Eurooppa on joutunut vapaaseen pudotukseen Krimin miehityksen jälkeen, sanoo ulkoministeriön erikoistutkijana ja Venäjä-asiantuntijana parhaillaan työskentelevä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori
Hiski Haukkala.
Kuka?
Hiski Haukkala
Työskentelee erikoistutkijana ulkoasiainministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä.
Virkavapaalla Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professuurista.
Aikaisemmin työskennellyt muun muassa Alexander Stubbin neuvonantajana ulkoministeriössä ja tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.
Kriisi haastoi myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslähtökohdat.
Toistaiseksi Suomen tärkein ulkopoliittinen toimi on ollut havahtuminen siihen, että suhde Venäjään mullistui, Haukkala sanoo. Turvallisuusympäristö muuttui, ja Venäjän hybridiuhka myös Suomelle on todellinen.
Venäjä katsoo olevansa pitkään kestävässä konfliktissa lännen kanssa. Erityisesti Venäjä haastaa Yhdysvaltoja, mutta myös EU:n kanssa välit ovat hyvin kireät. Suomi ei jää tästä vastakkainasettelusta osattomaksi.
Pääministeri
Alexander Stubb (kok) ehdotti lauantaina blogissaan, että Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä asetettaisiin arvioimaan "viisasten ryhmä".
Stubbin mukaan olisi tärkeää muun muassa selvittää, nostaisiko Nato-jäsenyys Suomen riskiä ajautua osapuoleksi konflikteihin ja millainen olisi liittoutumattoman Suomen asema eurooppalaisessa konfliktissa.
Juuri nyt Nato-jäsenyyden hakeminen olisi kohtalokkain virhe, jonka Suomi voisi tehdä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan, Haukkala arvioi.
Venäjä vastaisi Suomen Nato-jäsenyyteen hyvin ikävillä tavoilla, Haukkala uskoo.
"Venäjällä on paljon keinoja panna meihin paine, joka ei kuitenkaan aktivoisi Naton artikla vitosta, sitä, että muut Nato-maat reagoisivat."
Haukkalan mukaan Venäjä voisi puuttua halutessaan monin tavoin myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen.
Kun Venäjä alkaisi tehdä Suomen oloa tukalaksi, puhuttaisiin toisen mittaluokan asioista kuin siitä, millaisen keskustelun sai aikaan konkariliikemies
Seppo Remeksen karkotus Venäjältä.
Itärajan toimivuus voisi heikentyä. Venäjä saattaisi katkaista ydinturvallisuusyhteistyön. Nyt Sosnovyi Borin ydinvoimalasta on punainen linja Suomen säteilyturvakeskukseen.
"Venäjä on mobilisoitunut ja mobilisoitavissa. Se pystyisi nopeasti pistämään ison sirkuksen pystyyn alueellisesti."
Sekin haitta Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä juuri nyt olisi, että kaikki Nato-tohina olisi pois siitä, mikä oikeasti on Suomen vallassa – sisäisen turvallisuuden vahvistaminen.
Toisaalta tämänhetkinen, tasavallan presidentin
Sauli Niinistön johdolla yhteenvedetty konsensus kuuluu, ettei Suomi juuri nyt hae Natoon. Hallitusohjelmaan tosin halutaan kirjaus, että se on mahdollista.
"Nykyinen oli onneton kirjaus. Mitä järkeä olisi linjata, mitä ei tehdä. Kaikkien valtioiden pitää maksimoida toimintavapautensa kansainvälisissä suhteissa, Suomenkin", Haukkala sanoo.
Seuraavan hallituksen tärkein ulkopolitiikan tehtävä on vahvistaa Suomen suhteellista turvallisuutta. "Tehtävä tässä on kaksiosainen: talous kuntoon ja talo kuntoon", Haukkala sanoo.
"Venäjän uuteen toimintatapaan, hybridiuhkaan, vastaamisessa talouden terveys ja yhteiskunnan vakaus ovat relevanttia kamaa."Huono taloustilanne rapauttaa Suomen kansainvälistä ja turvallisuuspoliittista asemaa.
Suomen sisäistä turvallisuutta pitää vahvistaa. Se on oikeusvarmuudesta huolehtimista ja yhteiskunnan rakenteiden integriteetin varjelua.
