lauantai 11. marraskuuta 2017

Jätkäsaaren homehtuneet Wood City -puukerrostalot ovat Stora Enson osin rahoittama tutkimuskohde...

"Voi järjen valo!" sanoisi kanssani entinen opettajani. Rakentaa Suomessa ilman suojausta. Todennäköisesti lähes kaikki Suomen home-ongelmat rakentamisessa aiheutuvat rakennusaikaisista rakenteiden kastumisista ja/tai suunnittelu-/rakentamisvirheistä mm. "räystäättömistä" taloista...
Alla oleva artikkelin informaatio tuhoaa osittain hyvin alkanutta puurakentamisbuumia - valitettavasti.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Koti

Jätkäsaaren homehtuneet Wood City -puukerrostalot ovat Stora Enson osin rahoittama tutkimuskohde

Wood Cityn homeongelmat olivat selvillä jo viime kesänä. Ratkaisuksi syvällä rakenteissa oleviin mikrobivauroihin esitettiin vetyperoksidin eli desinfiointiaineen suihkuttamista vaurioituneille alueille. Asiantuntijoiden mielestä homehtuneiden alueiden desinfiointi ei ole järkevää.





Wood Cityn rakenteilla olevat puukerrostalot Helsingin Jätkäsaaressa.
HS kertoi torstaina, että Helsingin Jätkäsaareen rakentuvassa Wood City -korttelissa on ilmennyt mikrobivaurioita. Tällä hetkellä rakennettavien kahdeksankerroksisten asuinkerrostalojen liitosalueilta on löytynyt hometta. Kerrostaloihin rakennetaan 98 vuokrakotia. 

Rakennuttaja SRV ja alihankkija Sweco ovat myöntäneet homeongelmat. 

WOOD CITYN homeongelmien perimmäinen syy kiteytyy asiaan, josta HS on viime päivinä uutisoinut tiuhaan: työmaiden sääsuojaukseen. Wood Cityn työmaalla ei käytetä sääsuojaa. 

Wood Cityn oman verkkosivun mukaan sääsuojaa ei tarvita, sillä ”[uuden] turvallisen ja nopean rakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunko voidaan asentaa ilman sääsuojausta”. 

Wood City on tutkimuskohde, jonka avulla on haluttu selvittää, miten kosteudenhallintaprosessi toimii Suomen oloissa ilman koko talon peittävää sääsuojaa. Puuelementtien toimittaja Stora Enso ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet tutkimusta. 

Tuloksena Tampereen teknillisellä yliopistolla on valmistunut yksi Wood Cityn kosteudenhallintaprosessiin liittyvä diplomityö, ja toinen työ on tarkastuksessa. 

HS kertoi diplomitöistä torstaina. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että Stora Enso on mukana rahoittamassa tutkimuksia. Stora Ensoa tutkimuksessa kiinnosti viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan siinä kosteuden mittaamiseen testattu anturitekniikka ja uudentyyppisten elementtien kosteudenkesto. 

Sääsuojat sinänsä eivät Storan Enson mukaan olleet kiinnostuksen kohteella, sillä yhtiöllä on ulkomailta runsaasti kokemusta massiivipuurakentamisen projekteista ilman koko talon peittävää huppua. 

Tutkimusten tuloksia esiteltiin toissa viikolla Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa. Ne voisi kiteyttää näin: Wood Cityn kosteudenhallintaprosessi ei mennyt suunnitellusti, ja Suomen oloissa ottaa melkoisen riskin, jos lähtee rakentamaan puukerrostaloa ilman sääsuojaa. 

Hometta on esimerkiksi puukerrostalojen yläosissa. 

WOOD CITYN mikrobi­vaurioista kysyttiin neuvoa myös rakennus­terveyden asian­tuntijalta Juhani Piriseltä, joka on alan johtavia asiantuntijoita. 

Hän vastaa Finnish Consulting Groupissa (FCG) rakennus­terveydestä ja sisäilmasta ja työskenteli pitkään ympäristö­ministeriössä kosteus- ja hometalkoiden vetäjänä. Pirinen on toiminut vuosia myös Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkönä. 

