sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme Hahtisaareen, veneellä edelleen Juurakon kupeeseen katiskat kokemaan.
Eipä ollut katikoissa kuin muutama ahvenensintti ja liejua+roskia täynnä. Toinen katiskoista oli siirtynyt taannoisen myrskyn jäljiltä aivan toiseen paikkaan.
Ajelimme kolmannen katiskan luo Selkäsaaren pohjoispään vesialueelle. Sama juttu>yksi ahven. 
Kiitti nyt riitti ajattelimme ja toimme katiskat rantaan. Täytyy jossakin vaiheessa puhdistaa ne kunnolla.

Emme päässeet ahvenenköriläitä savustamaan tänään.

Kannoimme käsitellylle pihaterassille pihakalusteet päätykatoksen alta. Mukava oli auringonpaisteessa hetki istuskella. Lintukonsertti oli mahtava. Kaukana käki kukkui poikkeuksellisen pitkään...

Kuinka ollakaan mökkinaapurimme Erkki ja Marita tulivat tontiltaan. He kertoivat ostaneensa meistä seuraavan tontin. Erkki on jäämässä eläkkeelle, joten siinä on hänelle/heille sopiva "puuhapalsta". 
Kävimme katselemassa rajapaaluja. Samalla kerroin, että minulla on ollut ajatuksena myös ostaa kyseinen tontti lähinnä puuhuoltoa ajatellen. Vanha sanonta "nopeat syövät hitaat" toimi tässä tapauksessa realiajassa. Onnittelin hyvästä hankinnasta.
No - edellä mainitun tontin vieressä on muun muassa mielenkiintoinen tontti ja takana useitakin. Kulku-urilta löytyy ihan luvan myötä kaadettavaa polttopuuta...

Erkki ja Marita sanoivat lähtevänsä pirunpellolla/kivirakalla olevaa muistomerkkiä katsomaan.

Me siistimme itään suuntautuvan ns. sinisen terassin. Kesällä 2011 painekyllästetyistä uritetuista laudoista tehty lattia käsiteltiin - siniseksi. Portaat käsitellään kukaties seuraavalla kerralla punaiseksi.

Kahvittelu jälkeen päätimme lähteä saaresta, koska tuulikin tuntui yltyvän.

Tähän kohtaan ajattelin ensin käyttää aluksi kaiken tuntemani kiroiluarsenaalini. 
Miksi? 
Siksi, että tietyillä tuulella matalasta poukamasta on vaikea lähteä veneellä liikkeelle.

Aikanaan kun ostimme mökkitontin Selkäsaaresta, tiedustelimme silloiselta kaupungingeodeetilta väylän ruoppaamista ja laiturin rakentamista, koska kaavapiirustuksissa on selkeästi merkitty alue ja merkintä Pohjoislaiturista. 
Kyseinen vesialue on aikanaan ostettu ilmeisesti Metsähallitukselta em. tarkoitukseen. Saimme vastauksen, että sellainen ei toteudu ainakaan kymmeneen vuoteen, silloin elettiin muistaakseni vuotta 2011.
Hankimme luvat ja ruoppautimme omalla kustannuksella neljä vuotta sitten kymmeniä metriä väylää, mutta se alkaa olla "mulinut"...

Nykyinen kaupungingeodeetti on antanut ymmärtää, että em. tarkoitukseen ei ole rahaa. Toisaalta hän on todennut, että mahdollinen väylä ja laituri tulisi talvisen latu-uran tuntumaan.
Itse olen käynyt aika aktiivisesti kalastamassa em. alueella ja todennut uppotukkiongelman.
En suunnittelisi em. alueelle väylän ja laiturin rakentamista, se tietää ongelmia, suuria ongelmia ajan myötä...

Niin - mikäli Selkäsaarta on tavoitteena matkailullisesti edelleen kehittää, saaren pohjoispäätyyn on mielestäni Kemin kaupungin ja/tai Kemin Matkailun taholta rakennettava asiallinen väylä ja laituri mahdollisimman nopeasti.












