Voiko ilmaa myydä ja/tai ostaa?

Otsikon asia käväisi mielessäni luettuani useitakin artikkeleita, joissa kaikissa todettiin väärien rengaspaineiden aiheuttavan taloudellisesti merkittäviä menetyksiä maassamme. Lisäksi se on erittäin tärkeä turvallisuustekijä. 
Kumipyöriä löytyy polkupyöristä, mopoista, skoottereista, moottoripyöristä, mönkijöitä, mopoautoista, henkilöautoista, pakettiautoissa, matkailuautoissa, kuorma-autoista, linja-autoista, traktoreista, kaivureista ja muista työkoneista, jne. ...

Nykyisin huoltoasemilta saa valitettavan vähän palvelua, jotakuinkin kaikki täytyy hoitaa itse, renkaiden ilmanpaineen mittauksenkin.

Tätä tekstiä kirjoittaessani työhuoneeni ikkunan ohi menee useita kumipyörillä varustettuja kulkuneuvoja.
Olisikohan asialla taloudellista kantavuutta, jos pystyttäisin kadun varteen kyltin:

"Ilmaa myytävänä, 2€/täyttökerta, käteismaksu!"

Niin edelliselle kyltille ja toiminnolle olisi käytännössä katetta, sillä olen hankkinut pienen ilmakompressorin, jolla homma hoituisi näppärästi...

Eräs artikkeli hiuakn tuunattuna: RENKAIDEN ILMANPAINE Ilmanpaine kantaa kuorman ja viimeistelee auton ajo-ominaisuudet. Suurin osa renkaisiin tulleista vaurioista johtuu vääristä ilmanpaineista! Näin ollen oikea rengaspaine on tärkeä turvallisuustekijä ja vaikuttaa olennaisesti myös renkaiden käyttöikään. Energiatehokkuutta edistävä Motiva neuvoo tarkistamaan vähintään kerran kuukaudessa ja aina sään kylmettyä, että renkaissa on sopiva paine. Oikeat painesuositukset löytyvät auton ohjekirjasta, usein myös polttoainesäiliön täyttöaukon kannesta tai etuoven karmista. Auton valmistaja antaa aina suosituksen sekä kevyelle kuormitukselle, että maksimikuormitukselle. Muista lisätä renkaisiin painetta aina kun kuormaat autoasi. Väärät ilmanpaineet vaikuttavat auton ajokäyttäytymiseen ja renkaiden ennenaikaiseen kulumiseen. Liian pienet rengaspaineet kasvattavat renkaiden vierintävastusta, jolloin renkaiden kuluminen sekä polttoaineenkulutus lisääntyvät ja liikenneturvallisuus huonontuu. Pakkanen laskee ilmanpaineita noin 0,1 baria/ -10 astetta. Talvirengaspaineiksi suosittelemme 0,2 - 0,3 baria autonvalmistajien kesärenkaille tarkoitettuja paineita enemmän. Käyttämällä oikeita ilmanpaineita voidaan renkaan vierintävastusta pienentää merkittävästi. Nykyaikaisten, keskikokoisten henkilöautojen ilmanpaineet ovat yleisimmin kevyellä kuormalla liikuttaessa noin 2,5 baria. Jos renkaiden ilmanpaine on laskenut (tai säädetty) tasolle 2,0 baria, voidaan puhua jo reilusta vajaapaineesta. Käyttämällä oikeaa painetta alenee renkaiden vierintävastus kymmenen prosenttia. Tilanne on aivan sama, jos autoa kuormattaessa ei käytetä suosituksen mukaista korkeampaa ilmanpainetta. Vajaapaineiset renkaat myös heikentävät auton ajo-ominaisuuksia ja pidentävät jarrutusmatkoja. Tiesitkö, että 20 prosentin vajaapaine vie renkaan kilometrituloksesta jopa 40 prosenttia. Renkaiden ilmanpainetta kannattaa siis tarkkailla säännöllisesti ja lisätä silloin, kun autoa kuormitetaan. Oikeat ilmanpaineet löydät autosi ohjekirjasta. Tarkistaessasi rengaspaineita muista: Paineet on tarkistettava kylmistä renkaista, ajossa lämmenneiden renkaiden paineet ovat aina korkeammat. Älä ikinä laske renkaiden ilmanpainetta ilman pätevää syytä. Paine renkaissa ei lisäänny itsestään. Ilmanpainemittarit voivat olla epätarkkoja. Luota siis vain tarkistettuihin mittareihin. Ilmanpaineen on oltava aina sama akselin molemmissa renkaissa. Kun autoa kuormataan lisätään painetta enemmän taka-akselistolle (katso auton ohjekirja) Kiinnitä venttiilinhattu huolella, ettei venttilliin pääse kosteutta tai likaa. Talvirengaspaineet: lisää 0,2–0,3 baria autonvalmistajan suosituksiin. Tarkista ilmanpaine säännöllisesti, noin kahdesti kuussa. Aika-ajoin on syytä tarkistaa myös vararenkaan ilmanpaine. Paineen lasku johtuu seuraavista syistä: - paineilmaa suotautuu luonnostaan renkaan seinämien läpi - ulkolämpötila laskee - sisärenkaattomaan renkaaseen tulevat pienet reiät eivät tyhjennä rengasta heti mutta saattavat johtaa sen vaurioitumiseen, jos rengas pyörii liian tyhjänä. Mikä ilmanpaine matkailuautojen/vaunujen renkaisiin? Auto/perävaunu -yhdistelmän ohjattavuuden varmistamiseksi suositellaan: Vetoauton renkaat: Ellei autosi valmistaja ole antanut erityissuosituksia hinaustilanteita varten, autosi takarenkaissa tulisi olla täyden kuorman paine. Jos takarenkaiden standardipaine on sama kuin täyden kuorman paine, lisää painetta 0,3-0,5 baria renkaiden ollessa jäähtyneitä. Asuntovaunujen ja perävaunujen renkaat: Noudata asunto- tai perävaunun valmistajan tai rengasvalmistajan suosituksia.

