Hmmmmm - niinpä - tuttu juttu, mielenkiintoista...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Kotimaa|Metsät
Pakuri on puun kasvain, ja nyt Suomi halajaa kääpäbisneksellä maailmanmarkkinoille
Arvokkaiden sienilajien viljely monipuolistaa metsätaloutta ja siitä saatavaa tuloa. Pakurikäävän ja siiliorakkaan viljelyllä pyritään saamaan korkeasti jalostettuja tuotteita kasvaville luonnontuotemarkkinoille. Kysyntää on etenkin Aasiassa.
Metsäpalvelujohtaja Henri Lokki on ollut kehittämässä kääpäsienien viljelytekniikkaa. Pakurikäävän viljely alkaa koivun runkoon ympätystä tapista, johon on kasvatettu sienirihmastoa.
METSÄÄN on pinottu kasoittain metrisiä koivupölkkyjä. Niitä on tuhatkunta. Jokaisessa pölkyssä on 20–40 reikää, joihin on istutettu sienirihmastoja – siiliorakasta ja siitaketta. Vieressä olevissa pystypuissa on pakurikääpää, jonka rihmastoa on ympätty koivunrunkoihin. Kannoissa puolestaan kasvaa lakkakääpää.
Kääpäviljelmien avulla on tarkoitus tuottaa lääkinnällisiä sieniä kasvaville maailmanmarkkinoille. Arvokkaiden erikoissienten metsäviljelyyn on lastattu paljon tuotto-odotuksia. Koivujen rungoilta kerättyjen pakureiden hinta lopputuotteeksi jalostettuna voi olla jopa tuhat euroa kilolta.
Pikaista lisätuloa metsänomistaja ei sieniviljelmästä saa: pölkkyviljelmästä satoa on odotettavissa puolentoista vuoden, pakurista 8–10 vuoden kuluttua. Toki koivikon kasvamiseenkin menee 20–40 vuotta.
KARKKILALAISEN metsänomistajan Atso Andersenin sieniviljelmät ovat kokeiluja, joiden avulla hän etsii vaihtoehtoja perinteisen metsätalouden rinnalle. Sienistä jalostetaan aikanaan luonnonmukaisia terveystuotteita ja ravintolisiä, joilla on kova kysyntä etenkin Aasiassa.
”Selkeä tavoite on päästä maailmanmarkkinoille”, Andersen kertoo.
”Suomella olisi metsien hyödyntämisessä muitakin mahdollisuuksia kuin perinteinen metsätalous. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on ennen kaikkea puhtaiden ja luonnonmukaisten tuotteiden viennissä.”
VIENTIIN tähtää myös metsien monikäyttöön sekä pakurin metsäkasvatukseen ja jalostukseen erikoistunut Kääpä Forest. Yrityksellä ja sen kumppanuusverkostolla on pakuriviljelmiä ympäri Suomea liki 200 hehtaaria, mukaan lukien Andersenin viljelmät. Kumppanuusviljely nostaa volyymia, ja sillä on iso rooli, kun tavoitellaan korkeaa jalostusastetta ja etsitään vientikanavia.
Kääpä Biotechin metsäpalvelujohtajan Henri Lokin mukaan kääpäviljely on oivallinen ja ekologinen osa tulevaisuuden metsätaloutta.
Kääpäviljelmiä voidaan perustaa esimerkiksi harvennettuihin metsiin, jolloin myös hakkuissa syntyneet kannot voidaan istuttaa tuottamaan sieniä. Pakurikääpäviljelmän tuotto voi Lokin mukaan olla metsänomistajalle kymmenkertainen kuitupuuhun verrattuna.
Pölkkyviljelmässä kasvatetaan muun muassa siiliorakasta. Metsäpalvelujohtaja Henri Lokki pitää sieniviljelyä ekologisena tapana monipuolistaa metsätaloutta.
”Metsien monikäyttö, lajikirjo ja lahopuu lisääntyvät. Samalla tulee rahaa, sillä sieniviljely on hyvää liiketoimintaa. Hyvälaatuisen sahatavaran lisäksi metsä tuottaa ruokaa, lääkkeitä ja hyvinvointia tukevia raaka-aineita”, Lokki luettelee.
Pakuriviljelmällä Lokki poraa pystykoivuun reikiä, joihin niin sanottu viljely-ymppi laitetaan. Se on puutappi, johon on kasvatettu sienirihmastoa.
Tappi työnnetään reikään ja naputetaan puuvasaralla sen sisään. Lopuksi reikä tulpataan mehiläisvahalla. Yhteen puuhun laitetaan neljä viljely-ymppiä.
Sitten odotellaan pakuripahkan muodostumista. Siihen vierähtää jokunen vuosi.
Pakurikäävän viljely-ympit ovat puutappeja, joiden spiraaliuraan on kasvatettu sienirihmastoa.
Kääpäsienten viljely alkaa ympeistä, joihin on istutettu sienirihmastoa.
Pakurikäävän ymppäyksessä käytetään erikoisterää, jolla porataan koivunrunkoon reikä puutappia varten.
JATKOJALOSTUS on tärkeää, Lokki korostaa. Se jää Suomessa usein tekemättä. Maailmanmarkkinoille tähyävä yritys panostaa korkeaan jalostusasteeseen, sillä ”hyvin brändätty on myös arvokas”.
Esimerkiksi Kiinan markkinoille tarkoitetut kuivatut pakurinpalat on pakattu koivukuvioiseen purkkiin. Lopputuotteen hinta on Lokin mukaan noin tuhat euroa kilolta.
Kuivattu pakurikääpä on brändätty Kiinan markkinoille.
Suurin kuluttajamarkkina on Aasia, jossa pakuria käytetään ennen kaikkea teenä. Kiina on maailman suurin viljeltyjen sienten tuottaja ja kuluttaja. Myös lääkinnässä käytettyjen erikoissienten markkina on merkittävä.
