Eräs lehtilainausteksti Facebookista tänään...

Eräs lehtilainausteksti Facebookista tänään... Katsellessani diktaattoreiden Putin ja Lukashenka kuvaa, käy mielessä, että nämä miehet eivät pääse eläkepäivistään nauttimaan. Lukashenka: Wagner-joukot haluavat lähteä tutkimusretkelle Puolaan Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tavanneet Pietarissa. Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tavanneet Pietarissa. KUVA: AFP / LEHTIKUVA Presidentit Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukashenka tapasivat tänään sunnuntaina Konstantinin palatsissa Strelnassa. Tapaamisesta uutisoivan ukrainalaismedian Ukrainska Pravdan mukaan kaksikko pui keskustelussaan myös palkkasotilasyhtiö Wagnerin sotilaiden siirtymistä Valko-Venäjän maaperälle. - Wagner-soturit ovat alkaneet jo koetella jaksamistamme, he haluavat lähteä länteen, Pravda lainaa Lukashenkaa. - He sanovat: "Lähdetään tutkimusretkelle Varsovaan, lähdetään Rzeszówaan!" Puola on lähettänyt lisäjoukkoja Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen vastauksena Wagner-sotilaiden saapumiseen. Putin puolestaan kohautti hiljattain historiallisella tulkinnallaan, jonka mukaan Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin lahjoitti Puolalle maan länsiosat. Putin vihjaili, että Venäjä muistuttaisi asiasta Puolaa. Uutistoimisto Reutersin mukaan sunnuntaina Lukashenka tyrmäsi puheet Ukrainan joukkojen vastahyökkäyksestä ja letkautti, ettei sellaista ole olemassakaan. - Sellainen on olemassa, mutta se on epäonnistunut, Putinin kerrotaan vastanneen. Olli Söderkultalaht

Vanhoja tekstejä kuntavaaliasioista - kyllä...

Vanhoja tekstejä kuntavaaliasioista - kyllä... Selailen aina silloin tällöin vanhoja tekstejäni. Niitä on kohtalaisen paljon. Viimeksi, vuonna 2021 käytyihin kuntavaaleihin liittyvä kirjoitin monta kommenttitekstiä. Tässä eräs niistä: Tuo on mielenkiintoinen paikka tuo meidän päärakennuksemme terassi. Miksi? Siksi, että siellä ajatus lähtee lähes aina lentoon/liitoon. Hetki sitten istahdin siellä varjoon iltapäiväkahville. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta aloin pohdiskella "kemiläistä elämänmenoa". Aloin pohdiskella niitä kemiläisiä - joita on muuten paljon - jotka eivät ole koskaan tehneet mitään niin sanotusti yhteiseksi hyväksi. Heille on tärkeintä minä, minä, minä ja jotka jaksavat narista, että sitä ja tätä sekä yhtä sun toista ole saatu kuntoon eikä sen ja sen eteen ole tehty yhtään mitään. Tunnen näitä ihmisiä. Oikeastaan minua alkoi aidosti säälittää, että he menettävät omassa elämässään paljon, kun eivät vaivaudu selvittämään, miten kunnallinen päätäntäprosessi toimii edes pääpiirteittäin. Pääosa raaàsta perustyötä tehdään lautakunnissa. Niissä pääsääntöisesti jätetään puolueen jäsenkirjat käytävälle takintaskuun/"narikkaan" ja tehdään sovittelevaa, kompromissinhakuista yhteistyötä. Lautakuntien päätökset kaupunginhallituksen valmistelevina päätyvät valtuuston lopullisesti "siunaamisiksi"/päätettäviksi ja aikanaan toimeen pantaviksi. Niin - kävi mielessä, että Sinä kemiläinen, joka et ole koskaan ollut kuntavaaliehdokkaana, lähde reippaasti mukaan seuraavissa kuntavaaleissa. Tee hyvä päätös itsellesi ja kaikille kemiläisille. Niin - ne seuraavat kuntavaalit ovat keväällä 2025. Ken elää, hän näkee. Kyllä - kuntavaalit ja samassa yhteydessä aluevaalit ovat jo vajaan kahden vuoden päästä keväällä 2025. Oletko valmis?

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin pilvisen ja sadetihkuisen kesäaamun. Mittarissa +15 astetta lämmintä. Päärakennuksen takkapesässä varmuuden vuoksi saaripuuklapit, jos illemmalla tulee fiilistelyn tarvetta. Pikkupuolella on yövieraita: Veera ja hänen entinen koulukaverinsa. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-lainaukseni tänään...

Eräs Facebook-lainaukseni tänään... Putin voi ulottaa lonkeronsa Suomeen, vaikka olemme Natossa – käytössä hyvin ovelat keinot Venäjä on tehnyt vuosien ajan erilaisia operaatioita ympäri Eurooppaa. JAA Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, MIKKO STIG / LEHTIKUVA, ALEXANDER KAZAKOV / AFP / LEHTIKUVA Juho Pitkänen 9:30 VAIKKA Venäjän hyökkäyssota yskii, ei Venäjä tee operaatioitaan ainoastaan Ukrainassa. Kymmenen viime vuoden aikana Venäjän uskotaan mm. häärineen vallankaappausyrityksen takapiruna, juonineen ammusvaraston räjäytyksen Tshekissä ja myrkyttäneen entisen sotilastiedustelijansa. Aukottomia todisteita on usein vaikea löytää, ja Venäjälle on tyypillistä kiistää osallisuutensa operaatioihin. Yhdysvaltalaislehti New York Times kuitenkin paljasti jo vuonna 2019, että Euroopassa toimii sekasortoa kylvävä venäläisryhmä nimeltä yksikkö 29155. Ryhmä on juoninut esimerkiksi epävakautusyrityksiä Moldovaan ja Montenegroon. Näiden ohella venäläinen palkka-armeija Wagner on kylvänyt tuhoa Ukrainan ohella Afrikassa ja Lähi-idässä. Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). KUVA: MIKKO STIG/LEHTIKUVA VENÄJÄLLÄ on laaja arsenaali erilaisten iskujen tekemiseen, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Tästä kertoo esimerkiksi Nato-maa Tshekissä vuonna 2014 tapahtunut ammusvaraston räjähdys. Tshekin mukaan on olemassa selviä todisteita, jotka yhdistävät Venäjän sotilastiedustelu GRU:n upseerit räjähdykseen. – Venäjällä on näihin harvinaisen hyvä paletti. He ovat valmistelleet tällaisia poikkeuksellisen huolellisesti ja pitkään. Se kuuluu heidän doktriiniinsa, että operaatio voi alkaa vaikkapa siviilivaatteissa olevilla Spetsnaz-erikoisjoukoilla, Savolainen kuvailee. ” Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Vaikka Nato tarjoaa nyt Suomelle suojaa, ei suoja ole aukoton. Tästä muistuttaa Nato-maa Tshekissa yhdeksän vuotta sitten tapahtunut isku. – Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Noinkin kovia temppuja voidaan siis tehdä ilman sotilaallista vastaiskua. Suomessakin voisi käydä samalla lailla, Savolainen pohtii. SAVOLAISEN mukaan esimerkiksi kiinteistökaupoilla on valmisteltu operaatioita tarvittaessa tukevia tiloja. Kiinteistöihin liittyviä riskejä on vaikea valvoa, esimerkiksi Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden takia. Venäläisten kiinteistökaupoista on uutisoitu myös Suomessa. Viime lokakuussa kenraalimajuri (evp) ja nykyinen kansanedustaja (kok) Pekka Toveri arvioi IS:lle, että venäläisten hallussa olevat kiinteistöt voivat luoda uhan esimerkiksi suomalaiselle energiainfrastruktuurille. Savolainen on samaa mieltä. – Jos Venäjä katsoo tarpeelliseksi vaikuttaa Suomeen, esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyy valtavia riskejä. Ensin tiedustellaan internetistä, missä on tärkeää infrastruktuuria, sitten käydään paikan päällä ja hyödynnetään sisäpiiriläisiä. Hyvällä valmistelulla saadaan hyvin merkittäviä vahinkoja aikaiseksi. Yhdessä yössä tapahtuu todella paljon. Savolaisen mukaan energiainfrastruktuurin lisäksi mahdollisia kohteita voisivat olla terveydenhuolto, kauppojen jakelujärjestelmät, maksuliikenne ja logistiikka. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. KUVA: DAVID W CERNY / REUTERS Tshekin ammusvarastoräjähdys Nato-maa Tshekissä sijaitsevassa Vrbeticen kylässä räjähti lokakuussa 2014 ammusvarasto. Iskussa kuoli kaksi ihmistä. Tshekin silloinen presidentti Andrej Babis kertoi vuonna 2021, että tshekkitiedustelun mukaan iskujen takana oli Venäjän sotilastiedustelu GRU. Tshekki karkotti ilmoituksen vanavedessä 18 venäläisdiplomaattia, jotka se kertoi tunnistaneensa iskuun liittyviksi vakoojiksi. Ammusvarastot sijaitsivat Tshekin valtio-omisteisen instituutin alueella. Tshekin sisäministeri Jan Hamacek epäili vuonna 2021, että iskun oli tarkoitus osua bulgarialaisen asekauppiaan tilaamaan ammustoimitukseen. Tshekkivarasto olisi siis päätynyt kohteeksi vahingossa. – Luulemme, että suunnitelmana ei ollut tuhota sitä [toimitusta] Tshekissä, vaan tarkoituksena oli tuhota se matkalla Bulgariaan ja jotain yksinkertaisesti meni pieleen heidän puolellaan, Hamacek arvioi tuolloin Sky Newsille. Hamacekin arvion mukaan toimitus kiinnitti Venäjän huomion, koska se saattoi olla matkalla Ukrainaan tai Syyriaan, jossa ammuksia olisi voitu käyttää Venäjää vastaan. Tshekki on myöhemmin arvioinut, että iskun takana olivat samat agentit, jotka juonivat Skripalien myrkytyksen neljä vuotta myöhemmin. Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta – Pekka Toverilta terävä arvio Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MYÖS JYVÄSKYLÄN yliopiston lehtori Panu Moilanen sanoo, että Venäjä voisi halutessaan kohdistaa monenlaisia hybridioperaatioita myös Suomeen. – Tällaiselle hybridivaikuttamiselle on tavallista, että siinä käytetään monenlaisia vaikuttamisen keinoja. Osa saattaa olla näkyvämpää ja näyttävämpää, kuten ammusvaraston räjähdys tai jopa salamurha. Osa taas voi olla vähemmän näkyvää, esimerkiksi informaatiovaikuttamista. Informaatiovaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi keskustelun polarisointi tai kyberiskut. – Monet kyberoperaatiot eivät tule havaituksi tai niitä ei ole liitetty mihinkään valtiolliseen toimijaan. Nämä huomaamattomat operaatiot on myös hyvä pitää mielessä, koska ne voivat olla hyvinkin merkityksellisiä. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. KUVA: STEVO VASILJEVIC / REUTERS Montenegron vallankaappausyritys Lokakuussa 2016 Montenegrossa tapahtui vallankaappausyritys, jonka takana myöhemmin väitettiin olleen kaksi venäläistä tiedustelu-upseeria. Erityisen rajun tapauksesta tekee se, että Venäjän väitettiin yrittäneen murhata maan pääministerin. Montenegro oli lokakuussa 2016 tiukasti matkalla Natoon, sillä kaikki sotilasliiton jäsenmaat olivat ratifioineet sen jäsenyyden. Enää puuttui maan parlamentin vahvistus, joka oli määrä saada vaalien jälkeen. Montenegron valtionsyyttäjä Milivoje Katnic sanoi muutama viikko vaalien jälkeen, että venäläisten agenttien rekrytoimat palkkasotilaat olivat aikeissa vallata parlamentin ja turvata Venäjä-mielisen opposition vaalivoiton. Poliisi pidättikin noin parinkymmenen serbin ja montenegrolaisen ryhmän vaalipäivän aattona. Suunnitelman toteutuessa oppositio olisi todennäköisesti estänyt Montenegron Nato-jäsenyyden. Venäjän intresseissä oli rakentaa maahan sotilassatama. Esimerkiksi yhdysvaltalaissenaattori John McCain ja Britannian tuolloinen ulkoministeri Boris Johnson uskoivat montenegrolaisviranomaisten väitteet Venäjän roolista vallankaappauksessa. Vuonna 2019 Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt arvioi, että kaappausyritys oli ”jälleen yksi esimerkki Venäjän epävakauttavasta ja aggressiivisesta toiminnasta”. Montenegron oppositio puolestaan väitti tapausta silloisen pääministeri Milo Dukanovicin salajuoneksi, jolla hän yritti varmistaa itselleen kansansuosion. MOILANEN kiinnittää huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa yleistyneeseen polarisaatioon. Hänen mukaansa Venäjä voisi käyttää vastakkainasettelua hyödykseen. – Jos itse olisin valitsemassa, mitä Venäjänä ryhtyisin tekemään, hyödyntäisin suomalaisittain epävakaata poliittista tilannetta. Meillä ei lähivuosikymmeninä ollut tällaista epävarmuutta hallituksen toimintakyvystä, Moilanen sanoo viitaten Petteri Orpon (kok) hallituksen kiviseen alkutaipaleeseen. Konkreettisesti iskut epävakauteen voisivat olla esimerkiksi huhujen ja epäilyjen levittämistä ja Moilasen sanoin ”hyvin perinteistä trollaamista”. – Keskustelevan joukon jakamista kahteen tai useampaan leiriin, jotka alkavat ottaa yhteen keskenään. Vallitseva tilanne tarjoaa siihen otollisen maaperän, Moilanen veikkaa. Yliopistonlehtori uskoo, että Venäjä pyrkisi käyttämään mahdollisuuden hyödykseen, jos Orpon hallitus hypoteettisesti kaatuisi ja Suomessa käytäisiin uudet hallitusneuvottelut tai vaalit. – Varmaan Venäjä pyrkisi tekemään jonkinnäköistä vaalihäirintää. Uusissa hallitusneuvotteluissakin olisi varmaan saumoja keskustelun polarisoinnille. Toki kevään vaalit menivät hyvin, vaikka niitä odotettiinkin pelonsekaisin tuntein. ” Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen. SAVOLAINENKIN korostaa suomalaisen demokratian ja oikeusjärjestelmän merkitystä yhteiskunnan vakaudelle ja operaatioiden torjumiselle. – Demokratiaa ja oikeusvaltiota on alettu turhaan pitää itsestäänselvyyksinä. Jos alkaa tukala tilanne, meidän hyvän systeemimme tulisi olla kirkkaana mielessä. Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen, Savolainen sanoo. Monen mielessä Venäjän häirintäyritykset yhdistyvät kehnosti suomea kirjoittaviin Twitter-trolleihin tai esimerkiksi eduskunnan sivuille kohdistuviin palvelunestohyökkäyksiin. Moilanen huomauttaa, että kyse lienee moninaisemmasta ilmiöstä. – Pidän todennäköisenä, että meillä on Venäjä-mielisiä vaikuttajia, jotka osallistuvat keskusteluun ulkoa ohjatusti, emmekä me ymmärrä heidän olevan vieraan valtion asialla. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. KUVA: METROPOLITAN POLICE / REUTERS Skripalien myrkytys Britanniassa sijaitsevassa Salisburyn kaupungissa tapahtui 4. maaliskuuta 2018 jotain erikoista: entinen venäläinen sotilastiedustelija Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia myrkytettiin novitshok-hermomyrkyllä. Myrkkyiskussa kuoli yksi henkilö ja vahingoittui viisi, sillä myrkky vaikutti myös sivullisiin. Skripalit selvisivät iskusta hengissä. Novitshok-myrkkyä käytettiin myös vuoden 2020 iskussa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia vastaan. Britannian syyttäjälaitos nimesi myrkyttäjiksi kaksi venäläistä, jotka tutkivan journalismin sivusto Bellingcat tunnisti myöhemmin Anatoli Tshepigaksi ja Aleksandr Mishkiniksi. Molemmat olivat Venäjän sotilastiedustelu GRU:n leivissä. Myöhemmin iskuun yhdistettiin myös kolmas henkilö, GRU:n agentti Denis Sergejev. Kolmikko toimi Salisburyssa salanimillä. SAVOLAISEN mukaan Suomella on nyt ”oikeutetusti hyvä ja turvallinen olo”, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla erilainen. Millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Venäjä voisi käynnistää operaation Suomessa? – Nyt täytyy katsoa pitkällä katsannolla, sillä Suomi on sotilaallisten kohteiden kannalta Venäjälle tärkeä. Eteen voi tulla tilanne, jolloin Itä-Aasiassa syttyy sota, joka sitoo Yhdysvallat sinne. Silloin Venäjä voi haluta hyökätä johonkin Nato-maahan. Moilasen mukaan venäläistä päätöksentekoa on lähes mahdotonta ennustaa. – Aiemmin tilannetta pyrittiin arvioimaan rationaalisista lähtökohdista. Ongelma Venäjän kanssa on nyt se, että rationaalisuutta ei oikein löydy. Venäjän johto toimii tunne- tai viettiohjautuvasti. Mitä Venäjä sitten hyötyy epävakauden lietsomisesta? – Venäjä pyrkii saamaan tunnustusta omalle asemalleen maailmanpoliittisena mahtina, jolla on oikeus vaatia itselleen esimerkiksi etupiirejä, Moilanen sanoo. – Tässä on menossa demokratioiden ja autoritääristen maiden globaali kamppailu, joka voi kestää vuosikymmeniä. Kaiken Venäjän informaatiotouhun tavoitteena on heikentää lännen päättäväisyyttä, Savolainen kuvailee. NATO-JÄSENYYS tuo asiantuntijoiden mukaan Suomelle turvaa, mutta esimerkiksi informaatio-operaatioihin se ei välttämättä paljoa vaikuta. Suomi on kuitenkin varautunut kaikenlaisiin operaatioihin poikkeuksellisen hyvin. – Kokonaisturvallisuus on meillä johtanut siihen, että kaikkia järjestelmiä on ajateltu siltä kannalta, että joku voi iskeä niihin. Näitä valmiuksia tulee edelleen parantaa, Savolainen sanoo. – Tärkein suoja on kansakunnan yksituumaisuus siitä, että se haluaa puolustaa itseään. Yksituumaista kansaa kohtaan ei kannata toimia. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Juho Pitkänen

