tiistai 5. syyskuuta 2017

Näin kirjeenvaihtajamme arvioivat suuria sotaharjoituksia – Krim varjostaa sekä Venäjän että Ruotsin liikkeitä...

Hmmmmm - vai niin - että rajoitettua sotaa sitten harjoitellaan tässä kuussa Itämeren tuntumassa...

Suora nettilainasu Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Näin kirjeenvaihtajamme arvioivat suuria sotaharjoituksia – Krim varjostaa sekä Venäjän että Ruotsin liikkeitä

Yhdysvallat on ensimmäistä kertaa mukana harjoittelemassa Ruotsin alueella.
Sotaharjoitukset

Ruotsin armeijan sotaharjoitukset Gotlannilla.
Ruotsin armeija harjoitteli Gotlannissa syyskuussa 2016.Sören Andersson / AOP

Gotlanti on Itämeren sotilaallinen avainkohta, arvioi Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen

Ruotsin isännöimä Aurora 17-sotaharjoitus järjestetään 11.–29. syyskuuta Ruotsissa ja Itämerellä. Aurora on Ruotsille voimannäytös, suurin maassa järjestettävä sotaharjoitus 20 vuoteen. Merkittävää on sekin, että Yhdysvallat on ensimmäistä kertaa mukana harjoittelemassa Ruotsin alueella.
Ruotsi teki täyskäännöksen puolustuspolitiikassaan vuonna 2015, kun se päätti nostaa alasajetut puolustusvoimansa pystyyn ja vahvistaa sotilaallista kykyään Krimin tapahtumien seurauksena.
Tähän puolustuspolitiikan muutokseen liittyy myös Aurora 17 -sotaharjoitus, jota alettiin aktiivisesti pohjustaa samoihin aikoihin.
Mukana on runsas parikymmentä tuhatta sotilasta kahdeksasta maasta. Isäntämaa Ruotsista osallistuu arvioilta 19 000, Yhdysvallat lähettää noin 1 500, naapuri Suomi noin 300 sotilasta. Luvuissa on mukana myös eri alojen sotilasasiantuntijoita ja viranomaisia.
Maat ovat harjoitelleet aiemminkin yhdessä tositoimia, muun muassa vuonna 2016 Norjan isännöimässä Cold response (Kylmä vaste) -sotaharjoituksessa.
Auroran aikana Ruotsi pääsee testaamaan omaa puolustuskykyään maalla, merellä ja ilmassa, mutta ennen kaikkea joukkojen yhteensopivuutta läheisten kumppaniensa kanssa. Merkittävimmät harjoitusalueet ovat eteläisessä Ruotsissa Mälarinlaakson, Tukholman ja Göteborgin ympäristössä sekä Gotlannissa.
Harjoituksenytimessä on Gotlanti, jonka turvallisuuspoliittista asemaa Ruotsi korostaa. Se on Itämeren merenkulun lukko ja sotilaallisesti merkittävä myös ilmatilan kannalta.
Ruotsalaistietojen mukaan amerikkalaisjoukot ovat harjoituksessa enimmäkseen “punaisten” roolissa eli hyökkääjiä. Suomen Hornetit osallistuvat harjoitukseen sekä “punaisten” että puolustavien “sinisten” puolella.
Ruotsi tai harjoitukseen kutsutut maat eivät sano ääneen kenen “rajoitettua hyökkäystä” vastaan puolustaudutaan, mutta aivan ilmeisesti kysymys on Venäjästä. Ja yhtä ilmeisesti Ruotsi ja Zapad-harjoitusta järjestänyt Venäjä ovat tienneet toistensa valmisteluista.
Samanaikaiset suuret sotaharjoitukset tuovat ajankohtaan jännitettä, mutta myös vakautta, kun osapuolilla on tilaisuus näyttää suorituskykyään.
Oman erityismausteensa Ruotsin suurharjoitukseen tuo puolustusministeri Peter Hultqvistin poliittinen ahdinko. Porvarioppositio ja ruotsidemokraatit uhkaavat Hultqvistia epäluottamukseksella. Äänestys saattaa osua samaan aikaan Aurora-sotaharjoituksen kanssa.
Ruotsalaiset rauhanaktivistit ovat ilmoittaneet järjestävänsä mielenosoituksia Auroran aikana. Stoppa Aurora- kampanjalla vastustetaan ulkomaisten joukkojen tuloa Ruotsin maaperälle.

