sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Suomessa on mielenilmaus perjantaina 19.09.2015...

Suunniteltu mielenilmaus on suunnattu poliitikkoja, lähinnä hallitusta vastaan - ei niin kuin alla olevassa artikkelissakin todetaan - työnantajia vastaan.

Valitettavasti käytännössä se kuitenkin kohdistuu työnantajiin ja palveluja käyttäviin kansalaisiin - meihin jokaiseen.

Toisin sanoen mielenilmaus on puhdasta politiikkaa, puoluepolitiikkaa = oppositiopolitiikkaa. 

Jos joku muuta väittää, totean yksiselitteisesti, valehtelet...

On tosin tunnustettava, että nykyhallituksen "matokuuri" on poikkeuksellisen kova, mutta kyllä Suomen tilanne on myös poikkeuksellisen kova, paha, kansantaloudellisesti olemme kuralla, jota ei tunnuta uskottavan.

Toisaalta tämä on kovanluokan peliä, pokeria, jossa kaikkia kortteja ei ole vielä katsottu.

Väitän, että tämänkin kohinan jälkeen Suomessa ns. kolmikanta voi vielä hyvin, neuvottelujärjestelmä ei horju, vaan kaikessa hiljaisuudessa palataan hymyssä suin neuvottelupöytiin. Tupo-neuvottelut ovat vuosikymmeniä luonteeltaan lähestyneet eräänlaista näytelmää, draamaa, jossa kurttuotsaiset neuvottelijat vilahtavat tv-ruudussa yötä myöten. Jotkut puhuvat jopa tuposirkuksesta.

Näemmä meillä Suomessa on varaa perjantain 19.09.2015 tyyppisiin mielenilmaisuihin, joista ei ole muuta kuin haittaa meille kaikille...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Perjantain mielenilmaus paisuu: Koko junaliikenne pysähtyy, pk-seudun julkinen liikenne seisoo, koulut ja päiväkodit ehkä kiinni

POLITIIKKA  

Tulevana perjantaina kello 11 alkava palkansaajien suurmielenosoitus pysäyttää koko Suomen junaliikenteen aamukuudesta iltakuuteen.
Ennen kuutta lähtevät junat ajetaan määräasemiinsa, kertoo Veturimiesten liiton (VML) hallituksen puheenjohtaja Risto Elonen. Päätös tehtiin VML:n hallituksessa yksimielisesti kello kolmen aikaan tänään sunnuntaina.
"Matkustajakyydit, tavarankuljetus ja lähiliikenne seisovat. Ihan koko junaliikenne. Tämä on viesti pääministeri Juha Sipilälle (kesk), että hänen esittämänsä yksipuoliset heikennykset työelämään ovat ay-liikkeen kannalta mahdottomia hyväksyä", Elonen sanoo.
"Hallituksen toimia on niin vaikea ymmärtää. Veturimiesten liittokaan ei ole juuri profiloitunut lakkoherkkyydellä, olemme uhanneet työtaistelulla viimeksi vuonna 2000. Viisitoista vuotta mentiin, mutta Sipilän toimia ei voi olankohautuksella ohittaa. Sitä saa mitä tilaa."
Koko junaliikenteen pysähtymisestä uutisoi ensimmäisenä Yle.
Mielenilmaus pysäyttää myös koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen. Myös päiväkodit ja koulut saattavat mennä kiinni. Lisäksi on mahdollista, että lentoliikenteeseen tulee häiriöitä.
"Jonain kellonaikana kaikki vehkeet seisovat: lähijunat, bussit, ratikat ja metrot", kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Tämä on käytännössävarmaa, Eloranta sanoo, vaikka valmistelut ovatkin vielä käynnissä. Lähes 230 000 palkansaajaa edustavan JHL:n paikallisyhdistykset tekevät päätöksensä maanantain ja tiistain aikana.
Ratikat ja metrot seisovat Elorannan mukaan ainakin läpi mielenilmauksen, mahdollisesti myös sitä ennen ja sen jälkeen. Mielenosoituksen kesto on noin kaksi tuntia, Eloranta arvioi.
"Sellainen ymmärrys on, että lähijunat eivät liiku aamukuudesta kuuteen illalla. Suurin osa busseista pysähtyy, ja sekään ei ole mikään parin tunnin asia, vaan aamusta iltaan. Olen ymmärtänyt, että AKT suunnittelee näin."