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin sadetihkuisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +13 astetta lämmintä, siihen on tyytyminen. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden viemään puu- ja varastorakennuksen kupeessa vuosikymmeniä ollutta, käyttämätöntä pyörätelinettä Lallinperäntien varteen. Siellä sille löytynee asiaan kuuluvaa käyttöä. Homma hoidettu. Samalla tulin ajaneeksi Paavonkarin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, mutta yhä enemmän/edelleen ränsistyvän rakennuksen ohi eli Veitsiluodon koulun opettajien entisen asuntorakennuksen ohi. Ryhdikäs - ainakin vielä tällä hetkellä - hirsirakennus, jolle ei ole toistaiseksi löytynyt pelastajaa. Muut läheisyydessä olevat koulurakennukset saa kyllä purkaa. "Talo meren rannalla"-projekti odottaa toteuttajaansa. Kukaties aamupäivällä käyn kokemassa katiskan. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vieraillut Murmanskissa. Putin käynnisti torstaina ensimmäisen nesteytetyn maakaasun linjan Arctic LNG-2 -projektissa Belokamenkassa, joka on rakenteilla lähellä Murmanskin kaupunkia. Hmmmmm - vai niin - ilmeisesti paikalla on ollut oikea Putin eikä hänen kaksoisolentonsa. Kuvasta päätellen kylläkin epäilyttävän iloisen oloinen mieshenkilö. Se kuuluisa mystinen, vaaleatukkainen nainen on ilmeisesti hymyveikon vasemman olkapään takana. Vilkaisin Google Mapsistä tuon paikkakunnan. Olen viettänyt muutaman yön syksyllä 1993 Kuola-vuonon toisella puolella sijaitsevassa Rosljakovossa. Olin Lapin lääninhallituksen ryhmässä - kolme opettajaa ja 25 opiskelijaa - silloisesta Lapin läänistä. Minä ja viisi opiskelijaa olimme majoittuneena paikallisen ammattioppilaitoksen tilassa/oppilasasuntolassa. Me kävimme myös Severomorskissa eli Venäjän pohjoisen laivaston tukikohtakaupungissa. Tutustuimme muun muassa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden erityisoppilaitokseen. Saamamme tiedon mukaan olimme ensimmäiset länsimaiset vieraat oppilaitoksessa. Samalla käynnillä kävimme myös Art Nord-galleriassa, jossa tapasin paikalliset ammattikuvataiteilijat Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin. Siitä tapaamisesta käynnistyi yhteistyömme ja Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - joka tällä hetkellä on "säästöliekillä" sattuneesta syystä...

Perinteinen päivän teksti - kyllä...

Perinteinen päivän teksti - kyllä... Hiukan poikkeuksellinen päivä, sillä pistimme kahteen takkaan tulet - vaimoni Pikkupuolelle ja minä hetki sitten päärakennukseen - alkoi tuntua sen verran kolealta. Näyttää siltä, että tänään sataa tihuuttaa ettei viitsi lähteä katiskaa kokemaan. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee. Niin - se on taas perjantai...

55-vuotishääpäivä tänään - kyllä...

55-vuotishääpäivä tänään - kyllä... "Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa." kirjoitti tätini Betty Mäkimartti lähettämässään sähkösanomassa 21.07.1968 vastavihitylle hääparille. Tosiaan - meidät pastori Seppo Ikonen vihki Veitsiluodon kirkossa avioliittoon tuona päivänä. Läsnä tapahtumassa oli lähinnä lähisukulaisia ja muutamia tuttuja. Murheellista todeta, että suurin osa silloisista läsnäolleista on siirtynyt ajasta iäisyyteen... Muutaman päivän jälkeen lähdimme Tampereelle asuntoa hakemaan. Minä aloitin opiskelun Tampereen Teknillisessä Oppilaitoksessa Pyynikin harjun kupeessa ja vaimoni Tuula konttoristina Tampellan konepajan sairauskassassa. Sittemmin matka vei Euraan, takaisin Kemiin, Imatralle, Lappeenrantaan ja taas takaisin Kemiin loppukesästä vuonna 1981 tälle paikalle. Tämä tontti oli viimeinen maapläntti niistä maista, joissa isoisäni Aukusti Pyykkö oli viljellyt maata. Tässä ollaan ja kohta siirryn työasussa pihalle uusimaan vuonna 1982 rakennetun omakotitalomme olohuoneen ikkunaan ulkopuolelle vielä kaksi uutta listaa. Vaihdamme muovilistoja puisiin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olemme katsoneet toiseen kertaan alla olevat dokumentit. Täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella on tänään torstai-iltana 20.07.2023 varsin rauhallista. Toivottavasti se säilyy tulevaisuudessakin. Alla olevia ohjelmia katsellessani mietin taas kerran, miten kertakaikkisen järjettömään hyökkäyssotaan Venäjän nykyjohto on syyllistynyt. Onneksi tämä järjettömyys loppuu aikanaan. Todennäköisesti Venäjän nöyryyttävään tappioon ja/tai hajoamiseen. Niin pohjalla Venäjä käy lähitulevaisuudessa... Ainoa lohdullinen ilmiö jäi mieleen dokumentista. Naton nykyinen pääsihteeri totesi, että sota loppuu neuvottelemalla. Jos näin, niin hyvä näin. Edellä mainittu mahdollisuus tällä hetkellä tuntuu utopialta... Sodan kylmät kasvot dokumentti ajankohtaisohjelma Ulkolinjan kolmiosainen dokumenttisarja Ukrainan sodan seurauksista 1. Sota, joka muutti maailman 1/3. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se järkytti koko maailmaa. Ulkolinja-dokumentti "Sodan kylmät kasvot" kuvaa tuhoisan sodan etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisten arkeen Ukrainassa, Venäjällä ja Suomessa. Suomessa perinteisesti varovainen valtiojohto alkaa myös nopeasti kääntyä Nato-jäsenyyden kannalle. Samalla aletaan keskustella myös siitä, että ollaanko Suomessa oltu Venäjän suhteen liian sinisilmäisiä. Ohjaus Ari Lehikoinen (2022). 53 min ma 16.5.2022 2. Tie Natoon 2/3 Venäjän aloittama Ukrainan sota sai suomalaisten enemmistön kannattamaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Kansa kääntyi jäsenyyden kannalle niin nopeasti, että poliittisilla päättäjillä tuli kiire pysyä perässä. Dokumenttisarjan toinen osa Sodan kylmät kasvot - Tie Natoon kertoo, miten päätös hakea Naton jäsenyyttä syntyi. Dokumentti selittää myös, miksi Suomi ja Ruotsi päättivät yhdessä hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Ohjaus Simo Sipola (2022) 53 min ma 24.10.2022 3. Tuhottu naapuruus 3/3 Pitkään jatkunut Ukrainan sota on tuhonnut Venäjän suhteet naapurimaihin ja koko Eurooppaan. Iso osa Ukrainaa on sodan jäljiltä raunioina. Maan jälleenrakennus on valtava urakka, joka maksaa miljardeja. Sota on jäädyttänyt myös Suomen ja Venäjän suhteen. Dokumenttisarjan kolmas osa Sodan kylmät kasvot - Tuhottu naapuruus kertoo Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista fyysistä ja henkisisistä vaurioista sekä Suomen ja Venäjän jäätyneestä naapuruussuhteesta. Ohjaus Simo Sipola (2022). 52 min ma 16.1.2023

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

No nyt ei ainakaan Kemin Haukkarin Kainuunkatukaan pölise, mutta ojat ovat puolillaan vettä. Hyvä että tulee vähän vettä, ei tarvitse kastelutynnyriä peruna- ja ryytimaan viereen hanasta täyttää. Niin - kuivimpana aikana hätäisimmät taisivat jo soitella tienpintaa kastelemaan. Ei pölise eikä rapise Kainuunkatu muutoinkaan enää kauan, sillä Kenve tiedotti, että Kurikankadun ja Kainuunkadun asfaltointi on viikolla 32 ja 33, asfaltoinninsta vastaa Peab. Mökkiläisillä on mahdollisuus omakustanteisesti päällystyttää piha-alueita, mikäli siihen on tarvetta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta poikkeuksellisen aikasin herätyn aamun jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +15 astetta lämmintä, se kyllä riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden pistäytymään keskustassa asioilla. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Oletko tehnyt viime aikoina niin sanottuja heräteostoksia? Oletettavasti. Niin minäkin tänään Kemin Karjalahdella käydessäni. Tosin on pakko tunnustaa, että teen aika harvoin heräteostoksia enkä yleensä asioiden kanssa hötkyile. Tosiaan kävin tänään ABC-huoltoasemalla tankkaamassa kesäautomme ja kävin ostamassa Prismasta työhuoneeni pöytävalaisimeen uuden loisteputken. Kuinka ollakaan hyllyköiden välissä kassalle mennessäni kiinnitin vapaa-ajan kalastusalueella huomiota elektroniseen, portaattomasti punnitsevaan kalavaakaan. Olen kymmeniä vuosia kalastellut lähivesillä - käytännössä satoja kertoja - jigiongilla, kesäpilkillä ja katiskoilla. Viimeksi tänään. Aina tämän tästä käy mielessä: Mitähän tuokin kala painaa? Jo veneessä kalastuksen ollessa kiivaimmillaan, jos kala on niin sanotusti syönnillä. Toki onhan meillä kotona karkea, vanhanaikainen vaaka - puntari myös keittiövaaka. Heräteostokseni myötä ei tarvitse enää miettiä kalan painoa. Ostamallani laitteella, kalavaaàlla kotelossa olevan tekstin mukaan voi punnita 100g-40kg punnitusalan kaloja 5-10g tarkkuudella. Niin - mikäli laite on mukana ja paristot käyttökunnossa. Pari kuvaa varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puolipilvisen aamupäivä läsnäolon. Mittarissa +22 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän todennäköisesti työasun päälle ja lähden nurmikoita ajelemaan ruohonleikkurilla. Ennen sateita kävelin ruoholeikkurin perässä hiukan toista tuntia. Työlistassa on myös olohuoneen ikkunoiden neljän muovisen pystilistan uusiminen ulkopuolella puulistoihin. Kukaties käväisen katiskan kokemassa, sen toki ehtii myöhemminkin. Kyllä - rankkasateen jälkeen päätin käväistä pikapikaa katiskan kokemassa. Hahtisaaresta ajomatka Selkäsaaren pohjoispäätyyn mennen tullen yhteensä rapiat kaksi kilometriä. Katiskassa oli ainoastaan yksi, arviolta hiukan toista kilon lahna ja pieni ahven. jonka päästin mereen. Tätä kirjoittaessani lahna on perattu, perheet haudattu tontin kulman matopeltoon ja lahna odottaa pakastimessa savustamista seuraavalla saarimökkikäynnillä. Olipa hyvä, että en pyytänyt kalakaveria "ahvensaalista" kokemaan. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä - ihan riittävästi. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän pari maalattua ikkunalistaa paikoilleen. Kukaties loput ikkunalistoista vien pitkinä salkoina/nippuna välikatolle odottamaan mahdollista/todennäköistä myöhäisempää käyttöä. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä, jos en sitten intoudu lähtemään katiskaa kokemaan. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Uusi heinäkuun viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi heinäkuun viikko käynnistyi - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään Karjalahdella Kemin K-Raudassa. Tutun myyjän kanssa juttelin aiheesta puulistat ja ostinkin niitä muutamia ikkunoihin ja oveen kiinnitysnauloineen - hyvä, asiantunteva palvelu taas kerran. Kotiin ajellessani koukkasin Tervaharjun kautta. Hyvin näytti olevan peruna kukilla tutun henkilön tontilla. Käväisin pihallakin, jossa auto peräkärryineen oli valmiusasemissa, muutoin hiljaista. Kotiin tultuani alan tutkia listoitustilannetta "sillä silmällä"... Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

"Tämmöiseksikö se elämä sitten menikin?" olen kuullut usean tuntemani iäkkään ihmisen toteavan - kyllä...

