torstai 2. heinäkuuta 2015

Hallituspuolueet selkeästi palkintopallilla...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka  | 

Kokoomus kiilasi perussuomalaisten ohi kakkoseksi, SDP:n tuskien taival jatkuu

Keskusta on edelleen Suomen suurin puolue, vaikka suosio on hieman laskenut. Vihreiden kannatus on nousukiidossa. SDP:n alamäelle ei näy loppua.


puoluekannatusgrafiikka
Kuva: Taloustutkimus/Yle Uutisgrafiikka

Lyhyt hallitustaival on piristänyt kokoomuksen suosiota, käy ilmi Ylen kesäkuun kannatuskyselystä.
Kokoomus on noussut perussuomalaisten edelle toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin kannatuksella. Suosio on kasvanut 0,6 prosenttiyksiköllä toukokuusta.
Muiden hallituspuolueiden, keskustan ja perussuomalaisten kannatus sen sijaan on laskussa.
Keskusta jatkaa edelleen mittauksen kärjessä 22,7 prosentilla, mutta kannatus on vähentynyt 0,4 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten suosio on notkahtanut reilusti, 1,9 prosenttiyksikköä. Puolueelle antaisi äänensä nyt 15,6 prosenttia kansalaisista. Vaaleista kannatus on laskenut yli kahdella prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaisten kannattajat ovat tyytymättömiä haliituksen alkutaipaleeseen, arvioi Ylen kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
– Hallitus julkisti leikkauspäätöksensä kesäkuun alussa eli mittausjaksolla. Meidän aineistossa perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa työväestön joukossa. Kaksi muuta hallituspuoluetta ovat onnistuneet suurinpiirtein säilyttämään asemansa.
Turja ei usko veivauksen pakolaiskiintiöistä ja EU:n turvapaikanhakijoiden siirroista vaikuttaneen puolueen lukuihin.
– Maahanmuuttokriittisille äänestäjille ei ole oikein selkeästi muita tehokkaita vaikutuskanavia kuin perussuomalaisten äänestäminen. He eivät vaihda muihin puolueisiin.

SDP:n via dolorosa jatkuu, vihreät opposition tähti

Sosiaalidemokraattien murheille ei näy loppua, puolueen suosio vajoaa yhä.
Kannatuksesta on hävinnyt Ylen edellisen mittauksen jälkeen vielä 0,4 prosenttiyksikköä. SDP:tä äänestäisi nyt 14,6 prosenttia suomalaisista. Vaalien jälkeen on tullut takkiin melkein kaksi prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten ja SDP:n kannatuslaskulla on paljon yhteistä, kertoo Tuomo Turja.
– Molemmilla puolueilla osa kannattajista on siirtynyt katsomon puolelle miettimään tilannetta, ja tekemään uutta arviota ketä äänestäisivät.
Oppositiosta iskevillä vihreillä ja vasemmistoliitolla sen sijaan menee nyt lujaa. Vihreiden suosio on kasvanut prosentin ja vasemmistoliiton melkein saman verran, 0,9 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto keräisi tällä hetkellä 8,4 prosenttia äänistä.
Vihreille mitattiin 11,5 prosentin kannatus kesäkuussa. Vaalien jälkeen suosio on kasvanut kolme prosenttiyksikköä.
Turjan mukaan vihreisiin vuotaa tällä hetkellä kannattajia nimenomaan SDP:stä.
– Vihreät ovat pystyneet realisoimaan puoluekentän vasemman laidan äänestäjäpotentiaaliaan. Ville Niinistö on myös ollut alkuvaalikaudella näkyvin oppositiojohtaja, kun demareiden aika on mennyt lähinnä keskenäiseen riitelyyn.
Mikäli SDP:n alavireinen ja vihreiden nousujohteinen kannatuskehitys jatkuu, vihreät voivat hätyytellä kohta neljänneksi suurimman puolueen paikkaa.
– Se voi olla hyvinkin mahdollista. Meillä on lähihistoriassa esimerkkejä siitä, että vihreiden myönteinen kehitys mielipidetiedusteluissa ruokkii itseään.Viittaan tällä Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan, sanoo Turja.

