Luettuani alla olevan artikkelin tulin vakuuttuneeksi, että otsikon toteamus ei pidä paikkaansa.
Pieni varoitus lienee paikallaan: Artikkeli on pitkähkö, mutta se kannattaa lukea.
Noissa kalaparviasioissa käväisi mielessä suomalaisen aivotutkijan, professori Matti Bergströmin voimakkaat ajatukset, joita hän taannoin esitti mm. TV 2:n dokumenttiohjelmassa, joka oli Eero Silvastin käsialaa...
Nauhoitin em. dokumenttisarjan ja näytin sen kokonaisuudessaan - nauha silloin toinen tällöin - oppilailleni. Oppilaat pitivät näkemästään(kuulemastaan.
Varmaan 5- osainen dokumenttisarja nähdään josskin vaiheessa uusintana televisiossa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Maailmalla menestynyt suomalaispomo antaa seitsemän sääntöä johtajalle
Maailmalla kovan uran tehnyt Mårten Mickos jakaa nyt johtamisoppejaan nuorille kasvuyrittäjille. Sitä varten hän perusti kalakoulun.
Kesken johtoryhmän kokouksen Mårten Mickos teki jotain, jota pidetään pahana virheenä.
Luulen, että se on nyt ohi. Aion antaa periksi, hän kertoi.
Toimitusjohtaja ei saisi sanoa sellaista, vaikka tilanne olisi tukala. Muuten pelko voi tarttua ja levitä.
Mutta nyt ei käynyt niin. MySQL-yrityksen johtoryhmän jäsenet kerääntyivät toimitusjohtajansa ympärille.
Et anna periksi. Keräät itsesi kasaan ja suuntaamme eteenpäin, he sanoivat.
"Tein maailman suurimman mokan, mutta onneksi minulla oli maailman paras johtoryhmä ympärilläni", Mårten Mickos sanoo.
MySQL voitti lopulta vaikeutensa. Vuonna 2008 Sun Microsystems osti osin Suomessa syntyneen ohjelmistofirman miljardilla dollarilla.
ANNI KOPONEN
Mårten Mickos, 52, on yksi maailmalla kovimman uran tehneistä suomalaisista yritysjohtajista. MySQL:n lisäksi hän on johtanut useita muitakin kasvuyrityksiä. Viimeksi Mickos on työskennellyt jättimäisen Hewlett-Packardin liiketoimintajohtajana.
Kolmen vuosikymmenen ajan hän on kerännyt kokemuksia ja näkemyksiä johtamisesta. Mickos on päätynyt siihen, että paremmalla johtamisella voidaan parantaa mitä vain.
Siksi hän on ryhtynyt nyt jakamaan omia kokemuksiaan ja oppejaan nuorille yrittäjille verkkovideoiden muodossa.
Mickos on perustanut School of Herring -nimisen johtamisblogin (schoolofherring.com). Verkkokoulu on maksuton, eikä sillä ole mitään opetussuunnitelmaa.
"Ystäväni neuvoivat, että älä kirjoita kirjaa, tämän päivän juttu on videoblogi", Mickos sanoo.
Video on sopivan tiivis muoto nykypäivän nuorelle pomolle. Sen voi katsoa vaikka metromatkalla.
School of Herring tarkoittaa silakkakoulua tai -parvea. Se on Mickosen johtamiskäsityksen vertauskuva.
"Olen asunut 12 vuotta Yhdysvalloissa. Siellä uskotaan, että ihmiset ovat eriarvoisia. On isoja kaloja ja pikkukaloja. Minusta se on pötyä. Olemme kaikki vain silakoita. Tai neulamuikkuja."
Hän on pyrkinyt maailmalla noudattamaan suomalaisen johtamisen parhaita periaatteita: suoruutta, aitoutta, tasavertaisuutta.
Johtamisen lähtökohtia Mickos sanoo saaneensa jo partiosta, armeijasta ja teekkaritoiminnasta.
Hänen erikoisalaansa on digitaalisen ajan älykkäiden organisaatioiden johtaminen.
Nyt Mickos kertoo, mitkä ovat digiajan pomon seitsemän tärkeintä sääntöä.
1. Opi johtamaan itseäsi
Johtaminen on sitä, että yksilö ottaa omaa osuuttaan enemmän vastuuta, Mickos opastaa. Siksi tämä sääntö koskee kaikkia työntekijöitä, ei vain johtajia.