"Tämmöiseksikö se elämä sitten menikin?" olen kuullut usean tuntemani iäkkään ihmisen toteavan - kyllä... On tämä elämä kummallista. Juuri kun alkaa tuntua siltä, että - olis maassa rivat niin nostais. Elämä tuntuu niin vaivattomalta ja sitä on alkanut vähin ymmärtämään sekä kaikki tuntuu - omasta mielestä - mahdolliselta, niin ikä iskee armottomasti päälle. Näin minulle on moni kertonut. Niin ja enhän itsekään ihan poikanen enää ole - olen 75+ - ikäinen - joka vuosi minullekin tulee "ikälisää", vaikka kuinka yrittää sinnitellä, rimpuilla vastaan. Aika kuluu huolestuttavan, murheellisen jopa pelottavan nopeasti, mutta antaa kulua. Sitä ei parane liikaa alkaa miettimään eikä ainakaan murehtimaan... Monia ikäihmisiä tulee muistelleeksi: Juuri äskenhän se tuossa lumia kolasi, nurmikkoa leikkasi, pensaita siisti, kävi sauvakävelylenkillä, jne. , mutta nyt tuskin näkee ulkona ja jos niin kulkuvälineenä on rollaattori. Kannattaako ikä-ihmisen tehdä yleensäkään mitään tulevaisuuden suunnitelmia? Kyllä kannattaa. Ehdottomasti kannattaa. Se pitää kuitenkin elämässä, hauraassakin elämässä kiinni. Usein ne suunnitelmat liittyvät hyvin käytännönläheisesti ja arkipäiväisesti lähinnä seuraavaan päivään, korkeintaan seuraavaan viikkoon. Olen havainnut, että nimenomaan sunnuntaisin em. tyyppisiä ajatuksia itsellekin tulee mieleen. Omakotimainen asumismuoto lisää iän karttuessa suorituspaineita. Koko ajan tuntuu olevan tekemistä. Ja nimenomaan tekemättömiä töitä. Ne ovat jatkuvasti silmissä, vaikka niitä priorisoituina yrittää yksi kerralla tehdä pois...

Sunnuntai 16.07.2023 - kyllä...

Sunnuntai 16.07.2023 - kyllä... Sunnuntain pitäisi olla lepopäivä, mutta tänään - kohtapuolin - työasun päälle puettuani menen puu- ja varastokatoksen taakse pienen multakasan hajoittelemaan/tasoittelemaan. Sain siihen Kainuunkadun saneerauksen yhteydessä pari kauhallista multaa. Todennäköisesti heti alkuviikosta saamme em. katoksen ja vielä puuttuvan orapihlaja-aitaistuksen väliin sepeliä tasoitettuna. Siinä ei ole ollut viime vuosina nurmikkoa, koska siinä on pidetty venetraileria ja peräkärryä. Sittenpä tuon nurkkauksen voi "lopullisesti" siistiä. Hävittää muun muassa siirtolavan päällä oleva hyväkuntoinen TOJA-kippiovi, jossa on kaikki romppeet tallella. Katoksen takana on myös polkupyöräteline, jota ei ole käytetty juuri ollenkaan. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että edesmennyt opettajakollegani antoi telineelle "ikuisen takuun". Prosessipuolen oppilaat tekivät em. telineen 1980-luvun alkupuolella metalliharjoitustyönä. Erinomaisessa kunnossa edelleen. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme valmistautua Selkäsaareen lähtöön. Aamukahvittelun yhteydessä luin viikkoliite-Luposta mielenkiintoisen - erittäin mielenkiintoisen - henkilöhaastattelun keminmaalaislähtöisestä Tatu Mäkimartista. Sijoittaja Tatu Mäkimartista. Kyllä näitä artikkeleita on mukava lueskella - kerta kaikkiaan. Tänään saaressa ei ole "työleiriä", sillä meidän vieraaksemme lähtee vaimoni ja tätä nykyä minunkin tuttava. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Suomen porvarihallituksen pihtisynnytys, kahden viikon alkukohelus ja vähän muutakin...

Suomen porvarihallituksen pihtisynnytys, kahden viikon alkukohelus ja vähän muutakin... Seurattuani kohtalaisen tarkkaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen alkumetrejä olen tullut maallikkopohdinnoissani siihen tulokseen, että jatkossa kansainvälisen uskottavuuden kannalta hallituspohjan tulee olla toisenlainen. Nato-maassa täytyy olla luotettava, uskottava ja toimintakykyinen hallitus. Kyllä itse kaipaan punamultaa tai sinipunaa. Kevään eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestäjät yllätettiin populististen ääriliikkeiden toimesta housut kintuissa "väärin äänestämään" - TikTok-Höpö-porukka oli vauhdissa. Onneksi ilmiö on vain väliaikainen. Näiden veijareiden tekemiset ja tekemisen jättämiset ovat nyt syynissä suurennuslasin alla. Mielenkiintoista, että RKP on noussut erittäin tärkeään rooliin. Voi jopa kannanmäärityksillään kaataa tämän hallituspohjan. Mitä jatkossa? Ken elää, hän näkee...

Niin - se on taas perjantai - kyllä...

Niin - se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn aamun jälkeen lehtiä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden puu- javarastokatoksen ympäristöä siistimään. Meillä - minulla ja vaimollani - on tänään tontinsiistimispäivä. Huomenna todennäköisesti saaripäivä. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja harvinaisen pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen/sateisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Kainuunkadun saneeraus etenee - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän päärakennuksen takkapesään koivuklapit, kukaties illemmalla tuletkin. Vaimoni lähti kaupoille, Tommi toi peräkärryn päärakennuksen päätyyn ja haki varastorakennuksen autotallista tarvikkeita. Minä istun tietokoneen äärellä ja katselen ulos työhuoneeni ikkunasta. Ojanpenkkojen multaus saa uudet heinänsiemenet. Nuoret tytöt huomiotyöasuissa ovat liikkeellä kevyessä vesisateessa - hyvä niin. Menee monta vuotta ennen kuin ojanpenkat ovat entisaikaisessa kukkaloistossa. Minä muistelen aikoja, jolloin välillä intouduin viikatteella niittämään tonttimme kohdalla olevia ojanpenkkoja... Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin... Tänään keskiviikkona 12.07.2023 perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin aidan takana olevassa pienkerrostalossa Asunto Oy Villeruutti Kainuunkatu 1 tarkistamassa vuokrattavaksi jääneen/olevan siistin yksiön tilanteen. Lorisuttelemassa hajulukkoihin ainakin vettä. Kaikki tuntui olevan kunnossa. Niin - edelliseen liittyvänä, jos Sinulla tai tuttavallasi on vuokrayksiön tarvetta, ota Messengerin kautta yhteyttä minuun tai OP Koti Kemi-organisaatioon - kiitos. Siellä Mikko Hiukka hoitaa asiaa.

Jo se helepon lykkäs, usein sanotaan - kyllä...

Jo se helepon lykkäs, usein sanotaan - kyllä... Joskus, oikeastaan aika usein tulee mieleen hyviä oivalluksia. Tänään Hahtisaaressa kärrätessäni viimeistä kahta kassillista kuusiklapeja kesäautoomme kävi mielessä, että eiköhän tämä ala jo riittää. Kerroin asiasta vaimolleni körötellessämme keskusta kotiin Haukkarin Kainuunkadulle. Niin - olemme tämän kesän aikana käyneet Selkäsaaressa tähän mennessä 16 kertaa. Olemme tuoneet koivu- ja kuusiklapeja kotiin puu- ja varastokatokseen kuivumaan joka kerta kaksi kassillista ja muutaman viime kertana neljä kassillista - hyvä niin. Olemme tuoneet arvioni mukaan 40 kassillista klapeja. Kahdella kassillisella lämmittää esim päärakennuksemme varaavassa takassa lämmityskautena noin viikon. Siten olemme tuoneet saaresta noin 20 viikon polttopuut - ei huono. Saaressa on vielä pilkottavaa, mutta jätetään ne sinne polttopuiksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin, aurinkoisen ja lämpimän kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +31 astetta lämmintä. Kainuunkadun ojanpenkkoja katsellessani kävi mielessä eilen illalla käymäni keskustelut nuoren kaivinkonekuljettajan kanssa. Kerroin hänelle toivomuksiani - samoja, jotka lähetin hänen työnantajalleen taannoin jo sähköpostin välityksellä - puu- ja varastorakennuksen sekä istutettavan orapihlaja-aidan välisen tilan täyttämisen sepelillä niin kuin aikaiseminkin. Sillä alueella on pidetty venetraileri ja peräkärryä. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä keskiviikkopäivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +31 astetta lämmintä. Kyllä nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen valmistelen nuohoojan käyntiä keskipäivällä. Tosin ei sen kummempaa kuin tulipesäpeltien auki panemista sekä päärakennuksessa että Pikkupuolella. Iltapäivällä lähden kokemaan katiskan. Eilen illalla rajanaapuria pihalla nähdessäni kysäisin, kiinnostaako häntä lähteä virvelöimään. Kyllä kiinnosti. Lähdemme todennäköisesti alkuiltapäivästä Selkäsaaren pohjoispäädyn lähivesille. Otan varalta ostomatoja mukaan. Katsotaan, miten muutoin päivä taas etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +17 astetta lämmintä. Lämmin päivä tulossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Menomatkalla ajamme Karjalahden Prisman kautta. Ostamme neljä säkillistä puutarhamultaa ja kärräämme ne laiturilla veneeneeseen ja rantauduttuamme venevalkamaan ylös mökkitontille. Niille on tarvetta. Tänään saaressa perinteistä puuhommaa, perunapellon multausta ja kivi-istutusten tuunausta - rauhallisesti. Kyllä - saarressa käytiin ja kaikki suunnitellut työt tehtiin. Edellisestä poiketen kävimme puutarhamustasäkit ostamassa Tokmannilta ja jätettiin yksi kotiin tuotavaksi. Vaimoni otti muutaman kuvan kuusenkantokivi-istutuksesta, minä kuusipökälekasasta ja perunapellosta. Erinomainen saarikäynti. Vaimoni kävi myös uimassa. Katsotaan, mita muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta käänsin hetki sitten pöytäkalenteristani heinäkuun toisen täyden viikon esiin. Merkintöinä ei ole muuta kuin nuohoojan käynti tiistaina puolen päivän aikaan. Illansuussa pihalla kahvitellessamme päätimme huomenna maanantaina lähteä käväisemään Selkäsaaressa. Menomatkalla käymme Karjalahden Prismasta ostamassa neljä säkillistä puutarhamultaa. Niille on aina tarvetta. Saaressa kukaties multaamme perunamaata, kopsimme muutaman puun klapeiksi ja tuomme tutun neljä kassillista kuusiklapeja mantereelle. Siinäpä sitä onkin työntynkää ihan nokko...

Mitä tänään tähän asti...

Aikainen lintu madon nappaa, väitetään... Oli niin tai näin, nousin aikaisin hyvin nukutun yön jälkeen ja ajelin Karjalahden ABC-huoltoseman kautta Hahtisaareen. Suuntasin moottoriveneen keulan Selkäsaaren pohjoispäässä olevan katiskan luo. Oli lähes tyyntä. Tuunattu/korjattu Weke-katiska näytti toimineen. Pientä ahventa ämpärillinen. Yleensä en ota talteen näin pientä ahventa, mutta josko niistä olisi ahvenkukkokaloiksi. Muutama lähes savustuskoinenkin näytti olleen joukossa. Siirsin hiukan katiskan paikkaa. Ajelin takaisin Hahtisaareen ja kotiin Haukkarin Kainuunkadulle. Kohta ahvenet ovat pakastimessa ja perkeet upotettu tontin kulmalle matopeltoon. Katsotaan, mitä muuta tämä sunnuntaipäivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä, se saa riittää tällä kertaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin, että tänään en tee yhtään mitään. Eilinen saarikäynti tuntuu vielä jäsenissä. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Se on taas perjantai - kyllä ...