Advertisement
Yli 50 000:ta jäsentä edustava auto- ja kuljetusalan etujärjestö AKT vastaa noin 85 prosentista pääkaupunkiseudun bussiliikenteestä. Liiton puheenjohtaja Marko Piirainen vahvistaa HS:lle, että bussien seisominen aamusta iltaan on oletettavaa. Hallitus kokoontuu maanantaina kello 10 päättämään yksityiskohdista.
Vaikka joukkoliikenne pysähtyy, pääkaupunkiseudulla saa perjantaina tarvittaessa taksin. Suomen Taksiliiton puheenjohtaja Jari Lemmetyinen sanoo, että hänen korviinsa ei ole tullut vielä yhtään lakkoilmoitusta.
"90 prosenttia kaikista taksiautoilijoista on yksinyrittäjiä, joten yhden päivän lakossa pystyisimme pitämään kaluston liikenteessä kiitettävästi."
JHL:n Eloranta sanoo pitävänsä kohtalaisen todennäköisenä, että perjantaina myös lentoliikenteeseen tulee häiriöitä. "JHL:ään kuuluu turvatarkastajia, ja heidän osaltaan varmaan tehdään huomenna päätöksiä."
Maanantai-aamuna kokoontuvat hallitukset myös lentoemänttien ja stuerttien SLSY:stä, Ilmailualan Unioni IAU:Sta sekä AKT:stä.
SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne sanoo pitävänsä mahdollisena, että järjestö ryhtyy toimenpiteisiin perjantaina.
Koneiden purkamisesta, lastauksesta ja muista maapalveluista vastaavan IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari ei halunnut vielä arvioida perjantain toimia tai niiden vaikutusta.
AKT vastaa koneiden tankkauksesta ja ramppikuljetuksista. Liiton puheenjohtaja Piirainen maalaili viime perjantaina uhkakuvaa, että myös nämä toiminnot keskeytyisivät mielenilmauksessa.
Palkansaajien mielenosoitus saattaa sulkea myös päiväkoteja ja kouluja, ennakoi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestöpäällikkö Pasi Pesonen. Koulujen mahdollinen sulkeminen perjantaina ei vaikuttaisi toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeisiin.
Tieto mahdollisista päiväkotien ja koulujen sulkemisista on työnantajilla hyvissä ajoin ennen perjantaita, Pesonen tähdentää.
"Niin ei voi käydä, että olisi tuomassa lasta perjantaina hoitoon, ja vasta sitten huomaisi, että päiväkoti onkin kiinni", Pesonen sanoo.
Akavalainen yli 120 000 jäsenen OAJ on mukana perjantain suurmielenilmauksessa. Järjestö on kehottanut jäseniään osallistumaan "mahdollisuuksiensa mukaan".
Pesonen korostaa, ettei OAJ ole tehnyt mitään päätöstä yhdenkään päiväkodin tai koulun sulkemisesta, vaan ohjeistanut paikallisyhdistyksiä toimimaan niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan, kunhan lasten turvallisuus ei vaarannu.
"Mielenilmaustahan ei ole suunnattu työnantajia vaan poliitikkoja vastaan", Pesonen huomauttaa.
"Työsuhteisilla on laillinen mahdollisuus osallistua tapahtumaan, mutta työnantajia tulee informoida hyvissä ajoin etukäteen."
OAJ:n hallitus pitää vielä sunnuntaina illalla etäkokouksen ja tarkentaa ohjeita.
Pesonen pitää päiväkotien sulkemista todennäköisempänä kuin koulujen, koska niissä henkilökuntaa tarvitaan suhteessa enemmän, eli poissaolot tuntuvat heti. Hän huomauttaa myös, että juuri lastentarhanopettajilta on tullut paljon vihaista palautetta uusista heikennyksistä, koska heillä on jo nyt alhainen palkka.
Lisäksi hallituksen aiemmat päätökset ryhmäkokojen suurentamisesta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta osuvat lastentarhanopettajiin.
Pesonen ennakoi, että päiväkoteja saattaisi mennä kiinni etenkin pääkaupunkiseudulla.
Sairaanhoitoon perjantain mielenilmaus ei näillä näkymin juuri vaikuttaisi.
"Olemme kannustaneet jäseniämme osallistumaan, mutta se on vapaaehtoista ja tapahtuu vapaa-ajalla", sanoo Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Vesivalokin muistuttaa, että kyseessä on mielenosoitus "hallituksen herroja" vastaan eikä mikään lakko, kun työehtosopimuksetkin ovat voimassa.
Hän korostaa paikallistason ammattijärjestöjen päättävän itse osallistumisesta.
"Uskon, että aika paljon tulee väkeä paikalle, sillä kenttä on tuohduksissa ja busseja on jo tilattu", sanoo 160 000 jäsenen liittoa luotsaava Vesivalo. Yli 90 prosenttia liiton jäsenistä on naisia.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola uumoilee, että myös töissä olevia liiton jäseniä lähtee osoittamaan mieltään, sillä koskaan ennen jäseniltä ei ole tullut yhtä paljon aggressiivisia viestejä.
Paavola tähdentää, ettei mitään hoitopaikkoja ole määrä sulkea eikä potilaiden turvallisuus saa "missään nimessä" vaarantua.
"Tämä ei saa osua ihmisten nilkkaan", Paavola sanoo.
Superissa on 86 000 jäsentä.
Suurmielenosoituksessa pysähtyvät myös muun muassa kuorma-autoliikenne sekä satamat.
Myös paperi-, kartonki- ja sellutehtaat pysäyttävät toimintansa perjantaiksi. Käytännössä työtaistelun vaikutus on pidempi, koska koneita ryhdytään ajamaan alas jo torstaina.
Laitteiston uudelleenkäynnistys voi venähtää sunnuntain puolelle.


