sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tätä numero 169 tarkoittaa...

Kirjoitin aikaisemmin Suomen itsenäisyyspäivän juhlista presidentilinnasta Helsingistä.

Pääasiassa juhlijoiden ulkonainen olemus ja asuvalinnat olivat asiallisia, jopa tyylikkäitä, mutta joukossa oli useita erittäin pahoja ylilyöntejä, suorastaan harkintakyvyn pettämisiä.

Näitä ylilyöntejä ja henkilökohtaisen pahanolon purkauksia näyttää olevan vuosi vuodelta yhä enemmän.

Miksi?

Siksi, että em. irrottelijat pääsevät paistattelemaan medialoisteessa muutaman sekunnin meidän noin 2,5 miljoonan suomalaisen töllisteltävänä ja pääsevät "takuuvarmasti" jatkoille ns. lööppilehtien sivuille muutamaksi päiväksi.

Mikä oli pahin harkintakyvyn pettäminen?

Minun ehdoton suosikkini oli tyttöpari satakuusikymmentäyhdeksän (169)...

Jos edesmennyt opettajakollegani, takavuosikymmenien kalakaverini olisi joutunut näkemään presidentilinnassa tapahtuvan, mm. edellämainitun nykymenon, olisi hän satavarmasti todennut mielipiteenään: "Ei tuo ole kyllä täyspäisen hommaa!" Mielestäni em. tyyppinen mielenilmaus ei taatusti edistä asiaa vaan päinvastoin...

Linnan juhlat 7.12.2015 klo 9:44 | päivitetty 7.12.2015 klo 13:26

Saamelaisaktivisti teki poliittisen mielenilmauksen Linnan juhlissa – Tätä numero 169 tarkoittaa

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina nähtiin poliittinen mielenilmaus niin kutsutun ILO 169 -sopimuksen puolesta. Kyse on sopimuksesta, josta Suomessa on väännetty kättä jo 25 vuotta – ilman tuloksia.

Pauliina Feodoroff ja Milja Sarkola. — Pauliina Feodoroff ja Milja Sarkola itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina 6. joulukuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kolttasaamelainen taiteilija ja aktivisti, ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff järjesti ohjaaja-käsikirjoittajapuolisonsa Milja Sarkolan kanssa poliittisen mielenilmauksen Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina.

Feodoroff oli kutsuttu juhliin kolttasaamelaisen Saa´mi Nue´tt -kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Feodoroffin hiuksista ja Sarkolan käsivarresta löytyivät numerot "169". Numerot viittaavat alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimukseen, jonka ratifioiminen jätettiin Suomessa pöydälle viime hallituskaudella maaliskuussa.

Mikä ILO 169? – Sopimuksesta on väännetty Suomessa kättä jo 25 vuotta

Arla Magga Čáhppes ráidu 13.3.2015 — Suomen saamelaisnuoret osoittivat maaliskuussa mieltään alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen puolesta.Kuva: Vesa Toppari / Yle

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen nro 169:n tarkoituksena on taata alkuperäiskansoille, eli Suomessa saamelaisille, samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöön kuuluvilla on, sekä korjata saamelaisiin kohdistuneen sulauttamispolitiikan kielteisiä vaikutuksia. Suomen perustuslain mukaan saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja sopimuksella Suomi sitoutuu edistämään saamelaisten oikeuksia.

Sopimus hyväksyttiin ILO:n yleiskokouksessa Genevessä kesäkuussa 1989. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 22 valtiota, näiden joukossa muun muassa Norja ja Tanska.

Suomessa ILO:n ratifiointia on suunniteltu jo 25 vuotta ja ratifioiminen kuului myös Stubbin hallituksen hallitusohjelmaan. Puhemisneuvosto päätti kuitenkin viime metreillä viime maaliskuussa jättää sopimuksen ratifioinnin pöydälle ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

"Ratifiointipyrkimyksiä ovat varjostaneet muun muassa väärinkäsitykset"

Viime hallituskaudella silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson myönsi, että ILO 169 -sopimuksesta on liikkeellä paljon väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja, jotka voivat vaikuttaa myös ratifiointiprosessiin Suomessa. Yle Sápmi kokosikin vuonna 2014 asiantuntijalähteiden perusteella listan yleisimmistä ILO 169 -sopimusta koskevista uskomuksista.

