Muutama EU-maa oli valmis harkitsemaan joustoa EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin ja päästämään matkustuskiellossa olevat venäläiset Helsingissä järjestettävään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokoukseen, kertovat korkeat ulkomaalaiset diplomaattilähteet Helsingin Sanomille.
Lähteiden mukaan kyseessä olivat Kreikka, Kypros, Unkari, Italia ja Ranska.
Ranskan ja Kreikan suurlähetystöistä kuitenkin ilmoitettiin tiistaina Helsingin Sanomille, etteivät maat olleet lähettäneet Suomelle virallista maahantuloa koskevaa vastausta.
Suomi tiedusteli Euroopan unionin jäsenmaiden näkemystä niin sanotun notifikaation avulla. Matkustuskiellossa olevat venäläiset olisivat voineet tulla, jos kaikki EU-maat olisivat olleet siitä samaa mieltä.
Suurin osa EU:n jäsenmaista jätti vastaamatta Suomen kysymykseen.
Ulkoministeriö on vaitonainen joustoja puoltaneista vastauksista. Sen mukaan venäläisten maahantuloa vastustavia vastauksia ministeriöön saapui kuitenkin useita.
Käytännössä jo yhden jäsenvaltion vastalausekirje olisi riittänyt estämään matkustuskieltolistalla olevien maahantulon.
Entisen ulkoministerin
Erkki Tuomiojan (sd) mukaan nyt on osoittautunut, että valtaosa EU-maista olisi voinut tukea venäläisten saapumista Suomeen. Siksi hänen mukaansa notifikaatiomenettelyn sijaan olisi pitänyt käyttää muita diplomatian keinoja.
Tuomioja oli ulkoministerinä päättämässä EU:n Venäjän-vastaisista pakotteista."Notifikaatio on korrekti tapa, mutta tässä tapauksessa Suomella olisi pitänyt olla kanttia ilmoittaa riittävän selvästi, että se sallii venäläisten pääsyn Etyjin 40-vuotista taivalta juhlivaan kokoukseen EU:n matkustuskielloista huolimatta", Tuomioja sanoi tiistaina.
Suomi kielsi kuudelta EU:n matkustuskiellossa olevalta venäläiseltä kansanedustajalta pääsyn tällä viikolla Helsingissä pidettävään Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Venäjä protestoi päätöstä niin, että lähetti viiden päivän kokoukseen vain yhden edustajan yhdeksi päiväksi.
Alun perin julkisuudessa on ollut arvailuja siitä, että ainakin Viro, Latvia ja Liettua olisivat vastustaneet kirjeitse poikkeuslupaa venäläisten matkustuskieltoon.
Liettua sanoi HS:lle, ettei "maa ollut asiassa aloitteellinen".
Latvia puolestaan kertoi, ettei "vienyt asiaa aktiivisesti eteenpäin siitä syystä, että se oli tuohon aikaan EU-puheenjohtajamaa".
EU:n sanktiosääntöjen mukaan poikkeus katsotaan myönnetyksi, jollei yksi tai useampi neuvoston jäsen esitä kirjallista vastalausetta kahden työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
Ainakin yksi valtio on ollut asiassa aloitteellinen.
"Se maa on hyvin lähellä Suomea", muuan diplomaattilähde kertoi HS:lle.
Ilta-Sanomien haastatteleman Viron valtuuskunnan puheenjohtajan Mart Nuttin mukaan Viro vastusti venäläisten pääsyä Suomeen.
"Kyllä Viro oli sitä mieltä, että kun EU on rajoittanut maahantuloa viisumikiellolla, niin jäsenmaiden tulisi pitää siitä kiellosta kiinni", Mart Nutt sanoi IS:lle.
Viron Helsingin-suurlähetystö ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa.
"Matkustuskiellossa olevien henkilöiden maahantuloa vastusti lopulta laaja blokki solidaarisuussyistä", yksi diplomaattilähteistä kertoi HS:lle.
Julkiset tiedot toimista ja säädöksistä ovat ristiriitaisia.
Jos Suomi olisi saanut vastalauseen tehneen maan pyörtämään vaatimuksensa kahdenkeskisissä neuvotteluissa, vastustajien blokki olisi voinut asettua tukemaan poikkeusta viisumikieltoihin.
"Asia olisi pitänyt hoitaa toisin", Tuomioja sanoi.
Niinistö sanoi maanantaina, että tilanne olisi voitu välttää, jos presidentin kansliaa olisi informoitu aikaisemmin matkustusongelmasta.
Ulkoministeriö puolestaan perusteli tiistaina notifikaatiomenettelyä sillä, että EU:n sanktioihin poikkeusta haluavan valtion on notifioitava muita ja jos silloin tulee eriäviä mielipiteitä, jäsenvaltio voi viedä asian EU:n ministerineuvoston hyväksyttäväksi.
Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksia matkustuskieltoon, jos "matkustaminen on perusteltua pakottavista humanitaarisista syistä tai osallistumiseksi hallitustenvälisiin kokouksiin ja unionin järjestämiin tai isännöimiin kokouksiin taikka Etyjin puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion isännöimiin kokouksiin."
Ulkoministeriön mukaan Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuminen Helsingissä ei ollut tarpeeksi pätevä peruste poikkeuslupien hyväksymiseksi, koska Suomea ei tässä tapauksessa tulkittu Etyjin isäntämaaksi.
Isäntämaiksi katsotaan Itävalta ja Tanska, koska Etyjin sihteeristö sijaitsee Wienissä ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen sihteeristö Kööpenhaminassa.