keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Keski-Pasilaan etsitään taideteoksia kilpailulla...

Tunnustan avoimesti, että minua ovat aina kiinnostaneet ideakilpailut. 

Olen tähänastisen elämäni aikana ottanut osaa arviolta kymmenisen kertaa erilaisiin ideakilpailuihin. 

Lähimpänä suurta menestymistä olin todennäköisesti Imatralla ollessamme 1970-luvun puolessa välissä.

Vielä silloin voimissaan ollut Kansallis-Osake-Pankki eli KOP uusi julkisen kilpailun myötä logonsa. Hahmotin jotakuinkin prikulleen samanlaisen logon kuin voittanut ehdotus oli, ainoana eroni oli minun oravani "insinöörimäinen kulmikkuus" - harmi...

Erään ideakilpailun yhteydessä - 1980-luvun alkupuolella Kemin kaupungin järjestämässä Rasvaa rattaisiin-ideakilpailussa - en ole saanut ajatus- /ideointityölleni koskaan niin suurta tuntipalkkaa kuin silloin...

Eräs mielenkiintoisimmista ideakilpailusta oli Rovaniemeläisen Lappset-yrityksen 1980-luvun loppupuolella toteuttama puistokalustekilpailu. Hain asiaan ratkaisua aikaisemmin suunnittelemani AITAKI-laatutuotteen sovellutuksena.
Minulla oli erinomaisena apuna, silloinen keminmaalainen arkkitehtiylioppilas Vesa Heikkinen, joka piirsi kuvat. Kuvien perusteella tehtiin jopa pienoismallit...

Kyseisestä kilpailusta tuli kunniamaininta ammattilaisten joukossa.

Edellisiin liittyen olen aina etukäteen psyykannut itseni seuraavanlaiseen realiajatukseen: Jos kilpailussa vaaditaan esim. graafisen alan ja/tai arkkitehtitason ammattiosaamista, maallikon - minun tapauksessani paperi-insinöörin, lehtorin, nyttemmin eläkeläisen - on jotakuinkin mahdoton voittaa kisaa mutta sittenkin...

Keski-Pasilaan etsitään taideteoksia kilpailulla ja kilpailun ensimmäinen osa on ideakilpailu.

Siinä saattaisi olla niin sanotusti "saumaa"! Täytyypä harkita asiaa, sillä alueena Keski-Pasila on minulle tuttu. 1970-luvun alkupuolella se oli tyhjää täynnä = ei yhtään mitään.

Nyt sunnitelmat ovat huikeita!

Ensi kesänä on aivan pakko em. ideakilpailua pohdiskella. Tosin tuo maininta: kansainvälinen kilpailu on paha, tosi paha...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Keski-Pasilaan etsitään taideteoksia kilpailulla – teoksen hinta enintään 450 000 euroa

Kaksivaiheisessa kilpailussa etsitään aluksi ideoita. Ensimmäisen taideteoksen pitäisi olla Fredikanterassilla vuoteen 2021 mennessä.

KULTTUURI 


Keski-Pasilaan tulevalle Fredikanterassille haetaan julkista taidetta kansainvälisen kilpailun avulla.

Kilpailun tavoitteena on löytää useita julkisia taideteoksia Itä- ja Länsi-Pasilan tulevaisuudessa yhdistävän sillan jalankulkualueelle. Alue sijoittuu vuonna 2021 valmistuvaksi arvioidun Tripla-keskuksen edustalle.
Kaksivaiheisen kilvan ensimmäinen osa on ideakilpailu, joka päättyy 15. syyskuuta. 

Ideoista kahdeksan ehdotusta valitaan toiseen vaiheeseen. Jokainen jatkoon päässyt ehdotus palkitaan 4000 eurolla.

Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä - mielenkiintoista...

Kävin aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä. Opettaja Tiina Mattilan ohjauksessa sain oppilailta erinomaista hiusten- ja parranleikkauspalvelua.
Ensimmäistä kertaa hiukseni leikkasi miespuolinen opiskelija. Käsittelyäni parran osalta jatkoi nuori aikuisopiskelijaneitonen. Asia hoitui erittäin joustavasti.