Mikrobivaurioita oli syntynyt Wood Cityssä syvälle rakenteisiin puuelementtiliitosten sauma-alueille, joita ei pystynyt puhdistamaan mekaanisesti eli esimerkiksi hiomaan pois. 

”Niille alueille ei pääse, ellei pura koko taloa. Minua pyydettiin arvioimaan liitosalueiden puhdistamiseen liittyvää suunnitelmaa”, Pirinen sanoo. 

SUUNNITELMAN mukaan puuelementtien saumoihin tuli suihkuttaa paineella vetyperoksidia. Se toimii desinfiointiaineena, joka tuhoaa mikrobikasvustoa. Pirisen mukaan suunnitelma oli hänestä paras vaihtoehto, jos rakenteita ei pureta tai pystytä purkamaan. 

”Sen sijaan jos rakenteisiin pääsee käsiksi, mekaaninen puhdistus on aina paras vaihtoehto. Mielellään niin, että tehdään se eikä laiteta desinfiointiainetta ollenkaan. Koska jos desinfiointiaine tehoaa homeitiöön, kyllä se vaikuttaa myös ihmisen limakalvoihin. Eli aina on varmistettava, ettei desinfiointiainetta jää rakennuksen sisäilmaan.” 

Toisin kuin monista muista desinfiointiaineista, vetyperoksidista ei pitäisi kuitenkaan laboratoriokokeiden perusteella jäädä jäämiä rakenteisiin. 

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha kommentoi HS:lle torstaina, että Wood Cityn puukerrostalojen elementtien liitoksista löytynyttä hometta on pyritty poistamaan desinfiointiaineella. Pirisen ohjetta on siis noudatettu. 

”Minulle jäi kyllä vaikutelma, että vetyperoksidipuhdistus on pyritty tekemään niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista”, Pirinen sanoo. 

KUTEN Pirinen myös muut sisäilman ja mikrobiologian asiantuntijat korostavat, että mikrobikasvuston desinfioinnin ei tulisi olla ensimmäinen ratkaisu homeongelmiin. 

”Ei kuulosta hyvältä. Käytännössä desinfiointiainetta ei pitäisi laittaa suoraan mikrobikasvuston päälle, vaan mikrobikasvusto pitäisi ensin poistaa. Puurakentaminen on hyvin haastavaa kosteina talvina ja syksyinä, koska silloin puumateriaalit homehtuvat helpommin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Anne Hyvärinen

”Jos desinfiointiainetta käyttää suoraan vaurioituneeseen rakenteeseen, se voi aiheuttaa sen, että mikrobit tuottavat enemmän mikrobitoksiineja.” 

Mikrobitoksiinit ovat homesienten aineenvaihdunnan tuottamia myrkyllisiä aineita. 

”Kun rakennuksia kaivelee auki, siellä on välillä ihan karmeita asioita.”
Sisäilmatalo Kärki oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Kärki on samaa mieltä siitä, että desinfiointia tulisi välttää. 

”Mekaaniset menetelmät, esimerkiksi vaurioituneiden alueiden hiominen pois, toimisivat paremmin. Desinfiointiaineesta voi jäädä liitoksiin jäämiä, ja toisaalta sen käytön seurauksena liitoksiin voi muodostua aiempaa pahempi mikrobikanta.” 

SUOMALAISTEN rakennusten homeongelmista ja etenkin homeen ihmisille aiheuttamista oireista on käyty keskustelua pitkään. 

Viime aikoina esiin on nostettu niin sanottu nosebo-ilmiö, jonka mukaan erilaisilla vaaroilla kuten homeella pelottelu voi todella saada ihmisissä aikaan oireita, joilla ei kuitenkaan ole mitään fysiologista yhteyttä oireiden väitettyyn aiheuttajaan. 

Rakennusterveyden asiantuntija Juhani Pirinen suhtautuu noseboon hyvin kriittisesti. 

”Voin sanoa, että olen aiheesta täysin eri mieltä. Olen tehnyt rakennusten kuntotutkimusta 30 vuotta, eikä paikalla ole koskaan ollut yhtään lääkäriä katsomassa niitä mätiä rakenteita, joita seinien takaa paljastuu. Kun rakennuksia kaivelee auki, siellä on välillä ihan karmeita asioita.” 

