tiistai 22. joulukuuta 2015

Alzheimer - nimi jota kavahdetaan...

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana Alzheimerin taudin syitä ja mekanismeja on opittu tuntemaan entistä paremmin. Se tiedetään, etä dementiaan sairastuneista 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Siitä on tullut kansantauti. 
Alzheimer - nimi jota kavahdetaan ja ajatuksissa käy väistämättä toive ettei tauti kohdistu iän myötä minuun. Mitäpä tuohon muuta sanmaan/kirjoittamaan. 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Terveys 

Alois Alzheimerin kuolemasta sata vuotta – muisti alkoi vaivata hullujenlinnan lääkäriä

Saksalaislääkärillä oli potilas, joka ei muistanut sukunimeään. Moinen muistamattomuus ei jättänyt lääkäriä rauhaan. Alois Alzheimer keksi katalan sairauden, johon kukaan ei ole vieläkään keksinyt parantavaa hoitoa.




Alois Alzheimer.
Kuva: Wikimedia

Aviomies toi 51-vuotiaan Auguste Deterin Frankfurtin kaupungin hullujen ja epileptikkojen parantolaan vuonna 1901. Auguste Deter oli mennyt vuodessa huonoon kuntoon, eikä osannut enää sanoa missä hän on. Alois Alzheimer toimi tuolloin apulaislääkärinä "Irrenschloss” eli hullujenlinna –nimellä tunnetussa parantolassa.
Augeste Deter ei Alzheimerin haastattelemana muistanut sukunimeään. Hän ei muistanut myöskään miehensä nimeä, eikä hän edes muistanut, että hänellä oli mies. Alzheimer ei ymmärtänyt, miksi tavallisessa aikuisiässä oleva ihminen ei voi tuollaisia asioita muistaa.
Muistamattomuudenhan piti liittyä vanhuuteen.
Auguste Deter kertoi Alzheimerille, että häntä hävettää, pelottaa ja että hän kärsii. Potilaan kova kohtalo ei jättänyt Alzheimeria rauhaan, kun hän muutti Müncheniin johtamaan paikallisen psykiatrisen sairaalan aivolaboratoriota.
Kun Deter vuonna 1906 kuoli, Alzheimer pyysi frankfurtilaisia lähettämään hänelle tämän aivot.

Houruinhoitajien vähättelemä löydös

Tutkimuksessa aivot näyttivät rappeutuneilta. Alois Alzheimer alkoi vakuuttua, että Deterin aivojen hippokampuksessa oli vikaa. Aivokuorella oli hermosolujen katoa. Solut olivat jostakin syystä kuolleet.
Viimeisintä tutkimustietoa on myös Suomessa.
Alzheimerin vakuuttuneisuus ei tarttunut muihin psykiatreihin, kun hän puoli vuotta myöhemmin raportoi löydöksistään houruinhoidon lääkäripäivillä.
Muistamattomuudenhan piti liittyä vanhuuteen. Yleisen lääketieteellisen selityksen mukaan jotkut vanhat ihmiset eivät vain muista asioista, koska he ovat vanhoja ja väsyneitä. Lääkärit eivät ottaneet Alzheimeria vakavasti, koska nuoria huonomuistisia ei missään näkynyt.

Ja siitä tulikin kansantauti

Tänään löytäjänsä mukaan nimetty tauti otetaan vakavasti,  mutta sairauden varsinaista syytä ei vieläkään tiedetä. 

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana taudin syitä ja mekanismeja on opittu tuntemaan entistä paremmin. Se tiedetään, etä dementiaan sairastuneista 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Siitä on tullut kansantauti.  
Alzheimer kyseenalaisti pakkopaidat ja pakkosyöttämiset.
Viimeisintä tutkimustietoa on myös Suomessa. Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön laboratoriojohtaja Sanna-Kaisa Herukka on mukana lukuisissa kansanvälisissä Alzheimerin tautia tutkivissa projekteissa. Taudin varhaisdiagnostiikkaan erikoistuneen Herukan mukaan askeleita taudin nujertamiseksi otetaan joka päivä, mutta pieniä ne ovat.
– Ikävä kyllä mitään sellaista läpimurtoa hoidoissa, joka voisi täysin pysäyttää taudin etenemisen tai jopa parantaa Alzheimerin taudin, ei vielä ole näköpiirissä. Tällä hetkellä toiveena onkin lähiaikoina löytää hoitoja, jotka voisivat merkittävästi hidastaa taudin etenemistä. Jo sellaisen löytymisestä olisi selkeä hyöty Alzheimerin tautia sairastavalle potilaalle.