Kuva venäläisten sotaharjoituksesta.
Kuva venäläisten sotaharjoituksesta Kaliningradissa 2013.Alexey Druginyn / Ria Novosti / EPA

Valko-Venäjä ei täysin luota isoveljeensä, analysoi Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki

Venäjä järjestää maansa suurimman sotaharjoituksen Zapadin (länsi) syyskuun puolivälissä. Siihen osallistuu myös Valko-Venäjä, joka on valtioliitossa naapurinsa kanssa. Samalla harjoitus tulee yhä lähemmäs EU:n ja Nato-maiden rajoja. Luvassa on tunnelman kiristymistä ja koventuvaa retoriikkaa.
Presidentti Vladimir Putinilla on tapana seurata hyvin aktiivisesti suuria sotaharjoituksia, joten hän todennäköisesti vierailee Zapadissa.
Venäjä on jaettu neljään sotilaspiiriin, joissa yhdessä se järjestää laajan sotaharjoituksen joka vuosi. Zapad on niistä suurin. Viimeksi maan läntinen sotilaspiirissä järjestettiin Zapad-harjoituksen neljä vuotta sitten.
Sotilasasiantuntijat pitävät harjoittelua normaalina toimintana, mutta silti se herättää huolta varsinkin Baltian maissa ja Itä-Euroopassa. Syynä on alueen kiristynyt turvallisuustilanne sekä joukkojen suuri määrä ja taistelukalusto, jota Venäjä liikuttelee aivan Euroopan rajalla.
Zapadiin osallistuvat kaikki Venäjän armeijan puolustushaarat, vaikka pääpaino on maajoukoissa. Kupletin juoneen kuuluu salailu joukkojen määrästä, jonka arvioidaan nousevan jopa sataantuhanteen sotilaaseen.
Venäjä on tilannut yli 4 000 junavaunua siirtämään sotilaita ja kalustoa harjoituksiin. Edellisessä Zapad 2013 -harjoituksessa se käytti vain runsasta sataa vaunua. Junavaunujen määrä saattaa olla vain silmänlumetta.
Sekä Venäjä  että Valko-Venäjä ovat kutsuneet ulkomaisia tarkkailijoita seuraamaan joitain harjoituksen vaiheita alueelleen. Valko-Venäjän huoli mahdollisesti on, että Venäjä saattaa jättää osan tuomistaan joukoista sen alueelle myös harjoituksen jälkeen. Vaikka Valko-Venäjä on valtioliitossa Venäjän kanssa, sen presidentti Aleksander Lukashenko pyrkii ajoittain tekemään pesäeroa Kremliin.
Valko-Venäjä on strategisesti tärkeä Venäjälle, sillä sen länsirajalta alkaa sadan kilometrin mittainen Suwalkin käytävä, jonka länsipäässä on Venäjälle kuuluva Kaliningradin erillissaareke. Itse Suwalkin käytävä kulkee Liettuan ja Puolan rajalla, ja sen sulkeminen eristäisi Baltian maiden maayhteyden seuraavaan EU- ja Nato-maahan.
Zapad-harjoituksen yksi mahdollinen skenaario on se, että Valko-Venäjällä syntyy alueellisia levottomuuksia, joiden rauhoittamiseen se tarvitsee Venäjän apua. Kaliningradissa voi olla maihinnousun torjuntaharjoitus.
Harjoitusta ovat arvostelleet kärkkäästi erityisesti Baltian ja Puolan johtajat. Niiden mukaan Venäjä näyttää harjoituksessa aggressiivista voimaansa ja harjoittelee hyökkäystä länttä vastaan. Kritiikki ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä ennen Georgian sotaan 2008 ja Krimin valtausta 2014 Venäjä siirsi joukkojaan kyseisille alueille nimenomaan sotaharjoitusten varjolla.

