Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme Hahtisaareen, veneellä edelleen Juurakon kupeeseen katiskat kokemaan.
Eipä ollut katikoissa kuin muutama ahvenensintti ja liejua+roskia täynnä. Toinen katiskoista oli siirtynyt taannoisen myrskyn jäljiltä aivan toiseen paikkaan.
Ajelimme kolmannen katiskan luo Selkäsaaren pohjoispään vesialueelle. Sama juttu>yksi ahven.
Kiitti nyt riitti ajattelimme ja toimme katiskat rantaan. Täytyy jossakin vaiheessa puhdistaa ne kunnolla.
Emme päässeet ahvenenköriläitä savustamaan tänään.
Kannoimme käsitellylle pihaterassille pihakalusteet päätykatoksen alta. Mukava oli auringonpaisteessa hetki istuskella. Lintukonsertti oli mahtava. Kaukana käki kukkui poikkeuksellisen pitkään...
Kuinka ollakaan mökkinaapurimme Erkki ja Marita tulivat tontiltaan. He kertoivat ostaneensa meistä seuraavan tontin. Erkki on jäämässä eläkkeelle, joten siinä on hänelle/heille sopiva "puuhapalsta".
Kävimme katselemassa rajapaaluja. Samalla kerroin, että minulla on ollut ajatuksena myös ostaa kyseinen tontti lähinnä puuhuoltoa ajatellen. Vanha sanonta "nopeat syövät hitaat" toimi tässä tapauksessa realiajassa. Onnittelin hyvästä hankinnasta.
No - edellä mainitun tontin vieressä on muun muassa mielenkiintoinen tontti ja takana useitakin. Kulku-urilta löytyy ihan luvan myötä kaadettavaa polttopuuta...
Erkki ja Marita sanoivat lähtevänsä pirunpellolla/kivirakalla olevaa muistomerkkiä katsomaan.
Me siistimme itään suuntautuvan ns. sinisen terassin. Kesällä 2011 painekyllästetyistä uritetuista laudoista tehty lattia käsiteltiin - siniseksi. Portaat käsitellään kukaties seuraavalla kerralla punaiseksi.
Kahvittelu jälkeen päätimme lähteä saaresta, koska tuulikin tuntui yltyvän.
Tähän kohtaan ajattelin ensin käyttää aluksi kaiken tuntemani kiroiluarsenaalini.
Miksi?
Siksi, että tietyillä tuulella matalasta poukamasta on vaikea lähteä veneellä liikkeelle.
Aikanaan kun ostimme mökkitontin Selkäsaaresta, tiedustelimme silloiselta kaupungingeodeetilta väylän ruoppaamista ja laiturin rakentamista, koska kaavapiirustuksissa on selkeästi merkitty alue ja merkintä Pohjoislaiturista.
Kyseinen vesialue on aikanaan ostettu ilmeisesti Metsähallitukselta em. tarkoitukseen. Saimme vastauksen, että sellainen ei toteudu ainakaan kymmeneen vuoteen, silloin elettiin muistaakseni vuotta 2011.
Hankimme luvat ja ruoppautimme omalla kustannuksella neljä vuotta sitten kymmeniä metriä väylää, mutta se alkaa olla "mulinut"...
Nykyinen kaupungingeodeetti on antanut ymmärtää, että em. tarkoitukseen ei ole rahaa. Toisaalta hän on todennut, että mahdollinen väylä ja laituri tulisi talvisen latu-uran tuntumaan.
Itse olen käynyt aika aktiivisesti kalastamassa em. alueella ja todennut uppotukkiongelman.
En suunnittelisi em. alueelle väylän ja laiturin rakentamista, se tietää ongelmia, suuria ongelmia ajan myötä...
Niin - mikäli Selkäsaarta on tavoitteena matkailullisesti edelleen kehittää, saaren pohjoispäätyyn on mielestäni Kemin kaupungin ja/tai Kemin Matkailun taholta rakennettava asiallinen väylä ja laituri mahdollisimman nopeasti.
HALLITUSNEUVOTTELUJEN vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinneilmoitti perjantaina, että hallitusohjelma on tarkistusta vaille valmis.
Ministereiden määrästä ja nimistä neuvotellaan viikonloppuna, mutta vielä on yksityiskohtiakin auki. Hallitusohjelma aiotaan kuitenkin julkaista maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa.
