Alzheimer - nimi jota kavahdetaan ja ajatuksissa käy väistämättä toive ettei tauti kohdistu iän myötä minuun. Mitäpä tuohon muuta sanmaan/kirjoittamaan.
Alois Alzheimerin kuolemasta sata vuotta – muisti alkoi vaivata hullujenlinnan lääkäriä
Saksalaislääkärillä oli potilas, joka ei muistanut sukunimeään. Moinen muistamattomuus ei jättänyt lääkäriä rauhaan. Alois Alzheimer keksi katalan sairauden, johon kukaan ei ole vieläkään keksinyt parantavaa hoitoa.
Aviomies toi 51-vuotiaan Auguste Deterin Frankfurtin kaupungin hullujen ja epileptikkojen parantolaan vuonna 1901. Auguste Deter oli mennyt vuodessa huonoon kuntoon, eikä osannut enää sanoa missä hän on. Alois Alzheimer toimi tuolloin apulaislääkärinä "Irrenschloss” eli hullujenlinna –nimellä tunnetussa parantolassa.
Augeste Deter ei Alzheimerin haastattelemana muistanut sukunimeään. Hän ei muistanut myöskään miehensä nimeä, eikä hän edes muistanut, että hänellä oli mies. Alzheimer ei ymmärtänyt, miksi tavallisessa aikuisiässä oleva ihminen ei voi tuollaisia asioita muistaa.
Auguste Deter kertoi Alzheimerille, että häntä hävettää, pelottaa ja että hän kärsii. Potilaan kova kohtalo ei jättänyt Alzheimeria rauhaan, kun hän muutti Müncheniin johtamaan paikallisen psykiatrisen sairaalan aivolaboratoriota.
Kun Deter vuonna 1906 kuoli, Alzheimer pyysi frankfurtilaisia lähettämään hänelle tämän aivot.
Houruinhoitajien vähättelemä löydös
Tutkimuksessa aivot näyttivät rappeutuneilta. Alois Alzheimer alkoi vakuuttua, että Deterin aivojen hippokampuksessa oli vikaa. Aivokuorella oli hermosolujen katoa. Solut olivat jostakin syystä kuolleet.
Alzheimerin vakuuttuneisuus ei tarttunut muihin psykiatreihin, kun hän puoli vuotta myöhemmin raportoi löydöksistään houruinhoidon lääkäripäivillä.
Muistamattomuudenhan piti liittyä vanhuuteen. Yleisen lääketieteellisen selityksen mukaan jotkut vanhat ihmiset eivät vain muista asioista, koska he ovat vanhoja ja väsyneitä. Lääkärit eivät ottaneet Alzheimeria vakavasti, koska nuoria huonomuistisia ei missään näkynyt.
Ja siitä tulikin kansantauti
Tänään löytäjänsä mukaan nimetty tauti otetaan vakavasti, mutta sairauden varsinaista syytä ei vieläkään tiedetä.
Viimeisen parin vuosikymmenen aikana taudin syitä ja mekanismeja on opittu tuntemaan entistä paremmin. Se tiedetään, etä dementiaan sairastuneista 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Siitä on tullut kansantauti.
Viimeisen parin vuosikymmenen aikana taudin syitä ja mekanismeja on opittu tuntemaan entistä paremmin. Se tiedetään, etä dementiaan sairastuneista 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Siitä on tullut kansantauti.
Viimeisintä tutkimustietoa on myös Suomessa. Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön laboratoriojohtaja Sanna-Kaisa Herukka on mukana lukuisissa kansanvälisissä Alzheimerin tautia tutkivissa projekteissa. Taudin varhaisdiagnostiikkaan erikoistuneen Herukan mukaan askeleita taudin nujertamiseksi otetaan joka päivä, mutta pieniä ne ovat.
– Ikävä kyllä mitään sellaista läpimurtoa hoidoissa, joka voisi täysin pysäyttää taudin etenemisen tai jopa parantaa Alzheimerin taudin, ei vielä ole näköpiirissä. Tällä hetkellä toiveena onkin lähiaikoina löytää hoitoja, jotka voisivat merkittävästi hidastaa taudin etenemistä. Jo sellaisen löytymisestä olisi selkeä hyöty Alzheimerin tautia sairastavalle potilaalle.
Irti pakkopaidasta
Alois Alzheimerin ja Auguste Deterin kohtaaminen marraskuulta 1901 löytyi vuonna 1996 Frankfurtin psykiatrisen sairaalan potilaskirja-arkistosta.
1900-luvun taitteessa mielisairaalat olivat houruloita ja mielisairaat hulluja. Apulaislääkäri Alois Alzheimer sovelsi Frankfurtin vuosinaan aivan uusia menetelmiä hullujen kohtelemiseksi.
Alzheimer kyseenalaisti pakkopaidat ja pakkosyöttämiset. Sen sijaan hulluille annettiin lupa kävellä valvotusti parantolan puistossa. Potilaita rauhoiteltiin myös pitkillä kylvyillä.
Vaikka Alzheimerin havaintoja muistisairaasta Auguste Deteristä ei vielä vuosisata sitten vakavasti otettukaan, ei psykiatrin ja neuropatologin ura kuitenkin hyytynyt siihen. Hän tutki muun muassa halvauksia, alkoholisairauksia ja epilepsiaa.
Aloysius eli Alois Alzheimer toimi nykyisen Puolan alueella sijaitsevan Breslaun kuninkaallisen Friedrich-Wilhelm-yliopiston professorina, kun hän kuoli sydäntulehduksesta aiheutuneeseen sydänkohtaukseen 19. joulukuuta 1915 vain 51-vuotiaana.
Patologiassa Alzheimerin tauti todetaan vielä tänäänkin samalla menetelmällä, jolla Alzheimer tutki Auguste Deterin aivoja 1906.