"Kun kaikki tekevät niin, syntyy positiivinen kierre. Silloin ylimmän johdon ei tarvitse olla jeesuksia."
Itsensä johtaminen ei ole helppoa, sillä kiellämme helposti heikkoutemme emmekä välttämättä tunnista vahvuuksiamme. "Meiltä puuttuu kanttia katsoa peiliin ja antaa itsellemme kovaa palautetta."
Itseltään pitää vaatia paljon, mutta ei niin paljon, että yöunet menisivät. Tähän Mickoksella on keinonsa.
"Aamulla olen vaativa itselleni. Nukkumaan mennessä annan itselleni anteeksi päivän virheet ja heikkouteni. Hyväksyn itseni ja annan itselleni oikeuden nukkua hyvin."
2. Kohtele kaikkia tasavertaisesti
"Johtamisen pitää perustua siihen, että olemme kalaparvi. Joitain kaloja pannaan eteen, joitain taakse, joitain sivulle. Jokainen ymmärtää, mikä on organisaation tarkoitus, ja tietää, mihin suuntaan pitää uida."Tämä on modernin johtamisen perusajatus: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, sanoo Mickos.
Kun organisaatio toimii täydellisesti, ulkopuolisen on mahdotonta havaita missä ja miten päätöksiä tehdään. Aivan kuten on mahdotonta päätellä, mikä johtaa kalaparvea.
"Kalaparven keskelle voi heittää ison kiven. Se vain jatkaa matkaa."
Kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti, mutta se ei tarkoita, että kaikkia kohtelisi samalla tavalla.
"Jäykistyneet organisaatiot tasapäistyvät. Niissä kaikkia käsitellään samalla tavalla – ei yksilöinä, vaan pieninä sotilaina, jotka ovat korvattavissa milloin tahansa."
Mickos lainaa johtamisguru Jim Collinsin vertausta peilistä ja ikkunasta.
"Jos menee huonosti, johtaja katsoo peiliin. Epäonnistuminen johtuu hänestä. Jos menee hyvin, hän katsoo ikkunasta ja tajuaa, että menestys on organisaation ansiota."
Hyvän johtajan tärkein persoonapronomini on me, ei minä.
"Tapaan koko ajan johtajia, jotka sanovat, että minä tein sitä ja tätä. Hyvä johtaja ei edes ajattele noin."
3. Kun luottaa, se alkaa tuottaa
Johtajan lähtökohtana pitää olla positiivinen luottamus omaa joukkoa kohtaan, ei heidän kyseenalaistamisensa. Tuloksia pitää odottaa riittävän kärsivällisesti.
Hyvän pomon lopullinen testi on se, kun hän poistuu organisaatiosta.
"Jos organisaatio kestää sen, edellinen johtaja on onnistunut."
4. Aseta yhteinen tavoite
Johtamisen pitää keskittyä siihen, miten motivoituneet työntekijät saadaan supermotivoituneiksi, Mickos sanoo. Silloin tuottavuus voi moninkertaistua. Tämä vaatii tavoitteita, muitakin kuin numeroita.
"Numeroitakin tarvitaan, mutta moni inspiroituu jostain laajemmasta."
Siksi "mullistamme tietokantamarkkinat" on parempi strategia kuin "tavoittelemme sadan miljoonan liikevaihtoa".
Mickoksen mukaan tavoitteen pitää olla sellainen, että siitä haluaa kertoa innoissaan vaikka isoäidilleen.
"Nykyjohtajat eivät huomioi sitä, miten paljon tarvitsemme hyväksyntää vertaisiltamme työpaikan ulkopuolella. Jokainen haluaa päivittäin varmistua siitä, että on tarpeellinen."
Johtaminen perustuu tämän tarpeen ruokkimiseen ja hyödyntämiseen oikealla tavalla.
Moni on allerginen visio-sanalle, mutta juuri siitä on kyse: näkemyksestä, joka ohjaa yrityksen kulttuuria.
"Se muistuttaa joka hetki siitä, mitä olemme tekemässä."
5. Palkitse ja anna palautetta
"Me ihmiset olemme hyvin yksinkertaisia. Teemme lisää sitä, mistä saamme palkintoja", Mickos sanoo.
Johtajan pitää viestiä alaisilleen, että on huomannut heidän lisänneen vastuunottoaan.
"Jotkut luulevat, että palkinnon pitää olla rahallinen. Vielä parempi palkinto on esimiehen huomio."
