keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Äärioikeisto Puolassa: ”EU macht frei”

Jos olisin puolalainen, en esiintyisi kovin rehvakkaasti ja äkkiväärästi EU:n suuntaan, mikäli alla olevat faktat = tosiasiat otetaan objektiivisesti huomioon.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Suomen BKT vuonna 2014 oli 205,2 miljardia euroa eli asukasta kohti noin 37 559 euroa. Me suomalaiset olemme niin sanottuja nettomaksajina EU:ssa ilmeisesti hamaan loppuun saakka...

________________________________________________________________________


sIVUN SISÄLTÖ

Puola
Itäisessä Keski-Euroopassa sijaitsevan Puolan rajanaapureita ovat lännessä Saksa, etelässä Tšekki ja Slovakia, idässä Ukraina ja Valko-Venäjä sekä pohjoisessa Liettua ja Venäjän erillisalue Kaliningrad. Puolalla on pitkä rantaviiva Itämerellä. Pohjois-Puolasta suurin osa on alavaa, kumpuilevaa maastoa. Etelässä Karpaattien vuoristo muodostaa vedenjakajan ja luonnollisen rajan Puolan ja Slovakian välille.
Puolan talouden tärkeimmät toimialat vuonna 2014 olivat tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (27,1 %), teollisuus (25,1 %) sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (14,3 %).
Puolan tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tšekki ja tuontimaat Saksa, Venäjä ja Kiina.
Pääkaupunki: Varsova
Pinta-ala: 312 679 km2
Väkiluku: 38 495 659 (2014)
Osuus EU:n väkiluvusta: 7,6 % (2014)
BKT: 413,134 miljardia EUR (2014)
Virallinen EU-kieli: puola
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen tasavalta
Liittyi EU:n jäseneksi: 1.5.2004
Paikkoja Euroopan parlamentissa: 51
Rahayksikkö: Puolan zloty (PLN)
Schengen-jäsenyys: kyllä, Puola on kuulunut Schengen-alueen 21.12.2007 alkaen
EU:n neuvoston puheenjohtajuus:  Puola on toiminut EU:n neuvoston puheenjohtajana kerran, vuonna 2011.

Lue lisää

Puola EU:ssa

Euroopan parlamentti

Puolalla on 51 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Puolan-tiedotustoimisto polski

EU:n neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Puolan hallituksen edustajatosallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Puolan puheenjohtajakaudet:
Heinäkuu–joulukuu 2011
Lisätietoa EU:n neuvoston nykyisestä puheenjohtajamaasta Deutsch français English .

Euroopan komissio

Η ορισθείσα από την Πολωνία επίτροπος στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή είναι η Ελζμπιέτα Μπιενκόφσκα English , στην οποία ανατέθηκε το χαρτοφυλάκιο της Εσωτερικής Αγοράς, της Βιομηχανίας, της Επιχειρηματικότητας και των ΜΜΕ.
Puolasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Elżbieta Bieńkowska , jonka vastuualueena on sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Puolalla on 23 edustajaa English  Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Alueiden komitea

Puolalla on 21 edustajaa English  alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Puola pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsakautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Talousarviot ja rahoitus

Kuinka paljon rahaa Puola antaa ja saa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa. EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Puolan osuus EU-rahoituksesta vuonna 2013:
  • EU-rahoitus Puolassa: 16,179 miljardia EUR
  • EU-rahoitus suhteessa Puolan bruttokansantuloon: 4,36 %
  • Puolan maksut EU:n talousarvioon: 3,831 miljardia EUR
  • Puolan EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 1,03 %
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
  • EU:n talousarvio – maakohtaista tietoa English polski
  • EU ja raha
  • EU:n tulot ja menot Deutsch English français

EU:n rahoittamat hankkeet Puolassa

Puolan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Puolassa).