Männynoksien "katkaisemisrimpuilua"...

Päätin tänään - varsinaista puunkaatamista odotellessani - käydä kahdesta isosta männystä alimpia oksia katkaisemassa. 
Aivan alimmat oksat on aikaisemmin jo katkottu, joten kohteena olevat oksat olivat jo noin viiden metrin korkeudessa. Käytössäni oli hyvät alumiinitikkaat, jotka sidoin yläpäästä vahvalla köydellä puunrunkoon kiinni. 

Siitä huolimatta nousta tikkailla em. korkeuteen ja tehdä siellä töitä = katkaista paksuja oksia pienellä käsisahalla alkoi tuntua "katkaisemisrimpuilulta". Iso männynoksa on yllättävä painava, joten taittumis- ja putoamissuunta oli mietittävä etukäteen tarkkaan. Nämä kaksi, noin 60-vuotiasta mäntyä, ovat noin kolmen metrin etäisyydellä päärakennuksestamme.

Mahdollisesti katkaisen vielä yhden oksan, sitten saa värkkääminen riittää... 

Yksi asia erottaa suuret johtajat keskivertopomoista...

Alla olevasta saattaa olla - vähintäänkin vinkiksi - jos tavoitteesi on hyväksi johtajaksi... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Yksi asia erottaa suuret johtajat keskivertopomoista

   

Suuret johtajat haluavat oppia läpi uransa. Se ei kuitenkaan ole aina aivan helppoa.
Mikä erottaa hyvät johtajat suurista? Tuoreella Inc.-videolla kirjailija ja etnografi Simon Sinek väittää, että johtajuus on opittava, käytännöllinen taito. Parhaat johtajat eivät pidä itseään asiantuntijoina - he pitävät itseään opiskelijoina.
Suuret johtajat siis haluavat oppia koko uransa ajan.
Sinekin mukaan hyvät johtajat ”harjoittelevat”. He ovat hankkineet johtamistaitoja ja alkavat sitten soveltaa sitä, mitä ovat oppineet.
Mutta todelliset suuret johtajat menevät tätäkin pidemmälle, sillä heille on todellista tietoa ihmisten tarpeiden priorisoinnista.
Suuret johtajat pitävät itseään opiskelijoina asemastaan riippumatta.
”Opettaminen - kuten mikä tahansa - on taitoa jakaa sitä, mitä tiedät, mutta myös sitä, mitä et tiedä”, Sinek täsmentää.
Hän myös neuvoo olemaan käyttämästä termiä ”asiantuntija”, koska aina on paljon opittavaa.
Sinek erottaa kolme tapaa, joilla voi oppia uutta koko uran ajan.
Ensimmäinen tapa on tarrautua ”aloittelijan mieleen”. Roderick Gilkey ja Clint Kilts esittelevät sitä Harvard Business Review'nartikkelissa.
Menetelmää käyttivät buddhalaiset munkit, sillä he halusivat tavallaan siirtyä aiemmasta tietämyksen tasosta ja olemassa olevista konventioista, jotta he voisivat kehittää uusia vaihtoehtoja. Kyseessä ovat tyypillisesti oikean aivopuoliskon aktiviteetit.
Gilkeyn ja Kiltsin mukaan ei ole väliä sillä, miten monta vuotta kokemusta omalla alalla on kertynyt. Pitää olla avoin ajatukselle, että aina on enemmän opittavaa.
Toisen tavan esittelee Kesley Meyer Forbesissa. Siinä on kyse siitä, että johtajan kannattaa kannustaa työntekijöitä työpäivän aikana oppimaan jotakin jostakin muusta kuin varsinaisesta työtehtävästä tai spesiaalialalta. Tämä stimuloi aivoja keskittymään johonkin odottamattomaan, mikä lisää luovuutta ja ideointikykyä työelämässä. Pitää siis olla avoin uusien asioiden oppimiselle.
Kolmantena keinona esitellään toisten ihmisten käyttämistä resursseina.
Kirjailija Simon Sinek sanoo oppivansa oppilailtaan, ja samaa keinoa kannattaa käyttää yleisemminkin. Pitää olla vastaanottavainen, jotta voi oppia uutta. Ei kannata tarrautua siihen, missä asemassa yrityksen hierarkiassa toinen on.
Tavallinen työntekijä tai johtajakaveri voi olla valtava resurssi inspiraatiolle ja luovuudelle.