Antti Rinteestä on siis tulossa Suomen seuraava pääministeri. Uudessa hallituksessa olisivat Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.
Ihan päivänselvää tämä ei kuitenkaan ole.
HALLITUSOHJELMAN valmistumisen jälkeenkin tarvitaan vielä puolueiden päättävien elinten hyväksyntä.
Viikonlopusta lähtien eduskuntaryhmät ja puoluevaltuustot pohtivat, onko hallitusohjelma sellainen, jonka kanssa voi elää seuraavat neljä vuotta. Kaikki tulevat todennäköisesti hyväksymään ohjelman.
Samalla käydään vääntöä siitä, mikä puolue saa johdettavakseen minkäkin ministeriön.
Vasemmistoliitto järjestää hallitukseen osallistumisesta jopa jäsenäänestyksen 11 000 henkiselle jäsenistölleen. Se voi viedä keskiviikkoon saakka.
Vasemmistoliiton jäsenkunta tuskin äänestää vastaan, jos puheenjohtaja Li Andersson suosittelee hallitukseen menoa. Vastustaminen olisi samalla epäluottamuslause suositulle Anderssonille.
MYÖS VASEMMISTOLIITTO saa ohjelman, jossa toteutuvat tavalla tai toisella kaikki sen kynnyskysymykset. Kysymysmerkki on vielä hallituksen ilmastopolitiikka, josta ei ole paljon tietoja tihkunut.
Joka tapauksessa näin vasemmistolaista hallitusta tai ohjelmaa ei ole aikoihin ollut tarjolla. Hallitus vahvistaa valtion tukitoimia ja lisää tulonsiirtoja.
Hallitusneuvotteluissa on jo sovittu, että pysyviin menoihin tulee lisää rahaa 1,2 miljardia euroa. Se on iso ero Juha Sipilän (kesk) hallitukseen, joka ilmoitti kautensa alussa neljän miljardin euron leikkauksista.
Rinteen hallitus parantaisi matalapalkkaisimpien eläkeläisten ja muutenkin köyhien asemaa eikä jatka indeksileikkauksia, jotka iskevät kovimmin köyhiin. Aktiivimalli tullaan perumaan.
HOIVATYÖ, KOULUTUS ja tutkimus saavat lisää rahaa, mutta eivät niin suuria summia kuin moni on odottanut. Ikäihmisten hoitajamitoitus nostetaan 0,7 hoitajaan.
Vihreät ovat vaatineet koulutusmiljardia, mutta suoraa pysyvää rahaa koulutukseen on tulossa HS:n tietojen mukaan noin 240 miljoonaa euroa.
Luovasti ilmaistuna koulutusmiljardi toteutuu, koska koulutus saa yhteensä lähes miljardi euroa neljän vuoden aikana.
Sen lisäksi valtion omaisuutta myymällä koulutukseen ja tutkimukseen on tulossa satoja miljoonia euroja.
MYÖS ILMASTOMUUTOKSEN torjunta tulee näkymään monessa kohdin, mutta vielä ei ole selvää, löytyykö ohjelmasta mitään radikaalia.
Sosiaali- ja terveyshuollon remontti (sote) ja maakuntahallinto toteutuvat– tai sanotaan niin, että ehkä toteutuvat, koska kyse on sotesta.
Maakuntahallintoa selvitetään työryhmässä. Kun hallitusohjelma julkaistaan, ohjelman jatkovalmistelu siirtyykin monilta kohdin työryhmiin.
VASEMMISTOLAISTA on myös se, että Rinteen hallitus palauttaisi oikein kunnolla hallituksen, palkansaajien ja työnantajien välisen kolmikantaisen valmistelutyön.
Ay-taustaisen Rinteen asenne kolmikantatyöhön on ymmärrettävästi aivan eri kuin suoraviivaisempaan toimintaan yritysjohtajana tottuneella Sipilällä.
Sipilän hallitus lähti siitä, että hallitus leikkaa menoja yli miljardilla eurolla, jos työmarkkinajärjestöt eivät paranna Suomen kilpailukykyä pidentämällä työaikaa ja heikentämällä työntekijöiden etuja.
Rinteen hallitus pyytäisi työmarkkinajärjestöjä ystävälliseen sävyyn, että niiden pitäisi löytää yhdessä hallituksen kanssa keinot, jotta työllisyysaste parantuisi 30 000 henkilöllä.