Se on taas perjantai - kyllä... Kaunis aamu, mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +27 astetta lämmintä. Olemme tekemässä lähtöä Selkäsaareen. Minulla puujutut ja Weke-katiskan tuunaus/korjaus, vaimollani kivi-istutusten tuunausta. Selkäsaaressa kävimme. Kaikki työt hoidettiin siis täysi työpäivä, Vaimoni kävi vielä päivän päätteeksi uimassa. Pois lähtiessämme veimme tuunatun Weke-katiskan pyytämään. Kyllähän siellä ovat ahvenet ihmeissään nähdessään kiiltävää, uutta verkko, verkon kiinnitysmuovia/mustia nippusiteitä ja tekoturoja/tummanvihreitä muovikiinnittimiä. Toimme neljä kassillista kuusiklapeja kotiin kuivumaan. Sen voi luokitella "lievää huulluutta"-osa-alueelle... Seuraavalla kerralla sen sitten näkee., onko Weke iskussa. Mukava saarikäynti vaikka lipsahti hiukan liikaa työn puolelle. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +21 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kerroin vaimolleni viime öisen, mielenkiintoisen unen. Olin Paavo Väyrysen kanssa jossakin vaalitilaisuudessa lopettelemassa, purkamassa telttaa. Liekö kyseessä lähestyviin presidentinvaaleihin liittyvä tapahtuma. Oliko Paavo loppujen lopuksi keräämässä Olli Rehnille kannattajakortteja? Mene ja tiedä. Arvelen Paavon hiipineen uniini sen vuoksi, että olen seurannut/lukenut tarkkaan hänen blogikirjoituksiaan. Viimeaikaisissa hän toteaa olevan monissa asioissa Olli Rehnin kanssa aivan vastakkaista mieltä. Molemmat pyrkivät presidenttiehdokkaiksi kannattajayhdistysten kautta. Toisaalta saattaa olla, että Paavo ilmestyi unimaailmaani sen vuoksi, että sain eilen pitkästä aikaa keminmaalaiselta, entiseltä kovanluokan kuntavaikuttajalta puhelinsoiton, jossa hän muun muassa kertoi keräävänsä Olli Rehnille kannattajakortteja. Hän totesi:"Olli Rehnin on päästävä ehdottomasti presidentinvaalissa toiselle kierrokselle. Silloin hän on vahvoilla." Oli puhetta myös Paavo Väyrysestä, jonka hän mainitsi olevan Keskustan kiusantekijä ja jolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia presidentinvaalissa... Oli niin tai näin, tämäkin päivä on aluillaan. Katsotaan, miten päivä loppujen lopuksi etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringossa +21 astetta lämmintä. Kainuunkadun saneeraus ojanpenkkojen multauksen ja siementämisen osalta näyttävät jatkuvan kadun pohjoispuolella - hyvä niin. Sen verran kalaveret tuntuvat kiehuvan, että harkitsen lähtemistä ongelle jossakin vaiheessa päivää, vaikka ilma on aivan liian kaunis kalastamiseen. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Seurattuani pääministeri Petteri Orpon kasaaman hallituksen ensimmäisiä viikkoja on pakko todeta/kirjoittaa: Ei hyvältä näytä. Perussuomalaiset hallituksessa näyttää olevan eräänlainen aikapommi. Melkein päivittäin on tullut esiin ministeritason - erittäin epäilyttäviä kirjoituksia, sanomisia ja Facebook-tykkäyksiä - eikö noita olisi voinut ennakkoon tarkistaa. Mielestäni vastuu on nimenomaan Perussuomalaisilla itsellään, viime kädessä puheenjohtajalla... Tällä hetkellä on vahva tunne: Tämä hallitus ei istu täyttä neljää vuotta.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen usein kirjoittanut, että käsin tiskatessa lähtevät ajatukset lentoon. Niin tapahtui hetki sittenkin. Ehkä ne lähtivät liikkeelle siitä, että tiskasin muun muassa veitsiä ja haarukoita, jotka saimme häälahjaksi edesmenneiltä rajanaapureiltamme heinäkuussa vuonna 1968. Kerroin aika monelle luokalle opetustyössä ollessani nimenomaan vanhasta mieshenkilöstä, jonka luona kävin Länsi-Pohjan keskussairaalassa kauan sitten hänen ollessa elämänsä aivan viimeisillä hetkillä. Hän oli jo muissa maailmoissa. Kukaties hän minun läsnäoloni hämärästi kuitenkin aisti. Mietin hänen sairasvuoteen äärellä, kunpa saisin hänen valtavan tietomääränsä "imuroitua" lähes kuoleman hetkellä. Hän oli ollut aikaansa seuraava ihminen. Näin hänen "kuolemanspiraalinsa" käynnistyksen. Katselin aidan takaa, kun hän poikansa kanssa kokeili uutta pellonmuokkauslaitetta. Voimakasta jyrsintä. Hänelle oli tärkeää viljellä omalla tontilla perunaa jopa yli oman tarpeensa. Tuo uusi laite liikkeelle lähdettyä suorastaan heitti hänet yli ohjausaisojen pellon syrjään. Pieni, kevytrakenteinen mies. Siinä hänen sisäkalunsa ilmeisesti vioittuivat niin pahasti, että pitkä sairaalareissu oli edessä... Peurasaaren hautausmaalla käydessämme kävelemme silloin tällöin hänen ja hänen vaimonsa haudan ohi. Vanha mieshenkilö. Oikeastaan hän ei ollut kuollessaan kuin 72-vuotias.

Sateinen aamu - kyllä...

Sateinen aamu - kyllä... Mittarissa +14 astetta lämmintä ja kaikki jotakuinkin hyvin. Työhuoneeni ikkunasta näen vastapäisen omakotitalon/ojanpenkkoja mullattavan. Kainuunkadun saneeraustyö jatkuu - hyvä niin. Työtä riittää ennen kuin mullat, istutukset on hoidettu ja katu on päällystetty. Tänään ajattelin ajella ruohonleikkurilla tontin nurmikoita, mutta taitaa jäädä sateen vuoksi huomiseen. Kukaties katselen, mitä maailmalla tapahtuu hiukan tarkemmin eri tietolähteistä. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin tuo tullessaan...

Heinäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puolipilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +12 astetta lämmintä. Olemme alustavasti päättäneet lähteä käymään Selkäsaaressa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme orientoitua lähtöön. Kyllä - saaressa kävimme. Työpäivä. Hyvä työpäivä. Kopsin entisestä käytännöstä kolminkertaisen määrän puita ja toimme niitä kotitontille tuplaten entisestään. Vaimoni tekemisiä en ala luettelemaan. Paljon näkyvää. Peruna on noussut hyvin kaalelle - hyvä niin. Mukava saarikäynti. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli aistittavissa pilvinen kesäaamu. Mittarissa +12 astetta lämmintä. Tänään ei ole mitään kummempaa tekemistä. Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista heinäkuun ensimmäisen täyden viikon esiin. Väitetään, että heinäkuussa Suomi on kiinni. Tärkein kesälomakuukausi. Eipä tuossa avatussa kalenterisivussakaan ole omia merkintöjä. Ainoastaan loppuviikosta lauantaina 08.07.2023 on merkintä Selkäsaari-yhdistys ry:n perinteisestä saaripäivästä klo 12 alkaen. Onkikilpailua, ohjelmaa ja pikkunaposteltavaa löytyy. Toistaiseksi emme ole osallistuneet em. tapahtumaan. Siihen olisi ollut toki mahdollisuus kesästä 2011 lähtien. Oli niin tai näin. Päätimme juuri hetki sitten, että lähdemme huomenna maanantaina 03.07.2023 käväisemään Selkäsaaressa. Katsotaan, mitä tämä päivä muutoin tuo tullessaan...

Putin ja USA:n presidentit...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta mielenkiintoisen ja asiallisen dokumenttiohjelman. Suosittelemme. Putin ja USA:n presidentit Katso 53 min · dokumentti · Sisältää väkivaltaa · Voi aiheuttaa ahdistusta · Sallittu yli 12-vuotiaille Vladimir Putinin valtakaudella Yhdysvaltoja on johtanut kaikkiaan viisi presidenttiä. Heistä jokainen on epäonnistunut arvioidessaan Putinin toimia. He pyrkivät sitomaan Venäjää länteen yhteistyön avulla, mutta tukivat samalla tahtomattaan Venäjän laajentumissuunnitelmia rajojensa yli. (Frontline: Putin and the presidents, 2023, Yhdysvallat) julkaistu ma 26.6.2023 poistuu 30.4.2025 katselukerrat 34 416 Näytä lisää Niin - viimeistään vuoden 2007 olisi pitänyt herättää lännen eli Putinin Berliinissä pitämän puheen perusteella mutta ei... Venäjän Krimin niemimaan valloituksen ja sodan käynnistäminen Itä-Ukrainassa vuonna 2014 olisi pitänyt herättää lännen mutta ei... Torstai 24.02.2022 herätti vihdoinkin lännen. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan onneksi nivoi lännen yhteen, jota maailman ykköshylkiö, sotarikollinen, etsintäkuulutettu Venäjän presidentti Vladimir Putin ei osannut odottaa. Hänellä ja Venäjän nykyjohdolla alkaa olla kohtapuolin hätää myydä saakka. Lähestyy armottomasti aika, jolloin perseet tervataan. Onneksi näin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tämä Facebook muistuttaa aina tämän tästä menneistä. Tässä yksi muistutus kuuden (6) vuoden takaa: Projektivene myytävänä... Muistaakseni olen alla olevasta asiasta kirjoittanut ainakin Blogisivulleni aikaisemminkin. Kertauksena: Haltuumme joutui merikelpoinen moottorivene jne. ... Nettivene-tekstiä noin viiden vuoden takaa: Hallussamme on ollut kymmenisen vuotta niin sanottu projektivene. Vene on alun perin ehkä 1950-60-luvulla rakennettu, hytillinen puuvene, joka oli kuidutettu. Veneessä on 2-sylinterin klassikkomoottori Wickström. Hytti on purettu, vanha lasikuitu poistettu, köli ja peräpää uusittu sekä kone poistettu täydellistä läpikäyntiä varten. Vene on siis tällä hetkellä avomoottorivene, erittäin hyvänmallinen ja merikelpoinen. Täällä Perämeren pohjukassa puhutaan ”kalastajamallisesta” veneestä… Vene on vajaan 7 metrin pituinen ja 2,7 metrin levyinen. Se on ajettu puhtaalle puupinnalle ja uudelleen kuidutettu ammattitaitoisesti Keminmaassa Laurilan Asennus Oy:n/Ahti Söyrinki toimesta. Lasikuitumattoa, hartsia ja kiihdyttimiä meni saamieni tietojen mukaan 175 kg. Veneeseen on uusittu vesivanerista teljut ja pari penkkiä. Tavoitteena on tehdä vielä etupäähän yksi penkki… Keväällä/alkukesästä on tarkoitus porata vannasputkelle reikä, suunnitella/valmistaa/asentaa rosterista uusi kalarauta, peräsin, kaiteita sekä ohjausjärjestelmä. Klassikkomoottori on tällä hetkellä osina. Se on täydellisesti läpi käyty, tarkistettu ja varmuuden vuoksi laakeroitu. Venttiilien hionnan jälkeen se kasataan. Ulkokuoret on suolapuhallettu ja ne tietyltä osin maalataan vihreällä vasaralakalla. Ymmärtääkseni kone on sen jälkeen kuin uusi… Alun perin tavoitteena on ollut saada avomoottorivene vesille kesällä 2011. Se saattaa viivästyä, sillä olemme alustavasti sopineet pulpettivene+perämoottori+traileri-kaupasta. Rakennettuamme Selkäsaaren pohjoispäätyyn merihenkisen torpan ja varastorakennuksen pääasiassa vuosina 2011-2013 em. veneprojekti on todellakin edelleen veneprojekti... Mikäli Sinua em. projektivene ja klassikkomoottori kiinnostaa, ilmoita siitä sähköpostin välityksellä, niin voin lähettää tarvittaessa muutamia kuvia projektiveneestämme. Mikäli asia senkin jälkeen kiinnostaa, niin neuvotellaan projektiveneellemme + klassikkomoottorillemme molempia osapuolia tyydyttävä hinta… Veneen väri on Blue Lagoon, kaunis väri - mielestäni. Tämä viesti tulee Perämeren pohjukasta Kemistä. Sähköpostiosoitteeni: aki.pyykko44@gmail.com Niin - Messengerin kautta voi ottaa myös yhteyttä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten eli alkuillasta istuskellessamme varastorakennuksen lipan alla, sanoin vaimolleni, että lähden paistamaan pullia. Sen tein eli paistoin Pirkka esipaistettuja vehnäpullia. Päärakennuksessamme on taas hetken aikaa taivaallinen pullan tuoksu. Pistän mukaan poikkeuksellisesti kuvan pellillisestä pullia. Miksi? Siksi, että pussissa oli tällä kerralla 15 kpl pullia. Yksi enemmän kuin pussin kyljessä lukee. Tästä en viitsi lähteä reklamoimaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +15 astetta lämmintä. Tuttu kävelijä näytti tulevan Kainuunkadun toisessa päässä, en jäänyt odottelemaan juttutuokiota, vaan siirryin päärakennukseen aamutouhuihin. Perinteisten aamutoimien jälkeen totean, että Pikkupuolella on Veera yövieraineen pihalla olevista polkupyöristä päätellen. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä etenee... Niin - näyttää ainakin siltä, että eilisen sadepäivän vuoksi siirtyneitä asioita parsitaan tänään. Kyllä - hetki sitten kävimme Peurasaaren hautausmaalla vanhempiemme hautojen kukkaistutuksia osittain uusimassa. Kemin seurakunta hoitaa sovitut ja merkatut hautakiviympäristöt asiallisesti. Ajelimme keskustan/sisäsataman kautta. Väkeä näytti olevan runsaasti liikkeellä. Kyllä sisäsatamassa erilaisia tapahtumia kelpaa järjestää. Se on muuten taas kuukausikin vaihtunut.

Se on taas perjantai ja kesäkuun viimeinen päivä - kyllä...

Se on taas perjantai ja kesäkuun viimeinen päivä - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme voimakkaaseen ukkosenjyrinään. Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aitin sadetihkuisen kesäaamu läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelemme - mikäli sade loppuu - Peurasaaren hautausmaalle lähtöä siistimään vanhempiemme hautakumpuja. Iltapäivällä kukaties siistin tonttimme kulmausta. Teen vaihtolavoista isolle kompostisäiliölle näköestettä. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten käydessäni Prismassa asioimassa kiinnitin huomiota liikuntahallin/Tervahallin purkamiseen. Kuvahan siitä oli tietysti otettava. Ajelin sisäsataman kautta. Olihan se aivan pakko ottaa rakenteilla olevasta monitoimihallista muutama kuva. "Näin muuttuu maailma Eskoni." kirjoitti Aleksis Kivi aikanaan Nummisuutareissa... Kyllä - niin muuttuu.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Kotikulmilta, Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisassa auringonpaisteessa +33 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme käväisemään Selkäsaaressa. Tällä kerralla rentouttava pikakäynti. Katsotaan, miten muuten päivä etenee...

