Joka vanhoja muistelee, sitä... jne - kyllä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... jne - kyllä... Istuin hetki sitten keskellä pihaamme olevassa pihakeinussa. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta vanhat asiat palautuivat mieleen. Katselin entistä "joulukuusimetsää", josta kahdestatoista kuusesta on kolme jäljellä. Yhdessä niistä on linnunpönttö, jossa kirjosiepoilla on ollut pesä. Kiivasta poikasten ruokintaa viime viikkoina, mutta on täysin hiljaista. Poikaset ovat poistuneet pesäpöntöstä. Ostin 1980-luvun puolessa välissä äitini puolelta perikunnalta Keminmaan Törmän kylästä Hakkauksen tilasta viimeisen maapläntin, jotta enoni ei tarvinnut tuskailla siitä pitempään. Alueen ostettuani aloin pohdiskella sen jatkokäyttöä. Kävin Keminmaan kunnantoimistossa jututtamassa sen aikaista kunnanjohtajaa Raimo Venäläistä. Kysyin Raimolta:"Onko jokivarressa myytävänä maata/tontteja mahdollisille lapsiperheille." "Ei ole ja joilla maata on, he ostavat mielellään lisää." vapaasti muisteltuna Raimo vastasi. Minulle tuli ajatus: Nyt maata maattomille. Todettakoon, että lähietäisyydellä oleva Katajarannan koulu oli juuri remontoitu. Teetätin Arkkitehtuuritoimisto Vesa Heikkisellä Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelman. Sitä lievästi sanottuna ihmeteltiin. Yksityishenkilöt eivät sellaiseen yleensä ryhdy. Paikallisessa ilmaisjakelulehdessä oli artikkeli asiasta. Silloinen toimittaja Inkeri Risla haastatteli minua... Alueella tehtiin maisemanhoidollisia hakkuita, sillä entiset niityt/pellot olivat metsittyneet. Lähinnä voimakasta koivukasvustoa ja jonkin verran pieniä kuusia. Yhteistyössä rajanaapurin Prakkulan Kalevin kanssa suunniteltiin ja tehtiin noin 400 m tietä - nykyinen Petterinpolku. Tien tekoon saimme kunnalta pienen avustuksen. Olen edellä mainitusta asiasta kirjoittanut aikaisemminkin. Niin - tuo joulukuusimetsä. Tosiaan hain Sunnarinkulman alueelta vajaa kaksikymmentä kuusentainta isoissa paakuissa. Niitä kolme istutettiin niin sanotuiksi logokuusiksi keskelle asuintonttiamme ja kaksitoista varastorakennuksen päätyyn joulukuusimetsäksi. Tavoitteena oli ottaa siitä aikanaan yksi kerralla joulukuusiksi. Näin ei loppujen lopuksi käynyt, vaan kuuset annettiin kasvaa.