Pirinen huomauttaa, että sisäilmaongelmien tutkiminen kestää usein jopa kymmenen vuotta. Tuona aikana ihminen ehtii herkistyä, oireilla ja hermostua moneen kertaan. 

”En sano, ettei ylireagointiakin olisi. Varmasti on. Mutta kyllä minä aidosti ihmettelen, mitä on oikeasti tutkittu, kun todetaan, ettei mikrobien ja oireiden välillä ole yhteyttä. Haastan lääkärikunnan tekemään oikeita tutkimuksia aiheesta ja saapumaan paikalle, kun talojen kuntotutkimuksia tehdään.” 

PIRINEN epäilee, että tilanteen taustalla ovat ainakin osittain lääkeyhtiöt. Ne eivät halua rahoittaa tutkimusta, johon ei liity mahdollisuutta uusien lääkkeiden kehittämiseen. 

”Talon sisäilmaongelma hoituu nimittäin niin, että talo laitetaan kuntoon. Siihen ei auta lääke. Olen nähnyt monta kertaa, kuinka ihmisen oireet katoavat, kun rakennus korjataan.” 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Mahdollisuudet vaiukuttaa kuntapolitiikassa osa 79...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Yritän poimia sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista sellaisia asiakokonaisuuksia/päätöksiä, joilla kukaties on laajempaa merkitystä ja jotka aikaansaavat tekstin lukijassa lisäkiinnostuksen tarpeen. Muistutan, että em. pöytäkirjat ovat hyväksyttyjä ja siten julkisia asiakirjoja.

Aineistoja läpi käydessäni huomaan, että monet asiat ovat painuneet unohduksiin, mutta kyllä niistä pääosa kuitenkin palautuu kokouksen päätöksiin liittyviä taustamateriaaleja - osittain laajojakin = monisivuisia - lueskellessani.
______________________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toinen kokous 2/2006 16.02.2006 klo 15.00-18.15 pidettiin Kemin seurakuntakeskuksessa.

Tutuksi tulleen osallistujaporukan lisäksi paikalla oli myös ensimmäistä kertaa Kemin uusi kaupunginjohtaja Ossi Repo.

Luonnollisesti paikalla oli Kemin seurakunnan edustajia: diagoni Teija Jestilä, talouspäällikkö Lauri Aaltonen ja perhetyöntekijä Pirjo-Minna Lääkkö, jotka esittelivät kokouksen alussa Kemin seurakunnan toimintaa.
Lisäksi talouspäällikkö Anne Saloniemi ja Ilkka Kurjenniemi, jotka esittelivät Perheasiain neuvottelukunnan toimintaa.
________________________________________________________________________

Nyt on aivan pakko vetää henkeä vanhoista sosiaali- ja terveyslautakunnan tapahtumista.

Miksi?

Siksi, että Kemin kaupunginvaltuuston listalla maanantaina 13.11.2017 on mm. kohta 178 Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteisyrityksen perustaminen.

Tekstisarjani nimi on Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa.

Tuskinpa kemiläinen kunnanvaltuutettu pääsee juuri tärkeämpää asiaa päättämään kuin lähestyvässä valtuustokokouksessa.

Itselläni asiaan on selkeä kanta - ollut alusta alkaen - sen olen tuonut esiin monissa kommenteissani.

Kyllä jossakin vaiheessa kemiläisten ja Meri-Lapin kuntien päättäjien on pistettävä stoppi Rovaniemi-keskeiseen vallan rohmuamiseen. Sen aika on juuri nyt...

Nyt ei ole aika populistiseen, ideologiseen kevytirrotteluun ja irtopisteiden epämääräiseen keräämiseen.  
_______________________________________________________________________

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ruotsin Haaparannalla tänään...

Kävin vaimoni kanssa tänään Ruotsin Haaparannalla pitkästä aikaa. Edellinen käyntimme oli perjantaina 01.09.2017.

Ajelimme Kemistä rauhallisesti kuivaa moottoritietä pitkin perinteiselle miniostosmatkallemme. Ajaa olisi saanut 100 km/h, mutta me köröttelimme menomatkalla noin 80 km/h ja paluumatkalla noin 100 km/h.