  




lauantai 1. kesäkuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Kertakaikkiaan mukava ja mielenkiintoinen kesäkuun ensimmäinen päivä! 

Ensinnäkin Onnea kaikille opiskelunsa päättäneille ja jatko-opintoihin lähteville.

Vaimoni kävi Hepolan koululla aamulla. Veera sai erinomaisen päättötodistuksen ja tuli palkituksi useilla stipendeillä - hieno juttu. Lukio odottaa syksyllä.

Lähdimme iltapäivällä sisareni tyttären Leenan tytön - Oonan - lakkiaisiin Kemin Meriklubille.

Vastaanottajina olivat Oona, Leena, Oskari ja Jukka Vaaramaa, Leenan miesystävä. Jukka on minulle erittäin tuttu henkilö 1980-90-luvun vaihteesta jääkiekkokuvioista.

Jukka lateli alkajaisiksi mukavat sanat:" Aki, sinä ostit minut!" Totta, olin Kemin Lämärit ry:n puheenjohtaja siihen maailman aikaan ja ajatus oli vahvistaa edustusjoukkuetta rakkaan kilpailijaseuran, Tenhon huippupelaajilla. Jukka oli yksi heistä, kovanluokan puolustaja...

Tavoitteena oli pistää edustustasolla jääkiekko Kemissä yhden ja saman seuran alle. Se ei silloin onnistunut.

Niin ja nyt sitten takaisin itse pääaiheeseen eli Oonan lakkiaisjuhlaan. Oli mukavahenkinen ja lämmin tilaisuus, jossa tapasimme monia tuttuja. 
Tukholmasta lakkiaisiin olivat saapuneet Leenan sisar Leila ja hänen aviomiehensä Krister.  Oli mukava tavata myös Leilan lapset Akseli ja Elina.

Vapaamuotoisen yhdessäolon lisäksi ohjelmaan sisältyi musiikkiesitys ja erittäin lämminhenkinen puhe, jonka Jukka kohdisti Oonalle, entiselle oppilaalleen. Puheessa oli aistittavissa nuoren henkilön kasvun elementit.

Lähtiessämme vilkaisimme Oonan todistukset, hyvin oli hommansa hoitanut...

perjantai 31. toukokuuta 2019

HS-analyysi: Suomeen on syntymässä vasemmistolaisin hallitus vuosiin...

Hmmmmm - niinpä - kyllä kai tämänkin kanssa voi elää. Ainakin poliittiset, vasemmistojohtoisen ay-liikkeen masinoimat vauhdituslakot todennäköisesti ovat seuraavan neljän vuoden aikana marginaaliset.
Kyllä Antilla on nyt hymy herkässä... 
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka

HS-analyysi: Suomeen on syntymässä vasemmistolaisin hallitus vuosiin

Hallitusohjelma lepää sen varassa, että työllisyysaste todellakin nousee 75 prosenttiin. Se on kaikkea muuta kuin varma asia.

Tilaajille
HALLITUSNEUVOTTELUJEN vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinneilmoitti perjantaina, että hallitusohjelma on tarkistusta vaille valmis.

Ministereiden määrästä ja nimistä neuvotellaan viikonloppuna, mutta vielä on yksityiskohtiakin auki. Hallitusohjelma aiotaan kuitenkin julkaista maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Antti Rinteestä on siis tulossa Suomen seuraava pääministeri. Uudessa hallituksessa olisivat Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.

Ihan päivänselvää tämä ei kuitenkaan ole.

HALLITUSOHJELMAN valmistumisen jälkeenkin tarvitaan vielä puolueiden päättävien elinten hyväksyntä.

Viikonlopusta lähtien eduskuntaryhmät ja puoluevaltuustot pohtivat, onko hallitusohjelma sellainen, jonka kanssa voi elää seuraavat neljä vuotta. Kaikki tulevat todennäköisesti hyväksymään ohjelman.

Samalla käydään vääntöä siitä, mikä puolue saa johdettavakseen minkäkin ministeriön.