Käytännön tietoa

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Äärioikeisto Puolassa: ”EU macht frei”

ULKOMAAT 

Petteri Tuohinen

HELSINGIN SANOMAT
KACPER PEMPEL / REUTERS
Kymmeniätuhansia puolalaisnationalisteja marssi Varsovan keskustassa keskiviikkona.
Kymmeniätuhansia puolalaisnationalisteja marssi Varsovan keskustassa keskiviikkona.
Kymmenettuhannet puolalaiset osallistuivat keskiviikkona äärioikeiston järjestämään mielenosoitukseen Varsovassa.
Mielenosoittajat vaativat ”Puolaa puolalaisille” ja polttivat Euroopan unionin tähtilippuja, kertoivat uutistoimistot.
Poliisin mukaan marssille osallistui 25 000 ihmistä, kun järjestäjät arvioivat osallistujien määrän yltäneen 50 000:een, kertoi uutistoimisto AFP. Mielenosoitus järjestettiin Puolan itsenäisyyspäivänä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Suomen Ilkka Kanerva Ukrainassa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kanerva yllättyi: Ukrainan edustajilta tuli myös venäläiskanta

JULIA SERDYUKOVA
Ukrainan parlamentti Rada on vilkkaiden keskustelujen tyyssija. Puhemies Volodymyr Groisman esitteli taloa Etyjin Ilkka Kanervalle keskiviikkona.
Kotimaa 11.11.2015 klo 20:54 Maarit Uber, Kiova


Ilkka Kanerva (kok.) sai maistiaisia Ukrainan riitaisasta monipuoluejärjestelmästä, kun hän tapasi maan parlamentaarikkoryhmän Kiovassa. Ukrainalaiset kansanedustajat saivat aikaan kunnon väittelyn tavatessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen suomalaisen puheenjohtajan.
Marmorilla vuoratussa Ukrainan parlamenttirakennuksessa istuttuun tuntiin mahtui mielipiteitä puoluekentän joka laidalta. Ukrainan Etyj-delegaation jäsenten näkemykset Itä-Ukrainan sodan ratkaisemisesta vaihtelevat suuresti.
Kanerva aloitti tapaamisen kysymällä, miten hän voisi parhaiten viedä Itä-Ukrainan asioita eteenpäin.
Kansanrintama-puolueen edustaja Sergi Vysotski ilmaisi huolensa tilanteen viimeaikaisesta huononemisesta.
- Näemme konfliktin eskaloituvan. Miskin sopimusta on ajoittain rikottu. Venäjä ei ole muuttanut suuntaansa, hän tiivisti näkemyksensä Lännen Medialle.
Vysotskin mukaan Ukrainalla on tietoa Venäjän suunnitelmista pahentaa konfliktia entisestään.
- Haluamme lisää tarkkailijoita itään ja heidän pääsevän joka paikkaan, Vysotski vaati.
Vysotski kehotti varomaan venäläisten kanssa neuvottelemista asioista, joiden suhteen ei ole kompromissivaraa.
Ex-presidentti Viktor Janukovitshin Alueiden puolueen perillisen, Oppositioblokin, edustaja Nestor Shufritsh istuisi paikalla olleista mieluiten venäläisten kanssa samaan neuvottelupöytään.
Innokkaasti esiintynyt Shufritsh jopa kertoi Kanervalle toivovansa, että Etyj patistaa Ukrainan päättäjät sodan nopeaan ratkaisuun.
Shufritshin vaatimukset myötäilivät pitkälti Venäjän vaatimuksia, mikä sai kiihdyksiin muut paikalla olleet ukrainalaiset kansanedustajat.
Kansallismielisen Radikaalipuolueen Ihor Popov tyrmäsi täysin Shufritshin Kanervalle esittämät ehdotukset siitä, että tämän edustama järjestö pyrkisi vaikuttamaan Ukrainan parlamenttiin.
- Jos Etyj painostaa parlamenttia päätöksiin, maa joutuu sisäpoliittiseen kriisiin, Popov latasi takaisin.