Puheenjohtaja vaihtuu, KD:n kannatuksessa lievä hyppy

Oppositioon siirtyminen pitkän hallituskauden jälkeen ei näy RKP:n suosiossa suuntaan tai toiseen. RKP:lle mitattiin 4,5 prosentin kannatus kyselyssä.
Puheenjohtajan vaihdoksesta ilmoittanut kristillisdemokraatit sen sijaan ovat saaneet 0,3 prosenttiyksikön verran nostetta.
Päivi Räsänen kertoi kesäkuun alussa, ettei hän enää asetu ehdolle. KD:tä keräisi nyt 3,4 prosentin äänisaaliin.
Tutkimuksen haastattelut tehtiin aikavälillä 3.6–1.7. Taloustutkimus haastatteli 2923 ihmistä. Puoluekantansa vastaajista kertoi 72,5 prosenttia.
Kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Pohjois-Ruotsin Pajala ahdingossa...

Kirjoitin alla olevan tekstin vajaa vuosi sitten.

Jo silloin oli nähtävissä, että Pajalan kunta joutuu taistelemaan ja tosissaan. Tällä viikolla pohjoisen lehdissä oli luettavissa seuraavaa...

Suora nettilaianaus Lapin Kansasta:

Pajalan kunta vetoaa viime hetkellä: Älkää hylätkö meitä!

Kuva: ANSSI JOKIRANTA
Kaunisvaaran kaivoksen pelastusyritykset ovat kariutuneet ja sen tulevaisuuden yllä on entistä mustempia pilviä. Kuva viime lokakuulta.

Teija Laurinolli

Pajalan kunnanjohto tarttui vielä oljenkorteen ja järjesti keskiviikkona tiedotustilaisuuden Kaunisvaaran kaivoksesta.

Vanha tekstini:



sunnuntai 27. heinäkuuta 2014


Ruotsin Pajala - tulevaisuuden maailmannapa(ko)?


Otsikon taustaa:

Osallistuin 20.-21.01.2011 Ruotsin Pajalassa Crossborder Tornedalen Yhteistyökumppaneiden kokoukseen ja seminaariin AKAVA Lappi edustajana.
Mielenkiintoiseen kokouspäivään osallistui kymmenisen osallistujaa, joiden joukossa oli mm. Ruotsin puolen EURES-päättäjä, eräänlainen rahakirstunvartija Torbjörn Wallin. Suomen vastaava edustaja Laura Perheentupa oli estynyt saapumasta em. tilaisuuteen.

Crossborder Tornedalen lähitulevaisuuden rahoituksen turvaaminen on tärkeä, sillä koko Kalottialueen merkitys kasvaa. Siihen liittyy erittäin olennaisesti Ruotsin Pajalan ja myös Tornionjokilaakson Suomen puolen kaivoshankkeiden erittäin todennäköinen käynnistyminen…

Seminaariosuuden erittäin positiivista antia oli Pajalan paikallisgurun, ”kansanmiehen” Bengt Niskan rennonletkeä mutta asiapitoinen info lähitulevaisuudesta. Kunnallisneuvos, nykyisen Pajala Utveckling AB:n uusi toimitusjohtaja esitti Pajalan kunnianhimoiset kehitysnäkymät tuleville vuosille.

Todella mukaansatempaavasta esityksestä tuli mielikuva, että Ruotsin Pajala on tulevaisuudessa maailmannapa. 

Vaikka tuo ehdollinen jos-sanakin putkahti esityksessä esiin. Tosin ei kovin voimallisesti, sillä esittäjällä oli vahvaakin vahvempi usko asiaansa.

Hän vakuutti Ruotsin valtion, Norrbottenin läänin ja itse Pajalan kunnan investointien kaivoshankkeiden edistämiseksi olevan kannattavia – puhumattakaan itse Northland Resources kaivosyhtiön toteuttamista investoinneista.
Yritys on kanadalainen, Oslon pörssissä noteerattu kaivosyhtiö, joka on vakavissa aikeissa hyödyntää Suomen ja Ruotsin malmivarantoja.

Ruotsin puolella toteutuu kolme ja Suomen puolella yksi kaivoshanke erittäin suurella todennäköisyydellä.
Ohjautuuko kaikki malmi aikanaan Norjan Narvikin sataman kautta maailmalle, on Suomen puolen kaivoshankkeen osalta avoin…

Bengt Niskan esityksessä painottui yhteistyön merkitys yli valtakunnanrajojen.

Esityksen aikana ja nimenomaan esityksen jälkeisessä vapaamuotoisessa keskusteluosuudessa painottui luonnollisesti Crossborder Tornedalen-yhteisön rooli nimenomaan työvoiman rekrytointialueella.

Arvelen, että monen lukijan takaraivossa on suuri kysymysmerkki – mikä ihmeen Crossborder Tornedalen?

