin kysyttiin avoimesti, aionko lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin huhtikuussa 2017.

Totesin, että ainakaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä olla lähtemättä mukaan. Varsinkin kun viime vuosina olen seurannut ympärilläni olevaa maailmanmenoa aktiivisemmin kuin koskaan lähinnä Blogisivuni pitämisen muodossa...

Tästä tulikin puolivahingossa em. kysymyksen myötä mielenkiintoinen päivä. Tavallaan henkilökohtaisen kuntavaalikampanjan käynnistyminen, kun on vielä Kevätpäiväntasaus - ei paha... 

Kampita kiire - seitsemän neuvoa tulevan työviikon suunnitteluun...

Minulla ei ole ollut koskaan kiire tai ainakin erittäin harvoin. Miksi? Siksi, että olen pyrkinyt priorisoimaan tekemiseni kohtuullisen tarkkaan ja hyväksynyt sen tosiasian, että voin tehdä pääsääntöisesti vain ja ainoastaan yhden asian kerrallaan - kunnolla. En usko, että kukaan muukaan pystyy olennaisesti muuhun elämässään, tekemisissään.

Palkkatyössä ollessani - siitä on jo aikaa kohta kahdeksan vuotta - menin työpaikalle puoli tuntia etuajassa.
Selailtuani pöytäkalenterin/tarkistettuani lukujärjestyksen nostin jalat pöydänkulmalle, suljin silmäni ja yritin elää työpäivän mentaaliharjoituksen tapaan etukäteen.
Muistaakseni se toimi kohtalaisen hyvin. Luonnollisesti silloin tällöin kuviot menivät uusiksi jopa sekaisin mutta sittenkin...

Alla olevassa artikkelissa on hyviä, toteuttamiskelpoisia vinkkejä.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Kampita kiire - seitsemän neuvoa tulevan työviikon suunnitteluun


Kiire on työelämän jokapäiväinen ongelma. Omaan suhtautumistapaansa kiireeseen voi kuitenkin vaikuttaa.
Kiire on työelämän jokapäiväinen ongelma. Omaan suhtautumistapaansa kiireeseen voi kuitenkin vaikuttaa.
Moni meistä huokailee, ehkä jopa päivittäin, kovaa kiirettä töissä. Aika rientää liian nopeasti, tehtäviä on liikaa annettuun aikaan nähden, olisipa tunteja enemmän.
Monessa työpaikassa näkee paljon hätäilyä, hermoilua ja sitä kuinka kiire tarttuu. Jatkuvaa kiirettä voi kuitenkin kampittaa ja koettaa taltuttaa, sanoo valmentaja Carita Nyberg Kollega.fi-lehdessä.
Nyberg on kehittänyt Tasapainon avaimet-menetelmän.
Jatkuva informaatiotulva, jonka nykyteknologia muun muassa tuo elämäämme, lisää paineita ja riittämättömyyden tunnetta itse kullakin töissä. Ajanhallinnan perusasiat ovat monelta unohtuneet. Tehokas suorittaminen on johtanut siihen, ettei aina ehdi pitää esimerkiksi riittävästi taukoja työpäivän aikana.
Kiireeseen voi kuitenkin vaikuttaa, mutta ensin taudin oireet on tunnistettava.
Mistä ”kiiretaudin” sitten tunnistaa? Nyberg listaa viisi oiretta.
- Olet poissaoleva, levoton ja ärtynyt.
- Tekemättömien töiden määrä kasvaa ja se hermostuttaa sinua.
- Hätäilet ja vilkuilet kelloa.
- Teet virheitä ja sinun on vaikea keskittyä.
- Koet olevassa jatkuvasti jäljessä aikatauluistasi.
Miten kiirekierteen sitten saa poikki?
”Ensinnäkin: kiire on tunne, ei välttämättä todellinen tilasi. Kiire on usein näennäistä tehokkuutta. Se on monesti itse ohjelmoitu olotila, joka on tarttunut muilta. Jos sinulla ei ole hallinnan tunnetta, kiire ottaa helposti ohjakset”, Nyberg sanoo.
Kärsimättömyys on yksi seitsemästä kompastuskivestä. Muita ovat sabotointi, ahneus, itsensä aliarviointi, ylimielisyys, marttyyrius ja itsepäisyys.
”Kärsimättömyys eli kiiretauti luo tunteen, että aika hallitsee meitä ja olemme siksi sen talutusnuorassa.” Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Pysähdy hetkeksi - ja suunnittele

Nyberg neuvoo tarkastelemaan, miten ihminen suhtautuu kiireeseen. Tähän asiaan jokainen voi itse vaikuttaa. Se, miten kiireeseen suhtautuu, on merkittävää ratkaisujen kannalta. Hän neuvoo tarkkailemaan omia tekemisiään, pohtimaan mitä voisi tehdä toisin tai jättää tekemättä, ja mitkä asiat puolestaan kaipaavat eniten huomioita.
Ratkaisut lähtevät asioiden suunnittelusta. Käyttämällä hetken suunnitteluun, teet palveluksen itsellesi ja edistät asioiden hoitoa.
Nybergin seitsemän suunnitteluneuvoa ovat tässä:
1. Suunnittele viikkosi/tehtäväsi. Tee tärkeimpien asioiden suhteen realistinen aikataulu.
2. Työstä asia kerrallaan keskittyneesti niin valmiiksi kuin mahdollista.
3. Pysähdy hetkeksi silloin, kun tuntuu että asiat vyöryvät päällesi.
4. Pidä pieni tauko siirtyessäsi palaverista tai tehtävästä toiseen.
5. Keskitä vaativimmat työt sellaiseen ajankohtaan, jolloin olet virkeä.
6. Siivoa pöytäsi ja sähköpostilaatikkosi, se tuo tilaa myös ajattelulle.
7. Vastaa sähköposteihin ja puheluihin vain ennalta päätettyinä ajankohtina, jos mahdollista.
”Kun otat vastuun elämästäsi, et enää reagoi kuin sätkynukke eri tilanteissa. Maailma ei tule valmiiksi, vaikka kuinka kiirehtisit. Tärkeintä on keskittyä olennaiseen. Jos et pidä jostakin, tee muutos. Jos et voi muuttaa tilannetta, voit muuttaa sitä, miten siihen suhtaudut.”

