AIVOT toimivat tehokkaammin, jos ne saavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Multitaskaus eli useiden tehtävien välillä vaihtelu vie tehoja, vaikka ihminen itse ei sitä huomaisikaan.
Tämä selvisi Aalto-yliopiston professorin Iiro Jääskeläisen ja hänen työtovereidensa tutkimuksessa, jossa katseltiin elokuvia.
TUTKIJAT istuttivat koehenkilöt magneettikuvauslaitteeseen ja näyttivät heille katkelmia Star Wars, Indiana Jones ja James Bond -elokuvien vauhdikkaista aluista. Introt esitettiin kahdella eri tavalla: joko peräkkäin 6,5 minuutin katkelmina tai 40 sekunnin mittaisissa osissa elokuvien väillä hyppelehtien.
Lyhyissä pätkissä katsominen ei tunnu Jääskeläisen mukaan vaikealta. Elokuvista pysyy kärryillä tälläkin tavalla. Katsojien aivoissa näkyi kuitenkin selvä ero kahden eri katsomistavan välillä.
TIETYT aivojen osat toimivat paljon jouhevammin keskenään, kun elokuvan intro katsottiin kerralla eikä pikku pätkissä. Nämä aivoalueet hahmottavat yksittäisiä tapahtumia kokonaisuuksiksi.
Aivoalueet toimivat tasatahtiin silloin, kun koehenkilöt katsoivat introt kokonaan peräkkäin.
”Se oli kuin hieno sinfonia, joka menee jouhevasti eteenpäin. Tämä katosi, kun elokuvat katkottiin 40 sekunnin pätkiin”, Jääskeläinen kuvaa.
AIEMPIEN tutkimusten mukaan multitaskaus heikentää tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Laboratoriokokeissa on laskettu, että suhteellisen helppojenkin tehtävien tekeminen kestää vaihtojen takia 10–20 prosenttia kauemmin kuin ilman vaihtoja. Aikaa menee, kun tarkkaavaisuus pitää kääntää uuteen tehtävään.
”Työelämä tahtoo olla välillä sitä, että pitäisi saada viisi asiaa tehtyä ja vielä rinnakkain. Aivot eivät suoriudu siitä hyvin. Jos töissä joutuu jatkuvasti hyppelehtimään tehtävästä toiseen, se on aina ylimääräinen kustannus, vaikka sitä ei huomaisi”, Jääskeläinen sanoo.
HÄNEN mukaansa multitaskausta kannattaa hallita luomalla vaikkapa viikon alussa listan siitä, mitä aikoo tehdä.
Koska vaihtelu myös virkistää, päivän aikana voi vaihdella fiksusti pienempien työtehtävien ja isomman tehtävän välillä.
”Tekee ensin yhden pienen tehtävän valmiiksi ja vasta sitten menee isompaan. Kun sitten isomman työn kanssa junnaa, pitää pienen tauon ja tekee toisen pienen tehtävän valmiiksi”, Jääskeläinen vinkkaa.
TAUOKSI ei silti sovi vilkaisu sosiaaliseen mediaan, professori varoittaa.
”Sosiaalinen media on huono virkistystauko. Kun on käynyt siellä kommentoimassa, aivot ovat yhtäkkiä saaneet viisi uutta lisätehtävää. Se voi uuvuttaa.”
Tämä selvisi Aalto-yliopiston professorin Iiro Jääskeläisen ja hänen työtovereidensa tutkimuksessa, jossa katseltiin elokuvia.
TUTKIJAT istuttivat koehenkilöt magneettikuvauslaitteeseen ja näyttivät heille katkelmia Star Wars, Indiana Jones ja James Bond -elokuvien vauhdikkaista aluista. Introt esitettiin kahdella eri tavalla: joko peräkkäin 6,5 minuutin katkelmina tai 40 sekunnin mittaisissa osissa elokuvien väillä hyppelehtien.
Lyhyissä pätkissä katsominen ei tunnu Jääskeläisen mukaan vaikealta. Elokuvista pysyy kärryillä tälläkin tavalla. Katsojien aivoissa näkyi kuitenkin selvä ero kahden eri katsomistavan välillä.
TIETYT aivojen osat toimivat paljon jouhevammin keskenään, kun elokuvan intro katsottiin kerralla eikä pikku pätkissä. Nämä aivoalueet hahmottavat yksittäisiä tapahtumia kokonaisuuksiksi.
Aivoalueet toimivat tasatahtiin silloin, kun koehenkilöt katsoivat introt kokonaan peräkkäin.
”Se oli kuin hieno sinfonia, joka menee jouhevasti eteenpäin. Tämä katosi, kun elokuvat katkottiin 40 sekunnin pätkiin”, Jääskeläinen kuvaa.
AIEMPIEN tutkimusten mukaan multitaskaus heikentää tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Laboratoriokokeissa on laskettu, että suhteellisen helppojenkin tehtävien tekeminen kestää vaihtojen takia 10–20 prosenttia kauemmin kuin ilman vaihtoja. Aikaa menee, kun tarkkaavaisuus pitää kääntää uuteen tehtävään.
”Työelämä tahtoo olla välillä sitä, että pitäisi saada viisi asiaa tehtyä ja vielä rinnakkain. Aivot eivät suoriudu siitä hyvin. Jos töissä joutuu jatkuvasti hyppelehtimään tehtävästä toiseen, se on aina ylimääräinen kustannus, vaikka sitä ei huomaisi”, Jääskeläinen sanoo.
HÄNEN mukaansa multitaskausta kannattaa hallita luomalla vaikkapa viikon alussa listan siitä, mitä aikoo tehdä.
Koska vaihtelu myös virkistää, päivän aikana voi vaihdella fiksusti pienempien työtehtävien ja isomman tehtävän välillä.
”Tekee ensin yhden pienen tehtävän valmiiksi ja vasta sitten menee isompaan. Kun sitten isomman työn kanssa junnaa, pitää pienen tauon ja tekee toisen pienen tehtävän valmiiksi”, Jääskeläinen vinkkaa.
TAUOKSI ei silti sovi vilkaisu sosiaaliseen mediaan, professori varoittaa.
”Sosiaalinen media on huono virkistystauko. Kun on käynyt siellä kommentoimassa, aivot ovat yhtäkkiä saaneet viisi uutta lisätehtävää. Se voi uuvuttaa.”
- TiedeSeuraa
- PsykologiaSeuraa
- multitaskaaminenSeuraa
- aivotSeuraa
