Eräs Facebook-lainaukseni tänään...

Eräs Facebook-lainaukseni tänään... Putin voi ulottaa lonkeronsa Suomeen, vaikka olemme Natossa – käytössä hyvin ovelat keinot Venäjä on tehnyt vuosien ajan erilaisia operaatioita ympäri Eurooppaa. JAA Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, MIKKO STIG / LEHTIKUVA, ALEXANDER KAZAKOV / AFP / LEHTIKUVA Juho Pitkänen 9:30 VAIKKA Venäjän hyökkäyssota yskii, ei Venäjä tee operaatioitaan ainoastaan Ukrainassa. Kymmenen viime vuoden aikana Venäjän uskotaan mm. häärineen vallankaappausyrityksen takapiruna, juonineen ammusvaraston räjäytyksen Tshekissä ja myrkyttäneen entisen sotilastiedustelijansa. Aukottomia todisteita on usein vaikea löytää, ja Venäjälle on tyypillistä kiistää osallisuutensa operaatioihin. Yhdysvaltalaislehti New York Times kuitenkin paljasti jo vuonna 2019, että Euroopassa toimii sekasortoa kylvävä venäläisryhmä nimeltä yksikkö 29155. Ryhmä on juoninut esimerkiksi epävakautusyrityksiä Moldovaan ja Montenegroon. Näiden ohella venäläinen palkka-armeija Wagner on kylvänyt tuhoa Ukrainan ohella Afrikassa ja Lähi-idässä. Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). KUVA: MIKKO STIG/LEHTIKUVA VENÄJÄLLÄ on laaja arsenaali erilaisten iskujen tekemiseen, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Tästä kertoo esimerkiksi Nato-maa Tshekissä vuonna 2014 tapahtunut ammusvaraston räjähdys. Tshekin mukaan on olemassa selviä todisteita, jotka yhdistävät Venäjän sotilastiedustelu GRU:n upseerit räjähdykseen. – Venäjällä on näihin harvinaisen hyvä paletti. He ovat valmistelleet tällaisia poikkeuksellisen huolellisesti ja pitkään. Se kuuluu heidän doktriiniinsa, että operaatio voi alkaa vaikkapa siviilivaatteissa olevilla Spetsnaz-erikoisjoukoilla, Savolainen kuvailee. ” Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Vaikka Nato tarjoaa nyt Suomelle suojaa, ei suoja ole aukoton. Tästä muistuttaa Nato-maa Tshekissa yhdeksän vuotta sitten tapahtunut isku. – Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Noinkin kovia temppuja voidaan siis tehdä ilman sotilaallista vastaiskua. Suomessakin voisi käydä samalla lailla, Savolainen pohtii. SAVOLAISEN mukaan esimerkiksi kiinteistökaupoilla on valmisteltu operaatioita tarvittaessa tukevia tiloja. Kiinteistöihin liittyviä riskejä on vaikea valvoa, esimerkiksi Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden takia. Venäläisten kiinteistökaupoista on uutisoitu myös Suomessa. Viime lokakuussa kenraalimajuri (evp) ja nykyinen kansanedustaja (kok) Pekka Toveri arvioi IS:lle, että venäläisten hallussa olevat kiinteistöt voivat luoda uhan esimerkiksi suomalaiselle energiainfrastruktuurille. Savolainen on samaa mieltä. – Jos Venäjä katsoo tarpeelliseksi vaikuttaa Suomeen, esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyy valtavia riskejä. Ensin tiedustellaan internetistä, missä on tärkeää infrastruktuuria, sitten käydään paikan päällä ja hyödynnetään sisäpiiriläisiä. Hyvällä valmistelulla saadaan hyvin merkittäviä vahinkoja aikaiseksi. Yhdessä yössä tapahtuu todella paljon. Savolaisen mukaan energiainfrastruktuurin lisäksi mahdollisia kohteita voisivat olla terveydenhuolto, kauppojen jakelujärjestelmät, maksuliikenne ja logistiikka. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. KUVA: DAVID W CERNY / REUTERS Tshekin ammusvarastoräjähdys Nato-maa Tshekissä sijaitsevassa Vrbeticen kylässä räjähti lokakuussa 2014 ammusvarasto. Iskussa kuoli kaksi ihmistä. Tshekin silloinen presidentti Andrej Babis kertoi vuonna 2021, että tshekkitiedustelun mukaan iskujen takana oli Venäjän sotilastiedustelu GRU. Tshekki karkotti ilmoituksen vanavedessä 18 venäläisdiplomaattia, jotka se kertoi tunnistaneensa iskuun liittyviksi vakoojiksi. Ammusvarastot sijaitsivat Tshekin valtio-omisteisen instituutin alueella. Tshekin sisäministeri Jan Hamacek epäili vuonna 2021, että iskun oli tarkoitus osua bulgarialaisen asekauppiaan tilaamaan