Step by step...

Eipä ole pulpettiveneen rantaan = vesille vienti ollut niin monivaiheinen, pitkävetinen kuin tänä keväänä.

Syksyllä moottorin syyshuollon yhteydessä Prima-Raudan huoltomies oli jättänyt konepään besiiniletkun tarkoituksella irti, jotta kiinnittäisin siihen huomiota. Kyllä, liittimen tiiviste hiukan viottunut, se ei toki estä ajamista, mutta varmuuden vuoksi pyysin Kamppisen Ristoa tilaamaan liittimen - ei kuulemma ole hinnankiroissa.

Tiedustelin alkuviikosta, onko liitin jo Prima-Raudassa, ei ole, se on tilattu Saksasta, tulee ilmeisesti näinä päivinä...  

Veneeseen ja ensimmäiseen Selkäsaaressa käyntiin sen verran, että läheisestä rivitalosta saamani AITAKI-tolppajalustat (4kpl) nostin vaimoni kanssa liukutasoa pitkin veneeseen suojien päälle aivan hetki siten. Kaikki siltä osin kunnossa.
Selkäsaaressa ne on liuutettava sinne vietävää tasolevyä pitkin rantahiekkaan ja perinteisillä vesikärryillä ylös rinteeseen yksi kerrallaan.

Tuohon otsikon - step by step-ajatukseen voinee liittää myös sen, että ensimmäisellä saarireissulla pistämme kaksi katiskaa pyytämään kutuahventa ja -haukea Kemin kirkonkylän osakaskunnan vesialueelle -lupamaksu 5€/katiska/kalastuskausi ei ole kohtuuton.

Kemin kaupungin vesialueella katiskakalastus on ilmaista. Valtion = metsähallituksen vesillä eläkeläiseltäei  edelleenkään pyydetä kalastusmaksuja...

Inter Rail-matkan rentoja irrotteluja...

Niin kuin mahdollisesti muistat, olen ollut vaimoni kanssa kolme kertaa ikimuistoisilla Inter Rail-matkoilla Euroopassa.

Vuonna 2000 Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa, vuonna 2001 pääasiassa Ranskassa, tosin liikuimme myös Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissäkin sekä vuonna 2003 Italiassa.

Näimme minibudjeteilla toteutetuilla matkoillamme monenlaista ja mielenkiintoista maailmanmenoa. Näimme mm. useissa kaupungeissa posetiivinsoittajia.