Miksi niin hiljaa menomatkalla? No meillä ei ollut kiirettä ja säästyihän siinä samalla litra pari bensiiniä varsinkin kun alla rapisevat jo nastarenkaat..


Rajanseutu muuttunee lähivuosina, sillä lehtitietojen mukaan todella suuria rakentamishankkeita on suunnitteilla. Ainakin alustavat suunnitelmat olivat aikamoiset – hulppeaa tornihotellia ja konferenssikeskusta myöten.

Kyllä - rajanpinnassa ovat maanrakennustyöt/pohjatyöt alkaneet mutta siinäpä tuo näyttää jämähtäneen paikoilleen ja kaiken lisäksi Haaparannan vanha tullirakennus on purettu ja tontti tasoitettu - todella murheellinen maisema…


ICA-MAX, Rusta, Systembolaget ja IKEA - tuttua ja turvallista.

Miniostosmatkaamme kuului siis lähes pakollinen IKEA-kierros. Itse tosin jätin tälläkin kerralla kierroksen väliin, jäin istuskelemaan sisäänkäynnin uusille, moderneille istuimille/sohville.

Välkommen, vad kul att se dig > Tervetuloa, onpa kiva nähdä sinua! Kyseinen teksti oli sohvaryhmän viereisellä seinustalla.

Sitä tavatessani kävi mielessä, että olisihan tuo teksti voinut olla "kolmannella kotimaisella" sekä tulevaisuutta ajatellen kiinankielelläkin ja ei kai tuo venäjänkielikään pahitteeksi olisi...

Aulan sivuun oli rakenettu uutta: Vi bygger här en ny inspirerande yta, niin kuin edellisellä kerralla sanottiin.

Seurailin noin tunnin rauhallista ostajavirtaa. Ihmisvirtaa katsellessani pohdiskelin mielessäni, mahdanko tavata tällä kerralla yhtään tuttua IKEA-kävijää. Tällä kerralla ei ensimmäistäkään.

Ajelimme takaisin Kemiin todeten, että kromimalmirekkoja tuli tasaisin väliajoin vastaamme. Toivottavasti "rekkarallia" jatkuu pitkään. Tosin moottoritien vieressä on Suomen valtion rakentama rautatiekin käyttämättömänä.

Vaikka ajelimme noin 100 km/h todellista nopeutta, kaikki ajoivat meidän ohitsemme. Auton nopeusmittarin olen tarkistanut NOKIA-puhelimen navigaattorin kanssa. Muistaakseni tämän auton mittarin näyttäessä noin 107 km/h todellinen nopeus on noin 100 km/h. 

Muilla näytti oleva kiire. Sekä ilman lämpötila että tien lämpötila oli + 3 astetta Celsiusta.

Mukava "ulkomaanmatka" taas kerran ja suhteellisen edullinen.






Palkkaerot jatkavat kasvuaan – ikiaikainen periaate on nyt murenemassa...

Hmmmmm - vai niin - toivottavasti ei heitetä asiaan liittyvänä vielä kirvestä kaivoon...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Kolumni

Palkkaerot jatkavat kasvuaan – ikiaikainen periaate on nyt murenemassa

SAK:n ikiaikainen tavoite on ollut ”sama palkka samasta työstä”. Periaate on nyt auttamatta murenemassa.


TEOLLISUU­DESSA on saatu aikaan niin sanottu yleinen palkkalinja. Pään avasivat työnantajien Teknologia­teollisuus ja työn­tekijöitä edustava Teollisuusliitto, entinen Metalliliitto. 

Työnantajien Kemianteollisuus ja työntekijäpuolen Teollisuusalojen ammattiliitto Team tulivat seuraavana yönä ­perässä, toimihenkilöt hieman myö­hemmin. 

Elintarviketeollisuudessa sekä auto- ja kuljetusalalla on jo aiemmin solmittu monivuotiset sopimukset, joissa tulevien vuosien palkat on sidottu teollisuuden yleiseen linjaan. 

Yhteensä yli 300  000 palkansaajan korotukset on siis sovittu kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. 

Teollisuudessa kaksivuotisen sopimuksen palkankorotukset ovat keskimäärin 3,2 prosenttia. Paino on sanalla keskimäärin. 