Upea lähivesiajelu tänään illansuussa, ei kahta sanaa...

Upea lähivesiajelu tänään illansuussa, ei kahta sanaa... Totta - sporttinen mieshenkilö ajeli polkupyörällä kypärä päässä Hahtisaaren 1. laiturin tuntumaan tänään hiukan klo 16. Olimme aikaisemmin sopineet, että ajelutan häntä Kemin lähivesillä, jotta hän saa katsella kaupunkia mereltä. Lähdimme liikkeelle ja ennen sisäsatamaa meidät pysäytti merivartioston pienvene. Perusasiat tarkistettiin ja saimme luvan jatkaa - kaikki kunnossa. Ajoimme reitin Hahtisaari - Laitakarin ja Juurakon valistä entiselle uitto-/hinausväylälle - Kraaselin sillan alitse Siikalahdelle - Rivinkarin sillan alitse Veitsiluodon sataman tuntumaan ja takaisin. Ajoimme Laitakarin kaupunginpuoleisesta päästä Kojukallion suuntaan menevälle väylälle ja jatkoimme Tornion suuntaan jonkin matkaa... Palasimme takaisin ja ajoimme meidän omaan venepoukamaan Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Nousimme ylös mökillemme ja hengähdimme hetkeksi. Oli hiljaista ja sää edelleen mitä parhain. Koko matkamme ajan - välillä tyhjäkäyntiä ajellen - kerroin omia näkemyksiäni Kemistä. Pihaterassilla istuskellessamme pyysin luvan ottaa kuvan. Kysyin myös voinko julkaista kuvan. Siihen ei ole mitään estettä. Olimme molemmat tyytyväisiä lähivesiajeluumme.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin upean kesäsään läsnäolon - kyllä. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +38 asetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen minulla oli alustavasti ajatuksena mennä tontin kulmalle touhuamaan, mutta annan sen jäädä myöhäisempään ajankohtaan. Taidanpa tänään olla vaan. En aivan sentään, sillä olen sopinut erään tuttavani kanssa, että vien hänet Kemin lähivesille katselemaan kaupunkia mereltä päin illansuussa. Vaikka hän ollut useita vuosia Kemissä, hän ei ole koskaan ollut liikkeellä lähivesillä. Kuulemma suksilla merenjäällä. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sadetihkuisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Näyttää siltä, että sää selkeää ja kirkastuu - hyvä niin. Olemme alustavasti päättäneet lähteä käväisemään Selkäsaaressa. Kyllä sinne mentiin. Ajatus oli viettää kevyt saaripäivä mutta... En viitsi edes luetella, mitä kaikkea tehtiin. No sen verran, että menomatkalla otettiin Weke-katiska mukaan rantaan. Jossakin vaiheessa paikkaan sitä oikealla katiskaverkolla. Täytyy tutkia, mistä sellaista löytyy. Totta tosiaan oli taas risunpolttopäivä ja pihatrimmerointia. Vaimoni viritteli pihan kivikasvustoa. Oli hiljaista. Isossa raitapuussa olevasta linnunpöntöstä kirjosieppoporukka oli häipynyt. Mukava saarikäynti. Odottelemme sitä totaalirentouttavaa hetkeä saaressa. Toistaiseksi on mennyt aina työn puolelle... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Mielenkiintoista! Mikä? Se, että blogisivuani on viime aikoina luettu eniten Singaporessa, toiseksi eniten Suomessa ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloissa. Kukaties joku hakukone on löytänyt sivultani jotain mielenkiintoista ja seurailee hetken, mitä Suomen Meri-Lapissa Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella kirjoitellaan... Hiukan Wikipediatekstiä: Singapore (malaijiksi Singapura; kiin.: 新加坡; pinyin: Xīnjiāpō; tamiliksi சிங்கப்பூர், Ciŋkappūr), viralliselta nimeltään Singaporen tasavalta (engl. Republic of Singapore; malaijksi: Republik Singapura; kiin.: 新加坡共和国; pinyin: Xīnjiāpō Gònghéguó; tamiliksi சிங்கப்பூர் குடியரசு, Ciŋkappūr Kudiyarasu), on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Singapore sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen, Malakan niemimaan eteläkärjessä olevilla saarilla, joista merkittävin on sen pääsaari. Singaporesta pohjoiseen Johorensalmen toisella puolella on Malesian Johorin osavaltio, eteläpuolella Singaporensalmi erottaa maan Indonesialle kuuluvista Riausaarista. Singapore on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.[4][3] Singaporesta tuli Britannian siirtomaa vuonna 1819, ja vuonna 1867 se yhdistettiin Malakan ja Penangin kanssa Salmisiirtokunniksi. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti Singaporen. Vuosina 1963–1965 Singapore kuului Malesiaan, mutta itsenäistyi siitä vuonna 1965 erimielisyyksien takia. Itsenäistymisensä jälkeen Singaporesta kehittyi Kaakkois-Aasian huomattavin satama- ja kauppapaikka. Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan.

Kesäkuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Kesäkuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +33 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on outo tunne, että tänään ei ole mitään havillista tekemistä. Katsotaan nyt sitten, mitä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä... jne - kyllä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... jne - kyllä... Istuin hetki sitten keskellä pihaamme olevassa pihakeinussa. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta vanhat asiat palautuivat mieleen. Katselin entistä "joulukuusimetsää", josta kahdestatoista kuusesta on kolme jäljellä. Yhdessä niistä on linnunpönttö, jossa kirjosiepoilla on ollut pesä. Kiivasta poikasten ruokintaa viime viikkoina, mutta on täysin hiljaista. Poikaset ovat poistuneet pesäpöntöstä. Ostin 1980-luvun puolessa välissä äitini puolelta perikunnalta Keminmaan Törmän kylästä Hakkauksen tilasta viimeisen maapläntin, jotta enoni ei tarvinnut tuskailla siitä pitempään. Alueen ostettuani aloin pohdiskella sen jatkokäyttöä. Kävin Keminmaan kunnantoimistossa jututtamassa sen aikaista kunnanjohtajaa Raimo Venäläistä. Kysyin Raimolta:"Onko jokivarressa myytävänä maata/tontteja mahdollisille lapsiperheille." "Ei ole ja joilla maata on, he ostavat mielellään lisää." vapaasti muisteltuna Raimo vastasi. Minulle tuli ajatus: Nyt maata maattomille. Todettakoon, että lähietäisyydellä oleva Katajarannan koulu oli juuri remontoitu. Teetätin Arkkitehtuuritoimisto Vesa Heikkisellä Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelman. Sitä lievästi sanottuna ihmeteltiin. Yksityishenkilöt eivät sellaiseen yleensä ryhdy. Paikallisessa ilmaisjakelulehdessä oli artikkeli asiasta. Silloinen toimittaja Inkeri Risla haastatteli minua... Alueella tehtiin maisemanhoidollisia hakkuita, sillä entiset niityt/pellot olivat metsittyneet. Lähinnä voimakasta koivukasvustoa ja jonkin verran pieniä kuusia. Yhteistyössä rajanaapurin Prakkulan Kalevin kanssa suunniteltiin ja tehtiin noin 400 m tietä - nykyinen Petterinpolku. Tien tekoon saimme kunnalta pienen avustuksen. Olen edellä mainitusta asiasta kirjoittanut aikaisemminkin. Niin - tuo joulukuusimetsä. Tosiaan hain Sunnarinkulman alueelta vajaa kaksikymmentä kuusentainta isoissa paakuissa. Niitä kolme istutettiin niin sanotuiksi logokuusiksi keskelle asuintonttiamme ja kaksitoista varastorakennuksen päätyyn joulukuusimetsäksi. Tavoitteena oli ottaa siitä aikanaan yksi kerralla joulukuusiksi. Näin ei loppujen lopuksi käynyt, vaan kuuset annettiin kasvaa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Ei ihme, että mittarissa auringossa on +33 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen seppään terassilla eilen kalareissulla siiman osalta vioittuneen onkivavan. Sen jälkeen naamioidun vanhaan harmaaseen kesätyöasuuni ja alan pihahommiin. Vaimoni ehtii sinne todennäköisesti jo aikaisemmin. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Venäjä, Venäjä, Venäjä kerran todettiin ja on kovin ajankohtainen juuri tänään - tällä hetkellä - kyllä...

Venäjä, Venäjä, Venäjä kerran todettiin ja on kovin ajankohtainen juuri tänään - tällä hetkellä - kyllä... Olen ollut venäläisten kanssa tekemisissä vuodesta 1994 lähtien Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- puitteissa. Lähinnä Luoteis-Venäjän Severomorskin ja Murmanskin kulttuuriväen kanssa. Tarkemmin lähinnä ammattikuvataiteilijoiden kanssa. Mukana oli vähin myös musiikkiin liittyvää toimintaa. Kaikki mitä yhdessä sovimme, toimi asiallisesti. Toiminta on ollut vuodesta 2012 alkaen "säästöliekillä". Silloin meillä kävivät Kemissä vieraina tärkeimmät yhteistyökumppanimme aviovaimoineen. Niitä hetkiä on mukava muistella. Olen surullinen heidän puolestaan. Olen seurannut aika tarkkaan Venäjän edesottamuksia vuodesta 2014 lähtien ja erityisen tarkkaan torstaista 24.02.2022 lähtien Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä päivä jäänee historiaan. Jääkö se historiaan verisenä taisteluna Wagner-joukkojen ja Venäjän armeijan välillä vai löytyykö joku kompromissiratkaisu ja yhteisymmärrys vielä tässä vaiheessa. Sen aika näyttää... Niin - ainakin tätä kirjoittaessani 24.06.2023 klo 22.30 Moskovaan matkalla ollut Wagner-kolonna on saanut määräyksen kääntyä tukikohtiinsa verenvuodatuksen välttämiseksi. Pelimiehiä, sano...

On juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä - kyllä...

On juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aistin sateisen kesäaamun läsnäolon niin kuin sääätiedotus ennustikin. Mittarissa kuitenkin +15 astetta lämmintä. Kyllä sade on luonnolle tärkeä. Ympäristö, kasvusto aivan toisen näköinen hellepäiviin verrattuna. Perinteisen aamutoimien jälkeen, oikeastaan jo niiden aikana intouduin paistamaan Pirkka-vehnäpullia (14 kpl). Päärakennuksessa on taivaallinen pullan tuoksu. Oikeastaan tänään ei ole mitään tekemistä, jos ei nyt sitten iltapäivällä tule lähdetyksi katiska kokemaan ja samalla reissulla hiukan ekokalastamaan. Katsotaan, miten päivä tästä etenee... En malta olla kirjoittamatta, että mediaseurannan perusteella Venäjällä on mielenkiintoista, vaarallista liikehdintää ilmassa. Wagnerin "ykkösnyrkki" haastaa tosissaan Venäjän nykyhallintoa. Ken elää, hän näkee, miten tässä loppujen lopuksi käy... Niin - kävin illansuussa ekokalastamassa ja katiskan kokemassa. Voi sanoa, että tyhjän saa pyytämättäkin. Olosuhteet olivat erinomaiset, mutta ahvenet eivät olleet liikkeellä. Sain yhden ahvenen ja uppotukin - toisen jigiongen siima katkesi. Vahva jigikoukku tarttui uppotukkiin. Soudin takaisin ja pelastin jigikoukun, perukkeen ja kohon. Huomenna tontilla seppään vavan uuteen uskoon. Katiskassa ei ollut mitään. Hahtisaareen ajellessani ihmettelin valtavaa lokki- ja tiiralaumaa lähellä laitureita. Asia selvisi - kaksi pikkupoikaa ruokki lintuja...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten veimme juhannusviikkovieraamme Laurin Kemin rautatieasemalle. Juna lähti jotakuinkin aikataulun mukaisesti Ouluun päin... Ajelimme Hahtisaaren ja sisäsataman kautta Pajarinrannun uuden päiväkodin kupeeseen ihailemaan ja kuuntelemaan uutta taideteosta. Lainatekstiä: Pajarinrannan päiväkodin Valtakadun puoleiseen julkisivuun on valmistunut 14.4.2023 Kemin kaupungin uusin julkisen taiteen teos, joka on valo- ja äänitaideteos Flumen (lat. Virta). Se koostuu ulkoseinälle asennetuista merellisiin muotoihin leikatuista ja pikselöidyistä rosterilevyistä ja kuparilevyistä, jotka heijastelevat ja läpäisevät valoa eri tavoin. Meren eliömaailmaa kuvastavat ympyräelementit ja aaltomuodot kuvaavat vettä, ilmaa sekä maan kohoamista. Levyt valaistaan pimeän aikaan pikseliohjattavalla valonauhalla, jotka saavat teokseen rauhallista liikettä. Teokseen kuuluu myös äänimaailma, joka ulottuu teoksen ympäristöön. Valoteoksen ovat suunnitelleet taiteilijat Mia Erlin ja Heini Myllyoja. Äänen on suunnitellut Mia Erlin ja ääninauhalla eri instrumentteja soittavat Jone Takamäki ja Mia Erlin. Teoksen valaistus syttyy iltaisin, auringon laskun jälkeen ja sammuu aamun koitteessa. Äänimaailma soi päivittäin aamuseitsemästä ilta yhteentoista. Niin - kyllä se on hieno.

Se on juhannusaatto - kyllä...

Se on juhannusaatto - kyllä... Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen oli aistittavissa pilvinen kesäaamu. Mittarissa kuitenkin +18 astetta lämmintä, ei hassumpaa. Toteutuuko sääennuste eli juhannusaattosateet, se nähdään myöhemmin. Perinteisten aamutoimien jälkeen tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tehtävää. Loppuiltapäivästä viemme juhannusviikkovieraamme Kemin rautatieasemalle etelänjunalle... Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan.

Selkäsaaressa tänään juhannuksen aatonaattona - kyllä...