Mielenkiintoisesksi käyntini teki se, että oppilaitoksella oli menossa eräänlainen oppilaiden "vaihtopäivät".

"Nurinkurinpäivä" - Mitä opiskelua se tällainen on?

29.1.2016
Ammattiopisto Lappian opiskelijoille järjestettiin 20.1.2016  ”Nurinkurinpäivä", jolloin kaikki oli toisin. Ideana oli tutustuttaa eri alojen opiskelijat toisten alojen opintoihin ja tehtäviin leikkimielisesti. 

Muun muassa parturipuolen toimintaan oli tutustumassa nuoriamiehiä Kivikankaan yksiköstä, taisivat olla talotekniikan opintolinjan ykkösluokan opiskelijoita. Vastaavasti perturiopiskelijoita oli lähtenyt Kivikankaalle "metallihommiin"...

Em. nuoret miehet paneutuivat parturitiloissa asiaan tosissaan. Tuntuivat pesevän opettajan ohjauksessa toistensa hiukset.
Alkuvaiheessa desibelitaso hipoi kuulosuojainten käyttötasoa, mutta äkkiä tilanne rauhoittui.
Opettajat puuttuivat asiallisesti asiaan ja nuoret miehet jatkoivat toisten hiustenpesua hiukan alhaisemmalla adrenaliinilatauksella.
Muistuipa siinä ohessa opetusajat mieleeni. Sain puolessa tunnissa kuulla vähintäänkin kuukauden kiroiluannoksen - ennen asiaan puuttumista.

Nuorten miesten hiuksia leikattiin urakalla. Arvelen, että osa käyttää Ammattiopisto Lappian palveluita jatkossakin.

Niin kuin sanottu, itse olin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Lupasin tulla malliksi helmikuussa 2016, jolloin ammattiin valmistumisvaiheessa olevalla opiskelijalla on niin sanottu näyttö, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole...

Onko ruoka jo liian halpaa?

Ei ole, sillä edelleenkään esim. Suomessa kaikilla ei ole mahdollisuus ostaa riittävästi ravitsevaa ruokaa.

En kerta kaikkiaan malta olla mainitsematta/toistamatta asiaa, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut.
Meillä oli 1950-luvun alkupuolella naapuri, joka piti tärkeänä, että jokainen mökkiläinen pitää perunapeltoa ja ryytimaata. Hän itse toimi asiassa esimerkillisesti. Hänellä oli tontin kokoon nähden suhteettoman suuri peruna- ja ryytimaa. Isääni em. tyyppinen täydellisyyttä hipova toiminta ilmeisesti jonkin verran ärsytti. Hän muistaakseni käytti em. henkilöstä nimeä "Ritikan viisas".

Asiaan liittyvänä totean, että kaadettuamme tonttimme kulmalta viime syksynä ison sembramännyn ja kaksi kuusta, todennäköisesti ensi kesänä laajennamme - nykyisin vaatimatonta - perunapeltoamme.

No toki senkin tiedän, että perunoiden "kotiviljelyllä" ei ole juurikaan järkeä mutta...

Siinä tunteessa, kun omasta maasta nostaa perunat suoraan pöytään, on kovastikin järkeä, ainakin siteeksi.

Se lähestyy sitä tunnetta, kun merestä nostaa ahventa ja haukea, siinä on kiistatta jotain...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Onko ruoka jo liian halpaa?

