lauantai 23. tammikuuta 2016

Venäjä syö eväitään, matka jäi tekemättä...





Venäjä syö eväitään, matka jäi tekemättä

Presidentti Vladimir Putinin kolmas kausi kirjataan historiaan hukattuna mahdollisuutena – kulta-aikana, jolloin maan suuntaa olisi pitänyt ja voinut muuttaa.

PÄÄKIRJOITUS  
Helsingin Sanomat



Venäjän
 taloudesta voi sanoa suurella varmuudella, että se ei kestä, jos öljyn hinta jää pitkäksi aikaa nykyiselle tasolleen.

Ja niin voi hyvinkin käydä. Ikävä kyllä kaikkein olennaisimmasta asiasta ei ole pientä eikä suurta varmuutta – siitä mitä tapahtuu, kun kestävyys loppuu ja milloin tässä pisteessä ollaan.
Venäjän kansantaloudella on takana loistava tulevaisuus. Presidentti Vladimir Putinin kolmas kausi kirjataan historiaan hukattuna mahdollisuutena – kulta-aikana, jolloin maan suuntaa olisi pitänyt ja voinut muuttaa. Pois yksipuolisesta raaka-ainetaloudesta ja kohti modernia markkinataloutta. Resursseja pois valtiovetoiselta energiasektorilta ja investointeja tuottavuuden kasvattamiseen yksityisellä sektorilla. Tähän olisi ollut hyvät edellytyksetkin: kassaan virtasi vuolaasti rahaa kaasun ja öljyn myynnistä. Rakennemuutosmatkalle oli varattu runsaasti eväitä.

Sijoittajien levottomuus alkoi hellittää - osakkeet vahvistuvat...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Merkittävä syy sijoittajien mielialan muuttumiseen oli Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin vihjaus rahapoliittisen elvytyksen lisäämisestä maaliskuussa.

Se on pienestä kiinni, jatkuuko nousukiito ensi viikolla, jää nähtäväksi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Sijoittajien levottomuus alkoi hellittää – osakkeet vahvistuvat

Osakkeet ja raakaöljy kallistuivat selvästi perjantaina. Euroopan keskuspankin vihjaus palautti luottamusta.

TALOUS 


Poikkeuksellisen 
epävakaa viikko arvopaperimarkkinoilla päättyi perjantaina nousukiitoon.
Merkittävä syy sijoittajien mielialan muuttumiseen oli Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin vihjaus rahapoliittisen elvytyksen lisäämisestä maaliskuussa.
Osakkeiden vahvistuminen alkoi perjantaina Aasiasta ja tarttui päivän aikana Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Euroalueella laaja Euro stoxx -osakeindeksi vahvistui kolme prosenttia, mikä on suuri muutos.

Lisäksi raakaöljyn Brent-viitelaatu kohosi yli 30 dollariin barrelilta sijoittajien huolien hellittäessä.
Yhdysvalloissa 500 suuren yhtiön osakkeiden hintakehitystä mittaava S&P 500 oli kello 20.30 Suomen aikaa vahvistunut 1,8 prosenttia.
Osakkeet ja raaka-aineet ovat halventuneet selvästi alkuvuonna, koska sijoittajat ovat huolissaan maailmantalouden kehittymisestä.
Painavin yksittäinen syy sijoittajien levottomuuteen on maailman toiseksi suurimman kansantalouden Kiinan hidastuva talouskasvu.
Pääjohtaja Mario Draghi vihjasi torstaina lehdistötilaisuudessaan monta kertaa, että EKP on tarvittaessa valmiudessa uusiin toimiin jo maaliskuussa.
Keskuspankin viime vuoden maaliskuussa aloittama rahapoliittinen elvytys ei ole vaikuttanut aivan toivotulla tavalla, sillä euroaluetta vaivaa yhä uusien investointien vähäisyys. Rahan tarjontaa lisäämällä ja asettamalla liikepankkien talletuskoron negatiiviseksi EKP on kannustanut pankkeja lisäämään lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.
Perjantaina pääjohtaja Draghi ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan Maailman talousfoorumissa Sveitsissä, että EKP:lla on jäljellä useita keinoja kiihdyttää euroalueen inflaatiovauhti lähelle tavoitettaan. EKP:n tavoitteena on, että inflaatiovauhti on hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
”Meillä on keskuspankkina etenkin päättäväisyys, halukkuus ja kyky toimia”, Draghi sanoi Davosissa sanomalehti Financial Timesin mukaan.
Euroopan keskuspankki on turvautunut poikkeustoimiin myös jouduttaakseen euroalueen talouskasvua.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tiistaina julkistaman uuden suhdanne-ennusteen mukaan euroalueella talouskasvu on yhä selvästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa.