PALKANSAAJAJÄRJESTÖT inhoavat kaikkea, mikä vähänkään heikentää saavutettuja etuja tai edes jollakin tavalla nakertaa ay-liikkeen valtaa.
Liitot tosin myös tietävät, että seuraava hallitus voi olla puhdas porvarihallitus, joka ei enää paljon kysele, muutetaanko työelämän sääntöjä sellaisiksi, jotka ovat omiaan kohentamaan työllisyysastetta.
Moni ay-liikkeessä ajattelee, että parempi nyt harjoitella sanomaan kyllä eikä aina ei, kun vielä itse voi vaikuttaa lopputulokseen. Lakoilla voi aina aikansa uhmata hallitusta, mutta lopulta ay-liikkeenkin valta perustuu siihen, että se saa aikaan sopimuksia.
HALLITUSNEUVOTTELUIHIN lähteminen oli vaikeinta keskustalle, mutta sen asema neuvotteluissa on ollut erittäin hyvä, koska kaikki puolueet ovat tiedostaneet, etteivät vasemmistopuolueet saa kokoon näin vasemmistolaista hallitusta ilman keskustaa.
Keskusta on saanut läpi erityisesti kaksi ydinvaatimustaan: yrittäjien verotus ei saa kiristyä ja julkinen talouden pitää olla tasapainossa vuonna 2023.
Muut olisivat olleet valmiita tiukentamaan etenkin omistamiseen kohdistuvaa verotusta ja joustamaan jonkin verran julkisen tasapainon määrittelyssä.
Yrittäjien verotus ilmeisesti pikemmin hivenen kevenee kuin kiristyy.
JULKISEN TALOUDEN tasapaino onkin vaikeampi kysymys. Jos Antti Rinteen hallitus syntyy, julkisen talouden tasapainon toteuttamisesta voi tulla sen keskeisin riidan aihe.
Hallitusohjelma on laskettu sen varaan, että työllisyysaste todellakin nousee 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa 60 000 työpaikkaa.
Hallitusohjelmaan kirjataan, että vuoden kuluttua ministerit käyvät läpi tarkkaan, miten työllisyys on kehittynyt ja millaisia työllistämistoimia on saatu aikaiseksi.
JOS TYÖLLISYYSKEHITYS ei ole ollut suotuisaa, hallitus sitoutuu päättämään uusista toimista.
Se on jo selvä, että hallitus lisäisi koulutusta, samoin palkkatukea sekä vaikeasti työllistyvien tukea. Omaisuuden myynnillä aloitetaan ratatöitä, jotka työllistävät.
Entä jos nämä eivät pure, mitkä olisivat lisäkeinot?
Rahalla voi aina tukea työllisyyttä, mutta kun velkaa ei voisi ottaa. Tosin ohjelmaan on tulossa elvytyskirjaus siltä varalta, jos Suomea kohtaavat erityisen suuret talousongelmat. Tällöin hallitus voi tietyissä olosuhteissa alkaa elvyttää velkarahalla.
Työttömyysturvan leikkaus saattaisi lisätä työllisyyttä, mutta sitä vasemmistopuolueet eivät halua tehdä.
JOS TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT eivät pääse yhteisymmärrykseen muista työllistämiskeinoista, Sdp:n ja vasemmistoliiton hallitus tuskin uskaltaa uhmata niitä.
Työllisyysasteen saavuttaminen ilman suotuista talouskehitystä tulee olemaan erittäin vaikeaa, vaikka hallitus ja työmarkkinajärjestöt tekisivät mitä.
Työmarkkinoilla valitetaan jo nyt, ettei työpaikkoihin ole päteviä hakijoita.
Ministereiden määrästä ja nimistä neuvotellaan viikonloppuna, mutta vielä on yksityiskohtiakin auki. Hallitusohjelma aiotaan kuitenkin julkaista maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa.
Antti Rinteestä on siis tulossa Suomen seuraava pääministeri. Uudessa hallituksessa olisivat Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.
Ihan päivänselvää tämä ei kuitenkaan ole.
HALLITUSOHJELMAN valmistumisen jälkeenkin tarvitaan vielä puolueiden päättävien elinten hyväksyntä.
