Presidentti Niinistö pessimistinen: Tilanne Ukrainassa on jähmettynyt
Presidentti Sauli Niinistö arvioi Ylen toimittajalle Kazakstanissa, että Ukrainan kriisi on jähmettynyt. Rauhanponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Niinistö tapasi presidentti Nursultan Nazarbajevin Kazakstanissa tänään.
Presidentti Niinistön arvio mahdollisuuksista ratkaista Ukrainan kriisi Minskin sopimuksen pohjalta oli varsin pessimistinen.
– Minskin sopimuksen suhteen ei ole päästy eteenpäin, tosin ei ole tullut taka-askeleitakaan, mutta tällainen ei ole hyvä tilanne, sanoi Niinistö Ylelle tavattuaan presidentti Nazarbajevin.
Niinistö on Kazakstanissa kahden päivän työvierailulla, jonka pääaiheena on Ukrainan kriisi. Presidentti Nursultan Nazarbajevin roolia Niinistö kuvailee joillakin tavoin samankaltaiseksi kuin omaansa.
– Huomasin, että hänkin tapaa soitella sekä presidentti Petro Porošenkolle että Vladimir Putinille. Näkemyksemme tilanteesta ovat varsin samankaltaiset.
Eilen Niinistö keskusteli Ukrainan presidentin kanssa puhelimitse.
– Hän kertoi oman näkemyksensä kriisin ratkaisuksi, toivoi apua ja että hänen viestinsä menisi eteenpäin minunkin kauttani.
Oliko Porošenkolla viesti lähettää tänne Kazakstaniin?
– En näkisi, että suoranaista viestiä, mutta kertoi miten hän näkee tilanteen.
Viime viikon keskiviikkona Venäjän tukemat kapinalliset hyökkäsivät Mariinkaan Donetskin länsipuolella. Se oli ensimmäinen varsinainen hyökkäys Deblatseven jälkeen helmikuussa.
– Niin kauan kuin tämä jähmettynyt tilanne jatkuu, saamme tottua tällaiseen. Sotilaiden arvion mukaan kyseessä ei ollut yritys vallata uusia alueita, vaan ennemminkin väliaikaherätys. Hyvin ikävä sellainen, ja näitä voi tulla lisää huolimatta siitä, että rauhanprosessin pitäisi olla päällä.
Näettekö mitään liikahdusta kriisin ratkaisussa viimeisen kahden kuukauden aikana?
– Merkittävintä on ollut ulkoministeri John Kerryn vierailu Venäjällä. Se on uudenlainen askel, vaikka jälkikommentit eivät olleet kovin rohkaisevia.
Uusi silkkitie mahdollisuus myös suomalaisille
Presidentit keskustelivat maiden välisistä kauppasuhteista. Suomalaisyritykset ovat mukana Kazakstanissa, muun muassa Tikkurila on vastikään perustanut tehtaan maahan.
Kazakstan haluaa rakentaa maantie- ja rautatielinkiksi Kiinan ja Euroopan väliin. Öljyrikas maa on etenkin Kiinan avittamana rakentamassa infrastruktuuria. Osa uusista väylistä ohittaisi Venäjän.
– Kazakstan on rakentamassa vapaakauppakaupunkia Kiinan kanssa rajalleen. Uusi Silkkitie, ja valtava taloudellinen aktiviteetti täällä tarjoaa varmasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
Kazakstanin kasvava vaikutusvalta
Kazakstanin tekee kiinnostavaksi sen kasvava poliittinen ja taloudellinen painoarvo. Nursultan Nazarbajev on johtanut valtiota sen itsenäistymisestä lähtien Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Reilu kuukausi sitten Nazarbajev valittiin jatkokaudelle varsin hulppeasti 97 prosentin ääniosuudella.
Nazarbajev on kuitenkin onnistunut tasapainoilemaan Kiinan ja Venäjän välissä, sekä pitämään yllä suhteita länsivaltoihin. Öljy- ja mineraalirikkaudet ovat nostaneet Kazakstanin Keski-Aasian merkittävämmäksi valtioksi.
Astana – mielikuvituskaupunki
Pääkaupunki Astana muistuttaa Las Vegasin kaltaista kulissikaupunkia. Viimeisen viiden vuoden aikana on noussut yliampuvia rakennuksia valtion öljy-yhtiön pääkonttorista Keski-Aasian suurimpaan moskeijaan.
Kazakstan kuuluu Euraasian talousliittoon yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Armenian kanssa. Entinen tulliliitto muuntui täysimittaiseksi talousliitoksi tämän vuoden alusta.
Kazakstanille Euraasian talousliiton hyödyt ovat kuitenkin kyseenalaiset, koska maan suurimmat kauppakumppanit ovat EU, Kiina ja vastan sen jälkeen Venäjä. Nazarbajev onkin painottanut, että talousliittossa on kyse nimensä mukaisesti juuri talouteen painottuvasta yhteistyöstä ilman poliittista ulottuvuutta.
Nazarbajevin välit Kremliin ovat kuitenkin lämpimät, ja hyvinkin sovittelevat. Tiettyä itsenäisyyttä Venäjän suuntaan tuovat Kazakstanin läheiset suhteet Kiinaan.
Antti Kuronen, Yle, Astana