Taisinpa jopa vaimolleni ehdottaa, että ostetaan jossakin vaiheessa posetiivi ja lähdetään kesäksi kiertelemään Eurooppalaisia suurkaupunkeja ja jututtamaan ohikulkijoita. Taitaapa jäädä ostamatta ja lähtemättä, mutta kyllä maailmalta löytyy upeita posetiiveja ja posetiivareita. Muun muassa You Tubessa on lukuisia hyviä esimerkkejä niistä.

Googlasin hetki sitten: Mechanical organ for sale

Muutamalla tonnilla näyttää löytyvän mielenkiintoisia posetiiveja...

Lyhyt Wikipediateksti aiheesta:

Posetiivi

]Posetiivi on automaattisoitin, jonka kierrettävä kampi käyttää palkeita, jotka puhaltavat ilmaa urkupillistön läpi. Kampeen liittyy soittorasiamekanismi, joka säätelee pillien aukeamisjärjestystä.

 Mekaanisen musiikin museossa Varkaudessa on posetiiveja näytteillä.
Posetiivarit kulkivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa suurissa yleisötapahtumissa kuten markkinoilla, ja välittivät muotisävelmiä: iskelmiä ja oopperaa. He saivat rahaa myymällä onnenlehtiä eli pieniä ennustuskortteja. Suomeen tuli posetiivareita pohjoismaista ja Saksasta sekä myöhemmin Italiasta

Suomalaisia, rekisteröityneitä posetiivareita on tällä hetkellä 15. Suomen posetiivarit ry:n sivuilla voit tutustua heihin. Teuvo Ylitalo toi Suomeen 1980-luvulla Hollannista suuren katu-urun, joka paremmin tunnetaan katusoittimena Keski-Euroopassa, (Street Organ). Tämä soitin painaa yli 2000 kiloa ja sitä kuljetetaan omalla kuljetusalustallaan asuntoauton perässä. Näitä soittimia valmistetaan pääasiassa Hollannissa ja Saksassa. Edelleenkin koko valmistusprosessi on käsityötä, joka osaltaan selittää soittimien hinnan.

Kesällä 2007 oli Hämeenlinnassa ensimmäinen kansainvälinen posetiivifestivaali. Tämä nelipäiväinen tapahtuma keräsi posetiivareita ympäri Keski-Euroopan noin 30 soittajaa.

Gramofoni ja radio syrjäyttivät posetiivit uuden musiikin levittäjinä.

Yksi esimerkkikuva posetiivarista laitteineen:

Hyviä linjauksia Suomen hallitusneuvottelijoilta...

Luehan tämä niin tiedät enemmän...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Politiikka 13.5.2015 klo 16:51 | päivitetty 13.5.2015 klo 18:23

Kiinnostavia poimintoja Sipilän työryhmien linjauksista

Hallitusneuvottelijat esittelivät tänään Sipilän hallituksen kolme linjausta, jotka koskevat maahanmuuttopolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä EU-linjauksia. Yle Uutiset poimi 12 kohtaa työryhmien papereista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (vas.), hallitusneuvottelujen vetäjä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä 13. toukokuuta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lue linjaukset täältä

Maahanmuuttolinjaukset (pdf)

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset (pdf)

EU-linjaukset (pdf)  

1. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit.

2. Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme.

3. Työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä. Pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen.

4. Osallistuminen YK:n tai EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman organisaation toimintaan kriminalisoidaan.

5. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan.

6. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

7. Hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle. Sen lisäksi laaditaan puolustusselonteko, jossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

8. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa niin, että se mahdollistaa ulkomaantiedustelun ja tietoliikennetiedustelun.

9. Kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeiden maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan sekä kaksoiskansalaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan.

10. EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö.

11. Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä.

12. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA–alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella.

13. Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa.

14. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite. Vapaakauppasopimuksissa on turvattava oikeusvaltioperiaate ja ruokaturva sekä jäsenvaltioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn mm. ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan parantamiseksi.

LUE MYÖS

Hallitusneuvottelijat sopivat EU-politiikasta – "unionia uudistettava" 

klo 15:42

Maahanmuuttolinjaukset: Työperäinen maahanmuutto myönteinen asia, jyrkkä ei rasismille

klo 15:50

Hallitusneuvottelut: Nato-optio pidetään, jäsenyyden vaikutukset selvitetään 

klo 15:50

Hallitusneuvotteluiden vaikein vaihe alkaa – seuraa hetki hetkeltä 

klo 8:25

Sipilä leikkaa miljardeja – kokeile laskurilla, miten sinä säästäisit 

klo 10:51

• Ilpo PajunenYle Uutiset

Säällinen työ - hmmmmm...