ammustoimitukseen. Tshekkivarasto olisi siis päätynyt kohteeksi vahingossa. – Luulemme, että suunnitelmana ei ollut tuhota sitä [toimitusta] Tshekissä, vaan tarkoituksena oli tuhota se matkalla Bulgariaan ja jotain yksinkertaisesti meni pieleen heidän puolellaan, Hamacek arvioi tuolloin Sky Newsille. Hamacekin arvion mukaan toimitus kiinnitti Venäjän huomion, koska se saattoi olla matkalla Ukrainaan tai Syyriaan, jossa ammuksia olisi voitu käyttää Venäjää vastaan. Tshekki on myöhemmin arvioinut, että iskun takana olivat samat agentit, jotka juonivat Skripalien myrkytyksen neljä vuotta myöhemmin. Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta – Pekka Toverilta terävä arvio Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MYÖS JYVÄSKYLÄN yliopiston lehtori Panu Moilanen sanoo, että Venäjä voisi halutessaan kohdistaa monenlaisia hybridioperaatioita myös Suomeen. – Tällaiselle hybridivaikuttamiselle on tavallista, että siinä käytetään monenlaisia vaikuttamisen keinoja. Osa saattaa olla näkyvämpää ja näyttävämpää, kuten ammusvaraston räjähdys tai jopa salamurha. Osa taas voi olla vähemmän näkyvää, esimerkiksi informaatiovaikuttamista. Informaatiovaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi keskustelun polarisointi tai kyberiskut. – Monet kyberoperaatiot eivät tule havaituksi tai niitä ei ole liitetty mihinkään valtiolliseen toimijaan. Nämä huomaamattomat operaatiot on myös hyvä pitää mielessä, koska ne voivat olla hyvinkin merkityksellisiä. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. KUVA: STEVO VASILJEVIC / REUTERS Montenegron vallankaappausyritys Lokakuussa 2016 Montenegrossa tapahtui vallankaappausyritys, jonka takana myöhemmin väitettiin olleen kaksi venäläistä tiedustelu-upseeria. Erityisen rajun tapauksesta tekee se, että Venäjän väitettiin yrittäneen murhata maan pääministerin. Montenegro oli lokakuussa 2016 tiukasti matkalla Natoon, sillä kaikki sotilasliiton jäsenmaat olivat ratifioineet sen jäsenyyden. Enää puuttui maan parlamentin vahvistus, joka oli määrä saada vaalien jälkeen. Montenegron valtionsyyttäjä Milivoje Katnic sanoi muutama viikko vaalien jälkeen, että venäläisten agenttien rekrytoimat palkkasotilaat olivat aikeissa vallata parlamentin ja turvata Venäjä-mielisen opposition vaalivoiton. Poliisi pidättikin noin parinkymmenen serbin ja montenegrolaisen ryhmän vaalipäivän aattona. Suunnitelman toteutuessa oppositio olisi todennäköisesti estänyt Montenegron Nato-jäsenyyden. Venäjän intresseissä oli rakentaa maahan sotilassatama. Esimerkiksi yhdysvaltalaissenaattori John McCain ja Britannian tuolloinen ulkoministeri Boris Johnson uskoivat montenegrolaisviranomaisten väitteet Venäjän roolista vallankaappauksessa. Vuonna 2019 Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt arvioi, että kaappausyritys oli ”jälleen yksi esimerkki Venäjän epävakauttavasta ja aggressiivisesta toiminnasta”. Montenegron oppositio puolestaan väitti tapausta silloisen pääministeri Milo Dukanovicin salajuoneksi, jolla hän yritti varmistaa itselleen kansansuosion. MOILANEN kiinnittää huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa yleistyneeseen polarisaatioon. Hänen mukaansa Venäjä voisi käyttää vastakkainasettelua hyödykseen. – Jos itse olisin valitsemassa, mitä Venäjänä ryhtyisin tekemään, hyödyntäisin suomalaisittain epävakaata poliittista tilannetta. Meillä ei lähivuosikymmeninä ollut tällaista epävarmuutta hallituksen toimintakyvystä, Moilanen sanoo viitaten Petteri Orpon (kok) hallituksen kiviseen alkutaipaleeseen. Konkreettisesti iskut epävakauteen voisivat olla esimerkiksi huhujen ja epäilyjen levittämistä ja Moilasen sanoin ”hyvin perinteistä trollaamista”. – Keskustelevan joukon jakamista kahteen tai useampaan leiriin, jotka alkavat ottaa yhteen keskenään. Vallitseva tilanne tarjoaa siihen otollisen maaperän, Moilanen veikkaa. Yliopistonlehtori uskoo, että Venäjä pyrkisi käyttämään mahdollisuuden hyödykseen, jos Orpon