sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Suomalaiset puna-Hornetit ”iskevät” Ruotsin kimppuun – HS vieraili suurharjoituksessa Gotlannissa...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Ilmapuolustuksen osalta Suomi ja Ruotsi haluaisivat muodostaa osittain integroidun yhteisen ilmavoiman. Toisin sanoen maiden ilmavoimien halutaan kykenevän tukemaan toisiaan ja toimimaan ilmaoperaatioissa yhdessä.

Hyvä tavoite kaiken kaikkiaan...
 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomalaiset puna-Hornetit ”iskevät” Ruotsin kimppuun – HS vieraili suurharjoituksessa Gotlannissa

Suomen ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitukseen Gotlannissa.

KOTIMAA 

Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT


HS:n uutiset ja sää lauantaina 3.9.

00:49 / 02:59



Fakta

FVÖ on Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitus

 Flygvapenövning 2016 järjestetään Kaakkois-Ruotsissa, Gotlannissa ja sitä ympäröivillä merialueilla.
 Ruotsi harjoittelee alueensa ilmapuolustusta teknisesti edistynyttä vastustajaa vastaan.
 Harjoitukseen osallistuu kymmeniä ilma-aluksia ja noin 3 200 ihmistä.
 Suomalainen Hornet-osasto toimii harjoituksessa Visbystä käsin.
 Suomalaiset toimivat osana maaliosastoa eli hyökkäävää vihollisjoukkoa.
VISBY
”TERVETULOA vihollisleiriin”, tervehtii luutnantti Jörgen Olsson Visbyn lentokentällä Gotlannissa.
Käynnissä on Ruotsin ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Flygvapenövning 2016 (FVÖ 2016).
Harjoituksessa tehdään suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön historiaa. Suomen ilmavoimat on mukana ensimmäistä kertaa.
Ruotsalaiset osallistuvat vuorostaan syksyllä ensimmäistä kertaa suomalaiseen Ruska-suurharjoitukseen.
JUHANI NIIRANEN / HS
Hornet rullaa Visbyn tukikohdassa.
Hornet rullaa Visbyn tukikohdassa.
OLSSON on Ruotsin ilmavoimien luutnantti, joka toimii suomalaisten ja ruotsalaisten joukkojen yhdysmiehenä. Suomalaiset ovat osa ruotsalaisia ”punaisia”, joiden tehtävänä on hyökätä ”sinisten” eli Ruotsin kansallisen puolustuksen kimppuun.
Perinne ja pelin henki on, että ”punaiset” yleensä häviävät.
Suomesta harjoitukseen osallistuu viisi Hornet-hävittäjää ja noin 50 sotilasta. Punaiseen maali- tai hyökkäysjoukkoon kuuluu lisäksi kuusi ruotsalaista Gripen-hävittäjää ja SK 60 -harjoitussuihkukoneita, yhteensä 19 lentokonetta.
”Tässä haetaan yhteistä hyötyä molemmille”, sanoo Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri.
”Oikeastaan mikään taho ei ole kyseenalaistanut yhteistyötä. Meidän kannaltamme hyvät harjoitusvastustajat ovat rahan arvoista valuuttaa.”
JUHANI NIIRANEN / HS
Ruotsin ilmavoimien JAS Gripen -hävittäjä nousi lentoon Gotlannin Visbyssä.
Ruotsin ilmavoimien JAS Gripen -hävittäjä nousi lentoon Gotlannin Visbyssä.