Pitelee ilimoja - tuli ensimmäisenä mieleen vilkaisuani alla olevaa otsikkoa.

Toinen mielleyhtymä käväisi takaraivossa sekunnin sadasosan ajan. Vaimoni edemennyt täti kertoi olleensa metsäpolulla käveleskelemässä vaahtosammuttimen mittaisen sukulaispoikansa kanssa. Pojannassakka oli katsellut synkkenevälle taivaalle ja todennut vakavana: "Saatana. vettää piliveen!" Täti kertoi, että hänellä oli naurussa pitelemistä...

Säällinen-sana tässä yhteydessä on mielenkiintoinen. Ehkä joku seuraavista säällisen asemesta olisi ollut paikallaan: kunnollinen, kelvollinen; asiallinen, sopiva, kohtuullinen

Infoa Akavan sivuilta:

Presidentti Halonen palkansaajien seminaarissa: Säällinen työ kestävän kehityksen tavoitteeksi

Palkansaajien äänen tulee kuulua kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, korostavat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Pariisissa pidettävissä ilmastoneuvotteluissa tulee sopia sitova kansainvälinen ja mahdollisimman kattava sopimus. Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen luovat uutta työtä, on syytä huolehtia myös ilmastonmuutosturvasta.

 SAK:n, Akavan ja STTK:n seminaarissa korostettiin, että työ ja sen tekemisen edellytykset on tuotava ilmastonmuutoskeskustelun keskiöön. Ilmastonmuutos muuttaa työtä ja elinkeinojen edellytyksiä. Seminaarin pääpuhujana oli presidentti Tarja Halonen.

– Avain kestävään talouteen on naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen kasvuun säällisen työn kautta, ja mahdollisuus hyötyä siitä reilun palkan sekä luotettavan sosiaaliturvan ja palveluiden kautta, totesi presidentti Tarja Halonen.

Halonen muistutti, että ilmastonmuutoksen hallinta on kaikkien yhteinen etu.

– Haluamme tukea “puhtaan työn” tekemisen mahdollisuuksia ja kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista kasvua, Halonen korosti.

Matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää. Ilmastonmuutosturva on tärkeä keino auttaa rakennemuutoksen kourissa kamppailevia aloja sekä ihmisiä, joiden työhön ilmastonmuutos vaikuttaa. Suomalaista muutosturvaa voisi kehittää edelleen tilanteisiin, joissa tarvitaan uudelleenkoulutusta, osaamisen päivittämistä tai uuden, vihreän alan oppimista.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen luovat mahdollisuuksia luoda uutta työtä ja työpaikkoja. Kestävään työhön siirtyminen valjastaa tuotantoprosessit aina suunnittelupöydältä tuotantolinjalle asti miettimään uusia, tehokkaampia ja päästöttömämpiä tapoja tehdä tuotteita ja palveluita.

Suomalaiselle työlle, osaamiselle ja energiatehokkaalle teollisuudelle on kysyntää. SAK, Akava ja STTK kannustavat valjastamaan nämä muutosvoimat luomaan uutta työtä ja uusia työpaikkoja.

Järjestöt vaativat, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Pariisissa syksyllä 2015 täytyy saada aikaan kattava sopimus, jolla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesti.

Maailman lämpötilan nousu pitää pysäyttää vuoteen 2100 mennessä enintään kahteen asteeseen vuoteen 1990 verrattuna. Maiden tulee sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin täysimääräisesti avoimuutta noudattaen. Suomen pitää sitoutua vihreän ilmastorahaston rahoittamiseen.

Lisätietoja
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK, puh 050 464 5342
Asiantuntija Elina Moisio, Akava, puh. 040 575 5988
Pääekonomisti Ralf Sund, STTK, puh. 050 563 4841

Kuin yhdestä puusta...

Sipilä, Soini ja Stubb vääntävät työryhmineen uutta, toimintakykyistä hallitusta Suomeen - hyvä niin...
Muun muassa hetki sitten pidetyssä tiedotustilaisuudessa kolmikko oli liikuttavan yksimielisiä meneillään olevasta prosessista ja tähänastisista aikaansaannoksistaan.