Seuraamme Etyjin Ilkka Kanervan vierailua Ukrainassa. Lisää keskiviikon tapaamisista painetussa lehdessä.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Nastat vai kitkat - Suomessa?

Alla oleva artikkeli on taatusti asiantuntijan näkemys Nastat vai kitkat-asiasta.
Itselläni on molemmista kokemusta - tosin kitkarenkaista vain yhdestä 4 renkaan paketista. Myyjä kehui ne "maasta taivaaseen" parikymmentä vuotta sitten ja taisivatpa ne olla kohtalaisen edullisetkin mutta...
Edellä mainitut renkaat kuluivat rapiat vuoden ajon jälkeen käyttökelvottomiksi, mikäli oikein muistan > "kantikkaiksi". Käväisin jututtamassa supermyyntitykkiä, en saanut renkaiden poikkeukselliseen kulumiseen järkeenkäypää vastausta/selityksiä kylläkin. Hän ei sentään intoutunut minua syyttämään, että olisin käyttänyt väärin em. kitkarenkaita...
En voi kuvitella, että laittaisin autoni alle täällä Perämeren pohjukassa enää koskaan kitkarenkaita. Kyllä suomalaisen NOKIA-Hakkapeliitta-talvirenkaan vieno rapina antaa mukavan turvallisen tunteen talvella ajettaessa.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
AUTOMIEHEN PUHEENVUORO Julkaistu 
Jaa artikkeli

Kaupallinen yhteistyö

Nastat vai kitkat?


Timo Yli-Salomäki LINKEDINToimitusjohtaja, Laakkonen autokonserni
ASIASANATRENKAANVAIHTO TALVIRENGAS NASTARENGAS KITKARENGAS AUTOAUTOLIIKE
Näin syksyn tullen ja talvirengasajan lähestyessä mietimme talvirenkaiden valintaa. Käymme myös ystävien ja työkavereiden kanssa keskusteluja rengasvalinnasta. Suomi on jakautunut tältä osin kahtia. On autoilijoita, jotka vannovat nastarenkaiden nimeen ja on autoilijoita, jotka pitävät kitkarenkaita ainoana järkevänä vaihtoehtona. Miten on, mikä on se ”oikea valinta?
Kitkarenkaiden ehkä isoin etu verrattuna nastarenkaisiin on se, että ne voi hyvällä omalla tunnolla asentaa auton alle hyvissä ajoin ennen ensilumen tuloa. Kitkarenkaat voivat olla jopa äänettömämmät kuin kesärenkaat ja ne eivät kuluta asfalttia yhtä paljon kuin nastarenkaat. Toki on harhaluulo, että kitkarenkaat toimisivat lämpimässä ja kuivalla asfaltilla yhtä hyvin kuin kesärenkaat.
Kitkarenkaiden kumiseos on myös hyvin pehmeä, joten lämpimällä kelillä kitkarenkaat kuluvat hyvin nopeasti. Kitkarengasta ei ole siis järkevä käyttää vuoden ympäri.
Kuulen usein kommentteja, että erityisesti Etelä-Suomessa kitkarenkaat ovat parempi valinta kuin nastarenkaat. Uskallan olla kuitenkin tässä kohtaa eri mieltä. Kitkarenkaiden paras pito löytyy ajettaessa lumessa. Etelä-Suomen usein vähälumiset, mutta jäiset tiet vaativat maksimipitoa, joten oma valintani kohdistuu nastarenkaisiin. Jos ajat paljon Pohjois-Suomen lumisilla teillä, kitkarengas voi olla hyvä valinta. Kitkarenkaiden pito ei ole kuitenkaan lumessakaan aivan nastarenkaiden tasoa, joten jos autossasi ei ole nykyaikaista ajonhallintajärjestelmää, niin nastarenkaat voivat olla turvallisempi vaihtoehto. Myös aloittelevalle kuljettajalle nastarenkaat on varmasti paras valinta.
Renkaiden ostossa on hyvä olla myös tarkkana. Aina ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa. Varo erityisesti ulkomaisia verkkokauppoja. Esimerkiksi Suomessa ja Saksassa myytävissä talvirenkaissa voi olla isoja eroja.
Niin sanotut Keski-Euroopan kitkarenkaat ovat aivan erilaiset kuin Suomessa myytävät. Keski-Euroopan kitkarenkaiden kumiseos on paljon kovempi kuin meillä myytävissä renkaissa, joten pakkaskelillä renkaiden pito on erittäin huono. 
Joskus pito on jopa huonompi kuin hyvien kesärenkaiden. Renkaiden valinnassa kannattaakin hyödyntää asiantuntijoita. Autojen merkkiliikkeet tietävät parhaiten kuhunkin automerkkiin sopivat talvirenkaat ja apua löytyy myös asiantuntevista rengasliikkeistä.
Silloin tällöin hieman sotkemme Suomen talvirengaspakon ja nastarenkaiden käyttöajan. Suomessahan on talvirengaspakko (joko kitkarenkaat tai nastarenkaat) joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkailla saa ajaa aina marraskuun alusta pääsiäismaanantaista seuraavaan maanantaihin asti (tänä talvena 4.4.2016 asti) ja aina silloin kun olosuhteet sitä vaativat.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Haloo! Ei tehdä sentään kärpäsestä härkästä!