SUOMEN ja Ruotsin ilmavoimat ovat harjoitelleet vuosia yhteisissä harjoituksissa, mutta toisen valtion kansallisiin suurharjoituksiin ei ole osallistuttu. Kyseessä on jälleen askel eteenpäin puolustusyhteistyössä.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit päättivät toukokuussa 2014 syventää maiden välistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö rajattiin kuitenkin koskemaan vain rauhan aikaa.
Molempien maiden puolustusvoimat laativat raportin siitä, miten tavoitteeseen päästäisiin. Ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi hankkeeksi katsottiin turvallisten tietoyhteyksien rakentaminen maiden välille.
Muita nimettyjä yhteistyöhankkeita olivat muun muassa ilmavalvontayhteistyö, yhteisten sotajoukkojen kehittäminen sekä yhteiset harjoitukset.
Ilmapuolustuksen osalta Suomi ja Ruotsi haluaisivat muodostaa osittain integroidun yhteisen ilmavoiman. Toisin sanoen maiden ilmavoimien halutaan kykenevän tukemaan toisiaan ja toimimaan ilmaoperaatioissa yhdessä.
Ilmavoimien yhteistyön syveneminen on johtanut muun muassa siihen, että teknistä henkilökuntaa on koulutettu toisen maan hävittäjäkoneiden yksinkertaisimpiin huoltotöihin.
Jäämeri sanoo, että olisi ”hienoa”, jos Suomi voisi alueellisen koskemattomuutensa torjunnassa toimia nykyistä kauempana tukeutuen ruotsalaisiin tukikohtiin.
”Meillä ei voida laskea sen varaan, että joku toimisi meidän kanssamme”, Jäämeri kuitenkin muistuttaa.
”Meillä on tietty itsenäisen toimintakyvyn vaatimus.”
JUHANI NIIRANEN / HS
Horneteja huollettiin harjoituskierrosten välissä.
Horneteja huollettiin harjoituskierrosten välissä.
GOTLANNIN strateginen merkitys keskellä Itämerta on noussut uudelleen keskusteluun Venäjän valloitettua Krimin Ukrainalta. Syynä on se, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Ruotsi riisui Gotlannin käytännössä aseista.
Ääneen lausuttu pelko on, että jos Venäjä hyökkäisi Baltian maihin, niin se voisi Gotlannin valtaamalla vaikeuttaa merkittävästi sotilasliitto Naton apujoukkojen viemistä Baltiaan.
Ruotsi on nyt uudelleen vahvistamassa Gotlannin puolustusta. Saarelle ollaan perustamassa pientä kahden komppanian kokoista Gotlannin taisteluryhmää, joka on varustettu taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuilla.
Gotlannissa ei ole kuitenkaan pysyvää Gripen-hävittäjien lentotukikohtaa.
FVÖ 2016 ei ole ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun suomalaiset harjoittelevat ruotsalaisten kanssa Gotlannissa. Suomen ja Ruotsin yhteinen Swefinex 2016 -merisotaharjoitus toteutettiin toukokuun lopulla Gotlannin merialueella.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyön seuraavassa vaiheessa suomalaiset Hornetit ovat ehkä jo osana ”sinisiä”, osana Ruotsin kansallista puolustusta. Silloin myös ruotsalaiset Gripenit tulevat harjoittelemaan Ruskaan osana Suomen kansallista puolustusta.
JUHANI NIIRANEN / HS
Suomalaiset Hornet-hävittäjät palasivat harjoituksesta Visbyn kentälle lauantaina.
Suomalaiset Hornet-hävittäjät palasivat harjoituksesta Visbyn kentälle lauantaina.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

