Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kun viime aikoina on mediassa ollut kohtalaisen paljon kannanottoja poliittisten luottamushenkilöiden monista/lukemattomista eri tason tehtävistä ja jääviysasioita, onhan siihen kannanottosoppaan ihan pakko pistää omakin lusikka. Lähtiessäni mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2000 ihmettelin heti ihan alkumetreillä, miten ihmeessä niin monille henkilöille on siunaantunut niin paljon tehtäviä. En oikeastaan tehtävien määrää, vaan sitä, miten ihminen kykenee hoitamaan asiallisesti ja täysipainoisesti lukuisat tehtävänsä. Sama ihmettelyn aihe on jatkunut aivan näihin päiviin saakka. Näitä supervaikuttajia näyttää riittävän jotakuinkin kaikissa poliittisissa ryhmittymissä. Luonnollisesti jotkut luottamustehtävät ovat tärkeämpiä/painavampia kuin jotkut toiset ja niihin henkilö panostaa omaa resurssiaan sen mukaisesti. Priorisointi on taitolaji. Olen yrittänyt ajatuksistani pois sulkea sen ajatuksen, että päätöksenteossa mukana olevat tekevät arvokasta työtään kokouspalkkioiden, päivärahojen, matkakorvausten, jne. toivossa, vaikka niitäkin kyllä arvelen löytyvän... Itselläni on tällä hetkellä tasan yksi varsinainen luottamustehtävä, joka saamani tiedon mukaan jatkuu vuodelle 2025. Lisäksi muutama varajäsenyys. Tämä sopii minulle erittäin hyvin. Työhuoneeni pöytäkalenteri on näiltä osin aika lailla tyhjyyttä täynnä. Toki muuta sinne näyttää vielä nykyäänkin ilmaantuvan. Mutta antaapa ajan kulua...