Vasemmistoliitto järjestää hallitukseen osallistumisesta jopa jäsenäänestyksen 11 000 henkiselle jäsenistölleen. Se voi viedä keskiviikkoon saakka.

Vasemmistoliiton jäsenkunta tuskin äänestää vastaan, jos puheenjohtaja Li Andersson suosittelee hallitukseen menoa. Vastustaminen olisi samalla epäluottamuslause suositulle Anderssonille.

MYÖS VASEMMISTOLIITTO saa ohjelman, jossa toteutuvat tavalla tai toisella kaikki sen kynnyskysymykset. Kysymysmerkki on vielä hallituksen ilmastopolitiikka, josta ei ole paljon tietoja tihkunut.

Joka tapauksessa näin vasemmistolaista hallitusta tai ohjelmaa ei ole aikoihin ollut tarjolla. Hallitus vahvistaa valtion tukitoimia ja lisää tulonsiirtoja.

Hallitusneuvotteluissa on jo sovittu, että pysyviin menoihin tulee lisää rahaa 1,2 miljardia euroa. Se on iso ero Juha Sipilän (kesk) hallitukseen, joka ilmoitti kautensa alussa neljän miljardin euron leikkauksista.

Rinteen hallitus parantaisi matalapalkkaisimpien eläkeläisten ja muutenkin köyhien asemaa eikä jatka indeksileikkauksia, jotka iskevät kovimmin köyhiin. Aktiivimalli tullaan perumaan.

HOIVATYÖ, KOULUTUS ja tutkimus saavat lisää rahaa, mutta eivät niin suuria summia kuin moni on odottanut. Ikäihmisten hoitajamitoitus nostetaan 0,7 hoitajaan.

Vihreät ovat vaatineet koulutusmiljardia, mutta suoraa pysyvää rahaa koulutukseen on tulossa HS:n tietojen mukaan noin 240 miljoonaa euroa.

Luovasti ilmaistuna koulutusmiljardi toteutuu, koska koulutus saa yhteensä lähes miljardi euroa neljän vuoden aikana.

Sen lisäksi valtion omaisuutta myymällä koulutukseen ja tutkimukseen on tulossa satoja miljoonia euroja.

MYÖS ILMASTOMUUTOKSEN torjunta tulee näkymään monessa kohdin, mutta vielä ei ole selvää, löytyykö ohjelmasta mitään radikaalia.

Sosiaali- ja terveyshuollon remontti (sote) ja maakuntahallinto toteutuvat– tai sanotaan niin, että ehkä toteutuvat, koska kyse on sotesta.

Maakuntahallintoa selvitetään työryhmässä. Kun hallitusohjelma julkaistaan, ohjelman jatkovalmistelu siirtyykin monilta kohdin työryhmiin.

VASEMMISTOLAISTA on myös se, että Rinteen hallitus palauttaisi oikein kunnolla hallituksen, palkansaajien ja työnantajien välisen kolmikantaisen valmistelutyön.

Ay-taustaisen Rinteen asenne kolmikantatyöhön on ymmärrettävästi aivan eri kuin suoraviivaisempaan toimintaan yritysjohtajana tottuneella Sipilällä.

Sipilän hallitus lähti siitä, että hallitus leikkaa menoja yli miljardilla eurolla, jos työmarkkinajärjestöt eivät paranna Suomen kilpailukykyä pidentämällä työaikaa ja heikentämällä työntekijöiden etuja.

Rinteen hallitus pyytäisi työmarkkinajärjestöjä ystävälliseen sävyyn, että niiden pitäisi löytää yhdessä hallituksen kanssa keinot, jotta työllisyysaste parantuisi 30 000 henkilöllä.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT inhoavat kaikkea, mikä vähänkään heikentää saavutettuja etuja tai edes jollakin tavalla nakertaa ay-liikkeen valtaa.

Liitot tosin myös tietävät, että seuraava hallitus voi olla puhdas porvarihallitus, joka ei enää paljon kysele, muutetaanko työelämän sääntöjä sellaisiksi, jotka ovat omiaan kohentamaan työllisyysastetta.