Toinen punkkirokote otettu tänään...

Kävin aamulla vaimoni kanssa ottamassa toisen punkkirokotteen. Syväkankaan terveysasemalla tuttu sairaanhoitaja pisti rokotteen vasempaan olkavarteen ja homma oli siinä. 
Kolmas pistos sitten ensi keväänä. Sen jälkeen rokotus on voimassa kolme vuotta. Kolmen vuoden välein on sitten otettava tehosterokotus...

Asiaan liittyvää yleistietoa:


Kun liikut sellaisilla alueilla, joilla punkkeja esiintyy, hyvä suojautumiskeino on käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Laita housun lahkeet saappaiden tai sukkien sisään. Kun käytät vaaleita vaatteita, punkit on helpompi havaita. Myös päivittäinen punkkitarkastus on hyvä tehdä, jos on liikkunut alueella, jossa on punkkeja. Saatavilla on myös erilaisia punkkikarkotteita, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu.
Pahimmillaan jo yksi punkinpurema voi tartuttaa TBE:n (Tick Born Encephalitis) eli puutiaisaivotulehduksen. Siihen ei ole hoitokeinoa, mutta taudilta voi suojautua rokottautumalla.

MIKSI EI PIDÄ PUHUA PUNKKIROKOTTEESTA?

Punkkirokote on harhaanjohtava termi, sillä TBE-rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, ei itse punkeilta eikä muilta punkkien välittämiltä taudeilta kuten borrelioosilta. TBE-rokote ei estä punkkeja puremasta, joten siksikään punkkirokote ei ole kuvaava nimitys.

KAUANKO PUUTIAISAIVOTULEHDUSTA VASTAAN ON VOINUT SUOJAUTUA?


Puutiaisaivotulehdusta eli puutiaisaivokuumetta vastaan on voinut suojautua jo useamman vuosikymmenen ajan.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Kemiläisen sähköliikkeen erinomaista asiakaspalvelua...

Aiemmin kemiläisen sähköliikkeen ESJA:n toimesta asennettiin päärakennukseemme neljä uutta ulkopistorasiaa, yksi uusi kattovalo eteiseen ja kaksi eteisen/hallin kattovalon modernisointia. Nimenomaan uudet ulkopistorasiat helpottavat monella tavalla käytännön toimia pihalla, erityisesti talvella - hyvä niin.

Tänään vielä päärakennuksen terassipäädyssä oleva ulkopistorasia uusittiin. Olipa mukava jutella työn tehneen asentajan, sähköteknikon kanssa menneistä ajoista: Kemin ammattikoulusta ja teknillisestä koulusta sekä yhteisesti tuntemistamme henkilöistä. On mukava puhua nimenomaan koulutuksesta, johon ihminen on tyytyväinen ja jonka muistikuvat opettajista ovat myönteisiä...

Olenko "mökkihöperö"?

Käsitteestä mökkihöperö syntyy jokseenkin negatiivinen, kielteinen mielikuva.

Netissä mm. todetaan: Mökkihöperö > Kotiinsa linnoittautunut henkilö , joka ei juuri lähde minnekään asunnostaan.