Sienituotteille on iso kysyntä myös Japanissa, ja Yhdysvalloissakin on herätty. Siellä sienituotteita käytetään ravintolisien ohella hygienia- ja kauneustuotteissa, esimerkiksi ihovoiteissa ja luontaiskosmetiikassa.
MARKKINAT ovat isot. Esimerkiksi Japanissa pelkästään yhden terveysvaikutteisen sienilajin markkina voi olla yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puhtaista luonnontuotteistaan tunnetulla Suomella olisi merkittävää potentiaalia nousta Aasiaan vietävien erikoissienten tuottajaksi ja jalostajaksi. Sienet ovat metsämarjojen ohella Suomen metsien määrällisesti ja rahallisesti arvioituna merkittävin ei-puupohjainen luonnontuote.
”Suomen maine on hyvä ja luotettava. Moniin tuotteisiin saadaan luomuleima, mikä on tärkeää kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo luonnontuotteiden parissa työskentelevä erikoistutkija Henri Vanhanen Lukesta.
Luke, Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri Finland -yhdistys valmistelevat pakurikäävälle ja siitä valmistetulle tikkateelle nimisuojaa, jonka tavoite on antaa pohjaa suomalaisten sienituotteiden viennille.
Hakemus on toistaiseksi tyssännyt Ruokaviraston vastustukseen. Virasto tulkitsee pakurin niin sanotuksi uuselintarvikkeeksi, kun EU:n nimisuoja edellyttää tuotteen luokittelua elintarvikkeeksi.
”Nimisuoja olisi vientiä ajatellen tärkeä edistysaskel. Silloin tuottajat saisivat merkittävää tukea EU:lta”, Vanhanen sanoo.
Pakuri on koivua lahottavan pakurikäävän aiheuttama musta kasvain. Luononvarakeskuksen tutkimusalueella Etelä-Savossa puun kylkeen ilmestyi pakuri, kun tutkijat ujuttivat pakurikääpärihmastoa koivun sisään.
PAKURIKÄÄPÄ on lahottajasieni, joka aiheuttaa koivujen oksanarpiin tai muihin vauriokohtiin mustia kasvaimia, pakureita. Niitä käytetään kuivattuna, jauhettuja ja uutteena muun muassa teen ja muiden juomien ja ravintolisien sekä hygieniatuotteiden ja kosmetiikan raaka-aineina.
Pakuria – jota maailmalla usein kutsutaan nimellä chaga – on käytetty luontaislääkinnässä satoja vuosia etenkin Venäjällä ja Aasiassa. Suomessakin pakuri on tunnettu pitkään. Siitä on valmistettu teetä, jota kutsutaan tikkateeksi. Sota-aikana pakuria käytettiin laajasti kahvinkorvikkeena.
Terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa, ja tieteellistäkin näyttöä on jonkin verran.
Luken tutkimusten mukaan pakuri sisältää runsaasti antioksidantteja. Solututkimuksissa pakurilla on havaittu tulehdustilaa ehkäiseviä vaikutuksia, ja Luken mukaan siitä voi olla apua suomalaisten kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin, muistisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen, torjunnassa.
Vanhasen mukaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan vielä voi tehdä, sillä solumalleihin perustuvia tutkimuksia ei ole vahvistettu ihmisillä.
Pakurikäävän ymppiä varten porataan koivun runkoon reikä. Tappi nuijitaan puuvasaralla reikään.
Lakkakäävän viljely-ympit on istutettu kantoon.
SIENIVILJELYN menetelmiäkin kehitellään vielä. Vanhanen oli itse aloittamassa pakurikäävän viljelytutkimusta Suomessa vuonna 2013. Parhaimmaksi kasvupaikaksi tutkimuksessa osoittautui tiheäpuustoinen rääseikkö. Pahkojen kaupallista satoa kuitenkin odotellaan yhä.
Kaiken kaikkiaan kääpäviljelyn mahdollisuuksia on käytetty vähän, vaikka etuna ovat matalat alkuinvestoinnit.
Tuotanto on kuitenkin paikka paikoin käynnistymässä. Pakurivalmisteita myy jo usea suomalaisyritys. Toistaiseksi kaikki suomalaisvalmistajien myymä pakuri on kerätty luonnosta, niin myös Kääpä forestin.
Atso Andersenin sieniviljelmä on vastaperustettu, eikä pakurisatoa tule vuosiin. Muuallakin ollaan vielä kasvatusvaiheessa, joten läpimurtoa odotellaan vielä.
Lakkakääpä on maailmalla arvostettu lääkinnällinen sieni, jota käytetään lukuisiin vaivoihin.
Terveysvaikutteisia sieniä
■ Pakurikääpä, lakkakääpä, siiliorakas ja siitake ovat niin sanottuja lääkinnällisiä sieniä, joilla arvioidaan olevan terveysvaikutuksia.
■ Pakuria on käytetty kansanlääkinnässä ainakin 1100-luvulta lähtien ja Suomessakin satojen vuosien ajan. Pakurin käytöllä voi olla tulehduksia estävä vaikutus, ja se voi pienentää monien aineenvaihduntasairauksien riskiä.
■ Lakkakääpää on käytetty itämaisessa lääketieteessä yli 2 000 vuotta. Siitä tehtyä uutetta käytetään rohtona lukuisiin vaivoihin.
■ Siiliorakas on Aasiassa arvostettu ruokasieni. Lääkinnällisesti sitä on käytetty muun muassa vatsa- ja ruoansulatusvaivoihin.
■ Siitake on Itä-Aasiasta kotoisin oleva ruokasieni, joka sisältää terveysvaikutteisia aineita.