Jäämeri - Rauhan meri kaikesta huolimatta tulevaisuudessa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Venäjältä lisää miehittämättömiä koneita ja aluksia Jäämerelle

Venäjä panostaa pakotteista huolimatta voimakkaasti arktisiin alueisiinsa – niin sotilaallisesti kuin tutkimuksen osalta.


Jäänmurtaja jäiden keskellä.
Kansainvälinen tutkimusalus Polarstern arktisella alueella lähellä Pohjoisnapaa. Kuva: Alfred Wegener / Institute of Polar and Marine Research / EPA

Ukrainan sodan takia langetetut pakotteet ja öljynhinnan lasku ovat jäädyttäneet öljyn ja kaasun etsinnät Venäjän arktisilla alueilla. Venäjä panostaa kuitenkin yhä voimakkaasti pohjoisiin kolkkiinsa, onhan Jäämeri sille tärkeämpi alue kuin millekään muulle maalle. 
Arviolta puolet Venäjän öljyn ja kaasun vientituloista ja viidennes bruttokansantuotteesta tulee sieltä.

4 000 kilometrin kauko-ohjattu lento

Esimerkki tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, uudenlaisen miehittämättömän tiedustelukoneen pienoismalli, nähtiin tällä viikolla puolustusteollisuuden messuilla Nizhny Tagilissa.
Tiber- ja RTI-yhtiöiden kehittämä kone on pohjoisessa jo käytössä olevia tiedustelulennokkeja järeämpi. Valmistajien mukaan se painaa 1,5 tonnia ja pystyy lentämään kerrallaan 35 tuntia tai 4 000 kilometriä. Sen odotetaan tulevan käyttöön vuonna 2017.
Vastaavasti Venäjän laivasto saa lähivuosina uusia, miehittämättömiä vedenalaisia tutkimusaluksia. Ne liikkuvat vain kahden kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyvät operoimaan Jäämerellä 90 päivää kerrallaan. Venäläistietojen mukaan ne sukeltavat 300 metrissä eli tavanomaisessa sukellusveneen syvyydessä.
Jo aiemmin Venäjän on kerrottu kehittävän Jäämerelle kattavaa satelliittivalvontajärjestelmää vuoteen 2025 mennessä. Miehittämättömät koneet ja alukset palvelevat sitä.
Kerättyä tietoa käytetään pelastustoimessa, ympäristönsuojelussa sekä sotilastiedustelussa.
Kahdessa ensin mainitussa Venäjän kerrotaan myös toivovan yhteistyötä muiden Jäämeren maiden kanssa.