Selkäsaaressa tänään juhannuksen aatonaattona - kyllä... Kävimme - Lauri, Tuula ja minä - tänään Selkäsaaressa. Menomatkalla sadekuuro yllätti, mutta pistämällä vene liukuun, emme ihan läpimäräksi kastuneet päästessämme rantautumisen jälkeen kuusten suojaan. Mökille noustuamme ja lipan alle päästyämme kohotimme maljan Laurin 19-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kesälle ja lähestyvälle juhannukselle. Sytytin tulistelupaikalle tulet, sillä nyt oli otollinen aika kuusenoksien polttoon. Sitä riitti monta tuntia. Lähimaasto oli välillä sakeana savusta. Onneksi rajanaapurit eivät vielä olleet tulleet mökeilleen. Isossa raitapuussa olevan linnunpöntön asukit - kirjosiepot - eivät häiriintyneet polttotouhuistamme. Muuten - tontilla oli poikkeuksellisen paljon metsämansikan kukkia. Sovimme rauhoittavamme ne trimmeroinnilta. Perunankaalet olivat jo nousseet pintaan - hyvä niin. Pellossa olevat Lajikkeet: Timo, Siikli ja Puikula. Välillä löysäsin/keskeytin polttoa, jotta vaimoni sai sai perunaviipaleet ja maivat foliopaketeissa paistetuiksi tulistelupaikallamme. Kyllä maistuivat. Kävin Laurin kanssa myös venepoukaman tuntumassa olevalla tulistelupaikalla jonkin verran risuja polttamassa. Niitä siellä riittää. Pois lähtiessämme kävimme kokemassa Weke-katiskan Kojukallion kupeessa. Vähän rispaantuneessa katiskassa oli jonkin verran ahvenia. Perkauksen yhteydessä totesin niitä olevan seitsemän, joista neljä 500 g + - 50 g siis ihan savustuskokoisia. Perkeet hautasin tontin kulman matopellolle. Kalat ovat tätä kirjoittaessani jo pakastimessa. Mukaan otimme taas kaksi kassillista koivuklapeja, jotka siirsimme mökkitontin "salaisella aseella" eli vanhalla vesikärryllä alas rantaan. Hahtisaaressa oli toinen "salainen ase" eli kuljetuskärry odottamassa... Ihan mukava saarireissu.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa, viikkoliite Luppo ja Lounais-Lappi - hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa kuitnekin +16 astetta lämmintä. Yöllä on satanut jonkin verran - hyvä niin. Näyttää siltä, että juhannussää täällä Perämeren pohjukassa on myös sateinen. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tehdä lähtöä Selkäsaareen. Sen verran on sadellut, että tulistelupaikalla uskaltaa pientä tulta pitää. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta totean, että tänään keskiviikkona 21.06.2023 on kesäpäivänseisaus. Pätkä Wikipediatekstiä: Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Silloin Aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Aurinko on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. joulukuuta, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. 21.–22. joulukuuta on eteläisen pallonpuoliskon pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Eteläisen pallonpuoliskon kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Niin - juhannusaatto on perjantaina 23.06., ainakin täällä Perämeren pohjukassa säätiedotuksen mukaan on sateista, mutta kohtapa tuon näkee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavantuntuisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +22 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alan orientoitua iltapäivän viimeiseen alkuvuoden kokoukseen. Valtuustokausi 2021-25 alkaa olla puolessa välissä. Vaimoni ja Juhannusviikkovieraamme Lauri ovat aikeissa lähteä käymään Haaparannalla iltapäivällä. Katsotaan, miten muutoin tämä päivä etenee. Huomenna torstaina olemme alustavasti päättäneet lähteä käväisemään Selkäsaaressa. Viime talven myrskyn kaataman ison kuusen vakuutuskuviot - OP Pohjolassa - etenivät asiallisesti ja nopeasti. Asia siltä osin kunnossa. Itselläni riittää kuusipökäleiden klapeiksi kopsimista pitkälle kesään...

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä kahdunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sadetihkuisen ja tuulisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa kuitenkin +17 astetta lämmintä. Sade on toki tervetullutta. Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisen ympärivuotisautomme tankkaamassa. Oikeastaan tänään olisi syytä käydä katiska kokemassa Kojukallion saaren tuntumassa. Samalla voisi käväistä Selkäsaaressa pikapikaa. Katsotaan, mitä päivä tuo muutoin tullessaan...

Se on Juhannusviikko - kyllä...

Se on Juhannusviikko - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tosi kauniin kesäaamun läsnäolon. Kyllä meitä nyt ilman puolesta hellitään. Kohta liiankin kanssa. Mittarissa +39 astetta suojaisessa auringonpaisteessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen naamioidun vanhaan kesätyöasuuni ja lähden pihalle. Voi olla, että muokkaan vielä tonttimme kulmausta. On tullut tunne, että kukaties luovun matopelto-ajatuksesta. Antaa matojen touhuta omaa tärkeää tehtäväänsä maassa. Ostomadot ovat tehokkaita onkimisasioissa, vaivattomia. Alustavati viime viikolla oli rajanaapurin kanssa puhetta Ekoasemalla käynnistä. Katsotaan, miten päivä etenee... Kyllä - Ekoasemalla käytiin ja ajeltiin vähän sightseeing-ajelua Metsä Fibren biotuotetehtaan ohi ja käytiinpä Lumilinna-alueellakin projektivenettä katsomassa. Illalla juna toi Helsingistä Juhannusviikkovieraan eli Laurin. Hän lähteen ensi viikolla Inter Rail-matkalle. Pikkupuolen varastosta hän saa lainaksi käyttämättömän Halti-repun. Repun, jonka sain eläkelahjaksi lokakuussa 2008. Olemme - minä ja vaimoni - vielä aikeissa lähteä kävelemään Aakenustunturin laelle. Se on viime vuosilta jäänyt tekemättä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aistin kauniin, lähes tyynen ja aurinkoisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa lähes +30 astetta suojaisessa auringonpaisteessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alan orientoitua iltapäivän/alkuillan kalastustapahtumaan lähivesillä. Otin toissapäivänä yhteyttä uusimpaan kalakaveriini, Kittilän Petriin. Esitin kysymyksen:"Polttelevatko kalaveret?" Hän vastasi:"Jo vain." Hän oli juuri tullut Pudasjärveltä työhommista. Olemme sopineet, että tänään lähdemme kokeilemaan, ovatko ahvenet liikkeellä. Todenäköisesti Petri kokeilee myös lötköttelevätkö hauet Laitakarin rimalaitureiden läheisyydessä. Olosuhteet kalastukselle ovat vaikeat: Vesi matalalla, liian lämmintä ja tyyntä. Itse otan maakellarista toisen Master-ostomatopurkin mukaan ja kukaties Joulupukin tuomia jigi- ja kesäpilkkiromppeita. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin kesäisen aamun läsnäolon. Mittarissa +32 astetta lämmintä suojaisessapäärakennuksen kulmauksessa auringonpaisteessa. Nyt on kesä. Perinteisten aamutoimien jälkeen naamioidun vanhaan koulutyöasuun, haalariin ja lähden tontin kulmalle muokkaamaan/siistimään sitä tavoitteena viedä alkuviikosta rajanaapurin kanssa risuja ja rapsutusjätteitä Ekoasemalle. Muokkauksen/siistimisen jälkeen kastelen alueen kunnolla - samalla pienen perunapellon, ryytimaan ja kivi-istutukset. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +28 astetta auringonpaisteessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaareen. Tällä kerralla yritämme opetella siellä tulevaisuuden rauhallista olotilaa eli olla vaan kaikessa rauhassa. Toki sen verran, että kopsimme jonkin verran puita mantereelle tuotaviksi. Pois lähtiessämme vilkaisemme markettikatiskan saaren pohjoispäädyn vesialueella. Katsotaan, mitä tämä päivä loppujen lopuksi tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta lähetin Luoteis-Venäjälle Severomorskiin kuvataideystävälleni Anatoly Sergienkolle sähköpostin välityksellä syntymäpäiväonnittelut alkuviikosta. Sain onnitteluihini vastauksen eilen... Niin - olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 1994 alkaen Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - nimikkeen alla lähinnä kuvataiteen osa-alueella, osittain myös musiikin osa-alueella. Kuvataiteen osa-alueella on pidetty taidenäyttelyitä Kemissä, Oulussa, Virroilla, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Mukavia tapahtumia. Vastaavasti kemiläisiä kuvataiteilijoita on pitänyt taidenäyttelyitä Murmanskissa ja Severomorskissa. Myös Virroilta Nuutti-Gallerian omistaja, harrastekuvataiteilija piti taidenäyttelyn Severomorskissa. Niitä on mukava muistella... Olemme - minä ja vaimoni Tuula - käyneet useaan kertaan taannoin Murmanskissa ja Severomorskissa. Valistunut lukija tietänee, että Severomorsk on Venäjän Pohjoisen Laivaston kotikaupunki, suljettu kaupunki siis ei mikään turistikohde aikaisemminkaan. Kyseisellä alueella on ilmeisesti maailman suurin ydinaseisiin liittyvä keskittymä. Toivottavasti maailma muuttuu vielä sellaiseksi, että meillä on mahdollisuus tavata Suomen Kemissä kuvataideystäviämme perheineen. Viimeksi he olivat meillä vieraana kevättalvella vuonna 2012. Asuivat meillä Pikkupuolella, kävimme myös Selkäsaaressa mökillämme. Mukavia muistoja...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +27 astetta lämmintä. Muuten - nyt on luettavaa: Eilen tuli Kotikulmilta-lehti ja Kemin kaupungin kaksi julkaisua. Kaikki ensi vilkaisulla täyttä asiaa... Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme - minä ja vaimoni - että nyt ei ole kiirettä pihalle. Toki jossakin vaiheessa päivää sentään. Alustavasti pohdiskelimme huomenna perjantaina lähtevämme Selkäsaareen. Metsäpalovaroitukset estävät risujen polton, mutta klapihommaa ja kivi-istutusten viimeistelyä kyllä riittää. Toki voisi yrittää olla vaan. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Aikainen lintu madon nappaa, olen usein kirjoittanut tai sitten ei...

Aikainen lintu madon nappaa, olen usein kirjoittanut tai sitten ei... Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin upean kesäaamun läsnäolon - kyllä. Mittarissa +25 astetta, nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin Hahtisaareen ja sieltä ajelin Selkäsaareen. Vesi matalalla. Vein yhden multasäkin tontille, kastelin kivikasvit, kopsin koivuja sen verran, että täytin kaksi kassia niillä ja lähdin paluumatkalle. Kävin vilkaisemassa katiskan, muutama pieni ahven. Kuinka ollakaan, otin pienimmän syöttikalaksi, siivutin sen. Ajelin Pikkuleton saariryppään läheisyyteen ja annoin kevyen tuulen kuljettaa venettä. Ei nypyn nyppyä. Ei ollut kala liikkeellä ja/tai osunut tällä kertaa reitilleni. Niin - tuttu juttu: Aamu ja liian kaunis ilma. Toisaalta myös se, että kalastin "seku vain"-asenteella. Kyllä kalastamisessa täytyy olla "tappamisen meininki"... Muutama kuva reissusta varmemmaksi vakuudeksi.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Tuli hetki sitten taas mieleen muun muassa seuraavaa: Olen tähänastisen elämäni aikana istunut lukuisissa erilaisissa kokouksissa. Opettaja- ja insinööriasioissa ja nimenomaan vuodesta 2000 alkaen pääasiassa valittuna edustajana kunnan luottamuselimissä päättäjänä... En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi kokouksissa istuu henkilöitä, jotka eivät käytännössä koskaan kerro omaa mielipidettään kokouksessa käsiteltävistä asioista. Varsinkaan vaikeista asioista. En myöskään ymmärrä, miksi taustayhteisöt valitsevat tällaisia turhakkeita eri luottamustehtäviin, vaikka todennäköisesti on tiedossa heidän kokouskäyttäytymisensä. Näkemyksiä heiltä kyllä löytyy kokousten jälkeen tyyliin: "Olisi pitänyt ottaa huomioon, että..., minulle luottamuksellisesti kerrottiin, että..., jossakin vaiheessa tuokin päätös maksaa maltaita..., en viitsinyt ottaa asiaa esiin, koska..., jne. ... Joku lukijoista kukaties ihmettelee:"Onko tuo nyt totta ollenkaan?" Kyllä on, näitä jälkiviisaita hurskastelijoita ja itseriittoisia kaikkitietäviä löytyy. Arvelen poliittisen kentän laidasta laitaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa - auringossa - +29 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin matopellolla lapioimassa matoja. On ollut kuivaa ja madot menneet syvälle, joten päätän turvautua ostomatoihin. Eiköhän niitä löydy muun muassa Karjalahden Prismasta. Niin - olen päättänyt tänään käväistä lähivesillä kalassa ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Yleensä aamulla on kalansyönti/-saanti ollut vähäistä, mutta mistäpä tuota etukäteen tietää. Kohta sen näkee. Välillä käy mielessä, että varmaan olen jigi- ja kesäpilkkimiskiintiöni moneen kertaan täyttänyt, mutta katsotaan nyt ainakin tämä kerta. Iltapäivä menee tonttihommissa. Antaapa ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

On ollut kiivas päivä ettei ole ehtinyt edes tekstiä kirjoittamaan. Kyllä - heti aamutuimaan pitkä kokous ja sen jälkeen lähtö Haaparannalle Veeran ja vaimoni kanssa. Tutustuimme Ruotsinsuomalasten kansanopiston tiloihin (Svefi) Haaparanan keskustassa. Esittelijänä oli yksikön nykyinen johtaja/rehtori Arja Martinviita - Veeran äiti. Erinomainen esittely ja mielenkiintoiset tilat. Tapahtuman kruunasi maittava ateria samassa pihapiirissa olevassa lounaspaikassa. Arvelen, että käynti ei jäänyt viimeiseksi. Vierailun jälkeen toteutimme perinteiset kauppareissut. ICA MAX ja Systembolaget. Edullista oli, mutta maltoimme olla turhaa ostamasta. Ajo takaisin moottoritietä sujui vauhdikkaasti. Illalla taidan seurata Kemin kaupunginvaltuuston kokousta klo 18 alkaen...

Ensi viikko jo 24. viikko - kyllä...