"Suomella ei ole ikäviltä asioilta suojelevaa erikoisasemaa. Siksi pitää varmistaa, ettei Venäjä voi käyttää meitä hyväksi."
Haukkala puhuu binäärifunktiosta, jota Suomi tarvitsee suojautuakseen Venäjän vaikuttamisyrityksiltä. "Ensinnäkin tarvitaan nollafunktiota eli systeemitason hyljeksintää, sitä, että Suomi on mahdollisimman vaikea ja hankala toimintaympäristö kaikelle hämärälle toiminnalle. Samanaikaisesti tarvitsemme ykkösfunktion. Se on hyvistä suhteista kiinnipitäminen."
Hyvien suhteiden vaaliminen ei tosin riipu vain Suomesta. Venäjä voi aina halutessaan romuttaa kaiken.
"Venäjä-suhteen positiivisista puolista täytyy yrittää pitää kiinni, ja puolueista etenkin keskusta on painottanut tätä aika voimakkaasti. Osin se on tehnyt sitä siksi, että se on tarjonnut keinon profiloitua. Samalla pitää olla ymmärrys siitä, että se ei voi tapahtua EU:n yhtenäisyyden kustannuksella."
Venäjä käyttää hyväkseen erilaisia tilaisuuksia. Se myös toimii luodakseen näitä tilaisuuksia, Haukkala selittää.
Siksi Venäjän tilaa vaikuttaa Suomen sisäisiin asioihin pitää aktiivisesti kaventaa. Suhmuroinnille ja harmaille vyöhykkeille ei saa antaa tilaa.
"Ei se, että täällä on oligarkkien rahaa, ole ongelma, jos siinä ei ole mitään hämärää. Ei venäläistä rahaa tai venäläisiä tarvitse demonisoida, se on väärä viesti. Mutta toimintaan, joka yrittää kovertaa järjestelmäämme ontoksi, pitää puuttua."
Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu myös huolehtiminen siitä, ettei Suomen omien viranomaisten toiminta herätä kysymyksiä. Varsinkin jos ja kun Suomi on rakentamassa tiedustelulainsäädäntöä, jolla lisätään huomattavasti suojelupoliisin ja Puolustusvoimien tiedusteluoikeuksia, poliisilla ei ole varaa rekisterisähellyksiin ja uusiin tapaus Aarnioihin, Haukkala sanoo.
Oma puolustus on pidettävä kunnossa, mutta tämä on jo oikeastaan valittu linja, Haukkala sanoo. Seuraava hallitus luultavasti nostaa puolustusmäärärahoja. Edessä on satsaukset maavoimien nopeaan iskukykyyn sekä megaluokan hävittäjähankinnat, joille seuraavan hallituksen on löydettävä rahoitus. Kriisi Venäjän kanssa raamittaa tätä päätöksentekoa.
"Tietysti puolustuksen tarpeet tulevat olemaan isoja. En kuitenkaan ymmärrä rutinaa rahasta, vaikka hävittäjäkaupan rahoittamisesta tulee kivuliasta tilanteessa, jossa Suomi on jo valmiiksi alijäämäinen", Haukkala sanoo.
Suomi ei voi vaikuttaa Venäjään kuin oman toimintansa kautta, Haukkala sanoo. Suomen ei pidä olla sellainen toimintaympäristö, jossa Venäjän vaikuttamisyrityksiä suvaitaan.
"Jos ja kun venäläiset ovat rationaalisia – mitä he minusta kuitenkin ovat – heidän pitäisi kyetä tulkitsemaan Suomen signaalit oikein ja niitä myös arvostamaan."
Joka tapauksessa uusi hallitus on pääsemättömissä Venäjästä ja Ukrainan kriisistä. EU-mailla ei ole yhteistä linjaa siitä, mitä Ukrainan ja Venäjän kanssa pitäisi tehdä. Venäjä ei myöskään ole EU:n ainoa ongelma.
Britannia sooloilee, samoin Kreikka. Eteläinen naapurusto on liekeissä, ja Isis sysii Eurooppaan niin terroristeja, palaavia taistelijoita kuin pakolaisiakin.
Uudella hallituksella ei tule olemaan helppoa. Sikäli Suomen johto on Haukkalan mielestä kuitenkin kuivilla, että tilannekuva on kaikilla pitkälti sama.
"Meidän täytyy ottaa vakavasti myös sen mahdollisuus, että edessä on iso kriisi."