 20.1.2016 5:00 | Päivitetty 20.1.2016 7:12

Kuluttajalle kauppaketjujen kilpailu tarkoittaa halvempaa ruokakoria.
S-ryhmä käynnisti tasan vuosi sitten uuden strategiansa mukaisen hintamyllytyksen. Nyt jo korvamadoksi muodostunut termi ”halpuuttaminen” näki päivänvalon.
Osuuskauppa on viimeisen vuoden aikana alentanut yli 3 000 ruokatuotteen hintoja, ja hintaruuvaus jatkuu myös tänä vuonna.
Maanantaina laulukuoroon liittyi yllättäen Kesko. K-kaupat laskevat ruuan hintaa 2 000 tuotteen osalta tammi-helmikuussa.
On aika erikoista, että kaupan hinnoittelupolitiikasta, siis hintojen normaalista vaihtelusta, saadaan aikaan tällainen mylläkkä.
Kauppa neuvottelee tuottajien kanssa useamman kerran vuodessa sisäänostohinnoista. Noususuhdanteessa hinnat tuppaavat nousemaan. Laskusuhdanteessa on puolestaan laskupaineita.
Kun kurja suhdanne on kouraissut kuluttajan kukkarosta ylimääräiset pelimerkit pois, on myös kauppa pudottanut hintata-
soaan. Muutenkin kuin vaikeasti vertailtavilla bonuksilla ja plussa-pisteillä.
Keskon mukaan raaka-aineiden hinnanlasku antaa nyt mahdollisuuden puristaa hintoja alaspäin. Elintarviketeollisuusliiton mukaan kaupan hintakilpailu ottaa koville.

”Se ei edistä talouskasvua ja, jos lasku jatkuu pitkään, kotimaisten ruokien ja juomien tarjonta voi jopa supistua”, sanoo ETL:n johtaja Heli Tammivuori joulukuun suhdannekatsauksessa.
Myös maanviljelijät ovat valitelleet tuottajahintojen luisua. Halpuutettujen tuotteiden myynnin kasvu ei päädy maatalousyrittäjän pankkitilille.
Kuluttajalle kauppaketjujen kilpailu tarkoittaa halvempaa ruokakoria. Tämä on pelkästään hyvä asia niin kauan kuin tuotteiden laatu ei heikkene.
Harva on kuitenkaan tullut ajatelleeksi sitä, että kilpailun lisäämisen haittapuolena on kaupan keskittyminen entistä harvempien käsiin. Suomen Lähikauppa on siirtymässä Keskon omistukseen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Maatalousyrittäjien kannalta tilanne kurjistuu lisää, jos raaka-aineiden globaali hintasyöksy jatkuu. Teollisuus saa kyllä halvempia raaka-aineita, mutta muut tuotantokulut eivät jousta ja ulos pitää myydä entistäkin halvemmalla.
Ruuan hinnanlaskulle ei ole näkyvissä loppua tänä vuonna. Ruoka ei siis ole vielä liian halpaa ainakaan kolmelle suurelle kauppaketjulle.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimituspäällikkö.
Hintakilpailulle ei ole näkyvissä loppua.”

Voi turhuuksien turhuutta...

Ainoa asia, mikä alla olevassa on myönteistä, se ilmeisesti vie sähköauton kehitystä eteenpäin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Tuhannen hevosvoiman supersähköauto: nollasta sataan alle 3 sekunnissa

 20.1.2016 8:21 | Päivitetty 20.1.2016 8:25
Faraday Future FFZERO1 -konseptiauto.
Faraday Future FFZERO1 -konseptiauto. KUVA: RUUTUKAAPPAUS, ROBB REPORT
Faraday Future on vihdoinkin vilauttanut salaperäistä urheiluautoaan.
Melkoisen huhumyllyn autopiireissä nostattanut Faradayn Future on vihdoin väläyttänyt julkisuuteen ensimmäisiä, tarkempia kuvia supersähköautostaan, eikä malli ihan jokapojan herkku olekaan. Se muun muassa kiihtyy nollasta sataan alle kolmessa sekunnissa.
Konseptiauto esiteltiin Las Vegasissa pidetyssä Consumer Electronics -tapahtumassa viime viikolla.
Faradayn superautosta on liikkunut markkinoilla valtavasti huhuja. On muun muassa vihjailtu, että auton takana olisi Apple. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin päätelleet, että Faradayn takana piileksii kiinalainen miljardööri Jia Yueting.
Kyseessä on konseptimalli nimeltä FFZERO1. Autosta ei siis ole olemassa vielä tuotantoversiota.
Autossa on sähkömoottorit kaikissa pyörissä. Näiden moottoreiden avulla auto kehittää uskomattomat tuhat hevosvoimaa. Sähköautojen tapaan sen vääntö on tietenkin omaa luokkaansa.
Auton huippunopeus on noin 320 kilometriä tunnissa.
Faradayn sanotaan ottavan autollaan merkittävän askeleen kohti kuljettajatonta autoa. Siinä auttaa muun muassa kuljettajalle puettava informatiivinen kypärä. Auto on yksipaikkainen.