Moni ay-liikkeessä ajattelee, että parempi nyt harjoitella sanomaan kyllä eikä aina ei, kun vielä itse voi vaikuttaa lopputulokseen. Lakoilla voi aina aikansa uhmata hallitusta, mutta lopulta ay-liikkeenkin valta perustuu siihen, että se saa aikaan sopimuksia.

HALLITUSNEUVOTTELUIHIN lähteminen oli vaikeinta keskustalle, mutta sen asema neuvotteluissa on ollut erittäin hyvä, koska kaikki puolueet ovat tiedostaneet, etteivät vasemmistopuolueet saa kokoon näin vasemmistolaista hallitusta ilman keskustaa.

Keskusta on saanut läpi erityisesti kaksi ydinvaatimustaan: yrittäjien verotus ei saa kiristyä ja julkinen talouden pitää olla tasapainossa vuonna 2023.

Muut olisivat olleet valmiita tiukentamaan etenkin omistamiseen kohdistuvaa verotusta ja joustamaan jonkin verran julkisen tasapainon määrittelyssä.

Yrittäjien verotus ilmeisesti pikemmin hivenen kevenee kuin kiristyy.

JULKISEN TALOUDEN tasapaino onkin vaikeampi kysymys. Jos Antti Rinteen hallitus syntyy, julkisen talouden tasapainon toteuttamisesta voi tulla sen keskeisin riidan aihe.

Hallitusohjelma on laskettu sen varaan, että työllisyysaste todellakin nousee 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa 60 000 työpaikkaa.

Hallitusohjelmaan kirjataan, että vuoden kuluttua ministerit käyvät läpi tarkkaan, miten työllisyys on kehittynyt ja millaisia työllistämistoimia on saatu aikaiseksi.

JOS TYÖLLISYYSKEHITYS ei ole ollut suotuisaa, hallitus sitoutuu päättämään uusista toimista.

Se on jo selvä, että hallitus lisäisi koulutusta, samoin palkkatukea sekä vaikeasti työllistyvien tukea. Omaisuuden myynnillä aloitetaan ratatöitä, jotka työllistävät.

Entä jos nämä eivät pure, mitkä olisivat lisäkeinot?

Rahalla voi aina tukea työllisyyttä, mutta kun velkaa ei voisi ottaa. Tosin ohjelmaan on tulossa elvytyskirjaus siltä varalta, jos Suomea kohtaavat erityisen suuret talousongelmat. Tällöin hallitus voi tietyissä olosuhteissa alkaa elvyttää velkarahalla.

Työttömyysturvan leikkaus saattaisi lisätä työllisyyttä, mutta sitä vasemmistopuolueet eivät halua tehdä.

JOS TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT eivät pääse yhteisymmärrykseen muista työllistämiskeinoista, Sdp:n ja vasemmistoliiton hallitus tuskin uskaltaa uhmata niitä.

Työllisyysasteen saavuttaminen ilman suotuista talouskehitystä tulee olemaan erittäin vaikeaa, vaikka hallitus ja työmarkkinajärjestöt tekisivät mitä.

Työmarkkinoilla valitetaan jo nyt, ettei työpaikkoihin ole päteviä hakijoita.

Fakta

Näin hallituksen nimittäminen etenee


 Hallitusneuvottelijat päättävät sunnuntaina muun muassa siitä, mitkä puolueet saavat mitkäkin ministeriöt. 

 Hallitusohjelma julkaistaan maanantaina. 

 Tämän jälkeen puolueiden elimet päättävät, lähteekö puolue Antti Rinteen johtamaan hallitukseen. 

 Kauimmin vie vasemmistoliiton päätös, koska se järjestää jäsenäänestyksen. 

 Puolueiden päätösten jälkeen presidentti kuulee eduskunnan puhemiehenä toimivaa Antti Rinnettä ja antaa tiedon pääministeriehdokkaasta eduskunnalle. 

 Tämän jälkeen eduskunta äänestää pääministeristä, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksesta. Tämä tapahtuu todennäköisesti loppuviikosta. 