Irti pakkopaidasta

Alois Alzheimerin ja Auguste Deterin kohtaaminen marraskuulta 1901 löytyi vuonna 1996 Frankfurtin psykiatrisen sairaalan potilaskirja-arkistosta.
1900-luvun taitteessa mielisairaalat olivat houruloita ja mielisairaat hulluja. Apulaislääkäri Alois Alzheimer sovelsi Frankfurtin vuosinaan aivan uusia menetelmiä hullujen kohtelemiseksi.
Alzheimer kyseenalaisti pakkopaidat ja pakkosyöttämiset. Sen sijaan hulluille annettiin lupa kävellä valvotusti parantolan puistossa. Potilaita rauhoiteltiin myös pitkillä kylvyillä.
Vaikka Alzheimerin havaintoja muistisairaasta Auguste Deteristä ei vielä vuosisata sitten vakavasti otettukaan, ei psykiatrin ja neuropatologin ura kuitenkin hyytynyt siihen. Hän tutki muun muassa halvauksia, alkoholisairauksia ja epilepsiaa.
Aloysius eli Alois Alzheimer toimi nykyisen Puolan alueella sijaitsevan Breslaun kuninkaallisen Friedrich-Wilhelm-yliopiston professorina, kun hän kuoli sydäntulehduksesta aiheutuneeseen sydänkohtaukseen 19. joulukuuta 1915 vain 51-vuotiaana.
Patologiassa Alzheimerin tauti todetaan vielä tänäänkin samalla menetelmällä, jolla Alzheimer tutki Auguste Deterin aivoja 1906.    
Helsinki  | 

Suomalaistutkimus nostettiin huippujen rinnalle kansainvälisissä tiedelehdissä – voi edistää Alzheimerin hoitoa

Kansainvälisesti arvostetut tiedejulkaisut ovat nostaneet Helsingin yliopiston tutkijoiden löydöksen vuoden merkittävimpien tutkimusten joukkoon. Listauksen merkitystä kuvaa se, että samaan sarjaan on päässyt myös ebola-rokote.

Kuvassa aivoveriviemäreihin (vihreä) lomassa kulkeva yksittäinen imusuoni (punainen).
Kuvassa aivoveriviemäreihin (vihreä) lomassa kulkeva yksittäinen imusuoni (punainen). Kuva: Aleksanteri Aspelund / Wihurin tutkimuslaitos
Kun Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alitalon johtama tutkimusryhmä paljasti viime kesänä, että aivokalvoissa on imusuonia, oli kiinnostus kotimaassa laimeaa, mutta ulkomailta alkoi virrata yhteydenottoja löydöksen johdosta.
Alitalon ryhmän tulos oli sikäli merkittävä, että viime kesään saakka uskottiin, ettei aivoissa edes voisi olla imusuonia.
– Ihmiset, jotka tutkivat keskushermoston tulehdus- ja rappeutumissairauksia, ovat kovin innostuneita, koska tämä antaa uusia mahdollisuuksia katsoa, voidaanko näitä tauteja hoitaa imusuonien kautta, Alitalo sanoo.
Maailman arvostetuimpiin tiedelehtiin kuuluvat Nature ja Science ovatkin nyt nostaneet suomalaistutkimuksen vuoden kymmenen merkittävimmän läpimurtotutkimuksen joukkoon.