Kun ajattelen itseäni, aika läheltä liippaa. Viime vuosina olen viihtynyt erittäin hyvin kotona. Oikeastaan minulla ei ole ollut mitään pakottavaa tarvetta lähteä minnekään. No sentään kaupoilla silloin tällöin vaimoni kanssa keskustassa ja keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa Ruotsin Haaparannalla. 
Käynnit Selkäsaaressa ja/tai ongella ovat asia erikseen. Samoin pakolliset asioiden toimittamiset esim. roskakuorman tai tontinrapsutusjätteiden viemiset Paattion Ekoasemalle, puunkaadon oksien/risujen viemiset Karjalehdelle Kemin Energia Oy:n energiapuukentälle, tms. ...
Toki pari pakollista kokousta kuukaudessa on pakko luetteloon lisätä, mutta siinäpä ne menemiset sitten pääasiassa ovatkin.

Tosiaan - viihdyn mielestäni erinomaisesti kotona - juuri tälläkin hetkellä tätä mökkihöperötekstiä naputellessani.

Voi olla, että tulevaisuudessa pistämme "matkavaihteen päälle" ja lähdemme oikein kunnolla reissaamaan. Sen aika näyttää...
 

Venäjällä on levitetty Suomea koskevaa, poliittisessa tarkoituksessa laadittua valeuutista...

Tuttuakin tutumpaa tekstiä itänaapurin mediasta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat    |   Kolumni

Venäjällä on levitetty Suomea koskevaa, poliittisessa tarkoituksessa laadittua valeuutista

Valeuutisen aihiona on syyskuussa pidettävä, yli 20 vuoteen suurin Ruotsin sotaharjoitus Aurora 17, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.

VENÄJÄN mediassa on levitetty Suomea koskevaa valeuutista, joka on laadittu poliittisessa tarkoituksessa.

Kaksi venäläistä uutistoimistoa, RIA Novosti ja Interfax, julkaisi 29. elokuuta uutisen, jonka mukaan Suomi ja USA aikovat järjestää Itämerellä, Ruotsin rannikon lähellä, yhteisen sotaharjoituksen samaan aikaan Venäjän suuren Zapad 17 -harjoituksen kanssa.

Toinen uutistoimisto mainitsi lähteeksi “amerikkalaiset tiedotustusvälineet”, jollaista ei sittemmin ole löytynyt. Toinen kertoi saaneensa tiedon nimettömältä ja tuntemattomaksi jääneeltä “USA:n turvallisuusneuvoston edustajalta”.

Vielä samana päivänä “uutisen” jakoivat eteenpäin Vse novosti, gazeta.ru, tvzvezda.ru, regnum.ru, russian.rt.com, svpressa.ru sekä kommersant.ru. Kun voidaan olettaa, että tarkkaan mietityillä valeuutisilla on Venäjällä valmis jakeluverkosto, julkaisijoiden luettelo on mielenkiintoinen.

SUOMI ja USA eivät nimittäin ole suunnittelemassa yhteistä sotaharjoitusta. 
Valeuutisen aihiona on syyskuussa pidettävä, yli 20 vuoteen suurin Ruotsin sotaharjoitus Aurora 17, johon Suomi ja Yhdysvallat osallistuvat yhdessä useiden Itämeren alueen valtioiden kanssa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun harjoitus joutuu disinformaation kohteeksi. Kun harjoituksesta alunperin ilmoitettiin, Venäjällä tieto uutisoitiin niin, että kyse on Naton suursotaharjoituksesta. Väite oli niin räikeä, että Ruotsi joutui protestoimiaan virallisesti.

Miksi sitten informaatio-operaatio Suomea vastaan – ja miksi juuri nyt?

Venäjän media oli viime viikolla täynnä uutisia tasavallan presidentti Sauli Niinistön Washingtonin vierailusta. Kymmenissä uutisjutuissa ja kommenteissa mainittiin ohimennen arktinen yhteistyö. Siitä Tass kertoi 30. elokuuta, että Arktisen neuvoston huippukokous on tarkoitus järjestää toukokuussa 2019, mikä tosin Suomessa kiistettiin. Myös Suomessa suurta vaalikiihkoa aiheuttanut F-18-tapaus mainittiin, mutta pääpaino oli ihan muualla.