Kiista Vuotoksen altaasta jatkuu oikeudessa...

Olen muuten sitä mieltä - ollut pitkään - että Vuotoksen allas on rakennettava.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Kiista Vuotoksen altaasta jatkuu oikeudessa – Kemijoen tulvasuunnitelmasta valitus

Vuotos-aktiivi Helena Tiihonen valitti ministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KOTIMAA 
ILKKA MÄKINEN
Vuotoksen allasta vastustava kyltti Pelkosenniemellä vuonna 2006.
Vuotoksen allasta vastustava kyltti Pelkosenniemellä vuonna 2006.

Fakta

Pitkä kiista Vuotoksesta

  Ajatus Pelkosenniemelle rakennettavasta tekoaltaasta virisi 1960-luvulla.
  Vesihallitus julkaisi Vuotoksen yleissuunnitelman vuonna 1974. Samalla syntyi Vuotosta vastustava kansanliike.
  Vuonna 2000 Kemijoki Oy sai rakentamisluvan Pohjois-Suomen vesioikeudelta.
  Korkein hallinto-oikeus laittoi kumosi päätöksen ja tyrmäsi hankkeen ympäristölle vahingollisena vuonna 2002.
Kiista vuosikymmeniä vatvotusta ja ylimmässä oikeusasteessa vuonna 2002 kuopatusta Vuotoksen allashankkeesta on taas nytkähtänyt liikkeelle. Asian puinti jatkuu oikeudessa, sillä maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä hyväksyä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
Tekoaltaan vastustajien keulahahmo, kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen pitää ministeriön päätöstä lainvastaisena, koska siitä puuttuu muun muassa arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin. KHO-valituksen lisäksi Tiihonen on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille.
Ministeriö hyväksyi Kemijoen turvariskien hallintasuunnitelman 23. joulukuuta. Vuotoksen allasta koskevan päätöksen ministeriö siirsi ratkaistavaksi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä.
Vuotoksen allashanke nousi taas kerran esiin syksyllä, kun Kemijoen tulvariskien hallintaa pohtinut työryhmä esitti tekoaltaan rakentamista ensisijaiseksi toimeksi Rovaniemen tulvasuojeluun.
Altaalla suojattaisiin kaupunkia erittäin harvinaiselta suurtulvalta, joka toistuisi 250 vuoden välein.
Altaan nimi on suunnitelmassa muuttunut Kemihaaran tulvasuojelualtaaksi, mutta paikka on entinen, pitkän oikeusprosessin jälkeen vuonna 2002 tyrmätty Vuotos. HS kertoi suunnitelmasta joulukuussa.
Työryhmän mukaan allas toisi taloudellisia hyötyjä energiantuotannon, työllisyyden ja verotulojen kautta.
Työryhmä oli eripurainen. Eriävän mielipiteensä jättivät sekä Lapin ely-keskus että Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven kunnat. Kaikkien mielestä rakennusten tavoitetaso, jolla rakennuksia suojattaisiin tulvilta, on määritelty liian korkeaksi.
Valituksessaan Tiihonen vaatii ministeriön päätöksen kumoamista. Tiihosen mukaan päätös on lainvastainen ja puutteellinen, koska se jättää arvioimatta ja yhteen sovittamatta asianmukaisesti vesivarojen kestävän käytön ja luonnonsuojelun tarpeet.
Hankkeesta tulisi Tiihosen mukaan tehdä ympäristövaikutusten arviointi, koska se todennäköisesti heikentää Natura-alueen luontoarvoja. Natura-arvioinnin puuttuminen on valituksen mukaan vakava puute ja menettelyvirhe.
Vakavana puutteena Tiihonen pitää myös sitä, että ministeriö ei ole päätöksessään ottanut huomioon asiantuntijaviranomaisen eli Lapin ely-keskuksen sekä allaskuntien eriävät mielipiteet. Lisäksi tulvasuojelun toteutus on asetettu riippuvaiseksi kaavoitusprosessista.
KHO kumosi aikoinaan Pohjois-Suomen vesioikeuden Vuotos-päätöksen luonnolle vahingollisena. KHO:n mukaan allas aiheuttaisi suuria ympäristön muutoksia. Se muun muassa tuhoaisi soita ja uhanalaisten lintulajien pesimäalueita.
Tiihosen mukaan myös tulvasuojelusuunnitelman käsittelyyn on osallistunut virkamiehiä, jotka ovat esteellisiä.
Kantelussaan oikeuskanslerille Tiihonen toteaa, että ministeriö on jättänyt ottamatta huomioon KHO:n vuonna 2002 tekemän päätöksen ja sivuuttamalla sen heikentänyt niiden oikeusturvaa, jotka ovat käyneet vuosikymmenien oikeustaistelua Vuotoksen allasta vastaan.