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yleisurheilu  | 

Venäjän hyllyttäminen voi vaikuttaa maailmanrauhaan ja Suomeen - Ropo: Riippuu Putinin ”mielentilasta”

Jos Venäjä suljetaan kansainvälisestä yleisurheilutoiminnasta, presidentti Vladimir Putin voi horjuttaa sen varjolla maailmanrauhaa.

Venäjän hyllyttäminen kansainvälisestä yleisurheilukilpailutoiminnasta voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa maailmanrauhaan. Tätä mieltä on kaksi tavoitetuista kahdeksasta Urheiluliiton hallituksen jäsenestä.
- Sillä voi olla mitä tahansa vaikutuksia, koska se on ennalta arvaamaton tilanne. Se voi olla arvovaltatyyppinen asia Putinille, hallituksen jäsen Jukka Salmela sanoo.
Hän myös muistuttaa, että Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa noin 1 300 kilometriä.
- Kukaan ei pysty arvioimaan, mitä tapahtuu.
Myös Ringa Ropo arvioi, että Venäjän hyllyttäminen kansainvälisestä yleisurheilukilpailutoiminnasta ei voi olla vaikuttamatta maailmanrauhaan.
Ropo muistuttaa, että Venäjä on ennenkin tuonut arvovaltaansa esille urheilussa esimerkiksi presidenttinsä Vladimir Putinin johdolla.
- Olemme Venäjän rajanaapureita, ja emme voi välttyä siltä, että sillä voisi olla vaikutuksia Suomelle. Riippuu Putinin ”mielentilasta”.
Osa suomalaisista pelkää, että Venäjä ottaa Ukrainan jälkeen seuraavaksi pihteihinsä Suomen. Ropokin tiedostaa tämän heittoasteella, mutta hän luottaa siihen, että urheilu voittaa.
Ropo haluaakin pitää politiikan pois urheilusta, mutta hän korostaa, että myös Venäjä on uskallettava laittaa selkä seinää vasten.
- Tämä koskee Yhdysvaltojakin ja koko muuta urheilevaa maailmaa.

Harmaakorpi: Aina tilanteet hankaloituvat, kun tulee lisää ristiriitoja

Urheiluliiton puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi ei usko, että Venäjän sulkemisella olisi suoria vaikutuksia maailmanrauhaan.
- Aina tilanteet kuitenkin hankaloituvat, kun tulee lisää ristiriitoja.
Harmaakorpi myös toteaa, että urheilullakin voidaan tehdä politiikkaa.
Pasi Oksanen puolestaan huomauttaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta hänen mukaansa Venäjän eristäminen yleisurheilusta ei välttämättä pahentaisi nykytilannetta.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Suomeen virtaa yhä enemmän elintasopakolaisia...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Sisäministeri Orpo: Suomi myöntää turvapaikan vain joka kolmannelle hakijalle

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen elintason perässä.