lauantai 3. syyskuuta 2016

Kiina ja Yhdysvallat antavat vauhtia Pariisin ilmastosopimukselle...

Erinomainen asia ja tärkeä uutinen globaalitasolla...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Kiina ja Yhdysvallat antavat vauhtia Pariisin ilmastosopimukselle

Pariisissa viime joulukuussa neuvoteltu ilmastosopimus on ottanut ison askeleen eteenpäin. Ensin Kiina ja sitten Yhdysvallat kertoivat lauantaina sopimuksen ratifioinnista. 

Yhdysvallat ja Kiina tuottavat yhdessä noin 40 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.



Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit yhdessä YK:n pääsihteerin kanssa.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tapasi Kiinan presidentti Xi Jinpingin ja Yhdysvaltain presidentti Obaman Hangzoussa. Presidentit ilmoittivat maittensa ratifioineen Pariisin ilmastosopimuksen. Kuva: How Hwee Young / EPA

Kiina on maailman suurin hiilen käyttäjä ja myös maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Niinpä suuri uutinen oli jo se, kun Kiina ilmoitti Pariisin sopimuksen ratifioinnista. Heti perään uutisoitiin, että myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli ilmoittanut ilmastosopimuksen ratifioimisesta.
Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping luovuttivat ratifiointia koskevat asiakirjat YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille. Kolmikko tapasi Kiinan Hangzhoussa, jossa alkaa huomenna maailman suurimpien talousmahtien G-20 ryhmän huippukokous.
Lähes 200 maata sopi viime joulukuussa Pariisissa, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään selvästi alle kahteen asteeseen. Ennen Kiinan ja Yhdysvaltain ilmoituksia sopimuksen oli ratifioinut vain 24 maata, jotka vastaavat noin prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Nyt kattavuus nousi kertaheitolla eri lukemiin.

"Hyvin merkittävä uutinen"

– Ilmoitus on hyvin merkittävä. Tämä vie maailman aika lähelle Parisiin sopimuksen voimaantuloa, sanoo ilmasto- ja energiakysymyksiin erikoistunut vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta.
Yhdysvaltain ja Kiinan ilmoitus kasaa poliittista painetta muille G-20 maille. Hangzhoun kokouksesta voikin tulla ilmastokokous, jossa odotetaan muilta osallistujia selviä sitoumuksia. Hangzhoun osallistujamaista myös Ranska on päättänyt ratifioinnista. Tosin se ei vielä näy sopimuksen kattavuutta seuraavalla YK-sivustolla.
Ilmastosopimus astuu voimaan, kun 55 maata on ratifioinut sen. Ehtona on, että näiden maiden päästöt vastaavat 55 prosenttia kaikista päästöistä.
Tällä vauhdilla ilmastosopimus voi olla voimassa jopa ennen vuodenvaihdetta.

Trump-ilmiö iskee ensi vuonna?

Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalit saattavat kuitenkin sotkea kuviot. Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin voitto voisi mullistaa tilanteen.
– Trump haluaisi joko neuvotella Pariisin-sopimuksen uudestaan tai vetäytyä siitä, sanoo vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.
Hänen mukaansa on epäselvää kuinka vakavasti Trumpin puheita pitää ottaa. Presidenttinä Trump voisi joka tapauksessa vaikeuttaa Pariisin-sopimuksen toteuttamista hyvinkin paljon.
– Todennäköisempää on, että Yhdysvallat pysyy sopimuksessa. Se on käytännössä kaikkien maailman maiden yhteinen sopimus, ja olisi erikoista jos Yhdysvallat ainoana irtaantuisi siitä, Tynkkynen pohtii.
Yhdysvalloissa republikaanit ovat epäilleet, ettei presidentti Obamalla ole edes oikeutta päättää sopimuksesta, vaan se pitäisi hyväksyttää senaatissa.

EU:n rattaat jauhavat hitaasti

EU:ssa ilmastosopimuksen vahvistaminen vie myös aikaa, sillä sopimus pitää hyväksyä jäsenmaissa, Euroopan parlamentissa ja ympäristöministereiden kokouksessa.
EU-maissa on ollut erimielisyyttä kasvihuonepäästöjen leikkausten taakanjaosta. Britannian lähtö EU:sta tuo oman lisäsotkunsa. Suomessa elinkeinoelämä on ollut huolissaan muun muassa kuljetuskustannusten noususta.
Oras Tynkkynen uskoo sinänsä, että Pariisin ilmastosopimus menee Suomessa läpi. EU:n hitaus tuskin on ratkaisevaa, kun muualla on sen verran kova vauhti päällä.
– Enemmän se antaa EU:sta ulospäin huonon kuvan. EU:n sisäiset päätöksentekoprosessit ovat tässäkin hitaita ja kankeita, Oras Tynkkynen pohtii.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Ruotsin Nato-selvitys: Jäsenyys torjuisi Venäjän uhkaa, mutta ei korvaa puolustuksen puutteita...