Käsittämättömia energiamääriä sitoutuu meriin...




Ulkomaat 

Valtameriin varastoituu lämpöä yhä nopeammin – "kuin atomipommi räjähtäisi joka sekunti"

Valtamerten lämpeneminen on hidastanut maapallon ilmaston lämpenemistä. Kalifornialainen tutkimuslaitos on tehnyt arvion meriin sitoutuneen lämpöenergian määrästä. Tutkijat kauhistuivat muutoksen nopeudesta.



Yhdysvaltain itärannikko nähtynä Kansainväliseltä avaruusasemalta.
Yhdysvaltain itärannikko nähtynä Kansainväliseltä avaruusasemalta kesäkuussa 2011. Kuva: NASA

Meri- ja ilmastotutkijat ovat jo kauan tienneet, että ihmisen toiminnasta ilmakehään vapautuva lämpöenergia varastoituu suurimmalta osin valtameriin. Kaliforniassa toimivanLawrence Livermore National Laboratoryn tutkijat ovat nyt julkaisseet laajan tutkimuksen, jossa arvioidaan meriin varastoituneen lämpöenergian määrää.
Tutkijoita hätkähdytti erityisesti havainto, kuinka nopeasti merten absorboiman energian määrä on noussut viimeisten vajaan 20 vuoden aikana.
Tutkimusmateriaali alkaa jo 1870-luvulla mittauksia tehneen brittiläisen Challenger-aluksen kokoamasta aineistosta. Mukana on myös modernien, merenalaisten mittalaitteiden mittaustuloksia, jotka on koottu tietokonelaskelmin.
Vuodesta 1865 aina vuoteen 1997 saakka meriin varastoitui tutkimuksen mukaan 150 tsettajoulea energiaa. Tämän jälkeen vuosina 1997–2015 energiaa varastoitui yhtä paljon, eli varastoituminen oli kiihtynyt huomattavasti.
Tsettajoulen suuruista energiamäärää voi verrata siihen, että jos Hiroshima-tyyppinen atomipommi räjäytettäisiin vuoden ajan joka sekunti, vapautuisi yhteensä noin kaksi tsettajoulea energiaa.
Vuoden 1997 jälkeen meriin on siis varastoitunut yhtä paljon ihmisen aiheuttamaa lämpöenergiaa kuin jos atomipommi olisi räjäytetty joka sekunti 75 vuoden ajan, havainnollistaa uutistoimisto AP.

Kuinka paljon meret voivat ottaa vastaan?

Tuloksena saadut luvut ovat karkeita, mutta tutkijoiden mielestä luotettavia. Norjan yleisradioyhtiö NRK:n haastattelema fyysikko ja ilmastotutkija Björn Hallvard Samset sanoo laskelmien sopivan hyvin yhteen ilmastomallinnusten kanssa.
Suurin osa lämmöstä on merten pinnassa noin 700 metrin syvyyteen saakka, mutta vuosi vuodelta yhä syvemmät vesikerrokset lämpenevät.
Tutkijoita ei niinkään huoleta meriin varastoitunut suuri lämpöenergian määrä, olennaisempaa on muutoksen huima nopeus.
Valtameret kattavat 70 prosenttia maapallon pinnasta, joten ne kykenevät imemään itseensä valtavasti lämpöä. Toistaiseksi merten pintalämpötila on noussut keskimäärin vain muutamia asteen kymmenesosia.
Tutkijoita askarruttaa maapallon energiatasapaino. Kun meret ovat imeneet itseensä lämpöä, ne ovat tasoittaneet ilmaston lämpenemistä. Kun nyt vedet ovat lämmenneet, lämpöä jää yhä enemmän ilmakehään. Jos ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen päästöt jatkuvat entisellään, ilmasto ja mantereet lämpenevät aiempaa nopeammin.