Kypärä myös tukee kuljettajan päätä ja niskaa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa.
Auton infojärjestelmään kuuluu tietojen välittäminen älypuhelimen kautta.
Faradayn uskotaan tuovan kuluttajamarkkinoille täyssähköisiä henkilöautomalleja lähivuosina.

Nevadan autiomaahan Faraday rakentaa parhaillaan valtavaa, salaperäistä tuotantolaitosta. Valmistuttuaan sen sanotaan työllistävän 4 500 ihmistä.

tiistai 19. tammikuuta 2016

Outokumpu: Talousjohtaja vaihtuu > pörssikurssi laskee...

Seurasin uteliaisuuttani Suomen pörssikursseja netissä poikkeuksellisen aktiivisesti tänään tiistaina 19.01.2016.

Miksi?

Siksi, että EK:n ilmoitti palaavansa neuvottelupöytään yhteiskuntasopimuksen löytämiseksi Suomessa. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa työn kilpailukyvyn parantamisen ja investointien vauhdittamisen tärkeyttä työllisyydelle - tuttu juttu ja hyvä niin.

Kukaties maailmalta oli tullut myös muita positiivisia signaaleja, sillä porssikurssit edelliseen päivään verrattuina olivat selkeästi nousussa. 

Taisipa mm. Outokummunkin osakkeen arvo, joka on ollut pitkään pohjamudissa, olla yli 3% plussalla/nousussa alkuiltapäivällä. 

Illansuussa se olikin yhtäkkiä jo yli prosentin miinuksella! Nitä ihmettä? No eipä tarvinnut kauan asiaa ihmetellä. Kauppalehden nettiversioon oli lävähtänyt alla oleva artikkeli.

Kyllä on pakko ihmetellä, miten herkkää osakkeiden pörssikauppa tosiasiassa on, mielestäni aivan turhan herkkää - "markkinat reagoivat". 

Artikkelin perusteella talousjohtajan vaihtumisessa ei ole mitään dramatiikkaa mutta...

Tätä kirjoitusta lopetellessani tämän päivän päätöskurssi on edelleen noin 0,5% miinuksella, että tällaista "kurssisahaamista". 


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Outokummun talousjohtaja jättää yhtiön


Outokumpu vie tuotteitaan muun muassa Torniosta.
Outokumpu vie tuotteitaan muun muassa Torniosta. KUVA: MÅRTEN LAMPÉN/KL-ARKISTO
Teräsyhtiö Outokummun talousjohtaja vaihtuu.
Vuodesta 2013 Outokummun talousjohtajana toiminut Reinhard Florey on ilmoittanut jättävänsä yhtiön siirtyäkseen talousjohtajaksi kansainväliseen öljy- ja kaasuyhtiö OMV:hen, jonka kotipaikka on Itävallassa.
Florey aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 1. elokuuta ja jatkaa siihen saakka Outokummun talousjohtajana. Teräsyhtiö kertoo aloittaneensa prosessin uuden talousjohtajan nimittämiseksi.
”Reinhardilla on ollut merkittävä rooli Outokummun ja Inoxumin yhdistämisessä. Hänen kokemuksensa ja osaamisensa on ollut erittäin arvokasta yhtiölle, ja auttanut vahvistamaan Outokummun taloudellista asemaa”, sanoo Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan tiedotteessa.
Ennen talousjohtajan pestiä Florey toimi Outokummussa myös muissa johtotehtävissä.
”Tiedän puhuvani koko yhtiön puolesta kiittäessäni Reinhardia hänen vankkumattomasta sitoutumisestaan ja vahvasta panoksestaan Outokummun hyväksi. Tulemme kaipaamaan hänen osaamistaan ja näkemystään, ja toivotamme hänelle onnea ja menestystä uuteen tehtävään”, sanoo kovaonnisen yhtiön johtoon noussut Baan.

Presidentti Niinistö huolissaan, jos Venäjältä Suomeen tulevilta turvapaikanhakijoilta peritään maksuja...