TEOLLISUUDEN jälkeen on talven aikana yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin sopimusten vuoro. Niillä aloilla saattaa teollisuuden päänavaus hivenen myös pelottaa: miten saada teollisuuden korotukset oman alan työntekijöille? 

Palvelualoilla ja julkisella sektorilla ei olisi teollisuuden saamiin palkankorotuksiin työnantajien mielestä varaakaan, sillä ne ovat työvoimavaltaisia aloja, toisin kuin pääoma- ja raaka-ainevaltainen teollisuus. 

Julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelualoilla onkin täysi työ pysyä teollisuu­den palkkatahdissa, ettei kuilu repeä liian suureksi. 

MUTTA palkkaerot kasvavat myös saman alan sisällä. Teknologiateollisuuden sopimus antaa itse asiassa rutkasti työpaikkakohtaista pelivaraa: joku voi saada kahdessa vuodessa viiden prosentin korotuksen palkkaansa, kun toinen lähes samoja hommia tekevä joutuu tyytymään pienimmillään 2,2 prosenttiin. 

SAK:n ikiaikainen tavoite ja periaate on ollut ”sama palkka samasta työstä”. Periaate on nyt auttamatta murene­massa. 

Ennen kokemuksesta – siis nopeammasta ja laadultaan paremmasta työn jäljestä – palkittiin kokemus- tai palveluvuosilisillä. Nekään eivät vielä ole riittävän oikeudenmukaisia mittareita. 

Innokas, nuori työntekijä saattaa olla työssään motivoituneempi kuin vanhempi, kokeneempi – ja tympääntyneempi. 

OIKEAMPI mittari olisi sama palkka samasta työpanoksesta tai sama palkka samasta työn tuloksesta. 

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja. 

Kolmella amerikkalaismiehellä on nyt enemmän varallisuutta kuin puolella maan kansalaisista...

Hmmmmm - vai niin - Amerikka on supermahdollisuuksien maa valituille...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Kolmella amerikkalaismiehellä on nyt enemmän varallisuutta kuin puolella maan kansalaisista

   
Amazonin perustaja Jeff Bezos
Amazonin perustaja Jeff Bezos KUVA: MICHAEL REYNOLDS
Amerikkalaisen ajatuspajan raportin mukaan kasvavat tuloerot uhkaavat viedä yhteiskuntaa kohti moraalista kriisiä.
Yhdysvaltojen kolmen rikkaimman miehen Bill GatesinJeff Bezosin ja Warren Buffettin yhteenlaskettu omaisuus on noussut suuremmaksi kuin maan köyhemmän puoliskon eli noin 160 miljoonan kansalaisen yhteenlaskettu omaisuus, kertoo sanomalehti Guardian.
Miesten omaisuuden arvo oli torstainanoin 264 miljardia dollaria.

Gates tunnetaan Microsoftin perustajana ja suuromistajana ja Bezos Amazonin perustajana. Veteraanisijoittaja Buffett on sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn perustaja.
Bezos on noussut rikkaimmaksi henkilöksi Bill Gatesin edelle 96 miljardin dollarin varallisuudellaan. Bezosin pottia on kasvattanut Amazonin osakkeen viimeaikainen noususuunta.
Asian nosti esiin yhdysvaltalainen ajatuspaja (Institute for Policy Studies), jonka raportin mukaan kasvavat tuloerot uhkaavat viedä yhteiskuntaa kohti moraalista kriisiä.
Raportissa todettiin edelleen, että presidentti Donald Trumpin verouudistus kasvattaa edelleen rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Raportin mukaan 80 prosenttia verouudistuksen dollarimääräisestä hyödystä lankeaa maan rikkaimmalle prosentille.
"Nyt on aika uudistuksille, jotka kaventavat tuloeroja, eivätkä leikkaa hyvin rikkaiden veroja", sanoo ekonomisti Chuck Collins.
Talouslehti Forbesin listaamien 400 Yhdysvaltojen rikkaimman yksityishenkilön yhteenlaskettu varallisuus on noussut noin 2 680 miljardiin dollariin. Varallisuus on yhtä suuri kuin köyhemmällä 64 prosentilla kaikista maan kansalaisista.

torstai 9. marraskuuta 2017

Mikael Pentikäinen Länsi-Pohjan yhteisyrityksestä...