Alkukesä on upeaa aikaa - Suomessa...


Kyllä! Juuri näillä hetkillä Suomen neljä vuodenaikaa osoittaa jälleen erinomaisuutensa. Kevät on täällä pohjoisessakin kääntymässä kesäksi.

Tosin tänään perjantaina 31.05.2019 on poikkeuksellinen säätila. Kova tuuli, joka nostaa armottomasti vdenpintaa.

Fotosynteesi on jyrähtänyt käyntiin ja luonto alkaa vihertää. Tämä on sitä - Jo joutui armas aika - nostalgiaa. 

Mitä tänään tähän asti...

Onpahan ollut aamu! Perinteisten aamutoimien jälkeen menin rapsimaan orapihlaja-aidasta myyräntuho-oksat pois. Yllättävää, että moniin jyrsittyihinkin näytti ilmaantuneen silmuja - hyvä niin. Seurataan tilannetta.

Edellistä touhutessani kävi mielessä Paavonkarissa pressun alla oleva oleva projektiveneemme. Sitä oli pakko lähteä katsomaan, oli tunne, että hyvinkin laitettu iso pressu on kuoriutunut veneen päältä.

Vanhaa Ouluntietä ajellessani tunsi kesäautoon tuulen voiman, sai pitää ratista kiinni ihan tosissaan. Korkeassa avolava-autossa on tuulipintaa aika lailla.

Paavonkariin saapuessani näin jo kaukaa, että pressu oli pois veneen päältä, se oli siististi veneen sivulla. En edes yrittänyt sitä takaisin. Pistin molemmista päistä sitä vielä varmuuden vuoksi vähän naruilla kiinni.

Kävi mielessä taannoinen kirjoitukseni, että projektiveneestämme kiinnostunut voi kurkata pressun alle, kunhan pistää pressun paikoilleen. 

Nyt koko komeus on vähän aikaa näkösällä. Jos olet asiasta kiinnostunut käväisehän katsomassa...

Enpä ole koskaan ollut Paavonkarissa näin kovalla myrskyllä. Oli mielenkiintoista todeta sekin ilmiö, että merivesi puski "vastavirtaa" Kattilalahteen.

Uteliaisuuttani kiersin vielä lenkin Rytikarissa todeten alueen rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden.

Ajelin kotiin Haukkariin moottoritien kautta - kyllä vesi on nyt korkealla. Alustavasti on ollut ajatus käydä kokemassa Juurakon läheisyyteen jätetyt kaksi katistaa. Voi olla, että tänään se ei ole mahdollista...

torstai 30. toukokuuta 2019

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että miten henkilökohtaisesti olen toiminut täällä Facebook-maailmassa.
Olen taannoin tuonut esiin sen, että en ole päässyt oikein kiinni tähän maailmaan, olen sitä mieltä edelleen. Tekisin itselleni oikein, että poistuisin täältä kokonaan.
Tämä on minun arvomaailmaani peilattuna aivan liian pinnallinen, jossa väliin joudun pakostakin lukemaan/aistimaan äärimmäistä typeryyttä...
Nuo mainokset ovat pääsääntöisesti ärsyttäviä.
Toki onhan täällä vastapainoksi myös upeita kannanottoja ja erinomaisia lainauksia, artikkelita.

Minulla on tällä hetkellä yli 400 kaveria ja useita kaveripyyntöjä vetämässä. Olen kaksi kertaa "romahduttanut" kaverimääräni em. tason lukemista pariin kymmeneen. Miksi? Siksi, että olen halunnut uusia kaveripiirini ja sitä kautta kukaties itsekin hiukan uusiutua.
Eräs entinen kaverini kysyy minulta, miksi olen poistanut hänet kaverilistaltani.
En lähde hänelle selittäämään/selittelemään toimintaani.