Imusuonisto on elimistön poistoviemäri

Imusuonet kuljettavat nestettä kudoksista verenkiertoon. Tämä estää paineen kertymistä kudoksiin. Imusuonten toinen tärkeä tehtävä on valvoa elimistöön tunkeutuvia vieraita aineita, kuten viruksia ja bakteereja. Imusuonet kuljettavat niiden osia tunnistettavaksi imusolmukkeisiin, jotta elimistö ymmärtää hylkiä niitä.
Nyt kun tiedetään, että aivoissakin on imusuonia, voidaan jatkotutkimusten avulla selvittää, miten niiden muokkaaminen vaikuttaa aivojen turvotustiloihin.
– Tutkimme myös sitä, voidaanko Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvää myrkyllistä valkuaisainetta ohjata imusuonten kautta pois aivoista. Imusuonet ovat ikään kun poistoviemäri, joten niihin liittyy monia mahdollisuksia, kertoo Alitalo.
Imusuonten paikantaminen aivoista auttaa tutkijoita ymmärtämään aiempaa laajemmin aivojen tulehdussairauksia. Helsingin yliopisto tekee parhaillaan jatkotutkimusta yhteistyössä Kuopion yliopiston ja ulkomaalaisten tahojen kanssa. Näin migreenin sekä aivojen rappeutumis- ja tulehdussairauksien hoitaminen voivat saada uusia ulottuvuuksia.
– Oma osaamisalueemme liittyy suoniin ja yhteistyötovereilla on osaamista keskushermoston sairauksista, Alitalo sanoo.

Mielenkiintoinen ydinrahtilaiva arktisille merialueille...

Tutun näköinen alus, kukaties olen nähnytkin sen Muurmanskissa siellä aikanaan useaankin kertaan käydessämme. Minulle ja vaimolleni esiteltiin kaupunkia isäntiemme toimesta, liikuimme myös Muurmanskin satama-alueilla... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pelätty venäläinen ydinrahtilaiva aloittaa liikennöinnin arktisella alueella

Venäjä kunnosti maailman ainoan ydinvoimalla kulkevan rahtilaivan huoltamaan arktisia sotilastukikohtia. Aikoinaan edes Neuvostoliiton omat kaupungit eivät halunneet päästää sitä satamiinsa.

ULKOMAAT 
ROSATOMFLOT
Sevmorputin kannella näkyy suuri suomalaisen Koneen rakentama nosturi.
Sevmorputin kannella näkyy suuri suomalaisen Koneen rakentama nosturi.

Venäjä on saamassa valmiiksi maailman ainoan ydinkäyttöisen rahtilaivan kunnostuksen. Sevmorput-niminen alus kävi testiajoissa Barentsinmerellä marraskuun lopulla. Sen on määrä aloittaa liikennöinti arktisella alueella helmi–maaliskuun aikana.
Sevmorput oli aikoinaan pelätty laiva. Neuvostoliitossa rakennettu alus valmistui ukrainalaiselta telakalta vuonna 1988. Alukseen asetettiin paljon toiveita, mutta se törmäsi vastustukseen jo omassa maassaan.
Edes Neuvostoliiton omat kaupungit eivät halunneet päästää sitä satamiinsa, ja alusta vastaan osoitettiin mieltä. Satamien työntekijät pelkäsivät laivaa ja pitivät sitä turvallisuusriskinä.

Advertisement
Sevmorputia käytettiinkin lopulta 1990-luvulla pääosin pohjoisessa arktisilla vesillä, jossa se kulki Murmanskin ja Dudinkan väliä.
Murmanskissa seisonutta alusta oltiin jo romuttamassa kolmisen vuotta sitten sitten, kun aluksen omistaja päätti yllättäen joulukuussa 2003 ryhtyä sen kunnostamiseen. Aluksen omistaja on Suomeenkin ydinvoimalaa rakentava Rosatom.
Sevmorputin kunnostuksen taustalla lienee Venäjän asevoimat, sillä Sevmorputia aiotaan käyttää Venäjän pohjoiseen suunnittelemien sotilastukikohtien rakentamiseen ja huoltamiseen. Venäjä on avaamassa useita Neuvostoliiton aikaisia Arktisessa sijaitsevia sotilastukikohtia lähivuosina.
Rosatomin mukaan alus sopii kuitenkin myös Novaja Zemljalla olevan lyijy- ja sinkkikaivoksen sekä arktisten öljykenttien huoltoon. Sevmorput on rakennettu niin, että se pystyy kulkemaan metrin paksuisessa jäässä.
Sevmorputin kunnostus on sikäli erikoinen ratkaisu, että maailmassa on rakennettu vain neljä ydinvoimalla kulkevaa kauppalaivaa. Yksikään niistä ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.
Sevmorput on muutenkin harvinainen laiva. Se on niin sanottu LASH-alus (Lighter Aboard Ship) eli proomuemälaiva, joka pystyy kuljettamaan myös kontteja.
Proomuemälaiva lastaa kyytiinsä täyteen lastattuja proomuja. LASH-järjestelmässä proomut hinataan lastauspaikalta merelle, jossa ne nostetaan laivan kyytiin. Emälaiva kuljettaa proomut lähelle määränpäätä, jossa proomut puretaan aluksesta ja hinataan lopulliseen määränpäähän. Järjestelmä sopii hyvin esimerkiksi jokialueille.
Sevmorputin kyytiin mahtuu lähes 80 proomua, joita siirrellään suurella suomalaisen Kone-yhtiön rakentamalla nosturilla. Sevmorput on 260 metriä pitkä, ja sen voimanlähteenä on yksi 135 megawatin ydinreaktori.
ROSATOMFLOT
Sevmorputissa on voimanlähteenä yksi ydinreaktori.
Sevmorputissa on voimanlähteenä yksi ydinreaktori.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisaus on tiistaina 22.12.2015...