"Itärintamalta ei mitään uutta" ennen todettiin - ei todellakaan, sillä ihmisten hädällä tehdään raa`asti rahaa. Maahantuloa pyörittää ja "valvoo" selvästi järjestäytynyt rikollisuus, jossa erittäin suurella todennäköisyydellä on mukana, "siunaamassa" toimenpiteet korruptoituneet lupa- ja rajaviranomaiset.

Presidentti Niinistö kiinnitti asiaan erinomaisen asiallisesti huomiota.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Presidentti Niinistö huolissaan, jos Venäjältä Suomeen tulevilta turvapaikanhakijoilta peritään maksuja

POLITIIKKA  
02:06 / 02:06

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti tiistaina huolensa siitä, että venäläislehtien tietojen mukaan Venäjällä peritään Suomeen pyrkiviltä turvapaikanhakijoilta maksuja sekä edellytetään saattajan käyttöä.
Niinistön huolen taustalla ovat lehtitiedot, joiden mukaan ilmeisesti Suomeen pyrkinyt turvapaikanhakija jäätyi kuoliaaksi Venäjällä. 33-vuotias intialaismies löydettiin sunnuntaina autosta Venäjän Alakurtista Suomeen johtavan tien varrelta noin 70 kilometriä Suomen rajalta. Hän oli ilmeisesti ollut autossa viisi päivää.
Niinistön mukaan kyseessä on yksittäistapaus, mutta asialla saattaa olla heijastusvaikutuksia.
”Venäläisen median kertoman mukaan mies ei ollut saanut lupaa siirtyä eteenpäin. Hän ei ollut myöskään saanut itselleen apua, koska ei ollut maksanut itselleen saattajaa”, Niinistö sanoi. ”Tämä herättää kysymyksen, onko siis olemassa jotain lupia ja maksettuja saattajia. Se askarruttaa minua”, Niinistö sanoi.
Tiistaiaamuna kokoontui presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta. Niinistön mukaan siellä oli käsitelty turvapaikanhakijatilannetta. Tulijoiden painopiste on kääntynyt itärajalle.
”Itärajan yli on saapunut ihmisiä, jotka edustavat yli 30 eri kansallisuutta. Ei puhuta enää siis vain Syyriasta ja Irakista tulevista turvapaikanhakijoista”, Niinistö sanoi.
Presidentti vieraili tiistaina Reaktorin järjestämässä lasten koodikoulussa Pääpostitalossa Helsingissä. Myös presidentti pääsi koodaamaan. Koodikoulun opettajan avustuksella Niinistö koodasi ympyräkuvion.
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan enää ei puhuta vain Syyriasta ja Irakista tulevista turvapaikanhakijoista.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan enää ei puhuta vain Syyriasta ja Irakista tulevista turvapaikanhakijoista.

Mitä minä sanoin, aletaanpa kääntelemään kiviä - hyvä niin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

EK muutti mielensä: Sittenkin uusintakierrokselle neuvotteluissa yhteiskuntasopimuksesta?

Jyri Häkämies korostaa työn kilpailukyvyn parantamisen ja investointien vauhdittamisen tärkeyttä työllisyydelle.

Jyri Häkämies
Jyri Häkämies Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa olevansa valmis neuvottelemaan vielä työmarkkinaosapuolten kesken hallituksen kilpailukykypaketin korvaavasta ratkaisusta. Lauantaina STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi Ylen Ykkösaamussa uskovansa, että työmarkkinaosapuolilla on vielä neuvotteluhaluja.
EK tiedottaa suhtautuvansa "myönteisesti ajatukseen, että työmarkkinoilla vielä selvitetään mahdollisuudet aloittaa tiiviit neuvottelut hallituksen kilpailukykypaketin korvaamiseksi työmarkkinaosapuolten kesken sovittavalla ratkaisulla".
– EK on suhtautunut koko ajan positiivisesti yrityksiin hakea hallituksen lakipaketille korvaava vaihtoehto, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan ratkaisuja työn kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi, jotta työllisyydessä saadaan aikaan myönteinen käänne.
Vielä joulukuun alussa Häkämies oli sillä kannalla, että jonkin pitäisi olennaisesti muuttua, jotta yhteiskuntaneuvotteluiden uudelle yritykselle olisi edellytyksiä.