Monia vaikutuksia meriin 

Uutistoimisto AP:n haastattelema Oregonin yliopiston merentutkimuksen professori Jane Lubchenko arvioi merten lämpenemisellä olevan massiivinen vaikutus maapallon oloihin.
Lämpö muuttaa valtamerten eliöstöä. Toisaalta sillä on vaikutusta merivirtoihin, merellä syntyvien myrskyjen reitteihin ja voimakkuuteen. Norjalaistutkija Hallvard Samset lisää mukaan vielä merenpintojen nousun.
Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -tiedelehdessä.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Voi järjen valo = avustusten loiste...

Ensimmäistä kertaa kun kuulin, että mm. Kemin Ajoksen tuulivoimalat puretaan, taisin spontaanisti todeta kertojalle: "Älä kuule puhu paskaa, vastahan ne rakennettiin!"

Mutta niin muuttuu maailma Eskoni, tuulivomalatkin ovat kertakäyttötuotteita pahimmasta päästä mutta...

Arvelen kuitenkin, että Suomen valtion löperö ja yltäkylläinen tukipolitiikka aiheutti valtavan rakentamisryöpyn, jonka totaalitaitamattomuuteen viittaavia seurauksia nyt sitten maksetaan ja puretaan. Ei tässä ole järjen häivää.
Jossakin vaiheessa varmaan suomalaisille veronmaksajille esitetään rautalankamallinen laskelma siitä, mitä tämä ensimmäinen "pioneerirypistys" maksoi...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Vanhat voimalat puretaan useilla paikkakunnilla – tuulivoiman pioneeri Innopower ajetaan alas