Mutta yleisellä tasolla totean, että minäkään en ole kone, olen ajatteleva, tunteva, voimakkaasti ja herkästi aistiva ihminen, joka tekee usein erittäin nopeita ratkaisuja silloin, kun asiat eivät mene minun mielestäni oikein.
Erityisen herkkä olen sellaisista muiden tekemistä ratkaisuista, jotka loukkaavat minun syviä tuntojani. Niitä en kerta kaikkiaan voi hyväksyä.
Olen kirjoittanut useastikin, että kirjoitan aivan liian kiltististi ja että minulla on omasta mielestäni niin sanotut lehmän hermot - mitä se loppujen lopuksi sitten onkaan.
Vältän tässä foorumissa rankkoja tekstejä. Sanon face to face suoraan, mikäli siihen on tarvetta...

Mitä tänään tähän asti...

Nukuimme poikkeuksellisen myöhään tänä aamuna. Miksi? Kukaties siksi, että eilinen päivä oli ainakin itselleni henkisesti raskas. Myynnissä olevan rivitalohuoneiston myyntikuviot ovat alkaneet olla aivan liikaa mielen päällä...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloitimme päärakennuksessamme eräänlaisen pienjärjestelyn. Poistimme silmistämme tiettyjä huonekaluja ja laitteita. Siirsimme tilalle mm. avioliittomme alkuaikoina hankkimiamme kalusteita - Muurame-kalusteita, jotka ovat aina niin ajattomia.

Itse aloin siistiä myös työhuoneeni lehtipinoja, jotka melkein olivat kaatumassa työpöydältä lattialle.
Kävin läpi noin puolen vuoden ajalta Tekniikka&Talous-lehtiä ottaen talteen niistä keskiaukeaman Supergraafi-aineistot. Ajatukseni on ollut "jossakin vaiheessa" käydä ne ajatuksen kanssa läpi. 
Kävin läpi myös aika kasan Insinööri-lehtiä ja joitakin muita. Jostain syystä olin kerännyt nippuun myös joitakin mainoksiksi luokiteltavia aineistoja...

Pari roskapussillista lehtiä lähtee paperinkeräykseen.

Tekniikka&Talous-lehtiä selaillessani pohdiskelin, jokohan tuostakin pitäisi ymmärtää paperiversiona vähitellen luopua. 
Lehden sisältö on pääosin erinomaista. Tosin viime aikoina on alkanut tuntua, että lehden artikkelit eivät oikein läheskään aina "kolahda" minussa... 

keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Sovin eilen kalakaverini kanssa, että lähdemme kokemaan katiskat aamutuimaan. 

Perinteisten aamutoimien jälkeen hain hänet kesäautollamme kyytiin ja ajelimme Hahtisaareen. Sen verran oli kova sadekuuro, että odottelimme autossa kymmenisen minuuttia eli pitelimme sadetta...

Ajo Lehmikiven kupeeseen ja katiskat ylös. Perinteisesti "Wekessä", superkatiskassa on ollut kalaa - nyt ei juuri mitään.
Toisessa eli viime kesänä ostetussa katiskassa ei niin ikään ollut kuin muutama pikku sintti.

Sen sijaan Kojukallion kupeessa olleessa "Rambo"-katiskassa oli neljä kohtuullisen kokoista ahventa. Ne otettiin talteen ja loput päästettiin mereen takaisin kasvamaan.

Päätimme viedä Weken ja Rambon Juurakon kupeeseen eli väylän varteen/rannan puolelle. Menomatkalla jätimme uuden katiskan Selkäsaaren pohjoispäätyyn.

Ajelimme tutuille paikoille ja jätimme katiskat pyytämään. Juurakon rannan tuntumassa oli yksinäinen joutsen.
Tuuli oli soipvasti Kraaselin sillan suunnalta, joten annoimme veneen "ajelehtia" kaupunkiin päin.
Päätin heittää yhden jigiongen veteen. Pikkusaaren kohdalla siihen iski ihan hyvänkokoinen ahven - hyvä niin.

Ajelimme myötätuulessa Hahtisaareen ja ihailimme mereltä nykyistä Lumilinna-aluetta > uusia rakennuksia...

Kalakaverilleni järjestyi pikkuateria.