Vuonna 2014 myös silloinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet julkaisi väärinkäsityksiä oikomaan tietovihkosen " 99 kysymystä ja vastausta ILO 169 -sopimuksesta ". Vähemmistövaltuutettu halusi julkaisullaan hälventää ihmisten aiheettomia pelkoja ja lisätä yhteiskunnan tietoisuutta sopimuksesta ja sen tarkoituksesta.

Saamelaiset vaativat ILO:n ratifioimista yhtenä rintamana

Čáhppes ráidu — Kuva: Vesa Toppari / Yle

Muun muassa Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät, pohjoismainen Saamelaisneuvosto, Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ja lukuisat saamelaisorganisaatiot ovat vaatineet ILO 169 -sopimuksen ratifiointia Suomessa ja hakeneet siihen tukea muun muassa YK:lta.

Suomen saamelaisnuoret -yhdistys järjesti viime keväänä eduskuntatalon edessä mielenosoituksen ILO 169 -sopimuksen puolesta. Niin kutsuttuun mustaan raitoon osallistui satakunta ihmistä.

Saamelaisia ei ole mainittu Sipilän hallitusohjelmassa. Oikeusministeriö tiedotti kuitenkin marraskuussa, että edellisen hallituksen esitys sopimuksen ratifioimisesta on tarkoitus pitää vireillä eduskunnassa ensi vuoden ajan.

Artikkelia muokattu 11.47. Milja Sarkolan titteli vaihdettu ohjaaja-käsikirjoittajaksi.

Suomessa matala korkotaso on riski...

Monet asiantuntijat ovat Suomessa varoitelleet nimenomaan matalan korkotason riskeistä. "Korot lähtevät nousuun ja silloin ollaan helisemässä!" he ovat sanoneet jo kymmenisen vuotta. Totta, kyllähän ne korot lähtevät vielä nousuun, mutta milloin, se on asia erikseen.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Suomalaisten velkaantuminen ei pysähdy: riskirajoilla mennään

Velanotto ei jää ensiasuntoon, vaan ihmiset muuttavat isompiin ja kalliimpiin asuntoihin velkarahalla.

Kotitalouksien velkaantuminen ei näytä hiipumisen merkkejä, kirjoittaa Tilastokeskuksen tutkija Juha Honkkila Tieto & Trendit -lehdessä.

Yhä suurimmalla osalla omistusasujista on asuntovelkaa. Se johtuu siitä, että velkaa ei oteta vain ensiasuntoa varten, vaan ihmiset muuttavat uudella lainarahalla entistä isompiin ja kalliimpiin asuntoihin.

Suomalaisten lainapääomat supistuvat hitaasti myös siksi, että laina-ajat ovat pidentyneet. Finanssialan keskusliiton tutkimuksen mukaan asuntolainan takaisinmaksuajat ovat kasvaneet 11 vuodesta 12 vuoteen 2000-luvun aikana.

Myös alentunut korkotaso on tehnyt asuntolainasta varsin edullista.

Honkkila varoittaa kuitenkin, että vaikka moni tilastoluku näyttää suomalaisten velkaantumisen olevan yhä kestävällä pohjalla, riskejä on tulevaisuudessa.

Houkutteleva matala korkotaso on riski.

Jos alhaiset lainakorot kasvavat vaikkapa muutamalla prosenttiyksiköllä, asumiskustannusten suhde tuloihin voi kasvaa huomattavasti.

Edellinen ja nykyinen hallitus ovat myös supistaneet asuntolainojen korkovähennyksen poistoja, mikä leikka käytettävissä olevia tuloja.

Kun siihen yhdistää lisääntyvän työttömyyden, ei tulevaisuus välttämättä näytä yhtä ruusuiselta.

Populismia sano...

Suomi on yhdistysten suurvalta, oikeastaan "supervalta". Tuntuu välillä siltä, että meillä on kohta jokaista, ainakin joka toista suomalaista kohti yhdistys. Alla olevan artikkelin mukaan Myrskyvaroitus-yhdistys aloitti alkusyksystä Suomessa Ilmastolupaus-kampanjan.

Lupauksen voi tehdä verkossa. Ilmastolupauksen tehneet ovat luvanneet pienentää hiilijalanjälkeään ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki onkin yksi suurimpia maailmassa...

Pätkä Wikipediatekstiä:

Näytä

Hiilidioksin kierto

Kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden eri maissa vuonna 2000

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujatuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiinhiilidioksidipäästöihin.

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan hiilineutraaliksi: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.

Toisin kuin ekologinen jalanjälki, hiilijalanjälki ilmoitetaan massana eikä pinta-alana. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonnia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina, joskus kuitenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin.

Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat päästöt syntyvät välittömästi kuluttajan oman toiminnan, esimerkiksi autolla ajamisen seurauksena. Joukkoliikennevälineillä matkustamisen taas katsotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä, jotka jaetaan kaikkien matkustajien kesken henkilökilometrien suhteessa. Kuluttajan epäsuoriin päästöihin luetaan myös kuuluviksi hyödykkeiden ja palvelujen tuotannon, myynnin ja mahdollisen käytöstä poiston yhteydessä syntyvät päästöt.

Miksi itse en syöksy verkkoon tekemään ilmastointilupausta?

Siksi, että kyseinen toimenpide on mielestäni mitä suurimmassa määrin äärimmäistä populimia ja toisaalta siksi, että itse olen aina pyrkinyt elämään sellaista, yksinkertaista ja vaatimatonta elämää, jossa minusta jäisi mahdollisimman alhainen hiilijalanjälki. Minäkin voisin helposti kirjoittaa pitkän luettelon toimenpiteitä, jotka hiilijalanjälkeäni vähentävät. Tosin aivan jokaisessa elämäni vaiheessa en ole siinä sataprosenttisesti onnistunut.

Tietysti olisi suuri houkutus kuulua samaan yhdistykseen kuin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mutta jätän kuitenkin tällä kerralla väliin...

Tunnustan, että kävin uteliaisuuttani kokeilemassa Ilmastodieetin ilmastolaskuria.

Aika lailla odotettuja arvoja. Oikeastaan ainoa osa-alue, mistä voisin vielä nipistää on tuo liikenteeseen - autoiluun - liittyvä asia. Tällä hetkellä auto on kuitenkin välttämätön monista eri syistä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Mitä yhteistä on Martti Ahtisaarella, Anssi Kelalla ja arkkipiispa Kari Mäkisellä?

ALEKSI POUTANEN

Anssi Kela.

Kotimaa 13.12.2015 klo 12:48 Päivitetty 13:01 Hannamari Ahonen

195 maata solmi lauantaina ilmastosopimuksen Pariisissa.

Sopimuksella sitoudutaan vähentämään maailman hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtioiden lisäksi yksittäiset kansalaisetkin voivat kantaa kortensa kekoon.

Myrskyvaroitus-yhdistys aloitti alkusyksystä Suomessa Ilmastolupaus-kampanjan. Lupauksen voi tehdä verkossa. Ilmastolupauksen tehneet ovat luvanneet pienentää hiilijalanjälkeään ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki onkin yksi suurimpia maailmassa, kertovat yhteisessä blogissaan Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie ja Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen jäsen Jouni Keronen.

Ilmastolupaukseen sitoutuneet lupaavat selvittää, mitä mahdollisuuksia heillä on säästää ilmastoa asumisessaan ja energian käytössään, liikkumisessa ja ruokailu- ja kulutustottumuksissa.

Ilmastolupauksessa myös luvataan selvittää käyttämiensä laitteitten ja palveluitten aiheuttama hiilijalanjälki ja tehdä sen jälkeen vähäpäästöisempiä valintoja. Kulutuksensa voi laskea verkossa ilmastolaskurilla, joka löytyy osoitteesta http://www.ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html.

Lupaukseen kuuluu, että jakaa kokemuksia puhtaammista valinnoista perheelle, ystäville, ja työtovereille ja kannustaa heitäkin allekirjoittamaan ilmastolupauksen.

Pariisin ilmastosopimusviikonloppuun mennessä ilmastolupauksen on tehnyt 1 525 suomalaista.

Suomen kärkipoliitikot ja kulttuurivaikuttajat ovat lähteneet mukaan kampanjaan. Ilmastosopimuksen on allekirjoittanut muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Pariisin ilmastokokouksen avajaisseremonioiden yhteydessä järjestetyssä Leaders eventissä puhunut Niinistö nosti esiin suomalaisten ilmastolupauksen.

Niinistö on kertonut, että hänen hiilijalanjälkensä vähentämisprojekti alkoi muutama vuosi sitten maalämmön asentamisella kotiin.

- Tällä sähkön käyttömme väheni noin puoleen. Olemme sen jälkeen vaihtaneet CO2-vapaaseen sähköön ja siirtyneet valaistuksessa enenevässä määrin led-valojen käyttöön.

Niinistö on luvannut jatkossa kiinnittää huomiota muun muassa ruokahävikin vähentämiseen.

- Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, minkä päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta ja 500 miljoonan euron menetystä, tasavallan presidentti Niinistö on kertonut.

Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) ovat hekin tehneet ilmastolupauksen.

Arkkipiispa Kari Mäkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström ovat niin ikään allekirjoittaneet ilmastosopimuksen kuten myös palkansaajien keskujärjestöjen STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ovat hekin tehneet ilmastolupauksen. Sauri kertoo Helsingin kaupungin kotisivuilla, että oli yllättynyt, miten paljon päästöjä asuminen tuottaa, vaikka asuu kerrostalossa, joka lämmitetään kaukolämmöllä.

Kulttuuriväestä hiilijalanjälkeään on luvanneet pienentää ainakin näyttelijä Minka Kuustonen, muusikko Anssi Kela, elokuvaohjaaja JP Siili, muusikko Kaija Kärkinen ja näyttelijä Elina Knihtilä.

Pariisissa ilmastolaiva alkoi kääntyä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan, ilmeisesti maailma on uuden ympäristöajattelun lähtötelineissä - kilvoittelu alkaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Historiallinen ilmastosopu solmittiin Pariisissa – ”Pienellä nuijalla voi tehdä suuria asioita”

ULKOMAAT 12.12.2015 20:28 Päivitetty: 12.12.2015 21:10

Jenni Virtanen

HELSINGIN SANOMAT

STEPHANE MAHE / REUTERS

Ilmastokokouksen puheenjohtaja Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius (kesk.) ja pääsihteeri Christiana Figueres (vas.) juhlivat historiallista ilmastosopua yhdessä kokouksen muiden osanottajien kanssa lauantai-iltana Pariisissa.

Pariisi. Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin lauantaina historiallinen sopu. Kokouksen 195 osanottajamaat solmivat maailman ensimmäisen, kaikkia maita oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen.

Sopimus nuijittiin pöytään yli kahden tunnin odotuksen jälkeen. Tauolla kitkettiin tekstiin käännösvaiheessa tulleita virheitä. Ilmeisesti kokousedustajat kävivät myös viime hetken neuvotteluja.

Kokouksen puheenjohtaja, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius eteni päättäväisesti nuijannapautukseen asti.

Artikkeliin liittyvät

”Pienellä nuijalla voi tehdä suuria asioita”, Fabius sanoi aplodien myrskytessä salissa.

Loppuistunnossa kuullaan vielä eri maiden edustajia. Ensimmäisen puheenvuoron piti Etelä-Afrikan ympäristöministeri Bomo Edna Molewa.

”Tämä on suuri harppaus kehitysmaille, sillä meitäkin sitovat velvoitteet ensimmäistä kertaa. Suuri työ on kuitenkin edessä, miten kunnianhimo muuttuu toiminnaksi”, Molewa sanoi.

Vaikka maat eivät voi enää loppupuheenvuoroissaan estää sopimusta, voivat ne kuitenkin esittää eriävän mielipiteen. Näin teki muun muassa Nicaragua, joka sanoi, ettei voi olla ilmastosovun takana. Se piti sopimusta riittämättömänä lämpötilan pitämiseksi turvallisella tasolla.

Sopimus rajaa maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta. Lisäksi sopimuksen osapuolet sitoutuvat tekemään parhaansa, että lämpötilannousu rajoittuisi 1,5 asteeseen.

Yli kahden asteen lämpeneminen tekee monista maailman alueista elinkelvottomia.

Pariisin sopimukseen ei tule eri maita sitovia päästötavoitteita. Maat jatkavat edelleen päästövähennyksien omien lupaustensa pohjalta. Pariisin sopimukseen kirjataan kuitenkin, että vähennyksiä tarkastellaan tietyin väliajoin ja että ne ovat linjassa esimerkiksi tieteellisen tiedon kanssa.

Pariisin sopimus tehdään vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi. Se tulee voimaan kun 55 osapuolimaata tai maaryhmää tai kun maajoukko, joka vastaa 55–70 prosentin osuutta maailman kasvihuonepäästöistä on ratifioinut sopimuksen.

Ympäristöjärjestöt kiittivät lähes 200 maan yhteistyötä, mutta muistuttivat nyt alkavasta työstä.

”Sopimus on kaukana täydellisestä, mutta laiva alkaa kääntyä. Se, että Kiina ja Intia hyväksyivät pitkän aikavälin päästötavoitteet, on iso askel eteenpäin”, sanoo ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

MAL LANGSDON / REUTERS

Mielenosoittajia Pariisin ilmastokokouksessa lauantaina.