"Ei enää heikoilla jäillä"

Venäjän mielialoja seurataan tarkasti ulkoministeriössä, jossa on alettu valmistautua Suomen puheenjohtajakauteen Arktisessa neuvostossa. Suomi on vuorossa Yhdysvaltain jälkeen 2017–19.

– Noin vuosi sitten Ukrainan kriisin seurauksena oltiin ehkä heikoilla jäillä, mutta yhteistyö on kestänyt. Tällä hetkellä ei ole mitään ongelmia, kertoo Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen. 

– Arktiset kysymykset ovat yksi harvoista alueista, joilla Venäjä ja länsimaat ovat kyenneet yhteistyöhön. Se ei ole niin sanotusti strategista painottuessaan esimerkiksi ympäristönsuojeluun, vahvistaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola.
Venäjä suhtautuu myötämielisesti muun muassa arktisten alueiden tutkimusyhteistyöhön tähtäävään sopimukseen, josta on neuvoteltu jo pitkään. Sopimus toisi oikeudellisen pohjan Jäämeren maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.

Uuden sotilasstrategian keskiössä  

Yhteistyön vastapainoksi Venäjä lisää omaa sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla. Arktiset alueet ovat Kaliningradin ja Krimin rinnalla Venäjän uuden sotilasstrategian painopisteenä. Niille rakennetaan uusia tukikohtia ja lentokenttiä ja siellä olevia joukkoja vahvistetaan.

Sallan korkeudella 50 kilometrin päässä rajalta sijaitsevaan Alakurttiin suunnitellaan jopa 7000 sotilaan suuruisia joukkoja.

Pohjoisen laivaston alueen vahvistaminen, johon Alakurttikin kuuluu, on turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävää siksikin, että siellä on runsaasti ydinaseita.

Yhteys Pohjois-Atlantille tärkeä

Kiistely Pohjoisnapaa ympäröivien alueiden omistamisesta on viime aikoina on kiihtynyt. Venäjä on esittänyt mannerlaattakarttojen ja tutkimustietojensa perusteella omistavansa Pohjoisnavan ympäristöstä 1,3 miljoonan neliökilometrin suuruisen alueen.
Vastaavasti Tanska vaatii sieltä vajaan miljoonan neliökilometrin aluetta.

Karttagrafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Näiden alueiden omistuksesta päättää YK:n asiantuntijaraati, jonka työ etenee hitaasti. Arviointiprosessiin on varattu 10-15 vuotta aikaa.
Venäjä toivoisi nopeampaa ratkaisua tässä, kuten muissakin arktisissa asioissa.
– Venäjä on kokenut olevansa ikään kuin saarrettuna Euroopassa ja Aasiassa. Jäämeri nähdään siellä ulospääsyreittinä Pohjois-Atlantille, Mikkola sanoo.

Joulupukki on pelastettu Suomessa...

"Uskotko sinä pappa Joulupukkiin?" ovat lastenlapset vuodesta toiseen kysyneet minulta. "Kyllä, kyllä minä uskon, olen aina uskonut." olen heille toistaiseksi vastannut. En ole toistaiseksi nähnyt mitään syytä olla uskomatta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Lapin matkailukeisari pelasti joulupukin – entinen kirurgi johtaa Lapin suurinta matkailukonsernia

KOTIMAA 
KAISA SIRÉN
Pertti Yliniemi Pallaksella perjantaina.
Pertti Yliniemi Pallaksella perjantaina.
Lapin matkailukeisari Pertti Yliniemi, 61, pelasti joulupukin. Lapin suurin safariyritys Lapland Safaris osti Rovaniemen napapiirillä Joulupukin Kammaria pitävän Dianordia Oy:n osake-enemmistön. Näin varmistettiin, että matkailijat voivat jatkossakin vierailla joka päivä joulupukin luona napapiirillä.
Verohallinto haki Dianordiaa konkurssiin yli 200 000 euron verosaatavien vuoksi.Uutinen joulupukin vararikosta levisi ympäri maailman.
"Joulupukki-uutisen luki lehdestä tai netistä yli 500 miljoonaa ihmistä. Joulupukki on liian tärkeä brändi hukattavaksi", Yliniemi perustelee osakekauppaa.