Tuttuakin tutumpaa tekstiä, näin se vaan menee...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Ruotsin Nato-selvitys: Jäsenyys torjuisi Venäjän uhkaa, mutta ei korvaa puolustuksen puutteita

Ruotsin liittyminen Natoon torjuisi sotaa Itämeren alueella, mutta myös ärsyttäisi Venäjää. Näin arvellaan Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä, joka julkistetaan lähiaikoina.


Ruotsin puolustusvoimien lentokoneita ilmassa.



Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjät ovat uudenaikaista kalustoa. Niistä huolimatta Ruotsin puolustuksessa on tuntuvia puutteita, joita Nato-jäsenyys ei korvaisi, arvioi liittoutumisselvitys. 
Kuva: Johan Lundahl / Combat Camera / Försvarsmakten
Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi Venäjän hyökkäyshaluja hillitsevä vaikutus Itämerellä, arvioi suurlähettiläs Krister Bringéus selvityksessään Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.
Venäjän hyökkäystä pelkästään Ruotsia vastaan selvitys ei pidä uskottavana. Sen sijaan on arveltu, että Venäjä saattaisi yrittää ottaa haltuunsa Gotlannin saaren, jos se ryhtyy sotatoimiin Baltian maissa. Tätäkään ei pidetä selvityksessä todennäköisenä.
Joka tapauksessa epäselvyys siitä, miten Ruotsi reagoisi mahdolliseen Itämeren kriisiin, poistuisi Natoon liittymisen myötä. Bringéusin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi lännen pelotetta Itämerellä ja olisi omiaan estämään konflikteja ennalta.
Toisaalta selvityksessä uskotaan, että myös Ruotsin ja Suomen syvenevällä puolustusyhteistyöllä voi olla samanlaista rauhoittavaa vaikutusta.

Hakemus suututtaisi Venäjän

Suurlähettiläs Bringéusin selvitystä ei ole vielä luovutettu, mutta Ruotsin tietotoimisto TT on julkaissut osia siitä. Asiasta kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Selvitys ei ota kantaa siihen, pitäisikö Ruotsin liittyä Natoon. Siinä esitellään, taannoisen suomalaisselvityksen tapaan, Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja.
Etuja olisivat Ruotsin jäsenenä saamat turvatakuut, ja jo edellä kuvattu Itämeren alueen vakautta lisäävä vaikutus.
Toisaalta Nato-hakemus aiheuttaisi kriisin Ruotsin ja Venäjän suhteissa. Selvityksessä uskotaan Venäjän vastatoimien kuitenkin jäävän uhkailuun ja taloudellisiin toimiin. Lisäksi Venäjä varmaankin lisäisi joukkojaan ja aseistustaan Itämeren alueella.
Natossa Ruotsin hakemus otettaisiin Bringéusin arvion mukaan hyvin vastaan, ja jäsenyyden käsittely veisi reilun vuoden.

Puutteet korjattava itse

Bringéusin selvitys painottaa, että Nato-jäsenyys ei olisi mikään oikotie, jolla korjattaisiin Ruotsin oman puolustuksen puutteet. Selvityksessä muotoillaan, että puutteet eivät ole pieniä.
Selvityksen mukaan Ruotsin puolustaminen olisi riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Sellaisen saapuminen ottaisi kuitenkin aikansa, ja Natossakin jokaisen jäsenmaan odotetaan huolehtivan puolustuksestaan vähintään ensi alkuun itse.
Ruotsi on kylmän sodan loputtua pienentänyt tuntuvasti varsinkin maavoimiaan. Myös ilma- ja merivoimia on supistettu. Nyttemmin puolustuksen vahvistamisesta on jälleen puhuttu, ja jopa asevelvollisuuden palauttaminen on mahdollista.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Kannanotto: Kemin merivartioaseman lakkauttamisen kokonaishyöty jää vähäiseksi...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Meri-Lapin kehittämiskeskus vastustaa Kemin merivartioaseman lakkauttamista. Kehittämiskeskuksen kannanoton mukaan Kemin merivartioasema on kustannustehokkuudeltaan Suomen paras yksikkö.