Se on pelkistettynä työnvälitystoimintaan liittyvä, lähinnä työvoiman liikkuvuutta edistävä hanke Pohjoiskalotilla ja nimenomaan Tornionlaaksossa. Se on oikeastaan kaikkea työhön liittyvää toimintaa rajan pinnassa.

Toivottavasti lähitulevaisuudessa yhteistyömme tiivistyy ja projektimme saa tarpeellista ja riittävää ymmärtämystä Helsinkiä, Tukholmaa ja Brysseliä myöten.

Valitettavasti monissa muissa yhteyksissä olen ollut havaitsevinani, että Suomen puolella lähinnä Rovaniemellä, hallintokaupungissamme ei löydy riittävää ymmärrystä Kemi-Tornion talousalueelle ja niin sanotulle Perämeren kaarelle.

Taustalla saattaa olla hallintobyrokraattien aiheellinen pelko painoarvomme kohenemiseen suhteessa hallintokaupunkiimme. Toki niinhän siinä reaalimaailmassa lähitulevaisuudessa käykin…

Suomen puolella lisämausteensa soppaan on antanut meneillään oleva ja ratkaisuvaiheessa oleva kuntajakoselvitys.Minulle on muodostunut mielikuva, että  Crossborder Tornedalen-yhteisökin on tällä hetkellä "hiukan heikossa hapessa" - toivottavasti ole väärässä...


____________________________________________________________________________

Edellä oleva teksti on supistettu lehdistöversio aikanaan kirjoittamastani tekstistä.

Tällä hetkellä Ruotsin Pajalassa ei mene niin hyvin kuin edellä toivottiin. Northland Resources kaivosyhtiö on suurissa talousvaikeuksissa. Muun muassa Suomen puolelle suunniteltu, kiistelty Hannukaisen kaivoshanke ollaan ajamassa alas.

Minulle on muodostunut mielikuva, että  Crossborder Tornedalen-yhteisökin on tällä hetkellä "hiukan heikossa hapessa" - toivottavasti olen väärässä. Todettakoon, että itse en ole ollut em. yhteisön kuvioissa mukana pariin vuoteen.

Toivottavasti kaikki em. ongelmat ovat väliaikaisia ja niihin löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut.


Artei Kemi, heinäkuun 2015 taiteilija Tero Eloranta...

Käykäähän vilkaisemassa! Mielenkiintoista...
Heinäkuu 2015
                                TERO ELORANTA
                             "HIILIPIILLOKSIA  III"
                               GALLERIA ARTEI
                                 1.7 -31.78.2015
Näyttelyn työt on tehty tavallisen Paint-ohjelman "työkaluilla" käyttäen työvälineenä hiirtä, kuitenkin ilman ns. tietokonemanipulointeja, kuten esim. skannausta  tms. Työt eivät siis ole tietokoneavusteisia eli ns. digitaidetta vaan tehty "omin käsin". Töissä on kokeiltu hiiren viiva-, sivellin-, suihke- yms. työkalujen käytön eri mahdollisuuksia, jolloin tuloksena on viivapiirrustus ta "maalaus" tai näiden yhdistelmä (vrt, sekatekniikka). Työt on suurennettu, tulostettu lasikuitukankaalle ja kehystetty. Tervetuloa näyttelyyn!

Helsinki 1975 Rikkiammuttu sopimus, kannattaa katsoa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus




TV1 torstaina 2.7.2015 klo 22.00 - 23.00, uusinta keskiviikkona 8.7. klo 23.00
Yle Areenassa 30 päivää
Heinä-elokuun vaihteessa 1975 Helsingin keskusta oli täynnä poliiseja ja mustia autoja. 35 valtion päämiehiä kuljetettiin tarkoin vartioituna Finlandia-talolle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen ETYKiin.

Leonid Brezhnev allekirjoittaa sopimuksen
Kuva: Yle
Kokouksessa allekirjoitettiin yhteinen sopimus, jonka piti taata rauha Eurooppaan mittaamattomiksi ajoiksi. Kokous synnytti – ainakin Suomessa – poliittisen euforian tunteen.

Eurooppaan pysyvät rajat

Suomessa, Helsingissä, on sovittu, että Euroopan rajat ovat pysyviä ja että kaikissa allekirjoittajamaissa kaikki kansalaiset saavat yhtäläiset ihmisoikeudet, myös Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa. Niin ainakin läntisessä Euroopassa uskottiin.

