Lämmityskautena takkaa lämmitetään jotakuinkin joka kolmas päivä - kunnon pesällinen.
Lisäksi rakentamallamme Pikkupuolella 1990-luvun loppupuolelta lähtien leivinuunissa ja niinikään varaavassa takassa on palanut puuta jonkin verran. Meillä on vuosikymmenien aikana ollut monenlaista polttopuuta käytettävissä.
Viime vuosina meillä on ollut erittäin pääasiassa hyvälaatuista kouvuhalkoa/-klapia, sitä on tälläkin hetkellä erillisessä, avonaisessa puuvajassamme parin vuoden polttotarpeeseen.
Lisäksi olemme ostaneet tänä syksynä kuivumaan koivupuuta, jonkin verran havupuuta. Nämä puut otetaan käyttöön pääasiassa parin-kolmen vuoden kuluttua.
Puita pilkkoessani totesin niissä - noin 0,5 m haloissa - molemmissa päissä olevan aika lailla hometta, homekasvustoa.
Home sanana aiheuttaa monenlaisia, huolestuttavia terveyteen liittyviä mieleyhtymiä.
Koska tilanne on meille uusi, oli pakko lähteä hakemaan netistä tietoa. Toisaalta - ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää...
Toisin sanoen, miten homeisen, kostean polttopuun kanssa on meneteltävä.
Keskustelupalstoilta löytyy hyviä ja vieläkin parempia vinkkejä. Ydinkohtia asiallisimmasta päästä:
Polttopuun pitää kuivua avoimessa tilassa, ennen pinoamista suljettuun paikkaan. Kuivuminen kestää keväällä 3 - 4 kuukautta. Jos polttopuu on päässyt homehtumaan, home ei irtoa niistä.
Homeisia puita ei kannata tuoda niiden kuivuttuakaan sisälle. Vähän homehtuneita puita voi polttaa takassa, mutta puut on syytä tuoda ulkoa ja pistää saman tien pesään. Näin homeitiöiden leviäminen jää mahdollisimman vähäiseksi.
Todennäköisesti homehtuneen puun lämpöarvo on alentunut, puhumattakaan lahosta puusta, jonka lämpöarvo on olematon...
Todettakoon, että meillä em. puut saavat kuivua vuoden-kaksi. Voi olla, että niitä otetaan vähitellen käyttöön/polttoon jo vuoden, puolentoista kuluttua.
Todettakoon, että tätä päivttäessäni 06.07.2017 kaikki em. "homepääpuut" on poltettu, joten em. lähinnä ilmeisesti kuitenkin esteettinen ongelma on poistunut - hyvä niin...
Suora nettilainaus yleisellä tasolla puiden varastoinnista:
Jenergia 1 / 2008 Julkaistu: 26.03.2008
Varastoi polttopuut oikeinKLAPIA LIITERIIN!Tuoreessa puussa on noin puolet vettä. Poltettavaksi tarkoitettu puu on kuivattava ennen käyttöä.
Tyypillisesti polttopuut kuivataan tuoreesta puusta tehtyinä pilkkeinä eli klapeina, halkoina tai aisattuina eli osittain kuorittuina rankoina. Polttopuun sopiva kosteus on 15 – 20 %.
Kuiva, sopivaan kokoon pilkottu puu syttyy kosteata helpommin. Kuivan puun palaminen on myös tehokkaampaa, päästöt ovat pienemmät ja lämmitysteho parempi kuin kostealla puulla.
Jos esimerkiksi poltat 10 kiloa koivua, jonka kosteus on 20 %, joudut höyrystämään vettä 2 kg. Jos puiden kosteus on 40 %, höyrystettävää kertyy 4 kg. Vettä ei uuniin kannata kantaa!
Ensi pesällisen puut tulisijaan lämpiminä
Kuivankin puun kosteus vaihtelee ympäristön lämmön ja kosteuden mukaan. Katetussa ulkovarastossa puun kosteus voi olla vuodenajan mukaan 15 – 25 %. Oikeanlainen säilytys estää home- ja sienikasvuston syntymisen polttopuuhun.
Polttopuiden varastointitapaan vaikuttaa tuoreus: tuoreita puita ei kannata tuoda sisätiloihin.
Seuraavat ohjeet on laadittu polttokuivan pilkkeen varastointiin. Polttopuiden säilytyksessä on otettava huomioon palomääräykset, työturvallisuus ja käyttömukavuus.
Olisi hyvä, jos tulisijan ääreen varattaisiin vähintään ensimmäistä pesällistä vastaava puumäärä, joka olisi tuotu sisälle lämpiämään vuorokausi ennen polttamista. Suoraan ulkoa tuotu puu on hankalampi sytyttää, koska kylmän puun pinnalle tiivistyy huoneilmassa olevaa kosteutta.
Sisätiloissa säilytys määräysten mukaisesti
Polttopuut on säilytettävä tulisijan läheisyydessä siten, ettei palovaaraa aiheuteta. Erilaisille tulisijoille on omat suojaetäisyytensä, joita on noudatettava.