Pallaksen rakentaminen siirtyy jälleen

Lapland Hotels on Lapin suurin hotelliketju. Siihen kuuluu neljä rinnekeskusta ja yhteensä 14 hotellia Oloksella, Pallaksella, Enontekiöllä, Kilpisjärvellä, Ylläksellä, Levillä, Rovaniemellä ja Saariselällä.
Hotelliketju on levittäytynyt kohti etelää avaamalla hotellit Oulussa ja Tampereella. Ketjulla 4 000 vuodepaikkaa ja 8 000 ravintolapaikkaa.
Perheyritys omistaa kaikki hotellit. Ehkä kuuluisin on pahoin rapistunut hotelli Pallas. Sen saneeraamisen ja laajennuksen aloitus on siirtynyt asemakaavoituksen vuoksi vähintään vuodella.
Pallaksen kehittämistä on suunniteltu eri tavoin jo 18 vuotta.
Lapland Safaris kuuluu Lapland Hotels Oy:n ympärille rakennettuun Lapin suurimpaan matkailukonsernin, jonka pääomistaja on Yliniemi.
Olokselta laajentunut konserni työllistää sesonkiaikana noin tuhat työntekijää.
Yliniemen kantavana ajatuksena on tarjota kaikki palvelut yhdeltä luukulta majoituksesta ohjelmapalveluihin. Noin 90 prosenttia konsernin liikevaihdosta tulee ulkomaan matkailijoilta ja autotestauksesta.
"Omistamme useita koira- ja kelkkasafariyrityksiä, mutta olemme myös verkottuneet muiden palvelu- ja matkailuyritysten kanssa. Nyt laajennamme ensi kertaa yhteistyötä naapurimaihin. Lapin matkailuelinkeino verkottuu Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan matkailuyritysten kanssa ja aloittaa tähän mennessä suurimman yhteisprojektin nimeltä Visit Artic Europe. Siihen käytetään kuusi miljoonaa euroa, johon saadaan myös EU-tukea.
Mielellään syrjään vetäytyvä ja vaatimaton Yliniemi ei halua paistatella julkisuudessa, vaikka hän on yksi Lapin vaikutusvaltaisimmista miehistä.
"Olen delegoinut tehtävät minua pätevämmille alaisilleni", Yliniemi sanoo.
Hän jäi matkailualalle osin velvollisuudesta, sillä Yliniemi opiskeli lääkäriksi ja työskenteli kirurgina Oulussa, Tromssassa ja Rovaniemellä, ennen kuin palasi vuonna 1985 jatkamaan isänsä Arvo Yliniemen perustamaa Oloksen matkailuyritystä, joka täyttää viikonloppuna 50 vuotta.
Isä toimi 1950-luvulla postiautonkuljettajana sekä joutoaikoinaan hiihdonopettajana Pallaksella. Näkökyvyn heikennyttyä hän siirtyi matkailuyrittäjäksi ja perusti hotellin ja hiihtokeskuksen Muonion liepeillä sijaitsevalle Olostunturille. Isä kuoli vuonna 1991. Muoniossa asuva äiti toimi kunnan kätilönä.
"Moni ihmetteli ratkaisuani sillä matkailualaa ei silloin arvostettu. Keittiömestari Tapio Soinnun anoppi Jenni Saari sanoi, että miksi tulit paskahommiin, olisit pysynyt lääkärinä", Yliniemi sanoo.
Pahat kielet kertovat, että Yliniemi olisi rikastunut appiukkonsa avulla, joka olisi työskennellyt johtajana Volkswagen konsernissa. Näin hän olisi haalinut saksalaiset autotestaajat omistamalleen testiradalle Muonioon. Myös uudelleen rakennettu näyttävä hotelli Olostunturi rakennettiin siten, että autotallit sijaitsevat hotellin pohjakerroksessa ja viihtyisät sviitit toisessa kerroksessa.
"Tuo on täyttä puppua. Appiukko oli italialainen ja asui USA:ssa. Anoppi on saksalainen. Sen sijaan puolisoni Belinda Hagin on autoinsinööri ja työskentelee edelleen autotestausten parissa", Yliniemi kertoo.
Perheeseen kuuluu 17- ja 19-vuotiaat lapset. Kotikieli on suomi ja saksa.
Autotestaus alkoi Oloksen maisemissa jo Arvo Yliniemen aikaan 1980-luvun alussa, jolloin sen aloitti ensimmäisenä Audi.
Autotestaajien lisäksi Oloksella viihtyvät myös eri maiden kilpahiihtäjät, jotka harjoittelevat syksyisin Oloksen ensilumen ladulla.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Miksi perässämme on tämän tästä Audi...