___________________________________________________________________

Toivottavasti merivartioaseman lakkauttamista ei ole ihan kiveen hakattu...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kannanotto: Kemin merivartioaseman lakkauttamisen kokonaishyöty jää vähäiseksi

LAPIN UUTISET2.9.  13.10 Päivitetty  13.11NINA SUSI/ARKISTO
Kemin merivartioasema saatetaan lakkauttaa.
     
Meri-Lapin kehittämiskeskus vastustaa Kemin merivartioaseman lakkauttamista. Kehittämiskeskuksen kannanoton mukaan Kemin merivartioasema on kustannustehokkuudeltaan Suomen paras yksikkö.
Asemalla on ollut 30 pelastustehtävää vuodessa.
Kannanoton mukaan meripelastustoimintojen keskittäminen lisäisi partion matka- ja pelastusaikaa Meri-Lapin alueelle vähintään tunnilla.
– Lakkauttamisen vesiliikenteen lieveilmiöt, kuten pelastusliivien laiminlyönti tai alkoholin väärinkäyttö vesillä lisääntyisivät, seutupäällikkö Markku Hukkasen kannanotossa todetaan.
Säästösuunnitelman mukaan Kemin merivartioaseman neljä työntekijää siirtyisivät Virpiniemeen, joten henkilökustannukset pysyisivät ennallaan. Säästöjä tavoitellaan kiinteistön vuokrauskustannuksista.
Kannanoton mukaan säästöt ovat marginaalisia. Kustannustehokkuus heikentyisi, koska partioiden matka-aika ja polttoainekulut kasvaisivat.
– Näin ollen merivartioaseman lakkauttamisen kokonaishyöty jää erittäin vähäiseksi. Samalla Meri-Lapin alueen pelastustoiminnan taso heikentyisi ja onnettomuusriskit lisääntyisivät.
Kehittämiskeskuksen mukaan kannattaisi ennemminkin kartoittaa halvempia toimitilaratkaisuja Kemistä tai tehostaa nykyisten tilojen käyttöä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Arkkipiispa Mäkinen lupaa vihkimiskeskustelulle jatkoa...

Hmmmmm - vai niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Arkkipiispa Mäkinen lupaa vihkimiskeskustelulle jatkoa

Piispainkokouksen selonteko avioliittokäsityksestä toi pienen eropiikin kirkosta.

KOTIMAA2.9.  19.15 Päivitetty  19.16PEKKA AHO
– Minusta on selvää, että yhteisiä pelisääntöjä pitää noudattaa, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo.
     
STT, JAANA VAAHTIOHelsinki, 2.9.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että evankelisluterilainen kirkko jatkaa varmasti keskustelua avioliittokäsityksestä.
Piispainkokous totesi selonteossa tällä viikolla, että kirkko ei muuta oppiaan avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. 
Asia on ajankohtainen, koska tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan maaliskuussa. Se ei velvoita uskonnollisia yhdyskuntia muuttamaan vihkimiskäytäntöjä.
Selonteossa todettiin, että lakimuutos ei tuo papille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia kirkolliseen avioliittoon. Tämä koskee myös siunaamista.
Mäkisen mukaan piispojen ulostulo avaa kirkon nykytilannetta. Kirkossa on niitä, jotka haluaisivat muuttaa nopeasti vihkimisen käytäntöjä ja niitä, jotka eivät missään nimessä halua muutosta.
– Nyt voidaan käydä keskustelua tätä vasten, sitä tukien tai haastaen, Mäkinen sanoo STT:lle.
Tasa-arvoisen avioliittolain on pelätty lisäävän kirkon kahtiajakoa. Osan papeista on uumoiltu vihkivän homopareja virallisesta kannasta huolimatta. Mäkinen ei arvioi linjasta poikkeavien seuraamuksia, koska se kuuluu tuomiokapitulille.
– Minusta on selvää, että yhteisiä pelisääntöjä pitää noudattaa.