NINA SUSI
Tuulivoimalat Kemin Ajoksessa seisoivat torstaina lähes 30 asteen pakkasessa. Myllyt puretaan tänä vuonna pois ja tilalle rakennetaan tehokkaampia. Ikea tuottaa niillä kahden vuoden päästä kaiken Suomessa tarvitsemansa sähkön.
Kotimaisen tuulivoiman pioneeriyhtiö Innopower ajetaan alas. Yhtiön voimalat Kemissä, Oulussa, Oulunsalossa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa puretaan ja kehitysvaiheessa olevat tuulivoimahankkeet myydään.
– Yhtiötä ruvetaan pikkuhiljaa puhdistamaan pois. Siinä on tietenkin tärkeää, että tämä tehdään kunnialla. Ettei kukaan maanomistaja jää nuolemaan näppejään ja ihmettelemään, että tässähän on tämmöinen tikku pystyssä, eikä ole enää yhtiötä vastaamassa siitä, kuvailee Innopowerin hallituksen puheenjohtaja Anders Renvall Lännen Medialle.
Kyseessä on ensimmäinen isompi kotimainen tuulivoimayhtiö, jonka aika tuli täyteen.
Palataanpa vuosituhannen vaihteeseen. Pohjolan Voima perusti vuonna 1999 tuulivoiman kehittämisyhtiöksi PVO Innopowerin, josta tuli alan edelläkävijä. Sen hovihankkijaksi valikoitui kotimaisen tuulivoimateollisuuden kruununjalokivi Winwind.
Taustalla oli isoja sähköyhtiöitä ja metsäteollisuutta. Oltiin tekemässä jotain aivan uutta ja into oli kova.
– Ehkä siihen aikaan oli vähän sellainen aspekti, että ollaan rakentamassa suomalaista tuulivoimatekniikkaa ja uutta teollisuutta Suomeen. Siinä oli vähän tällaista aatteen voimaa myös, että ollaan tekemässä yhteistä hyvää, Renvall taustoittaa.
Tuulivoimaa rakennettiin eri kohteisiin. Kemin Ajokseen nousi keinosaarille merituulipuisto, joka oli vuosikausia maan suurin yksittäinen tuulivoimakohde.
Sitten edelläkävijän riskit alkoivat toteutua.
 Ainoa kotimainen tuulivoimaloiden valmistaja Winwind ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.
Taustalla oli ilmeisesti useampiakin tekijöitä. Kotimaahan ei esimerkiksi rakennettu kriittisinä vuosina kovin paljon tuulivoimaa, joten Winwind ei ehkä saanut riittävän vahvoja kotimarkkinareferenssejä, joiden avulla olisi voinut valloittamaan maailmaa.
Samaan aikaan tuulivoima-ala keskittyi yhä selvemmin kansainvälisten suuryhtiöiden hallintaan. Pohjois-Pohjanmaalla tyhjästä aloittanut tuulivoimaloiden valmistaja tarvitsi osaamista, pääomaa, alihankkijoita, myyntitaitoa ja paljon muuta. Tällä kertaa asiat eivät kuitenkaan loksahtaneet kohdalleen ja PVO Innopower alkoi luisua hovihankkijansa mukana.
– Pienestä se oli kiinni, mutta se ei vain lähtenyt lentoon, Renvall tiivistää.
Winwindin valmistamien voimaloiden huolto alkoi kärsiä valmistajan konkurssista. Voimaloiden käytettävyys heikkeni – myllyt eivät enää pyörineetkään odotetusti.
– Voimalaitoksista oli voimassa täydet takuut, mutta niiden toimittaja ei pystynyt kattamaan mitään. Niiden kanssa jäätiin todella tyhjän päälle. Se oli meille kaupallisesti hirveän hankala tilanne. Ne ovat vain seitsemän vuotta vanhoja myllyjä, mutta niiden tekninen käytettävyys on ollut todella huonoa, Renvall kuvailee.
Samaan aikaan sähkön markkinahinta romahti. Esimerkiksi Kemin tuulipuiston voimaloista puolet oli rakennettu ennen nykyistä syöttötariffijärjestelmää, joten ne saavat sähköstä vain markkinahinnan. Se on valunut jo sietämättömän alhaiseksi sähköntuottajien kannalta.
– Näillä sähkönhinnoilla tuulivoima vaatii tuen, Renvall tiivistää.
Yhtälö muodostui lopulta kestämättömäksi.
PVO Innopowerin omistus siirrettiin neljä vuotta sitten suoraan Pohjolan Voiman osakkaille ja yhtiön nimi muutettiin pelkäksi Innopoweriksi. Yhtiöllä on nykyään omistajana 17 energiayhtiötä, joista lähes kaikilla on uudet yhteistyö- ja kehittämiskuviot tuulivoiman suhteen. Renvall on Innopowerin omistajiin kuuluvan Kymppivoiman toimitusjohtaja.
– Kun oli näitä teknisiä ongelmia, niin kaikki osakkeet vetivät sen johtopäätöksen, että tuulivoimaan päästäkseen pitää kehittää omaa tai mennä johonkin muuhun mukaan, Renvall selittää.
Huonosti kannattanut Innopower kävi näin ollen myös tarpeettomaksi.
– Enää ei ole yhteistä omistajan tahtotilaa tuulivoimaan, joten teimme päätöksen luopua pikkuhiljaa kaikesta tuulivoimasta, Renvall sanoo.
Innopowerin alasajo on jo aloitettu purkamalla voimaloita Oulunsalossa. Pari viikkoa sitten yhtiön tuulivoimahanke Lapualla myytiin OX2:lle. Se rakennuttaa paikalle kuusi tuulivoimalaa kansainvälisen vakuutusjätti Allianzin uusiutuvan energian sijoitussalkkuun.
Myös Kristiinankaupungissa on tuulivoimahanke myynnissä. Se odottaa pääsyä syöttötariffin piiriin ja meluun liittyvien asioiden käsittelyä oikeudessa.
– Siellä tuulivoimalle asetettiin merkittävästi tiukemmat melurajat kuin samalla tontilla sijaitsevalle hiilivoimalaitokselle. Se oli sellainen periaatekysymys, että voiko todella olla noin, Renvall kertoo.
Innopowerin alasajon tuorein vaihe julkistettiin torstaina, kun Ikea ilmoitti ostavansa Kemin Ajoksessa sijaitsevan tuulipuiston ja rakentavansa sinne uudet voimalat. Ne ovat hieman korkeampia kuin entiset. Vielä merkittävämpää on, että uusien voimaloiden lavat ovat pitempiä, joten ne kauhovat sähköä verkkoon laajemmalta alueelta.
– Tuulivoimatekniikka on kehittynyt aivan huimasti. Seitsemän vuotta sitten rakennetut voimalat kannattaa todella purkaa pois ja rakentaa tilalle uudet. Toki kaikki ne uudet pääsevät samalla syöttötariffin piiriin, Renvall huomauttaa.
Innopowerin ja Winwindin kohtalossa ei Renvallin puheiden perusteella ole sinänsä mitään ihmeellistä.
– Tällaista tämä on jokaisella uudella alalla. Edelläkävijä ei ole välttämättä aina se, joka korjaa potin. Ne kokeilevat kepillä jäätä ja aina se ei kestäkään.
Innopowerin tapauksessa kohtaloksi koitui valittu teknologia.
– Ehkä sellainen tärkeä viesti tässä on, että ei tuulivoima-ala liiketoimintana mikään riskitön ole. Ja nyt toimitaan sitten siinäkin uranuurtajana ja esimerkkinä, Renvall naurahtaa.