Sipilä toivoo Suomen nousun lähtevän Lapista...

Jo vain - kyllähän se meille sopii. Kyllä täältä moni viisaus(kin) on etelään valunut...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Sipilä toivoo Suomen nousun lähtevän Lapista

OLLI MIETTUNEN
Pääministeri Juha Sipilä ohjasi itse konetta, jolla Lapin maakuntamatka Enontekiöltä Inariin ja Rovaniemelle sujui kätevästi ja ripeästi.

Olli Miettunen
Talousahdinko hellittää ja Suomi lähtee nousuun. Maakuntamatkalla pohjoisessa pyrähtäneen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan...

Jos eduskuntavaalit olisivat nyt,...

Jos, jos ja jos...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiuken tuunattuna:

HS-gallup: Kokoomuksen kannatus on alhaisin vuoteen – keskusta ja Sdp jakavat kärkipaikan

Keskusta ja Sdp jakavat kärkipaikan puolueiden kannatusta mittaavassa gallupissa. Epätietoisten määrä on kasvanut entisestään.

KOTIMAA  
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb Helsingissä 15. maaliskuuta.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb Helsingissä 15. maaliskuuta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 TNS Gallup tutki HS:n pyynnöstä puolueiden eduskuntavaalikannatusta haastatteluin 15. helmikuuta–11. maaliskuuta 2016. Haastatteluja tehtiin 2 430.
 Otos edustaa äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
 Kannatusarvioissa on yhdistetty haastatteluvastaukset ja vaalitilastot eduskuntavaaleista.
 Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden osalta.
Kokoomus menetti aavistuksen eduskuntavaalikannatuksestaan maaliskuussa helmikuuhun verrattuna. Muiltakin osin muutokset puolueiden kannatuksissa ovat vaatimattomia.
Keskusta ja Sdp käytännössä jakavat kärkipaikan. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, keskusta saisi 21,5 prosenttia äänistä ja Sdp 21,4 prosenttia. Kokoomus on kolmantena, mutta sen kannatus on tasaisessa laskussa.
Viime kevään eduskuntavaaleissa kokoomusta kannatti 18,2 prosenttia suomalaisista. Sen jälkeen kannatus on keikkunut ylös ja alas yhden prosenttiyksikön sisällä. Maaliskuussa 2016 tehty mittaus antoi kannatukseksi 17,4 prosenttia, mikä on alhaisin kannatusluku vuoteen.
Kokoomuskin joutuu maksamaan pientä veroa hallitusvastuusta ja hallituksen ikävistä päätöksistä. Suurimman vastuun on kantanut perussuomalaiset.
Kolmesta hallituspuolueesta vain keskustan kannatus on tällä hetkellä suurempi kuin eduskuntavaaleissa viime keväänä.
Perussuomalaisten kannatus on noussut aallonpohjastaan, mutta vihreät on edelleen sitä suurempi puolue maaliskuun kannatusmittauksen mukaan.
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt 49,1 prosenttia, kun kuukausi sitten se oli 49,3 prosenttia.
Epätietoisten määrä on pysynyt korkeana.

Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa, oli 38 prosenttia. Kuukausi sitten heitä oli 35 prosenttia ja tammikuussa 37 prosenttia.



Epätietoisten määrä on nyt selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Keskiarvo on 32 prosenttia huhtikuusta 2010 lähtien. Puoluekannastaan epätietoisen määrä oli viimeksi tammikuussa 2011 korkeampi kuin nyt.
Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista enää 33 prosenttia pitää puoluekantaansa erittäin varmana. Koko viime syksyn ja talven erittäin varmoja on ollut yli 40 prosenttia.
Myös perussuomalaisten (33 prosenttia) ja vihreiden (31 prosenttia) kannattajat ovat epävarmoja puoluekannastaan. Näiden puolueiden kannattajat ovat siis herkimpiä vaihtamaan puoluettaan.
Täysin varmoja kannattajia on nyt eniten vasemmistopuolueissa. Vasemmistoliiton kannattajista 46 prosenttia on täysin varmoja, että heidän puolueensa on oikea.
Kokoomuksessa kannatuslukuja katsotaan tarkkaan, sillä kesän puoluekokouksen lähestyessä puheenjohtaja Alexander Stubbin asema puolueessa on noussut esiin. Jos kannatusluvut laskevat vielä roimasti ennen kesäkuuta, paineet kasvavat puheenjohtajan vaihtoon.
Entinen kokoomusministeri Jan Vapaavuori, joka pyrki puheenjohtajaksi viime puoluekokouksessa, on ilmoittanut ettei haasta Stubbia. Sisäministeri Petteri Orpoon myös kieltäytynyt.
Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko, joka myös oli puheenjohtajavaalissa viime kerralla mukana, ei ole kommentoinut aikeitaan.
Ensimmäisen kauden kansanedustajan, liikemies Harry Harkimon seuraavaa siirtoa odotellaan. Hän on sanonut miettivänsä Stubbin haastamista.