Nyt ei ole enää mitään hätää, päivä alkaa taas pidentyä...

Lainatekstiä:

Pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisaus on vuosittain 21. tai 22. joulukuuta. Tänä vuonna 2015 talvipäivänseisaus on tiistaina 22. joulukuuta klo 6.48 aamulla Suomen aikaa.

Aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja laskee 15.13. Päivän pituus on siten vain 5 tuntia ja 49 minuuttia. Oulussa päivän pituus on vain 3 tuntia ja 35 minuuttia. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan kesäpäivänseisaus. Jos haluaa käyttää nimitystä, joka pätee molemmilla pallonpuoliskoilla, voi puhua joulukuun päivänseisauksesta (ja vastaavasti kesäkuun päivänseisauksesta sitten pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisauksen yhteydessä).

Talvipäivänseisauksesta päivää alkaa pidentyä. 

Se onkin siksi ollut perinteistä juhla-aikaa. Esimerkiksi roomalaisten saturnaliaa vietettiin talvipäivänseisauksen aikoihin. Joulu taas on muutaman päivän päästä seisauksen jälkeen.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Tosi tarina Torni > Hotelli Torni Helsinki...

Katselin Yle Areenalta dokumenttiohjelman Hotelli Tornista Helsingissä. Mielenkiintoinen ohjelma - suosittelen...

Ohjelmasta tuli mieleen - tositarina - omista kokemuksistani 1970-luvun puolesta välistä. 

Asuin siihen maailman aikaan Imatralla ja aloittelin ammattiyhdistysuraani. Insinööriliiton toimisto oli Yrjönkadulla, jonne olimme tulleet pitämään todennäköisesti AOI/IL-yhteistyökokousta. AOI otti ensiaskelia Insinööriliiton suojissa. Siihen aikaan "kansan karttuisassa suussa" todettiin, että Insinööriliitossa vaikutti kolme kovaa koota: Koistinen, Kurki ja Kokka.
Näistä viimeisimmän eli Esa Kokan kanssa vaihdoin muutaman sanan marraskuun loppupuolella Insinööriliiton syysedustajakokouksessa Helsingissä. Mukava tapaaminen...

Niin itse asiaan
Kokouksen päätteeksi junakyytiä Imatralle odotellessani menin "tappamaan aikaa" Tornin baariin, jonkun IL:n "ison pojan" ohjeistamana ja seurana.

Mahdollisesti tilasimme oluet ja kävimme läpi toteutuneen kokouksen antia. Kuulin takaani matalanmöreän, tutun tuntuisen miesäänen. Vilkaisin taakseni ja kukapa muu siellä olikaan kuin Ahti Karjalainen, jonka seurassa oli Kaarlo Pitsinki.

Näillä herroilla oli tuhdimpaa ainetta kuin olutta laseissa - ettei vaan ollut viskiä. Mikäli oikein muistan, väitettiin, että kumpikaan em. henkilöistä ei niin sanotusti "lasiin sylkäissyt"...

Tähän voin lisätä entisen opettajakollegani sanat:"Ja tämä on taivahan tosi!"