Petteri Orpo
Sisäministeri Petteri Orpo. Kuva: Kristiina Tolkki / Yle
Sisäministeri Petteri Orpo on huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoiden määrä voi hajottaa Schengen-alueen. Syynä on se, että eri maissa tehdään yhä enemmän itsekkäitä ratkaisuja. Tämä näkyy etenkin Itä-Balkanilla.
Ruotsi on jo ilmoittanut, että turvapaikanhakijoille on tarjolla vain telttamajoitusta.  Orpon mukaan Etelä-Ruotsiin tarvitaan mahdollisimman pian siirtolaisia vastaanottava hot spot -alue. Suomessa kontti- ja telttamajoitukseen on alettu jo varautua.
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen taas lähtenyt nousuun. Lokakuussa turvapaikanhakijoita tuli 7058, suurin osa Tornion rajan kautta. Suomeen on tullut tänä vuonna 27 000 turvapaikanhakijaa.
Viime aikoina eniten turvapaikanhakijoita on tullut Afganistanista. Suhteutettuna väkilukuun Suomeen saapuu tällä hetkellä neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Suomelle ja Ruotsille Nato-ohjeistusta...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Naton Stoltenberg Tukholmassa: Elämme vaarallisemmassa maailmassa

ULKOMAAT 

Elina Kervinen
HELSINGIN SANOMAT

TUKHOLMA. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili tiistaina Ruotsissa Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksen yhteydessä. Stoltenberg korosti Venäjän lisääntynyttä aggressiivisuutta Baltian ja Itämeren alueella sekä Naton ja Pohjoismaiden yhteistyön merkitystä uudessa tilanteessa.
”Maailma muuttuu, ja elämme uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Elämme vaarallisemmassa maailmassa, jossa on enemmän epätasapainoa ja turvattomuutta”, Stoltenberg sanoi.
Pääsihteerin mukaan Suomen ja Ruotsin syventyneen Nato-yhteistyön merkitys on yhä suurempi uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. 
Advertisement
”Mielestäni Suomen, Ruotsin ja Naton läheisen yhteistyön merkitys on kasvanut, koska Venäjä toimii aiempaa päättäväisemmin. Näemme Venäjän, joka on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa Baltian alueella. Siksi olemme vastanneet lisäämällä läsnäoloamme Baltiassa, mutta myös lisäämällä yhteistyötämme Suomen ja Ruotsin kanssa”, hän sanoi HS:lle.
Stoltenberg totesi, että Naton ja Pohjoismaiden tavoitteena on muun muassa lisätä tietojenvaihtoa ja kehittää ymmärrystä nykyaikaisesta hybridisodankäynnistä. Lisäksi tarkoituksena on muun muassa lisätä harjoitustoimintaa entisestään. Näistä asioista keskusteltiin tiistaina.
Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa kerrottiin muun muassa, että maat ovat edenneet tavoitteessaan luoda turvalliset viestiyhteydet maiden välille. Ne on määrä saada toimintaan ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Myös yhteisestä ilmavalvonnasta ja tutkatietojen vaihdosta keskusteltiin.
Kokouksen isäntä, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, kertoi lisäksi, että suunnitteilla on suuri lentosotaharjoitus Northern Flag yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Kolmantena kerrottiin, että Islanti tulee vastaisuudessa vakituisesti mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan yhdessä harjoittamaan rajat ylittävään lentoharjoitustoimintaan maiden pohjoisosissa.
Naton pääsihteerin olleessa paikalla myös kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä oli esillä, ainakin toimittajien kysymyksissä.