He ovat - tällä hetkellä - veistettyjä aivan kuin yhdestä puusta.

Ay-liikkeen rooli Suomalaisessa yhteiskunnassa...

Toimin Sinun esilukijana. Uskotko tätä?


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 

MITÄ AJATTELIN TÄNÄÄN

13.5.2015 @ 10:54 LAURI HOLAPPA<URL> nyt.fi/a1305954335293

Suomen talous on kuralla ja siihen on yksi syyllinen: ammattiyhdistysliike.
Suunnilleen tällainen kuva on piirtynyt suomalaisesta julkisesta keskustelusta viime vuosina.

Vielä muutama vuosi sitten voimakasta ammattiyhdistysliikettä pidettiin suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena. Ihailtiin konsensusta, sopimisen kulttuuria ja muuta työmarkkinanostalgiaa.

Juuri päättyneellä eduskuntakaudella kaikki vaikuttaa kuitenkin muuttuneen.
Ideologioista ja politiikasta vapaat talousviisaat syyttävät ay-liikettä loputtomasta palkkakirnuamisesta, elinkeinoelämä haukkuu ay-liikettä laittomista lakoista ja väistyvä pääministeri höyryää konsensuksen kuolemasta.
Lisäksi pääkirjoituksissa ja talouslehdistössä surkutellaan, kuinka Kansallisen Selviämisen kannalta välttämättömiksi päätetyt rakenteelliset uudistukset, eli esimerkiksi heikennykset työttömyysturvaan, jäävät toteutumatta ay-liikkeen liiallisen vallan, konservatiivisuuden ja yleisen pahuuden vuoksi.

Juha Sipilän ideoima yhteiskuntasopimuskin jäi allekirjoittamatta, joten kaikkien sota kaikkia vastaan voidaan varmaan sekin laskea ay-liikkeen syntilistalle.

Nopeasti lisääntyneen ay-vihan taustalla näyttää olevan ajatus siitä, että nykyiset talousongelmat johtuvat ennen kaikkea Suomen heikosta kustannuskilpailukyvystä.

Sen taas nähdään olevan suoraa seurausta vuosien 2007 ja 2008 holtittomiksi väitetyistä palkkaratkaisuista. Nämä taas olivat seurausta siitä, että tuolloin Suomessa työttömyysaste oli vain reilussa kuudessa prosentissa, mikä paransi ay-liikkeen neuvotteluasemaa ja mahdollisti kilpailukyvyn rapauttavan palkkakirnuamisen.
Tämä tarina on toki aivan looginen, mutta ei sillä kauheasti ole tekemistä totuuden kanssa.
Suomessa työvoimakustannukset ovat yhä kilpailukykyisellä tasolla, kun niitä verrataan keskeisiin kilpailijamaihin.

Esimerkiksi teollisuudessa työtunnin hinta on Suomea kalliimpi kilpailukyvyn mallimaana pidetyssä Saksassa ja Suomen esikuvamaiksi asetetuissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Ylipäätään työtuntien hinnat ovat Suomessa korkeintaan länsieurooppalaista keskitasoa.

Se tosin on totta, että esimerkiksi vuonna 2007 palkat nousivat hiukan tavanomaista nopeammin. Tästä on kuitenkin vaikeaa syyttää yksin ay-liikettä, koska valtiovarainministeripuolueeksi tuon kevään eduskuntavaaleissa noussut Kokoomus oli vaalikamppailussa ajanut näkyvästi runsasta korotusta hoito- ja hoiva-alan palkkoihin.

Vielä omituisemmaksi ay-viha menee, kun katsomme tarkemmin suomalaisen ay-liikkeen linjauksia.
Vuonna 2013 työntekijäkeskusjärjestöt allekirjoittivat kaksivuotisen nollakorotussopimuksen ja vaikuttaa siltä, että sama linja jatkuu myös tulevien vuosien ratkaisuissa.
Myöskään ay-liikkeen yhteiskuntapoliittiset kannanotot eivät suoranaisesti hehku luokkataistelua.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat liputtaneet vain pienillä varauksilla EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP-vapaakauppasopimuksen puolesta, vaikka siihen sisältyvä riitojenratkaisumenettely saattaa uhata esimerkiksi kotimaista työsuojelulainsäädäntöä ja vaikka lähes koko muu eurooppalainen ay-liike suhtautuu sopimukseen hyvin vastahakoisesti.