Terveisiä Kemin Selkäsaaresta...

Vaimoni kävi tänään perjantaina 22.01.2016 kolmatta kertaa tälle talvelle Selkäsaaressa. 

Vein hänet Hahtisaaren kesäaikaisen veneen vesillelaskuluiskan kohdalle, sillä 
vettä oli noussut Lapponia Safariksen tukikohdan rantaan Jalokivigallerian kupeeseessa.

Vaimoni soitti saareen saavuttuaan. Hän oli kastellut jalkansa rannassa muutama metri ennen kovalle maalle pääsemistään. Tulet lieteen ja kuivat varasukat jalkaan...

Iltapäivällä hänen pois pääseminen jäältä hiukan vaikeutui, sillä em. luiskankin kohdalle oli noussut vettä.
Niin sanotun Koirapuiston kupeesta löytyi kuitenkin rannassa jälkiä, jotka johdattivat hänet turvalliseen jäältä nousuun...

Juuri ennen kuin lähdimme ajelemaan kotiin Hahtisaaresta, mereltä jäätä pitkin ilmaantui kuin tyhjästä kaksi moottorikelkkaa aika haipakkaa. Niitä eivät parin metrin leveydeltä oleva vesi jään päällä rannassa vauhtia hidastanut.
Vesi lensi molemmin puolin kaaressa. Nuoret miehet selvästikin nauttivat ajostaan, olivat elementissään...


Harvardin kouluttaja auttaa Suomea torjumaan infosotaa - hyvä niin...

Henkilökohtaisista säästösyistä en juuri nyt pysty lukemaan koko artikkelia, mutta luulen tietäväni sen hengen.

Suomalaiset, suomalaiset valtion virkamiehetkin ovat tottuneet elämään eräänlaisessa Lintukodossa, mutta maailma on dramaattisesti muuttunut muutaman viimeisen, oikeastaan kahden vuoden aikana.

Erilaiset uhkakuvat vyöryvät rannoillemme. Uhkakuvista ei ole pienin jatkuva, systemaattinen nettivaikuttaminen, suoranainen härnäys = informaatiosota, jossa ammutaan koko ajan järeällä kalustolla.

Puolustuskannalle siinä ei ole syytä jäädä, vaan aktivoitua = hyökätä ja ampua alas kaikki väärät, meitä suomalaisia uhkaavat tiedot. 

Aivan niin kuin alla olevan artikkelin otsikossa todetaan ammattilaisen sanoin, meidän on itse kerrottava oma tarinamme maailmalle...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Harvardin kouluttaja auttaa Suomea torjumaan infosotaa: ”Jos te ette kerro tarinaanne itse, joku muu kertoo sen puolestanne”

Suomen valtion virkamiehiä disinformaatiosta kuluneella viikolla kouluttanut Jed Willard uskoo positiivisen totuuden voimaan. Esimerkiksi satavuotinen itsenäisyyden historia tarjoaa tilaisuuden kertoa meistä myönteisesti.

KOTIMAA  
RIO GANDARA / HS
Jed Willard työskentelee F.D. Rooseveltin säätiön ajatushautomon johtajana. ”Kannattaa pitää silmät auki paikallisten muunnelmien suhteen”, hän sanoo Suomeen kohdistuvasta disinformaatiosta.
Jed Willard työskentelee F.D. Rooseveltin säätiön ajatushautomon johtajana. ”Kannattaa pitää silmät auki paikallisten muunnelmien suhteen”, hän sanoo Suomeen kohdistuvasta disinformaatiosta.

Jos et kerro omaa tarinaasi, joku muu kertoo sen puolestasi, sanoo Jed Willard.
Hän on viettänyt kuluneen viikon Helsingissä kouluttamalla suomalaisia virkamiehiä informaatiovaikuttamisesta. Valtioneuvoston kanslian aloitteesta sadalle virkamiehelle on järjestetty kurssi, jossa he oppivat tunnistamaan ja torjumaan tätä vaikuttamista. Kursseille on osallistunut väkeä ministeriöistä sekä muualta valtionhallinnosta kuten poliisista.
Jed Willard on kurssin pääkouluttaja ja työskentelee F.D. Rooseveltin säätiössä Harvardin yliopistossa.