Erityisesti Ruotsissa Nato-keskustelu on kiihtynyt viime aikoina sen jälkeen, kun porvarioppositio pääsi sopuun Nato-jäsenyyden kannatuksesta ja kansalaisten Nato-kannatus on kasvanut. Nykyinen punavihreä hallitus on silti linjannut ohjelmassaan tarkasti, ettei jäsenyyttä haeta. Sen sijaan se on korostanut muun muassa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Suomi puolestaan on hallitusohjelmatasolla jättänyt Nato-kysymyksen avoimemmaksi. Naton hyötyjä ja haittoja selvitetään puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) totesi, ettei mahdollisten hakemusten jättäminen yhtaikaisesti ole mikään itsestäänselvyys.
”En pidä sitä ollenkaan selvänä. On totta, että Suomi ja Ruotsi peilaavat toisiaan kovasti tässä asiassa, ja on puhuttu siitä, että ei haluta toistaa virhettä, jonka Ruotsi teki silloin, kun se haki Euroopan unionin jäsenyyttä. Eli Ruotsi jätti silloin meille kertomatta. Tässä tietenkin olemme sopineet, että pidämme toisemme ajan tasalla ja että siihen on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin 1990-luvun alussa”, hän sanoi Tukholmassa.
Pääsihteeri Stoltenberg korosti diplomaattisesti muun muassa, että maat ovat jo hyvin läheisiä kumppaneita Naton kanssa ja ettei hän halua puuttua naapurimaiden asioihin. Ero on kuitenkin Naton viidennen artiklan takaamat turvatakuut, jotka eivät ulotu Suomeen ja Ruotsiin.
”Naton yhteiset turvatakuut eivät kata Suomea ja Ruotsia nykyisin, mutta tietenkin jos Suomesta ja Ruotsista tulisi jäseniä, turvatakuut kattaisivat myös Suomen ja Ruotsin.”
Hän toivotti Suomen ja Ruotsin jatkuvasti syventyneen puolustusyhteistyön lämpimästi tervetulleeksi.
”Kaikki, mikä vahvistaa puolustusta Ruotsissa ja Suomessa on hyvä. Toisin sanoen, mitä vahvempi Ruotsi on ja mitä vahvempi Suomi on, sitä vahvempi on Nato”, hän sanoi.
MAGNUS LAUPA
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui pohjoismaisesta yhteistyöstä Tukholmassa tiistaina.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui pohjoismaisesta yhteistyöstä Tukholmassa tiistaina.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Taistelu uusista, maksavista sieluista on kova...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että palkansaajien suunnittelema uusi keskusjärjestöhanke on järjetön. Järjetön niin kauan kuin Akava on siitä ulkopuolella. Mielestäni Akava teki ainoan oikean pättöksen tässä vaiheessa jättäytymällä hankkeen ulkopuolelle.

Miksi?

Siksi, että se on täydelliesesti poliittinen hanke, lähinnä SDP:n ja siinä ohessa Vasemmistoliiton  "kasvojen kohotusta"...  

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Akava ja uusi keskusjärjestö käännyttävät liittoja

Kotimaa 11.11.2015 klo 04:03 Kirsi Turkki

Palkansaajien suunnittelema uusi keskusjärjestö ja järjestön ulkopuolelle jäänyt Akava ovat aloittaneet liittojen käännytystyön. Kisaa käydään esimerkiksi Tehyyn kuuluvista Sairaanhoitajaliiton jäsenistä.
Liiton puheenjohtaja Merja Merasto myöntää Lännen Medialle, että sekä Akava että uuden keskusjärjestön puuhaajat ovat käyneet kosioretkellä.
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo, että Akava on hermostunut ja häärää nyt STTK:n jäsenliittojen parissa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo käyneensä kuultavana monissa STTK:n liitoissa. Mielenkiintoa on hänen mukaansa osoittaneet ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet STTK:n jäsenet.
Keskusjärjestöt taistelevat jäsenliitoista samaan aikaan, kun niiden pitäisi tehdä laaja työmarkkinaratkaisu. Ellei ratkaisua synny, hallitus säätää pakkolait. Lakien sisältö julkistetaan keskiviikkona.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)