Entä kriittinen palaute? Mickoksen mukaan siihen ei tarvita mitään hampurilaismalleja, jossa pihvi pehmennetään kehumalla aluksi ja lopuksi.
"Joskus norsu pitää nostaa pöydälle. Ainoa sääntö on se, että vastaanottajan pitää tietää, että välität hänestä ja haluat hänen parastaan. Silloin voi sanoa suoraan mitä vain."
Eräässä firmassa tuore talousjohtaja tuli toimitusjohtaja Mickoksen huoneeseen ja sanoi, että 'kuule Mårten, nyt puhumme sinun heikkouksistasi'.
"Se oli kova aloitus. Hän kertoi huomanneensa, etten tykkää ikävistä päätöksistä. Kiemurtelin tuolissani. Mutta sen keskustelun jälkeen hän osasi tukea minua niissä tilanteissa."
Johtaja voi tuntea omat heikkoutensa. Mutta olennaista on, että alaiset saavat myös sanoa ne ääneen.
"Kun he saavat ilmaista tämän, siitä tulee heille voimavara."
6. Huonot uutiset ovat hyviä uutisia
Johtajalla pitää olla vankka itseluottamus. Jos se horjuu, alaiset eivät halua kertoa pidetylle pomolle ikäviä uutisia.
"Siksi bad news is good news on niin tärkeä periaate."
Johtajan pitää vaatia, että hänelle tuodaan huonot uutiset. Hänen pitää palkita niitä, jotka tuovat huonoja uutisia, ja muistuttaa jatkuvasti, että huonot uutiset pitää kertoa.
"Viestintuojaa ei saa koskaan tuomita. Muuten kukaan ei enää anna negatiivista palautetta."
Kun firmassa vallitsee avoin ja luottavainen kulttuuri, olennainen tieto välittyy eteenpäin.
Kun Mickos pitää johtoryhmän kokouksen, hän pyytää lopuksi osallistujia antamaan kokoukselle kouluarvosanan.
"Yleensä tulee kasia tai ysiä, mutta joskus tulee kutonen. Siitä alkaa keskustelu. Miksi emme tehneet päätöksiä? Miksi emme puhuneet siitä yhdestä aiheesta?"
Purkaus parantaa seuraavaa kokousta. Vetäjä ottaa opikseen, ja epäonnistuminen on jo puitu.
7. Kaikki riippuu viestinnästä
Lopuksi digiajan johtajan tärkein oppi.
"Johtajan pitää kommunikoida. Se on keskeinen osa johtamista. Sitä ei saa delegoida. Sen ei tarvitse olla kaunista ja hienoa, sen pitää olla aitoa."
Kommunikointi tapahtuu usein esimerkiksi kokouksissa. Taitava johtaja opettelee vetämään niitä oikein. "Ihmiset pitää saadaan innostumaan, päätökset tehtyä, tieto leviämään, tehtävät delegoitua."
Tulevaisuudessa lähes kaikki johtaminen tapahtuu digitaalisesti, Mickos sanoo. Monet firmat toimivat ympäri maailmaa, eri kielialueilla ja aikavyöhykkeillä.
"Nyt johtaja voi yhdellä sähköpostilla tai twiitillä puhua suoraan jokaiselle työntekijälle. Johtajalla ei voi olla eriarvoista lähijoukkoa, joka tuntee hänen persoonansa ja nauttii kahvikeskusteluista, sekä höllästi johdettua etäjoukkoa."
Siksi johtajan on opeteltava käyttämään kaikki mahdollisia kanavia: konferenssipuheluita, videoneuvotteluita, sähköpostia, pikaviestejä, Twitteriä, sosiaalista mediaa.
"Organisaatio kaipaa johtajan läsnäoloa. Siksi myös arkiset keskustelut on vietävä verkkoon, jotta koko maailmalle ripoteltu henkilöstö muodostuu omiksi persoonikseen inhimillisine piirteineen, huolineen ja iloineen", Mickos sanoo.
Silloin globaalista porukasta muodostuu samaan suuntaan uiva kalaparvi, joka alkaa johtaa itseään.
"Jos parvi kohtaa uhan tai riskin, se tekee nopean väistö- tai korjausliikkeen, kun kaikki tieto välittyy heti parven jokaiseen osaan."
Hyvät johtajat eivät luo seuraajia. He luovat lisää johtajia, Mickos sanoo.
Siksi MySQL:n johtoryhmä ei mennyt paniikkiin siinä kokouksessa, vaikka heidän pomonsa oli silloin kerran antamassa jo periksi.