RAPORTOINNISTA sai kuvan, että Niinistö oli Washingtonissa yrittänyt parhaan kykynsä mukaan puhua Venäjän ja Yhdysvaltain parempien suhteiden puolesta. Myös tuloksia oli tullut. Esimerkiksi Nezavisimaja gazeta kertoi 30. elokuuta Trumpin todenneen Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden näkymistä näin:

”Venäjä kunnioittaa Suomea. Suomi on vapaa Venäjästä, se on todellakin yksi harvoista alueen maista, joka on ollut sellainen 100 vuoden ajan. Venäjä kunnioittaa Suomea suuresti, mikä on hyvä asia. Luulen, että Suomi selviää Venäjän kanssa. Toivon että USA:lla on myös joskus mahdollisuus luoda hyvät suhteet Venäjään. Se olisi varmasti hyvä koko maailman rauhalle.”

Myönteinen viesti meni läpi. Siitä todistavat monet Venäjän sosiaalisessa mediassa julkaistut kirjoitukset. Tässä edustava kokoelma vierailun jälkeen julkaistujen blogien otsikoista: Trump haluaa ystävälliset välit Venäjään, Trump ei halunnut sanoa, että Venäjä on uhka USA:lle ja Trump: USA:n ja Venäjän välit normalisoituvat ennemmin tai myöhemmin.

Ilmeisesti Venäjällä on voimia, joiden mielestä Suomea ja Niinistöä on Venäjän mediassa kohdeltu liian myönteisesti, minkä vuoksi ne panivat toimeen valeuutiselle rakentuneen kampanjansa.

Jokin aika sitten totesin, ettei Suomesta ole Venäjällä koskaan uutisoitu niin lyhyessä ajassa niin paljon kuin kirjoitettiin presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailusta. Meni viikko ja kaikki aiemmat rajat ylittyivät uudelleen ja moninkertaisesti.

Turussa tapahtuneesta terroriteosta raportoivat Venäjällä kaikki – ja näkyvästi. Nyt ei todellakaan ollut kysymys mistään uutisten sivuvirrasta: Jokainen, joka Venäjällä vähänkin seuraa uutisia, tuli tietämään, mitä Turussa oli tapahtunut.

Raportointi oli runsasta, asiallista ja myötätuntoista.

AKTIIVISTEN Suomi-syöjien joukossa omaa luokkaansa on professori Nikolai Baryšnikov. Hän on jatkanut henkilökohtaista kampanjaansa marsalkka Mannerheimia vastaan Voina i mir -lehden pitkässä artikkelissa.

Hän valittaa, että Venäjällä monet vieläkin pitävät Mannerheimia jonkinlaisena “Leningradin pelastajana”, vaikka hänen todellisena tavoitteenaan oli sodan alusta alkaen “Leningradin täydellinen hävittäminen”.

Tämä on hänen mukaansa paljastunut vasta nyt, koska suomalaiset ovat onnistuneet tähän asti piilottamaan asiaa käsittelevät asiakirjat. Erityisesti professori purkaa katkeruuttaan omiin maanmiehiinsä: “Ei voi muuta kuin harmitella, että Venäjän sosio-poliittinen journalismi ei edelleenkään ota vastaan näitä uusia tutkimuksia”.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.

Jättisotaharjoitukset alkamassa Suomen molemmin puolin...