Kekkonen ja Brezhnev Helsingissä
Kuva: Yle
Helsingin päätösasiakirjan ensimmäinen allekirjoittaja, Saksan silloinen liittokansleri Helmut Schmidt toppuuttelee suomalaista euforiaa, joka on taas heräämässä sopimuksen 40-vuotisjuhlien kynnyksellä.
"Se oli ennen kaikkea tilaisuus tavata muita valtionpäämiehiä ja keskustella suoraan heidän kanssaan", nyt 96-vuotias liittokansleri Schmidt sanoo.
"Me puhuimme suoraan DDR:n johtajan Erich Honeckerinkanssa, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev puhuivat keskenään."

Yleviä periaatteita rikottu

Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Oikeastaan kaikkia Helsingissä sovittuja yleviä periaatteita on rikottu: vain neljä vuotta Helsingin kesäisen huippukokouksen jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin.

Tuhoutuneen koulun pihalla kirja
Kuva: Yle
Rikkomusten lista on pitkä: Yhdysvaltain sotatoimet Irakissa ja Afganistanissa, Jugoslavian hajoamiseen johtaneet tapahtumat ja niin edelleen.
"Kaikkein törkeimmät loukkaukset on tehty viimeisen vuoden aikana", sanoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) asiantuntijapaneelin johtaja, saksalainen Wolfgang Ischinger.
Hän viittaa Krimin liittämiseen Venäjään ja sotatoimiin Ukrainassa. Ukrainassa ETYJ on ainoa merkittävä järjestö, joka toimii edes jollakin tavalla sotarintamilla: valvoo haurasta tulitaukoa, ja laskee etulinjasta pois vedettyä raskasta tykistöä ja tankkeja.
Dokumentti on esitetty TV1:llä edellisen kerran toukokuussa 2015.
Vesa Toijonen, ohjaaja

Blogisivuni 1-vuotispäivä...

Näyttökertakaavio 30258 sivun katselua - 1168 viestiä, julkaistu viimeksi 1.7.2015

Eilen 01.07.2015 vietin Blogisivuni 1-vuotispäivää vaimoni kanssa työn merkeissä Selkäsaaressa.
Blogisivuani on katseltu vuoden aikana keskimäärin runsaat 80 kertaa ja olen kirjoittanut/lainannut noin kolme tekstiä päivässä.

Aloittaessani bloggarina ajattelin kirjoittavani tekstin, pari viikossa. Ruokahalu kasvaa syödessä, sanotaan, ehkä tässä on näin käynyt. Todennäköisesti jatkan entiseen tyyliin, katsotaan nyt sitten...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Bulvaani mikä bulvaani, näkeehän sen sokea Reettakin...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Talous  | 

Oikeusprofessori: Jos kyseessä on bulvaani, Fennovoiman hakemus voidaan hylätä

Eurooppa-oikeuden professorin mukaan ydinvoimahankkeessa täytyy ottaa huomioon myös Suomen huoltovarmuus niin rauhan kuin sodankin aikana.



Juha Raitio
Juha Raitio Kuva: Yle

Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio pitää mahdollisena, että Fennovoiman ydinvoimalupahakemus hylätään. Raition mukaan tärkeätä on nyt selvittää, onko Fennovoiman yllätysosakas aidosti kroatialainen.
– Jos kyseessä on bulvaani, niin silloin se muuttaa tämän asetelman. Silloin se toimija asiallisesti ottaen on jonkun EU:n ulkopuolelta tulevan toimijan välikätenä, Helsingin yliopistossa professorina toimiva Raitio selitti Ylen päivän kasvo -ohjelmassa.
Bulvaani tarkoittaa ostajaa, joka toimii välikätenä toiselle yritykselle. Raitio muistutti, että Suomen valtio on vaatinut Fennovoiman ydinvoimahankkeelle vähintään 60 prosentin EU- tai Eta-alueelta tulevaa omistusta.
– En tuijottaisi tässä pelkästään siihen, että kyseessä on paperilla kroatialainen yritys, Raitio sanoi.
Fennovoiman yllätysosakkaaksi ilmestyi eilen tiistaina kroatialainen yritys nimeltään Migrit Solarna Energija. Yrityksellä on epäilty olevan taustallaan venäläisiä liikemiehiä.
Raitio korostaa, että on valtiovallan harkinnassa, millaiset johtopäätökset tehdään. Työ- ja elinkeinomiisteriö ilmoitti tänään lähettäneensä Fennovoimalle lisäselvityspyynnön kroatialaisyhtiön tosiasiallisesta omistuksesta.
Raition mukaan ydinvoimahankkeessa täytyy ottaa huomioon myös Suomen huoltovarmuus niin rauhan kuin sodankin aikana.
– Tässä mielessä turvallisuuskysymykset nousevat framille myöskin Fennovoiman osalta, Raitio jatkoi.