Puuttumatta alla olevaan artikkeliin kummemmin jäin miettimään, paljonkohan em. ulostuloartikkelista sai korvausta. Artikkeli lievästi sanottuna haisee. Ajoitus toki on ihailtavan erinomainen Meri-Lapissa vellovaan maakunta-/sote-asiaan suhteutettuna...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta sellaisenaan:

Mikael Pentikäinen Länsi-Pohjan yhteisyrityksestä: Yhden toimijan monopoliasema ja pitkä sopimus haittaisi sote-uudistusta



Greta Virranniemi
Suomen Yrittäjät ei ole innoissaan Länsi-Pohjan soten yhteisyrityssuunnitelmista, kommentoi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.
– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja, ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä.
Pentikäinen toteaa, että sote-uudistuksen perustana on ajatus, että markkinoita ja kilpailua hyödynnetään palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.
– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta.
Pentikäisen mielestä nyt on viisasta odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä lisäämällä.
Hänen mukaansa Suomen Yrittäjät haluaa, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.
– Teemme työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneitakin yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä.
Pentikäinen vierailee tänään Rovaniemellä eri tilaisuuksissa ja tapaa yrittäjiä.

Mukavia tapaamisia Kemin taidemuseolla tänään illansuussa...

Kävin tänään Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaisissa. Kyseessä oli Sanoinkuvaamattomasta Faktantarkistukseen-nimisestä State of Art-nykytaidetta valtion taidetoimikunnan kokoelmasta.

Taidemuseo oli lähes täynnä porukkaa, osa minulle aika lailla outoakin porukkaa...

Tänään olivat sopivan lyhyet ja napakat avajaispuheenvuorot, syynä ehkä se, että pääosa avajaisyleisöstä oli siirtymässä Tornioon, Aineen taidemuseolle klo 19 jälkeen linja-autoilla.

Mutta itse asiaan: Seisoskelin hetken jotakuinkin keskellä taidemuseota ja vieressäni oli minua hiukan pienempi ja iäkkäämpi silmälasipäinen suoraryhtinen mies. Mies sanoi välittömästi:"Aki Pyykkö, tunnetko?" "Mauri Ruuskanen! Kyllä tunnen!" sanoin hänelle ja paiskasimme kättä.
Kerroin hänelle, että osallistuin Kemin lukion lyseon viralliseen 120-vuotisjuhlien päiväohjelmaan ja katselin vähin ympärilleni, mahtaako mm. Mauri Ruuskanen osua näkökenttään. Hän kertoi olleensa lomareissulla.

Juttelimme hetken niitä näitä. Kerroin hänelle sekä Facebook- että Blogikirjoittamisestani.
Jälkimmäiseen liittyvänä esitin toivomuksen, että hän alkaisi Kemin kaupungin kotisivuilta seuraamaan tekstejäni.
Mauri totesi:"Olet Osuuspankin edustajistovaalissa ehdokkaana." "Kyllä, menin mukaan, mutta en aio pistää senttiäkään vaalimainontaan." totesin. "Hyvä pankkihan se on..." Mauri totesi. "Niin on, ei moitteen sijaa." jatkoin ajatusta. 

Niin todettakoon, että Mauri oli minulla aikanaan opettajana Kemin poikalyseossa. Oppiaineet taisivat olla matematiikka/kemia/fysiikka ja vähin musiikkiakin. Hänellä oli sopivan rento, välillä terävän humoristinenkin ote meihin pojanviikarehin.

Keskustelin erään tuntemani näyttelyavajaisvieraan kanssa asiasta. Hän pohdiskeli:"Onko hyvä vai huono asia, kun opettaja muistaa tällä tavalla oppilaansa."

Oli niin tai näin, itse ajattelin asian yksiselitteisesti siten, että Mauri on nähnyt vuosikymmenien saatossa naamatauluni aika monta kertaa erilaisissa vaalimainoksissa.
Mainitsipa hän itse myös lehtiartikkelini.

Vielä sen verran että olen jutellut hänen kanssaan viimeksi todennäköisesti 1950-60-lukujen vaihteessa. Toivottavasti seuraava juttuhetki tulee kohtapuolin...