Pätkä Wikipediatekstiä:

Ahti Karjalainen

Ahti Kalle Samuli Karjalainen (10. helmikuuta 1923 Hirvensalmi – 7. syyskuuta 1990 Helsinki) oli maalaisliittolainen ja keskustapuoluelainen poliitikko, kahden hallituksen pääministeri sekä pitkäaikainen ulkoministeri. Karjalainen tunnettiin erityisesti hyvistä idänsuhteistaan.

Kaarlo Pitsinki
Kaarlo Vilhelmi Pitsinki (27. joulukuuta 1923 Kemi – 26. elokuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puoluesihteerinä vuosina 1957–1966 ja Uudenmaan läänin maaherrana vuosina 1966–1982. Hän oli myös kansanedustajana vuosina 1958–1966. SDP:ssä Pitsinki edusti puolueen oikeaa laitaa.





Vanhoja kirjeitä ja kortteja vuosilta 1938-1943...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että asumme tällä hetkellä Kemin Haukkarissa paikalla, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö viljeli maata 1800-1900-lukujen vaihteessa aina 1920-luvun puolelle ja jossa vanhempani asuivat 1940-luvun puolesta välistä 1970-luvun puoleen väliin saakka.

Minä, vaimoni ja kaksi poikaamme tulimme Etelä-Suomesta takaisin Kemiin loppukesästä 1981. Asetuimme asumaan vanhaan kotitalooni, jonka runko oli Laitakarin sahan lankunpätkistä päällekkäin latomalla rakennettu.
Pihapiiristä oli purettu 1970-1980-luvun vaihteessa suuri varastorakennus, jossa oli aikanaan olleet puusee/käymälä, navetta, navetanporstua, liiteri, makasiini ja sauna saunanporstuoineen/pukuhuoneineen. Navetan paikalle oli 1960-luvulla rakennettu autotalli siirtyessämme autokantaan... 

Tontti, jolle vuonna 1982 rakensimme nykyisen päärakennuksemme oli viimeinen "pläntti", maa-alue isoisäni maista, jotka olivat pilkkoutuneet monessa eri vaiheessa aikaisemmin.

Me purimme 1980-luvun alkupuolella em. rakennuksen. Siitä on jäljellä eteläpäädyssä osittain rakennuksen alla ollut maakellari, sitäkin on myöhemmin uudistettu. Pihapiirissä ollut "vinttikaivo" on 1980-luvun puolessa välissä rakentamamme varastorakennuksen alla...

Vanhan, lankuista ladotun rakennuksen jäämistönä haltuumme joutui luonnollisesti paljon elettyä elämää - mm. paperidokumenttien muodossa.

Isoisäni ja vanhempieni aineistoa, virallisia papereita: Kauppakirjoja, karttoja, lainhuutopapereita, perunkirjoituksia, jne. lisäksi vanhempieni hiukan ennen toista maailmansotaa ja sen aikaista kirjeenvaihtoa.

Itse yritin käydä em. aineistoa - lähinnä vanhempieni sota-aikaista kirjeenvaihtoa läpi - ensimmäistä kertaa viitisentoista vuotta sitten. Se ei onnistunut. Jaksoin tunnekuohuiltani ja liikutukseltani lukea ainoastaan muutaman kirjeen.

Olen vaimoni Tuulan kanssa ensimmäistä kertaa lueskellut em. aineistoa läpi kahden päivän aikana viime viikonvaihteessa. Vaimoni on toiminut esilukijana.
Lähinnä aineistoa on vuosilta 1938-1943. Lyhyitä kirjeitä "sieltä jostakin" ja niihin vastauksia.
Myös kirjeitä vanhempieni sisarrusten välillä sekä postikortteja...

Olemme yrittäneet samaistua sen aikaiseen elämään, se on ollut vaikeaa. Erityisesti vanhempieni kirjeistä suorastaan huokuu huoli toistensa jaksamisesta ankeuden ja niukkuuden keskellä.

Isäni, Lauri Akseli Pyykön aito huoli perheestään, äidistäni, Aino Sofiasta ja kahdesta sisarruksestani, Annelista ja Eerosta on esillä jokaisessa hänen lähettämässään kirjeessä. Minä synnyin vasta syksyllä vuonna 1944...

Äitini huoli oli luonnollisesti saada aviomiehensä takaisin sodan jälkeen terveenä kotiin, jotta "uusi sodan jälkeinen elämä" olisi mahdollinen ja toteutettavissa. Siinä he ymmärtääkseni jotakuinkin hyvin onnistuivat...