Viikonlopusta lähtien eduskuntaryhmät ja puoluevaltuustot pohtivat, onko hallitusohjelma sellainen, jonka kanssa voi elää seuraavat neljä vuotta. Kaikki tulevat todennäköisesti hyväksymään ohjelman.
Samalla käydään vääntöä siitä, mikä puolue saa johdettavakseen minkäkin ministeriön.
Vasemmistoliitto järjestää hallitukseen osallistumisesta jopa jäsenäänestyksen 11 000 henkiselle jäsenistölleen. Se voi viedä keskiviikkoon saakka.
Vasemmistoliiton jäsenkunta tuskin äänestää vastaan, jos puheenjohtaja Li Andersson suosittelee hallitukseen menoa. Vastustaminen olisi samalla epäluottamuslause suositulle Anderssonille.
MYÖS VASEMMISTOLIITTO saa ohjelman, jossa toteutuvat tavalla tai toisella kaikki sen kynnyskysymykset. Kysymysmerkki on vielä hallituksen ilmastopolitiikka, josta ei ole paljon tietoja tihkunut.
Joka tapauksessa näin vasemmistolaista hallitusta tai ohjelmaa ei ole aikoihin ollut tarjolla. Hallitus vahvistaa valtion tukitoimia ja lisää tulonsiirtoja.
Hallitusneuvotteluissa on jo sovittu, että pysyviin menoihin tulee lisää rahaa 1,2 miljardia euroa. Se on iso ero Juha Sipilän (kesk) hallitukseen, joka ilmoitti kautensa alussa neljän miljardin euron leikkauksista.
Rinteen hallitus parantaisi matalapalkkaisimpien eläkeläisten ja muutenkin köyhien asemaa eikä jatka indeksileikkauksia, jotka iskevät kovimmin köyhiin. Aktiivimalli tullaan perumaan.
HOIVATYÖ, KOULUTUS ja tutkimus saavat lisää rahaa, mutta eivät niin suuria summia kuin moni on odottanut. Ikäihmisten hoitajamitoitus nostetaan 0,7 hoitajaan.
Vihreät ovat vaatineet koulutusmiljardia, mutta suoraa pysyvää rahaa koulutukseen on tulossa HS:n tietojen mukaan noin 240 miljoonaa euroa.
Luovasti ilmaistuna koulutusmiljardi toteutuu, koska koulutus saa yhteensä lähes miljardi euroa neljän vuoden aikana.
Sen lisäksi valtion omaisuutta myymällä koulutukseen ja tutkimukseen on tulossa satoja miljoonia euroja.
MYÖS ILMASTOMUUTOKSEN torjunta tulee näkymään monessa kohdin, mutta vielä ei ole selvää, löytyykö ohjelmasta mitään radikaalia.
Sosiaali- ja terveyshuollon remontti (sote) ja maakuntahallinto toteutuvat– tai sanotaan niin, että ehkä toteutuvat, koska kyse on sotesta.
Maakuntahallintoa selvitetään työryhmässä. Kun hallitusohjelma julkaistaan, ohjelman jatkovalmistelu siirtyykin monilta kohdin työryhmiin.
VASEMMISTOLAISTA on myös se, että Rinteen hallitus palauttaisi oikein kunnolla hallituksen, palkansaajien ja työnantajien välisen kolmikantaisen valmistelutyön.
Ay-taustaisen Rinteen asenne kolmikantatyöhön on ymmärrettävästi aivan eri kuin suoraviivaisempaan toimintaan yritysjohtajana tottuneella Sipilällä.
Sipilän hallitus lähti siitä, että hallitus leikkaa menoja yli miljardilla eurolla, jos työmarkkinajärjestöt eivät paranna Suomen kilpailukykyä pidentämällä työaikaa ja heikentämällä työntekijöiden etuja.
Rinteen hallitus pyytäisi työmarkkinajärjestöjä ystävälliseen sävyyn, että niiden pitäisi löytää yhdessä hallituksen kanssa keinot, jotta työllisyysaste parantuisi 30 000 henkilöllä.
PALKANSAAJAJÄRJESTÖT inhoavat kaikkea, mikä vähänkään heikentää saavutettuja etuja tai edes jollakin tavalla nakertaa ay-liikkeen valtaa.