Hmmmmm - vai niin - nyt se sitten alkaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Jättisotaharjoitukset alkamassa Suomen molemmin puolin – Jopa 100 000 sotilaan uskotaan osallistuvan Venäjän Zapad-harjoitukseen

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan myös Suomen tulisi harkita suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä.
Sotaharjoitukset
Zapad-harjoitus itämerellä vuonna 2013.
Zapad-harjoitus Itämerellä vuonna 2013.Alexej Druginyn / EPA
Itämerellä käynnistyy lähiviikkoina kolme suurta sotaharjoitusta.
Suomi ottaa osaa Ruotsin järjestämiin monikansallisiin Aurora 17 ja Northern Coast -harjoituksiin. Samaan aikaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä järjestetään Zapad 2017 -sotaharjoitus, johon arvioidaan osallistuvan jopa 100 000 henkilöä.
Sotaharjoitukset Itämeren alueella syyskuussa 2017.
* Läntisten lähteiden mukaan sotilaiden määrä poikkeaa huomattavasti ilmoitetusta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mielestä vastaavanlaisia sotaharjoituksia voisi harkita pidettävän myös Suomessa.
– Voisi olla syytä järjestää jossain vaiheessa tällainen Aurora-tyyppinen harjoitus, jossa harjoitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa Suomen puolustamista. Meillä on ollut enemmänkin tällaista puolustushaarakohtaista ja kooltaan pienempää toimintaa, Niinistö sanoo.
Ruotsissa Aurora 17 -harjoituksen yksi teema on yllätyshyökkäys. Niinistön mukaan myös Suomen puolustusvoimien heikkous on liikekannallepanon hitaus.
– Meri- ja ilmavoimat ovat pitkälti ammattimaisesti hoidettu ja valmius on siellä korkealla. Maavoimien valmiutta tullaan tällä vaalikaudella kehittämään niin materiaalin, henkilöstöresurssien kuin lainsäädännönkin kannalta.
Aurora 17 -sotaharjoitus 11.–29.9.2017
Juha Rissanen, Yle

Ajankohta on sattuma

Niinistön mukaan Itämeren sotilaallinen merkitys on viime aikoina kasvanut. Kolmen sotaharjoituksen järjestämistä samoihin aikoihin puolustusministeri pitää kuitenkin lähinnä sattumana.
– Kaikki nyt käynnistyvät harjoitukset on sovittu kalentereihin jo vuosia sitten, Niinistö perustelee.
Suomalaiset asiantuntijat jakavat puolustusministerin näkemyksen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseerin Juha Kukkolan mukaan kaikille osapuolille sopivan harjoitusajankohdan löytäminen on ”melkoinen palapeli”, jossa pitää ottaa huomioon muun muassa joukkotuotannon vaiheet ja amerikkalaisten sotilaiden kiertojaksot.
– Ja sitten on vielä sääolosuhteet, Kukkola sanoo.
Euroopassa maavoimien sotaharjoitukset on perinteisesti pidetty sadonkorjuun jälkeen.
– Pelloille ei ole asiaa raskaalla kalustolla, jos siellä vielä viljellään, virolaisen International Centre for Defence and Security –tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Pauli Järvenpää huomauttaa.
Northern Coast (NOCA17) -sotaharjoitus Itämerellä 8.–21.9.2017.
Juha Rissanen, Yle