Talouspolitiikassa ainakaan SAK ja Akava eivät näytä kannattavan työllisyyttä parantavaa elvytyspolitiikkaa, vaan korkeintaan tyytyvät toivomaan, että ei leikattaisi ihan hirveästi.
Innovaatiopolitiikassakaan ay-liikkeen kanta ei juuri eroa EK:n näkemyksistä.  Tutut latteudet, kuten ”valtio ei voi valita voittajia”, toistuvat myös ay- liikkeen kannanotoissa.

On hölmöä väittää, että nöyrä ja monesti aika mitäänsanomatonkin suomalainen ay-liike olisi uhka kilpailukyvyllemme.
Muualta länsimaista on hankala löytää yhtä usein elinkeinoelämän yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä myötäilevää ammattiyhdistysliikettä.

Puhe ”jäykistä työmarkkinarakenteista” ja ay-liikkeen kohtuuttomista palkkavaatimuksista onkin erinomainen osoitus siitä, kuinka julkinen keskustelu ja mielikuvat voivat irtaantua tosiasioista. Jatkuvasti toisteltava viesti ay-liikkeestä kilpailukyvyn taakkana ja välttämättömien uudistusten esteenä iskostuu hiljalleen ihmisten mieliin.
Harva vaivautuu tarkistamaan mikä se työtunnin hinta Suomessa olikaan.

Huolestuttavan asiallista tekstiä Itä-Ukrainasta...

Lue alla oleva ajatuksen kanssa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kenraaliluutnantti Frederick Hodges vierailee Helsingissä

USA:n Euroopan-joukkojen komentaja: Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ehkä merkki seuraavasta hyökkäyksestä

POLITIIKKA 13.5.2015 12:43

Antti Berg

HELSINGIN SANOMAT

HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti Frederick Hodges ja Suomen puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Esa Pulkkinen (oik) Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä keskiviikkona 13. toukokuuta 2015.

Venäjän toimet Itä-Ukrainassa voivat olla merkkejä seuraavasta hyökkäyksestä, sanoo Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen komentaja Frederick Hodges.

Kenraaliluutnantti Hodges puhui tänään keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa käsiteltiin Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta.

"Venäjä kuljettaa sinne [Itä-Ukrainaan] aseita ja varusteita sekä perustaa kenttäsairaaloita. En tiedä, tarkoittaako se hyökkäystä, mutta kaikki merkit ovat siellä niin kuin edellisissäkin hyökkäyksissä."

Hodgesin mukaan Venäjä pyrkii toimillaan kahteen tavoitteeseen. Se haluaa rikkoa Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välejä ja muodostamaan Eurooppaan alueen, jota se hallitsee.

"He yrittävät rakentaa alueita niin kuin kylmässä sodassa. Itä-Ukraina näyttää, millainen sellainen alue olisi."

Lisäksi Hodges painottaa, että lännelle on haaste, miten vastata Venäjän informaatiosodankäyntiin.

"Olen varma, että Putinin tarkoituksena on luoda sillä epävarmuutta ja epäselvyyttä Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen välille. Sitä hybridisodankäynti on."

Hodges pitää Venäjää uhkaavana, muttei nimeä yhtään erityistä uhkaa.

"Epävarmuus on huolestuttavinta. On näitä ilmatilarikkomuksia. Ja Venäjä käyttää ydinaseita uhkaillakseen kansainvälisessä keskustelussa. Me kaikki haluamme vain, että Venäjä tulisi taas osaksi kansainvälistä yhteisöä."

Hänen mukaansa tilanne Ukrainassa pitäisi nyt saada rauhoitettua.

"Toki toivomme että kaikki noudattavat Minskin sopimusta. Minusta avain menestykseen olisi se, että Etyjin toiminta Itä-Ukrainassa sallittaisiin. Itä-Ukrainan kapinallisia ei tällä hetkellä tarkkailla."

Suomen hallitusneuvotteluissa odotetaan tänään sovittavan hallitusohjelman Nato-kirjauksesta.

Hodges toteaa, että Natoon liittyminen on jokaisen valtion itsenäinen päätös.