Palomääräysten mukaan sisätiloissa ei saa säilyttää polttopuuta enempää kuin 0,5 m3, ellei sitä säilytetä erillisessä, osastoidussa tilassa.
Osastoituja tiloja pientaloissa ovat yleensä kattilahuone, autotalli ja polttoainevarasto. Osastoinneille on paloluokkavaatimukset lämmityskattilan tehon mukaan sekä tietyt rakennemateriaalivaatimukset. Esimerkiksi kattilahuoneessa, jossa on enintään 30 kW:n tehoinen lämmityskattila, saa säilyttää polttopuuta enintään 0,5 m3 rajatussa tilassa.
Vaikka autotalli tai muu moottoriajoneuvosuoja olisi osastoitu, siellä ei kuitenkaan saa samaan aikaan säilyttää sekä moottoriajoneuvoa että polttopuita.
Polttoainevarasto osastoidaan omaksi palo-osastoksi. Varaston sisäpuolisten seinien ja kattojen pintamateriaaleille on omat vaatimuksensa. Lattian materiaaleille ei ole erityisiä paloteknisiä vaateita. Jos varasto sijaitsee rakennuksen kellarissa, ovat rakennustarvikevaatimukset tiukemmat.
Ota ulkovarastoinnissa huomioon naapurikin
Polttopuun ulkovaraston etäisyydelle muihin rakennuksiin on normit. Jos rakennusten väli on yli kahdeksan metriä, ei rakennuksia tarvitse suojata paloteknisellä toimilla toisistaan. Jos etäisyys on tätä lyhyempi, joudutaan mahdollisen palon leviämistä rajoittamaan rakenteellisin keinoin, yleensä osastoimalla.
Puuvaraston sijainnista tontin rajoihin nähden on myös säädöksiä. Rakennelmat, jotka ovat alle 20 m2 ja joiden etäisyys tontin rajasta on vähintään 4 metriä, eivät aiheuta paloteknisiä vaatimuksia. Jos etäisyys on alle 4 metriä, on rajan puoleisen seinän rakenteen täytettävä paloluokan EI30:n rakennevaatimus. Jos tontin rajalle rakennetaan naapurin kanssa yhteinen polttopuuvarasto, on rajanpuoliselle seinälle osastointivaatimus.
Huppu ei saa olla liian umpinainen
Jos polttopuuta varastoidaan väliaikaisesti metsässä tai tontilla, puut kannattaa suojata sateelta. Suojaus on tehtävä tuulettuvaksi. Umpihuppua ei kannata käyttää puiden homehtumisen vuoksi.
Väliaikaisessakin säilytyksessä on otettava huomioon mahdolliset paloturvallisuusriskit. Rakennusten seinustoilla ei saa säilyttää polttopuita: jos seinustalla oleva puuvarasto syttyy tai sytytetään, on vaarana koko rakennuksen palaminen.
Paikalliset palo- ja rakennusviranomaiset antavat neuvoja paloturvallisuuteen, polttoainevaraston osastointiin ja sijoitteluun liittyvissä asioissa.
Hyvän puuvaraston ominaisuudet
Pilkevarastoon tulisi mahtua kerralla vuodesta puoleen vuoden puut.
Pientaloissa polttopuuta käytetään keskimäärin 6 pinokuutiometriä vuodessa. Tällainen määrä mahtuu noin 5 neliömetrin tilaan. On järkevää tehdä varastosta niin kookas, että puut saa pinottua väljästi ja varastossa mahtuu liikkumaan hyvin.
Hyvässä pilkevarastossa on riittävän suuret oviaukot ja mahdollisimman matalat kynnykset. Matalat kynnykset helpottavat puun varastoon laittamista. Ihanteellista olisi, jos polttopuut sopisivat oviaukosta sisään esimerkiksi kuormalavan päällä.
Minimoi turhat askeleet pimeässä
Oikean paikka tontilla varmistaa varaston vaivattoman käytön. Pilkevaraston tulisi sijaita lähellä tietä. Varaston ympärillä tulisi olla riittävästi tilaa puiden tuontia ajatellen: kuorma-auto ja nosturi tai peräkärry tarvitsevat tilaa ja kuormaa kestävät kulkuväylät.
Varastolta tulisi olla mahdollisimman lyhyt matka käyttöpaikalle: varaston oven olisi hyvä olla sitä asuinrakennuksen ovea kohti, josta polttopuut viedään tulisijalle. Koska polttopuita usein käytetään eniten pimeään vuodenaikaan, varasto kulkuväylineen kannattaa valaista turvallisuussyistä.
Lisätietoja polttopuuvaraston paloturvallisuudesta saat palotarkastajilta (www.pelastustoimi.fi) ja rakentamisesta kuntien rakennusvalvonnasta.
Alkuperäinen teksti: Eija Alakangas. VTT:n ohje Älykäs Energiahuolto -ohjelman BioHousing-projektissa.
Kuvat: Oddball Graphics
|
Älä varastoi asuinrakennuksen vierustalla räystäiden alla, koska se aiheuttaa suuremman tulipaloriskin ja voi vaurioittaa seinän rakenteita.