Ensi viikko jo 24. viikko - kyllä... Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista ensi viikon auki. Seuraava viikko on jo Juhannusviikko ja siitä viikko, niin olemme vuoden puolessa välissä. Niin kuin valistunut lukija on varmaan aistinut, olen pitkään tuskaillut ajan nopeaa, aivan liian nopeaa kulkua. Maanantaista viikko hujahtaa nopeastiperjantaihin. Pöytäkalenteimerkintöjen mukaan ensi viikolla on yksi kokous. Sekin jo maanantaina... Todennäköisesti korkkaan ensi viikolla - kukaties tiistaina - kalastuskauden, jigionginta ja kesäpilkkikauden. Ilmeisesti käytän tonttimme matopellon matoja ja jos tuulet ovat suotuisat, harrastan viime vuosina mainostamaani ekokalastusta. Esimerkiksi ajan varovaisesti uppotukkeja vältellen lähelle Pikku-Letto-saarirypästä ja annan Ajoksen suunnasta puhaltavan kevyen tuulen liikuttaa venettä hitaasti Kojukallion suuntaan. Jos kaloja, lähinnä isoja ahvenia on liikkeellä, ne ymmärtävät tarttua tilaisuuteen eli tarjoamiini herkullisiin matoihin. Tosin siinä on niillä mahdollisuus tarttua myös terävään jigikoukkuun. Yleensä minulla on kaksi jigionkea vedessä ja usein myös kesäpilkki... No ensi viikolla tuon sitten näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun ja aikaisin herätyn yön jälkeen on aistittavissa kauniin alkukesän päivän tulo. Mittarissa +12 astetta varjossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaaressa käyntiin. Viime kertaisen puiden kaatamisen siistimistä ja "kantotilataiteen" loppuun saattamista. Toisin sanoen rauhallista pikkupuuhastelua, ei mitään urakkameuhkaamista. Ilma on mitä parhain. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

"Sinustakin tuli tuollainen Nato-haukka!" sanoi eräs tuttavani...

"Sinustakin tuli tuollainen Nato-haukka!" sanoi eräs tuttavani... "Ei oikeastaan." totesin ja lisäsin:"Vuonna 2014 Euroopassa tapahtui totaalinen sotilaspoliittinen muutos Venäjän valloitettua "pienten tunnuksettomien vihreiden miesten" eli Venäjän armeijan erikoisjoukkojen avulla Krimin niemimaan Ukrainalta. Silloin länsimaat eivät olleet hereillä." Samanaikaisesti Venäjä aloitti Itä-Ukrainassa hyökkäyssodan, vaikka muuta väitettiin... Venäjän nykyinen, vielä tällä hetkellä vallassa oleva presidentti on toteuttanut koko virkakautensa aikana useita raakoja sotia. Lisäksi tapattanut, yrittänyt tapattaa ja/tai vähintäänkin poliittisten näytösoikeudenkäyntien myötä armottomasti vangituttanut vastustajansa. Torstaina 24.02.2022 hän teki pahan virhearvion. Hyökkäyssota Ukrainaan ei käynnistynytkään alustavien suunnitelmien mukaan. Ukraina nousi vastarintaan ja länsimaat ryhdistäytyivät. Ukrainaan alkoi virrata modernia sotakalustoa ja taloudellista apua. Juuri tällä hetkellä elämme mielenkiintoisia hetkiä. Ilmeisesti Ukrainan vastahyökkäys on alkanut tavoitteena miehitysjoukkojen murskaaminen ja poistaminen Ukrainan maaperältä. Vuodesta 2014 alkaen olen kirjoittanut, että Suomen pitää hakeutua Naton jäseneksi. Se on - onneksi - toteutunut ja länsinaapurimme Ruotsi tulee kohtapuolin perässä. Minultakin on kysytty:" Eikö tulitauko ja rauhanneuvottelut pidä toteuttaa välittömästi?" Kyllä - siinä vaiheessa, kun Ukrainan maaperällä ei ole Venäjän miehitysjoukkoja ja sotakalustoa - lukuunottamatta satojatuhansia ruumiita ja tuhansia/kymmeniätuhansia "kalustoraatoja" - pysyvälle rauhalle on edellytyksiä. Rauha on tavoiteltava asia, siitä ei ole epäilyksiä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +27 astetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelimme, josko tänään olemme vaan. Voi olla, että käväisemme alla olevassa tapahtumassa Kemin kauppatorilla: Tervetuloa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektin avoimeen yleisötilaisuuteen lauantaina 10.6.2023 kello 10.00–14.00 ... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aika mukavantuntuisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +8 astetta lämmintä. Eilisen päivän sääennuste ei aivan pitänyt paikkansa. Siirsimme Selkäsaareen menon tälle päivälle. Ylimääräistä haastetta antaa kevyt luoteis-/pohjoistuuli ja vedenpinnan korkeus, joka tämän päivän tietojen mukaan on noin -30 cm normaalista. Rantaan on mentävä ja lähdettävä "ryömimällä", erityisen varovaisesti. Voi olla, että airoille on tänään käyttöä. Oli niin tai näin, perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Hahtisaareen, jonne olemme Särkelän Mikon porukan kanssa sopineet tapaamisen yhdeksän tuntumassa. Kyllä - Hahtisaaresta lähdimme ja rantautuminen ja lähtö rannasta onnistuivat rauhallisilla liikkeillä erinomaisesti. Päätehtävä = kannon siistiminen tilataideteokseksi ja polttopuiden kaato toteutettu. Mestari hoiti hommat. Iso kuusi ja neljä koivua ovat noin 40 cm mitassa odottamassa klapeiksi halkaisemista sekä risujen polttamista. Niin - se talvella myrskyn kaatama iso kuusi oli yli 100 vuotias. Antaa tuunatun kannon lahota paikoilleen kivikasvikukkien ympäröimänä. Mukava seurata prosessin etenemistä. Mukava reissu mukavassa seurassa, aivan kuin retkellä olisi ollut... Pari kuvaa varmemmaksi vakuudeksi. Katiskassa oli pikkuahventa. Otettiin kalakukkoahveniksi. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

WWF:N LUONTOLIVE – Sääksi - kyllä...

WWF:N LUONTOLIVE – Sääksi - kyllä... Olemme seurailleet silloin tällöin yllä olevaa tapahtumaa livekameran kautta netissä jossakin Saimaan saaristosta. Sääksipariskunta hoitaa tällä hetkellä kahta kuoriutunutta poikastaan. Yksi munista on vielä haudonnassa. Uros hoitaa pääasiassa ruoanhankinnan, kalastuspuolen ja naaras pysyy pääasissa pesällä ruokkien poikasiaan ja hautoen vielä jäljellä olevaa munaa. Hellyttävää huolenpitoa. Molemmat aikuislinnuista tuunaavat koko ajan pesää varautuen yhä kasvavien poikasten tilantarpeeseen. Mielenkiintoista katseltavaa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa ja aurinkoisessa talon nurkkauksessa +25 astetta. Eihän sen ilman tällainen eilisen sääennusteen mukaan pitänyt olla, koko torstaipäivälle ennustettiin sadetihkua. Toki tämä kelpaa ja päivää vielä riittää. Niin - siirsimme sääennusteen mukaan Selkäsaareen lähdön torstailta perjantaille. Toivottavasti huomenna perjantaina sääennuste pitää paikkansa. Ken elää, hän näkee. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että ensimmäistä kertaa ruohonleikkuria käytetään Pikkupuolen takana, jossa ruohon kasvu on voimakasta... Katsotaan, miten päivä etenee.

Täysi työpäivä - eläkeläispäivä - kyllä...

Täysi työpäivä - eläkeläispäivä - kyllä... Tänään keskiviikkona 07.06.2023 on touhua riitänyt. Olemme siistineet tonttimme ympäristöä, seuranneet kahden linnunpöntön osalta kiivasta liikehdintää=poikasten ruokkimista, aistineet vihonviimeisen pirulaisen - oravan - liikehdintää, jne. ... Lisäksi olen kuvannut - luvan saatuani - vaimoni varastorakennuksen kupeeseen asettelemaa historiakatsausta erilaisista tuotantovälineistä. Arvelen, että moni lukijoista tunnistaa esineet. Muutama kuva varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +24 astetta lämmintä. Kyllä nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työasun päälle ja lähdin pihalle. Nyt on tonttipäivä. Monta erillistehtävää. Vaimoni aikoi pistää lisäksi Pikkupuolen leivinuuniin tulet ja paistaa lihaa. Minä saatan pihatöiden päätteeksi vielä maalaamattomista aitalaudanpätkistä värkätä linnunpönttöjä, mikäli en ole siinä vaiheessa aivan "hapoilla". Katsotaan, miten tämä päivä loppujen lopuksi etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni muutama päivä sitten...

Kopioin Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta ilmeisesti kaupungintalon päältä teleobjektiivilla otetun kuvan Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Kuvassa näkyy tuon alueen ongelma matalan veden aikaan. Mekin olemme ruoppauttaneet kuvassa kauimpana näkyvästä hiekkapoukamasta oikealle Kojukallion ohi kulkevan väylän suuntaan vajaa sata metriä väylää kaksi kertaa vuonna 2013 ja 2022. Normaalin vedenpinnan aikaan ei ole rantautumisessa ja rannasta lähdössä ongelmia nykyään. Toki kova luoteis-pohjoistuuli aiheuttaa lisäjännitettä... Kirjoitanpa taas kerran: Mikäli Selkäsaaren ympärivuotista matkailua/kesämatkailua on tarkoitus kehittää, pohjoislaiturin paikka on tuon vaalean alueen kohdalla. Silloin Metsähallitukselta aikanaan ostettu vesialue - asemakaavassa merkitty Pohjoislaituri - tulee viimeinkin käyttöön. Mikäli rannasta ruopataan riittävän syvä/leveä väylä Kojukallion ohi kulkevan väylän suuntaan, Leila-laiva, Jähtikin pystyvät jättämään/hakemaan matkailijat laiturille. Käytännössä Luoteislaiturinpolun/Pohjoisselkäsaarenpolun alkupäähän... Niin - lisäänpä tähän myös sen, että olisi kokonaisuuden kannalta mielenkiintoista ja hyödyllistäkin, että edellä mainittua kommentoisi pohjoislaiturin paikkaa suunnittelevat virkamiehet ja/tai matkailuyrittäjät. Ei tuo Selkäsaaren ympärivuotinen matkailukäyttö tyhjästä synny... Itse olen sitä odottanut vuodesta 2011 lähtien.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Minulla oli mukava tapaaminen loppuiltapäivästä Scandic Kemi-hotellilla - kyllä! Ryhmä vuonna 1973 valmistuneista paperiteknikoista kokoontui heidän perinteiseen tapaamiseen. Nuorin 71-vuotias ja vanhin jo 80-ikävuoden tuntumassa. Ryhmä on Kemissä 6.-7.6.2023 ajanjakson... Heitä valmistui aikanaan 24 henkilöä. Heistä 5 on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Olin heille lukuvuoden 1972-73 ammattiaineiden (sellu- ja paperiteknologia) päätoimisena tuntiopettajana. Se oli sitä spriikopio- ja piirtoheitin-aikaa. Liitutaulun lisäksi. Teimme useita teollisuusvierailuja. Tuskin opetustyössä olen tehnyt niin paljon töitä yhden lukuvuoden aikana kuin silloin. Kaikki oli uutta mutta omat opiskeluni - aineistoineen - tuoreessa muistissa. Mukavat muistot, mukava ryhmä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten puu- ja varastokatoksessa käydessäni kävi mielessä lähitulevaisuuden polttopuuhankintaan liittyviä asioita - myös viime talven toimia ja pohdintoja... Viime alkutalvesta kävimme hakemassa Selkäsaaresta Nieppolan Jonin telakulkuneuvolla parikymmentä metrin mittaista kuusipölliä. Katunaapuri, Taipaleen Topi sahasi moottorisahalla ne kolmeen osaan ja minä kopsin ne klapeiksi sekä pinosin katokseen. Samoihin aikoihin kävin Messenger-viestintää Ylisuvannon Jukan kanssa, josko saaressa polttopuiksi tarkoitetut puut jätetään 4-5 m mittaan ja haemme ne talvella hänen traktori-peräkärry-laitteistolla Kainuunkadulle. Pohdiskelimme myös järeiden kuusien sahauksesta lankuiksi ja laudoiksi. Siihen olisi löytynyt ratkaisu, mutta siitä luovuttiin... Todennäköisesti - kunhan Särkelän Mikon kanssa menemme saareen - muutamia puita kaadetaan polttopuiksi ja pätkitään noin 40 cm mittaan. Minä kesän mittaan kopsin ne klapeiksi ja joka saarireissulla tuomme - minä ja vaimoni - kaksi kassillista klapeja kotikatokseen Kainuunkadulle kuivumaan. Jätämme tuon Jukan kanssa esillä olleen rankahaun odottamaan tulevia vuosia...

Aikainen lintu madon nappaa tai sitten ei...

Aikainen lintu madon nappaa tai sitten ei... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +10 astetta lämmintä ja tyyntä. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin Hahtisaareen ja ajelin sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn katiskan kokemaan. Katiska oli täysin tyhjä, ei kalan kalaa, ei edes niitä pikkusinttejä, ahvenia, jotka jätimme edellisellä kerralla "syöttikaloiksi". Katiskan suuaukko on säädettävissä, se on ollut ilmeisesti liian väljä ja mahdolliset kalat ovat ymmärtäneet uida pois sieltä... Ihan hyvä reissu kuitenkin. Sain kokeiltua venettä. Hyvin lähti liukuun. Pois tullessani kävin Karjalahdella Prismasta ostamassa sokkelintasoitussäkin, 20 kg, jossakin vaiheessa vähän peitellää varastorakennuksen esiin tulleita rautoja piiloon. Ostin myös kaksi pussia nurmikonsiemeniä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan. Ainakin sen verran, että käväisen iltapäivällä tervehtimässä Kemin tekusta vuonna 1973 valmistuneita paperiteknikoita. Kukaties heitä on kymmenisen paikalla...

Etelä-Suomessa käynnin jälkimakustelua - kyllä...