Hetki sitten havanduin omaan mielikuvaani menneistä ajoista: Isäni ei koskaan puhunut sota-ajoista, sodasta...






Venäjää syytetään raa'asta sodankäynnistä: rypälepommeja ja kaupunkipommituksia



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Venäjää syytetään raa'asta sodankäynnistä: rypälepommeja ja kaupunkipommituksia

Syyriassa käytetään laajasti monissa maissa kiellettyjä rypäleammuksia, kertoo ihmisoikeusjärjestö. Toinen järjestö kertoo todennäköisesti venäläisten koneiden tehneen tuhoisan pommituksen Idlibin kaupungin keskustaan.



Venäläinen pommikone SU-24M lähdössä lentoon Hmeymim lentotukikohdasta.
Venäläinen pommikone SU-24M lähdössä lentoon Hmeymim lentotukikohdasta, Syyriassa. Kuva: Venäjän puolustusministeriö / EPA

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet huolestuttavia uutisia Venäjän ilmavoimien toiminnasta Syyriassa. Järjestöjen mukaan Syyriassa on pommitettu kaupungin keskustaa ja käytetään monissa maissa kiellettyjä rypälepommeja.

Human Rights Watch on julkaissut raportin, jonka mukaan se on saanut todisteet rypäleammusten käytöstä ainakin 20 kertaa yhdeksällä eri paikkakunnalla. Niiden uhreina on kuollut ainakin 35 siviiliä, joista viisi on ollut naisia ja 17 lapsia. Loukkaantuneita on kymmeniä, järjestö kertoo.

Rypäleammuksia ovat käyttäneet Syyrian armeija sekä sitä tukevat venäläiset joukot. Kaikki pommit ovat HRW:n tietojen mukaan olleet venäläistä tai neuvostoliittolaista valmistetta.

Rypäleammukset koostuvat sadoista pienistä räjähteistä, jotka jäävät maastoon ja muodostavat pitkäaikaisen vaaran kaikille, jotka liikkuvat alueella myös konfliktin päättymisen jälkeen.
Rypäleammukset on pyritty kansainvälisellä sopimuksella kieltämään, koska ne ovat suuri uhka erityisesti siviileille.

Pommi-isku kaupunkiin

Syyrian luoteisosassa sijaitsevan Idlibin kaupungin keskustaan on tehty raju ilmahyökkäysten sarja, kertoo ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rights.
Hyökkääjät olivat todennäköisesti Venäjän ilmavoimien koneita.
Pommit osuivat vilkkaalle markkinatorille, useisiin hallintorakennuksiin ja asuntoalueelle.
Pelastustyöntekijöiden mukaan toistaiseksi on löydetty ainakin 43 kuolonuhria, mutta raunioissa arvioidaan olevan vielä ainakin 30 ihmisen jäänteet.
Islamistiryhmät ottivat Idlibin haltuunsa aiemmin tänä vuonna. Valtaajiin kuuluu mm. Syyrian al-Qaidan, eli al-Nusran rintaman sekä sen tukijan Ahrar al-Sham -järjestön taistelijoita. Sen sijaan Isis ei ole alueella aktiivinen.
Islamistit ovat luoneet kaupunkiin oman hallintonsa.
Idlib on tähän saakka saanut olla rauhassa ilmaiskuilta. Osin tämän takia kaupunkiin on kerääntynyt runsaasti muualta Syyriasta taisteluja pakoon lähteneitä ihmisiä.

Aleppon lähellä suuria taisteluita

Syyrian virallinen uutistoimisto SANA kertoo raskaista taisteluista Aleppon eteläpuolella Khan Tumanin kaupungissa. Syyrian hallituksen ja Hizbollah-järjestön joukot ovat SANA:n mukaan saaneet Khan Tumanin ja sen lähellä olleet maatilat haltuunsa.
Syrian Observatory for Human Rights kertoo, että alueella on tehty ankaria ilmaiskuja. Järjestön aktiivit kertovat laskeneensa, että seudulle on tehty ainakin 40 pommituslentoa.
Pommituksia ovat tehneet sekä Venäjän ettö Syyrian koneet.