Muutos vaatii yksimielisyyttä

Tulevaisuuden kirkolla on periaatteessa kolme vaihtoehtoa: pitäytyä nykyisessä, muuttaa kantaa tai luopua vihkioikeudesta. Vihkikaavaa voi muuttaa vain kirkolliskokous.
– Kun kirkko tekee päätöksiä, on oltava varsin suuri yksimielisyys, Mäkinen muistuttaa.
Arkkipiispa itse olisi pitkällä tähtäimellä valmis muuttamaan vihkikaavaa, vaikka toteaakin, että se ei ole nyt mahdollista.
– Minusta pitkällä tähtäimellä ja kirkon yhteisillä päätöksillä olisi hyvä, että voitaisiin päätyä siihen lopputulokseen, että vihitään sekä samaa sukupuolta olevia että eri sukupuolta olevia pareja. Tällöin lopputulos olisi sama kuin Ruotsissa ja Norjassa, hän sanoo.
Keskustelu jatkunee marraskuussa kirkolliskokouksessa, jolle piispojen selonteko annetaan tiedoksi.

Selonteosta pieni eropiikki

Eroakirkosta.fi-sivuston mukaan kirkosta erosi keskiviikkona 240 ihmistä ja torstaina vajaa 200. Määrät ovat yli kaksinkertaisia edellisiin päiviin verrattuna. Palvelun tiedottaja Heikki Orsila kertoo, että määrän kasvu näkyi piispainkokouksen jälkeen.
– Verkkopalvelun palautteiden sävy muuttui selvästi. Useimmissa palautteissa kerrottiin syyksi piispainkokous ja kirkon epätasa-arvoinen suhtautuminen samansukupuolisten avioliittoon, Orsila kertoo.
Arkkipiispa Mäkinen toteaa, että kyse on ihmisiä syvältä koskettavasta asiasta.
– Kun asia herättää keskustelua oikeudenmukaisuudesta, se herättää aina myöskin reaktioita, joka joillekin tarkoittaa kirkosta eroamista.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

perjantai 2. syyskuuta 2016

Nyt heräsi SuPer: "Kilpailukykysopimusta pitää vielä täsmentää"...

Tosiaan heräsi, kyllähän nämä ovat läpinäkyviä järjestöjen profiilinkorotusyrityksiä. Selkeä julkisuushaku päällä, lööppilehdet taas pullollaan raflaavia otsikoita. Rahvas seuraa tilannetta hengitystä pidätellen > syntyykö kiky...

Ennen tämänkaltaisesta käytettiin nimitystä iltalypsy, nyt asiaa ei kukaan ole tunnustavinaan.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Nyt heräsi SuPer: "Kilpailukykysopimusta pitää vielä täsmentää"


2.9.2016 16:49 | Päivitetty 2.9.2016 16:53
PolitiikkaKunnatValtiontalous
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. KUVA: SUPER
90 000 jäsenen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan kilpailukykysopimus ei vielä ole valmis allekirjoitettavaksi.
Paavolan mukaan sopimuksen ehtona on ollut, että työpaikat säilyvät, ja pelkkä suullinen lupaus ei riitä.
”SuPer on huolissaan vanhustenhoitoa uhkaavista leikkauksista, jotka näkyvät budjettiesityksessä. Talousarvioesityksessä aiotaan säästää vanhustenhoidosta 1 500 hoitajan palkkaa vastaava summa. Todelliset henkilöstövähennykset olisivat tuhansia hoitajia”, Paavola sanoo järjetän tiedotteessa.
Kilpailukykysopimuksen pohjalta neuvotellut kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset on tarkoitus allekirjoittaa maanantaina 5. syyskuuta. Paavolan mukaan järjestöt edellyttävät, että sopu kiistassa saavutetaan, ennen kuin ne voivat allekirjoittaa sopimuksia.
SuPerissa on kaikkiaan lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)