Etelä-Suomessa käynnin jälkimakustelua - kyllä... Arpoimme - minä ja vaimoni - taannoin, millä lähdemme Helsinkiin. Junalla vai omalla autolla. Onneksi päädyimme oman auton käyttöön. Saimme testattua nykyisen ympärivuotisautomme matkaominaisuudet. Kokemuksemme mukaan erinomaiset. Matkalla pohdiskelimme Suomen metsäkeskustelua. Puun riittävyyttä. Ajoimme siis reittiä Kemi-Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki. Lähes koko ajan oli tunne, että ajoimme keskellä metsää. Ainoastaan Oulun, Jyväskylän ja loppumetreillä Helsingissä oli hiukan vähemmän puustoa. Kyllä puuta riittää Suomessa. Metsänomistajat ovat vastuullista porukkaa. Ymmärtääkseni siirtävät metsäomaisuutensa seuraavalle sukupolvelle aina paremmassa kunnossa kuin sen saadessaan... Oli mukavat yo-juhlat. Pääsin jututtamaan iäkästä kuntapoliitikkoa. Tuskailimme tätä Tik-Tok-maailmaa ja yleisesti somemellastusta. Totesin hänelle, että onneksi tämä on ohimenevä ilmiö. Eivät järkevät suomalaiset jaksa tätä pitkään. Pää tulee vetävän käteen. Muuten - kuuntelimme ja katselimme hetki sitten uuden ylioppilaan Lauri Pyykön omassa yo-juhlassaan pitämän puheen. Hyvä puhe, ei kahta sanaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käväisin kesäautollamme Kemin keskustassa ja Karjalahdella. Siinä ei mitään ihmeellistä ole, mutta tein monia "historiahavaintoja". Sisäsatamassa käynti oli rutiinia, tuuli hankala, en ainakaan vielä lähde katiskaa kokemaan. Ajelin OP Kemin Seutu pankin eteen parkkiin. On se hieno asia, että saa vielä henkilökohtaista pankkipalvelua. Se kävi mielessä, kun ihmiset jonottivat seinässä olevan nostoautomaatin edessä. Päätin silloin, kun noita laitteita alkoi ilmestyä, että en nosta rahaa seinästä tai tuulikaapista. Siitä on jo tovi aikaa... Sain hyvää ja nopeaa palvelua. Pois lähtiessäni - jo autoani peruuttaessa - viereeni ajoi kemiläistä historiaa. Vuopalan Matti viininpunaisella klassikko-Volvolla. Karjalahdella hoidin pullo- ja tölkkipalautukset ja käväisin Prisma-rakennuksen toisessakin päässä. Ostin tuttua ja turvallista. Parkkipaikalla näin Tennis-Keilahallia revittävän hajalle. Muistan tuon yksikön syntyhistorian. Silloinen elinkeinoasiamies Reijo Moilanen loihti sen yllättäen "lähes tyhjästä". Hän sai päättäjät vakuuttuneeksi asiasta. Perusteluna muistaakseni oli muun muassa messukäyttö liikunnan/urheilun lisäksi. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava taas ajella...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin mutta tuulisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +20 astetta suojaisassa auringonpaisteessa. Viikonvaihteessa kesä on tullut tontillemme: Nurmikko suhisten kasvaa, ensimmäiset voikukat näkyvissä, tuomi kukkii, jne. ... Perinteisten aamutoimien jälkeen oli ajatus käydä katiska kokemassa. Katsotaan nyt, miten tämä päivä etenee. Huomenna tiistaina 06.06.2023 iltapäivällä Kemin teknillisestä koulusta vuonna 1973 - 50 vuotta sitten - valmistuneet paperiteknikot kokoontuvat Kemissä. Käyn heitä tervehtimässä Scandik Kemi-hotellilla loppuiltapäivästä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta poikkeukselisen aikaisin herätyn aamun jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja kesäliite Helmi - hakiessani aistin kauniin mutta kylmän alkukesän aamun läsnäolon. Mittatissa +7 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pakkaamme päivän/viikonlopun automatkalle tarvitsemamme romppeet mukaan ja lähdemme ajelemaan Etelä-Suomeen Helsingin Vuosaaren Aurinkolahteen. Lyhintä reittiä Oulu-Jyväskylä-Lahti-kautta -kyllä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kun viime aikoina on mediassa ollut kohtalaisen paljon kannanottoja poliittisten luottamushenkilöiden monista/lukemattomista eri tason tehtävistä ja jääviysasioita, onhan siihen kannanottosoppaan ihan pakko pistää omakin lusikka. Lähtiessäni mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2000 ihmettelin heti ihan alkumetreillä, miten ihmeessä niin monille henkilöille on siunaantunut niin paljon tehtäviä. En oikeastaan tehtävien määrää, vaan sitä, miten ihminen kykenee hoitamaan asiallisesti ja täysipainoisesti lukuisat tehtävänsä. Sama ihmettelyn aihe on jatkunut aivan näihin päiviin saakka. Näitä supervaikuttajia näyttää riittävän jotakuinkin kaikissa poliittisissa ryhmittymissä. Luonnollisesti jotkut luottamustehtävät ovat tärkeämpiä/painavampia kuin jotkut toiset ja niihin henkilö panostaa omaa resurssiaan sen mukaisesti. Priorisointi on taitolaji. Olen yrittänyt ajatuksistani pois sulkea sen ajatuksen, että päätöksenteossa mukana olevat tekevät arvokasta työtään kokouspalkkioiden, päivärahojen, matkakorvausten, jne. toivossa, vaikka niitäkin kyllä arvelen löytyvän... Itselläni on tällä hetkellä tasan yksi varsinainen luottamustehtävä, joka saamani tiedon mukaan jatkuu vuodelle 2025. Lisäksi muutama varajäsenyys. Tämä sopii minulle erittäin hyvin. Työhuoneeni pöytäkalenteri on näiltä osin aika lailla tyhjyyttä täynnä. Toki muuta sinne näyttää vielä nykyäänkin ilmaantuvan. Mutta antaapa ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin mutta kylmätuulisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa kuitenkin suojaisessa auringonpaisteessa +21 astetta lämmintä. Perinteisteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään en tee ainakaan pihalla yhtään mitään. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sateisen aamunläsnäolon. Mittarissa kuitenkin auringon ilmestyessä pilvien takaa +13 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme valmistautua Selkäsaareen lähtöön. Tänään tavoitteemme on edetä saaressa rauhallisesti, vähän niin kuin seku vaan. Siivousta ja klapien tekoa. Varmaan se onnistuu. Pois lähtiessämme täytämme kuusiklapeilla kassit ja vilkaisemme markettikatiskan, josko siellä olisi ensimmäiset tämän alkukesän ahvenet. Katsotaan, mitä päivä muutoin tuo tullessaan... Saaressa käynti toteutui suunnitelmien mukaisesti. Vaimoni teki kunnon siivousrupeaman, minä en kopsinut klapeja, mutta kärräsin kiviä tulevan tilataideteoksen juureen. Myrskyn kaataman ison kuusen kanto saa uuden elämän. Kävin sauvakävelemässä - rajankäynnin kahdella tontilla - pitkästä aikaa. Kävin myös kivirakalla (pirunpellolla) hiljentyen vuoden 1918 muistomerkin kohdalle. Kyllä täytyy avoimesti todeta, että lippalakki on pakko ottaa pois muistomerkin juurella ollessani. Toivottavasti Suomessa ei koskaan päädytä enää em. ajankohdan tyyppisiin tapahtumiin. Kuinka monta kertaa olen kirjoittanut: Ostakaa ihmeessä Selkäsaaren pohjoispäädystä kaavoitetut, hyväpuustoiset ja tosi edulliset tontit. Metsässä kävellessäni totesin rajanaapurilta kaatuneen iso/pitkä kuusi Luoteislaiturinpolun päälle. Olipa vaihtelevan tuulinen ilma. Olihan se pakko ottaa muutama kuva, kun Metsä Fibren biotuotetehtaan soodahöyrykattilaa koekäytetään ja Kemin kaupungin/Sauvosaaren päällä oli synkkiä pilviä... Pois lähtiessämme koimme katiskan: Pieniä ahvenia, oikeastaan yksi kunnon savustukokoinen. Otimme kymmenisen. Ne ovat jo tätä kirjoittaessani perattuina pakastimessa. Oli mukava saaripäivä, ei kahta sanaa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukututun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +25 astetta suojaisessa auringonpaisteessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme hakemaan Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta tilaamiamme, pakastettuja kesäruokia. Perinteisen hyvä palvelu. Käymme myös kirjastossa, kaupoilla ja tankkaamassa matka-automme loppuviikon etelänmatkaamme varten. Oikeastaan tänään ei ole muuta tärkeää tekemistä. Kukaties iltapäivällä maalailen toista pihakeinua, sen runkorakenteita. Arvelen vaimoni rapsuttelevan pihaa ja kivikasviasetelmia. Saamme samalla nauttia pihan lintuliikehdinnästä. Pihalla näyttää liikkuvan ainakin kaksi oravaa. Jossakin vaiheessa on taas pakko tutkia/tukkia niiden tuhoaikeita rakennusten välikatolle. Sanotaan, mitä sanotaan, riiviöitä ne ovat. En ole edelleenkän saanut ohjeistusta paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä, miten oravien aiheuttamat tuhot on estettävissä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan... Huomenna todennäköisesti heti aamulla lähdemme käymään Selkäsaaressa ja koemme samalla reissulla toisen niin sanotuista markettikatiskoista.

Uusi Työkansan Sanomat - kyllä...

Uusi Työkansan Sanomat - kyllä... Se oli taas postilaatikossamme. Kävin sitä läpi alustavasti otsikkotasolla muun muassa seuraavaa: + Porvarihallituksen ohjelma kurittää työtätekeviä + Yhdysvallat vakoilee Suomen ilmatilassa + Hallitusohjelma on Kokoomuksen sanelema + Työväenliikkeentaistelulaulut- lauluperinteen katkelmia (Osa 2) + Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 8 + Hallituksen ohjelmaneuvottelutkin ovat viihdettä + Puskalan putiikki kertoo antikommunistisesta vakoilusta + Ktp:n perustamisesta 35 vuotta + Imperialistiset sodat ja työvänliike (Osa 3) + Ktp:n keskusneuvosto valmisteli puolueen 25. edustajakokousta + Oikeisto vahvisti yhteiskunnallista ja poliittista valtaansa + Työväenluokalle ja Suomen kansalle + Ktp järjesti 1.5. vapputilaisuuden ja 9.5. Voitonpäivän kunniakäynnit + Jokioinen 1918 - viikosta viikkoon ja päivästä päivään Viimeinen otsikko ja teksti oli pakko lukea sanasta sanaan. Olen täällä Kemissä kuullut kerrottavan em. tapahtumista erään henkilön osalta. Murheellista luettavaa. Ei enää koskaan tällaista - Suomessa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta pihatouhuista hiukan välipäätä pitäessäni aioin sivistää itseäni kulttuuripuolella - lähinnä musiikkipuolella. Helsingissä on Olympiastadionilla ollut joku Rammstein-yhtyeen keikka. Väkeä stadionilla mediatietojen mukaan noin 80000... Menin nettiin, kun en kerta kaikkiaan tietänyt kyseisestä yhtyeestä yhtään mitään. Katselin ja kuuntelin lisäksi youtube rammstein-haulla kolme esitystä - virallisia videoita. Rankkoja videonpätkiä, taidokkaasti tehtyjä ja varmaan moni katselija/kuuntelija löytää niistä jotain sanomaa. Minä en päässyt niihin kiinni, yritin kyllä tosissani. Sen verran uteliaisuuteni heräsi, että katselin lööpeistä Helsingin Olympiastadionin valo- ja räjäytysshowta. Mielestäni vähempikin riittää. Toivottavasti stadion ja sen ympäristö saadaan säällisessä ajassa siivotuksi urheilutapahtumia varten... Kuulin selkeästi jonkun lukijan tupisevan: "Kyllä sinä olet varsinainen kalkkis."

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +24 astetta auringossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Kukaties intoudun rappaamaan entisistä maaleista puhtaaksi toisen "uusvanhan" pihakeinun. Aikanaan sen voisi maalailla uuteen lookkiin. Niin - rappasin ja maalasin saman tien istuinosan rimat. Taakse ruuvasin yhden uuden tukiriman. Maalaamattomista aitaelementtilaudoista voisi jossakin vaiheessa ruuvailla uusia linnunpönttöjä. Tänään aamulla olin aikeissa lähteä katiskaa kokemaan, mutta jätän sen ainakin tältä päivältä väliin. Katsotaan, mitä päivä tuo muutoin tullessaan...

Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista ensi viikon esiin - kyllä...

Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista ensi viikon esiin - kyllä... Vaikka merkittyjä asiakokonaisuuksia ei ole montakaan, tiedän, että niitä kyllä alkavalle viikollekin siunaantuu. Olen silloin tällöin lukenut artikkeleita, jotka liittyvät käsitteeseen multitaskaus eli hoitaa monta asiaa yhtä aikaa. Se on vaarallista puuhaa, aivot eivät pidä siitä, vaikka monet väittävät muuta. Käy aina mielessä edesmennyt suomalainen huipputason aivotukija Matti Bergström, jonka kanssa pääsin Kemissä muutaman sanan vaihtamaan 1980-luvun loppupuolella Kemin kulttuurikeskuksen silloisessa ruokalassa. Oli nimenomaan puhetta, miten olisi järkevää jo silloisessa nykykohelluksessa tehdä työtä. Hän kuvasi asiaa erinomaisesti pistäen työtehtävät kuvainnollisesti kuin mustikat kuivaan heinänkorteen. Hän totesi, että kannattaa tehdä yksi asia kerrallaan. Keskittyä yhteen asiaan ja saattaa se loppuun, ratkaisuun. Sen jälkeen voi siirtyä seuraavaan "mustikkaan" eli työtehtävään. Kuulen selvästi muutaman lukija tuhisevan:" Eihän noin voi nykyaikana tehdä. Ei onnistu." Kyllä onnistuu, jos hallitsee priorisoinnin. On tärkeitä ja vielä tärkeämpiä tehtäviä. Näin se yksinkertaisesti on, pääkoppa, aivot eivät pidä pomppimisesta asiasta toiseen... Niin - mitä edellä olevalla on tekemistä minun/meidän ensi viikon tehtävien kanssa - ei oikeastaan mitään. Tehtävät tippuvat luontojaan esille, niitä ei tarvitse kummemmin mietiskellä. Kaksi tärkeää juttua on ensi viikolla: Hakea tiistaina Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta kesää varten tilattuja ruokia ja lähteä ajelemaan perjantaina Helsinkiin pojanpoikamme Laurin ylioppilasjuhliin. Ei muuta, paitsi että katiskalla on käytävä sekä kukaties pistäytyä Selkäsaaressa viikolla - ei muuta.