hallitus hypoteettisesti kaatuisi ja Suomessa käytäisiin uudet hallitusneuvottelut tai vaalit. – Varmaan Venäjä pyrkisi tekemään jonkinnäköistä vaalihäirintää. Uusissa hallitusneuvotteluissakin olisi varmaan saumoja keskustelun polarisoinnille. Toki kevään vaalit menivät hyvin, vaikka niitä odotettiinkin pelonsekaisin tuntein. ” Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen. SAVOLAINENKIN korostaa suomalaisen demokratian ja oikeusjärjestelmän merkitystä yhteiskunnan vakaudelle ja operaatioiden torjumiselle. – Demokratiaa ja oikeusvaltiota on alettu turhaan pitää itsestäänselvyyksinä. Jos alkaa tukala tilanne, meidän hyvän systeemimme tulisi olla kirkkaana mielessä. Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen, Savolainen sanoo. Monen mielessä Venäjän häirintäyritykset yhdistyvät kehnosti suomea kirjoittaviin Twitter-trolleihin tai esimerkiksi eduskunnan sivuille kohdistuviin palvelunestohyökkäyksiin. Moilanen huomauttaa, että kyse lienee moninaisemmasta ilmiöstä. – Pidän todennäköisenä, että meillä on Venäjä-mielisiä vaikuttajia, jotka osallistuvat keskusteluun ulkoa ohjatusti, emmekä me ymmärrä heidän olevan vieraan valtion asialla. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. KUVA: METROPOLITAN POLICE / REUTERS Skripalien myrkytys Britanniassa sijaitsevassa Salisburyn kaupungissa tapahtui 4. maaliskuuta 2018 jotain erikoista: entinen venäläinen sotilastiedustelija Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia myrkytettiin novitshok-hermomyrkyllä. Myrkkyiskussa kuoli yksi henkilö ja vahingoittui viisi, sillä myrkky vaikutti myös sivullisiin. Skripalit selvisivät iskusta hengissä. Novitshok-myrkkyä käytettiin myös vuoden 2020 iskussa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia vastaan. Britannian syyttäjälaitos nimesi myrkyttäjiksi kaksi venäläistä, jotka tutkivan journalismin sivusto Bellingcat tunnisti myöhemmin Anatoli Tshepigaksi ja Aleksandr Mishkiniksi. Molemmat olivat Venäjän sotilastiedustelu GRU:n leivissä. Myöhemmin iskuun yhdistettiin myös kolmas henkilö, GRU:n agentti Denis Sergejev. Kolmikko toimi Salisburyssa salanimillä. SAVOLAISEN mukaan Suomella on nyt ”oikeutetusti hyvä ja turvallinen olo”, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla erilainen. Millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Venäjä voisi käynnistää operaation Suomessa? – Nyt täytyy katsoa pitkällä katsannolla, sillä Suomi on sotilaallisten kohteiden kannalta Venäjälle tärkeä. Eteen voi tulla tilanne, jolloin Itä-Aasiassa syttyy sota, joka sitoo Yhdysvallat sinne. Silloin Venäjä voi haluta hyökätä johonkin Nato-maahan. Moilasen mukaan venäläistä päätöksentekoa on lähes mahdotonta ennustaa. – Aiemmin tilannetta pyrittiin arvioimaan rationaalisista lähtökohdista. Ongelma Venäjän kanssa on nyt se, että rationaalisuutta ei oikein löydy. Venäjän johto toimii tunne- tai viettiohjautuvasti. Mitä Venäjä sitten hyötyy epävakauden lietsomisesta? – Venäjä pyrkii saamaan tunnustusta omalle asemalleen maailmanpoliittisena mahtina, jolla on oikeus vaatia itselleen esimerkiksi etupiirejä, Moilanen sanoo. – Tässä on menossa demokratioiden ja autoritääristen maiden globaali kamppailu, joka voi kestää vuosikymmeniä. Kaiken Venäjän informaatiotouhun tavoitteena on heikentää lännen päättäväisyyttä, Savolainen kuvailee. NATO-JÄSENYYS tuo asiantuntijoiden mukaan Suomelle turvaa, mutta esimerkiksi informaatio-operaatioihin se ei välttämättä paljoa vaikuta. Suomi on kuitenkin varautunut kaikenlaisiin operaatioihin poikkeuksellisen hyvin. – Kokonaisturvallisuus on meillä johtanut siihen, että kaikkia järjestelmiä on ajateltu siltä kannalta, että joku voi iskeä niihin. Näitä valmiuksia tulee edelleen parantaa, Savolainen sanoo. – Tärkein suoja on kansakunnan yksituumaisuus siitä, että se haluaa puolustaa itseään. Yksituumaista kansaa kohtaan ei kannata toimia. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Juho Pitkänen