"Jos Suomi päättää ja sen kansa ajattelee, että liittyminen on maan parhaan edun mukainen, sitten 28 valtiota päättävät, lisääkö se [Suomen Nato-jäsenyys] yhtenäistä turvallisuutta."

Hän myös korostaa, että Nato ei pakota yhtään valtiota liittymään sotilasliittoon.

"Jotkut sanovat, että Nato laajentuu Euroopassa. Nato ei voi laajentua itsestään. Se on sotilasliitto, siihen haetaan."

Hodges kertoo olevansa Suomessa vahvistamassa Yhdysvaltain ja Suomen armeijoiden maajoukkojen suhdetta.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhdetta hän luonnehtii läheiseksi.

"Meillä on terveellinen, vahva ja myönteinen suhde, kuten turismi ja [maiden välinen] kauppakin osoittavat."

Wahlroosin Nordean mahdollinen vero-ongelma Ruotsissa...

Minäkin tunnen henkilöitä, jotka vihaavat veroja kuin ruttoa. Henkilöitä, jotka tekevät kaikkensa ja vähän vielä enemmänkin löytääkseen uusia "porsaanreikiä" verotuskäytännöistä päästäkseen niitä hyödyntämään.

En tunne artikkelin henkilöä. Tosin olen aikanaan työelämässä ollessani pariinkin kertaa päässyt/joutunut kuuntelemaan hänen ylitsepursuavan omahyväistä, haisevan omahyväistä asiantuntijakehuskeluaan...

Alla olevassa artikkelissa:

Ruotsin hallituksen esityksen mukaan uusi vero voisi perustua tuloihin tai palkkasummaan kuten Tanskassa.

Wahlroos kommentoi ideaa Bloombergille sanomalla, että jos palkkasummaa aletaan verottaa, niin se kannustaa investoimaan ihmisten asemesta nykyistä enemmän automaatioon tai verkkopankkiin.

Henkilökohtainen kommentti edelliseen:

Niinhän viime vuosina on tehty ja pankit takovat miljardien voittoja vuodesta toiseen. Samat pankit, jotka mm. me suomalaiset veronmaksajat pelastimme taannoin verisesti...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Wahlroos: Pankkivero voi karkottaa Nordean Ruotsista

 8  2  

12.5.2015 9:09 | Päivitetty 12.5.2015 9:30

SijoittaminenFinanssialaPankit

KUVA: SAMPO GROUP

Ruotsin punavihreän hallituksen suunnitelmat uudesta pankkiverosta eivät miellytä Nordean hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroosia.

Björn Wahlroos toteaa uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että halutessaan pankki voi sijoittaa toimintojaan "tänne Ruotsiin, tai Kööpenhaminaan, tai Lontooseen tai minne vain".

"Me maksamme yhteisöveroa kuten muutkin, joten en ymmärrä tätä logiikkaa", Wahlroos sanoi uutistoimistolle.

Kyse onkin arvonlisäverosta:

Ruotsin hallitus käynnisti vastikään selvityksen siitä, miten pankeilta ja muilta rahoitusalan yrityksiltä visi kerätä raha, jonka finanssialan yritykset säästävät arvonlisäverovapauden ansiosta. Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden marraskuuhun mennessä.

Hallituksen esityksen mukaan uusi vero voisi perustua tuloihin tai palkkasummaan kuten Tanskassa.

Wahlroos kommentoi ideaa Bloombergille sanomalla, että jos palkkasummaa aletaan verottaa, niin se kannustaa investoimaan ihmisten asemesta nykyistä enemmän automaatioon tai verkkopankkiin.

Hallituksen johtava puolue sosiaalidemokraatit on aiemmin sanonut, että pankkivero voisi tuoda valtiolle neljä miljardia kruunua, runsaat 400 miljoonaa euroa. Tämän verran pankit hyötyivät, kun Ruotsi viimeksi laski yhteisöveroa.

Bloombergin mukaan Suomen tuore pankkivero johti siihen, että Nordea maksoi Suomessa entistä vähemmän veroja.

Uutistoimiston mukaan Wahlroos korostaa, että hänen lausuntonsa ei ole uhkaus:

"Neuvoisin, en uhkaa millään lailla, neuvon vain kaikessa ystävyydessä miettimään kaksi kertaa, koska idea ei ole kovin hyvä."