Niin soditaan kuin harjoitellaan

Etykj-järjestölle jätetyn virallisen ilmoituksen mukaan Zapad -harjoitukseen osallistuu 12 700 sotilasta. Sotilastarkkailijoita ei tarvitse kutsua, mikäli harjoitukseen osallistuvien sotilaiden määrä jää alle 13 000.
Puolustusministeri Niinistö suhtautuu lukuihin epäillen.
– Näyttää siltä, että todellisuudessa Zapadiin osallistuvien joukkojen määrä on moninkertainen. On arvioitu, että jopa yli 100 000 sotilasta olisi mukana. Harjoitus on vain pilkottu eri osiin, vaikka ne näyttävät olevan osa tätä Zapad-kokonaisuutta, Niinistö arvioi.
Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad 17 -sotaharjoitus 14.–20.9.2017.
Juha Rissanen, Yle
Ruotsin vetämissä Aurora 17 ja Northern coast -operaatioissa harjoitellaan maanpuolustusta valtiollista toimijaa vastaan. Zapadissa kuviteellisia vastustajia ovat Venäjän ja Valko-Venäjän vakautta uhkaavat terroristit, jotka saavat ulkopuolista apua. Valko-Venäjän lisäksi toiminta keskittyy ainakin Pietariin, Kalingradiin ja Pihkovan seudulle.
Tutkijaupseeri Kukkolan mukaan harjoituspaikkojen perusteella Zapadista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Paikkaa tärkeämpää on katsoa, mitä joukot tekevät. Harjoittelu antaa hyvän kuvan siitä, miten joukot toimivat oikeassa sotatilanteessa, Kukkola sanoo.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat nyt kutsuneet ulkomaalaisia sotilastarkkailijoita seuraamaan osaa Zapad-harjoituksesta. Myös Suomi lähettänee paikalle sotilasasiamiehen. Puolustusministeriön mukaan kyse ei ole kuitenkaan kunnon tarkkailusta vaan osallistumisesta jonkinlaiseen näytökseen.
Vanhempi tutkija Pauli Järvenpää pitää ymmärrettävänä, ettei kaikkea haluta näyttää.
– Paikalle kutsuttu ammattimies näkee koulutuksen tason ja materiaalin laadun aika helposti, Järvenpää sanoo.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Ei voi olla totta, sano...

En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta hurjaa tarinointia. Eräässä liikkeessä kuulin kovaäänistä kailotusta, joka liittyi opiskeluun, opintolainoihin, valmistumiseen ja työttömyyteen/työllistymiseen.

Kyseinen henkilö väitti, että kenenkään ai kannata valmistua, vaan roikkua - tässä tapauksessa - yliopiston kirjoilla niin kauan kuin mahdollista ja nauttia yliopiston eduista. 

Opintolainan ottaminen oli kailottajan mielestä täyttä hulluutta, vaikka lainakorot ovatkin tällä hetkellä naurettavan alhaalla. Mitä ne ovat muutaman vuoden päästä, em. henkilö tuntui etukäteen "herkuttelevan"...

On kuulemma aivan järjetöntä "ottaa paperit ulos = valmistua" työttömäksi. Missään ei ole koulutellullekaan henkilölle töitä, hän jonkinasteisessa hurmoksessa tuntui paasaavan.

Ei jumalavita ajattelin, ei voi olla totta, mutta en puuttunut tilanteeseen. Sillä ei olisi ollut mitään myönteistä tässä tapauksessa saavutettavissa.

Tällä tavalla niitä "peräkamarin poikia ja tyttöjä" siunaantuu. Vanhemmat eivät ymmärrä löysätä ja päästää nuoret normaaliin elämään. Napanuora on liian vahva. Taitaa olla nailonköyttä...


Ennen oli toisin...

Lounais-Lappi-lehdessä lauantaina 2.syyskuuta 2017 oli mielenkiintoinen nimimerkkiartikkeli Lukijalta-palstalla nimellä: Kaikki ulkoistavat. 

Artikkelissa kirjoitetaan mm. seuraavaa: Pidetään aivan selvänä, että opiskelija saa asumistukea, opintotukea, tuettuja tai ilmaisia aterioita ja terveydenhoitoa, sen lisäksi, että itse opiskelu on luonnollisesti ilmaista. 

Ennen oli toisin. Artikkelin luettuani muistelen omaa opiskeluaikaani lähtiessäni opiskelemaan Kemistä Tampereelle. Otin silloisesta Postipankista opintolainaa, jonka vanhempani takasivat. Kaikki oli maksettava itse > kaikki. 
Tosin tillannetta helpotti suuresti se, että vaimoni oli Tampereella töissä ja itse tein kesäaikaan, kesälomilla lähes yötä päivää töitä A Ahström Osakeyhtiön Kauttuan hienopaperitehtaalla ja yhden kesän Tampellan vedenkäsittelyosastolla.