Liitot tosin myös tietävät, että seuraava hallitus voi olla puhdas porvarihallitus, joka ei enää paljon kysele, muutetaanko työelämän sääntöjä sellaisiksi, jotka ovat omiaan kohentamaan työllisyysastetta.
Moni ay-liikkeessä ajattelee, että parempi nyt harjoitella sanomaan kyllä eikä aina ei, kun vielä itse voi vaikuttaa lopputulokseen. Lakoilla voi aina aikansa uhmata hallitusta, mutta lopulta ay-liikkeenkin valta perustuu siihen, että se saa aikaan sopimuksia.
HALLITUSNEUVOTTELUIHIN lähteminen oli vaikeinta keskustalle, mutta sen asema neuvotteluissa on ollut erittäin hyvä, koska kaikki puolueet ovat tiedostaneet, etteivät vasemmistopuolueet saa kokoon näin vasemmistolaista hallitusta ilman keskustaa.
Keskusta on saanut läpi erityisesti kaksi ydinvaatimustaan: yrittäjien verotus ei saa kiristyä ja julkinen talouden pitää olla tasapainossa vuonna 2023.
Muut olisivat olleet valmiita tiukentamaan etenkin omistamiseen kohdistuvaa verotusta ja joustamaan jonkin verran julkisen tasapainon määrittelyssä.
Yrittäjien verotus ilmeisesti pikemmin hivenen kevenee kuin kiristyy.
JULKISEN TALOUDEN tasapaino onkin vaikeampi kysymys. Jos Antti Rinteen hallitus syntyy, julkisen talouden tasapainon toteuttamisesta voi tulla sen keskeisin riidan aihe.
Hallitusohjelma on laskettu sen varaan, että työllisyysaste todellakin nousee 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa 60 000 työpaikkaa.
Hallitusohjelmaan kirjataan, että vuoden kuluttua ministerit käyvät läpi tarkkaan, miten työllisyys on kehittynyt ja millaisia työllistämistoimia on saatu aikaiseksi.
JOS TYÖLLISYYSKEHITYS ei ole ollut suotuisaa, hallitus sitoutuu päättämään uusista toimista.
Se on jo selvä, että hallitus lisäisi koulutusta, samoin palkkatukea sekä vaikeasti työllistyvien tukea. Omaisuuden myynnillä aloitetaan ratatöitä, jotka työllistävät.
Entä jos nämä eivät pure, mitkä olisivat lisäkeinot?
Rahalla voi aina tukea työllisyyttä, mutta kun velkaa ei voisi ottaa. Tosin ohjelmaan on tulossa elvytyskirjaus siltä varalta, jos Suomea kohtaavat erityisen suuret talousongelmat. Tällöin hallitus voi tietyissä olosuhteissa alkaa elvyttää velkarahalla.
Työttömyysturvan leikkaus saattaisi lisätä työllisyyttä, mutta sitä vasemmistopuolueet eivät halua tehdä.
JOS TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT eivät pääse yhteisymmärrykseen muista työllistämiskeinoista, Sdp:n ja vasemmistoliiton hallitus tuskin uskaltaa uhmata niitä.
Työllisyysasteen saavuttaminen ilman suotuista talouskehitystä tulee olemaan erittäin vaikeaa, vaikka hallitus ja työmarkkinajärjestöt tekisivät mitä.
Työmarkkinoilla valitetaan jo nyt, ettei työpaikkoihin ole päteviä hakijoita.
Fakta
Näin hallituksen nimittäminen etenee
Hallitusneuvottelijat päättävät sunnuntaina muun muassa siitä, mitkä puolueet saavat mitkäkin ministeriöt.
Hallitusohjelma julkaistaan maanantaina.
Tämän jälkeen puolueiden elimet päättävät, lähteekö puolue Antti Rinteen johtamaan hallitukseen.
Kauimmin vie vasemmistoliiton päätös, koska se järjestää jäsenäänestyksen.
Puolueiden päätösten jälkeen presidentti kuulee eduskunnan puhemiehenä toimivaa Antti Rinnettä ja antaa tiedon pääministeriehdokkaasta eduskunnalle.
Tämän jälkeen eduskunta äänestää pääministeristä, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksesta. Tämä tapahtuu todennäköisesti loppuviikosta.
- ValtioneuvostoSeuraa
- Antti RinneSeuraa
- HallitusSeuraa
- Juha SipiläSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- Teemu LuukkaSeuraa