Liikumme lyhyttä väliä Haukkari-Kemin keskusta - Haukkari kesäautollamme eli VW Doppel TD vm. 1989 siis avalava-autollamme.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että se on aggressiivista käyttäytymistä monissa autoilijoissa herättävä auto.

Miksi? Siksi, että siitä on havaintojeni mukaan pakko päästä ohi ja ohi mennään yleensä renkaat vonkuen...

Kolmen viimeisen päivän aikana olen havainnut viisi (5) kertaa, että perään = lähes takapuskuriin kiinni, on ilmestynyt aivan kuin tyhjästä Audi. On maasturia, farmarimallia ja aivan tavallista mallia mutta merkki on Audi.

Ovatko Audilla ajavat poikkeuksellisen kiireisiä ihmisiä, koska minäkin usein ajan hiukan päälle, mitä liikennemerkissä lukee. Tosin tästä eteenpäin on oltava entistä tarkempana nopeuden suhteen, sillä uusi rikesakko rassaa pahasti.

Toivottavasti edellä mainittu Audi-buumi on sattumaa mutta siltikin...

Todettakoon lisäksi, että ajellessamme talviautollamme eli Land Rover Freelander vm. 2000 perään/perässä ajajia ei juurikaan ole havaittavissa.



Selkäsaaressa tänään lauantaina 12.09.2015...

Olen päättänyt, että kirjoittelen näitä Selkäsaarijuttuja ainakin silloin, kun minulla on jotain uutta kerrottavaa. Sellaista uutta, joka kukaties aktivoi joitakin lukijoita uusiin, omiin kokeiluihin.

Ajelimme aamulla Hahtisaaresta Selkäsaareen. Vesi oli jälleen aika matalalla, joten ajoimme varovaisesti rantaan.

Päätimme heti aamusella käveleskellä lenkin saaressa. Lähdimme mökiltä, jolloin minä pistin ensimmäistä kertaa Nokia Lumia 800 puhelimessa olevan Sports Trackerin päälle. Vaimoni otti puolukka-astian ja muovipussin sieniä varten. Itse otin vain kävelysauvat, sillä tavoitteeni oli kokeilla em. älypuhelinohjelmaa.

Kävelimme mökiltä alas saaritielle = talviselle latu-uralle, etäisyys 0,19 km, asia ok. Avaruuden tietoliikennesateliitit olivat hereillä...

Jatkoimme matkaa rannalla olevan kotarakennelman kohdalle.
Kävimme rannallakin, kaunis hiekkaranta ja Pikkuleton saarirypäs edessä ja Kemi näkyi mukavasti rannalta.
Näytti siltä, että kesäaikaan em. alue on vähällä käytöllä. Em. rakennelmat ovat parhaat päivänsä nähneet, ei tekisi pahitteeksi pienet remontit. Ne taitavat olla Metsähallituksen juttuja.

Lähdin saaren poikki menevää hakkuu-uraa pitkin takaisin ja vaimoni meni vielä hiukan kauemmaksi. Kahden kodan kohdalta lähdin suoraan pohjoiseen päätyen saaren keskiharjanteelle eli kivirakalle, oikeastaan ns. pirunpellolle. Entisen hyppyrimäen pilareiden ohi ja kohta mökkimme tulikin näkyviin.

Terassilla tutkin Sports Trackerin tietoja: 

Kesto 01:21:56
Matka 3,39 km
Keskivauhti 24:11/km
Keskinopeus 2,5 km/h
Energia 212 kcal
Maksiminopeus 20,7 km/h

Lisäksi upea kartta kävelemästämme/kävelemästäni matkasta - hieno homma - suosittelen...

Huomasin vanhat vaelluskenkäni hiukan repsahtaneen liimauksistaan, villasukat kastuivat. Täytynee kuivattaa ja yrittää liimata kuntoon. Jos se ei onnistu, käväisen ainakin näyttämässä suutarille ja kuunnella hänen "tuomionsa" kenkien kohtalosta...

Vaimoni saapui noin tunnin kuluttua saaliina jonkin verran sieniä ja puolukoita - hyvä niin.

Valmistelin tontilla metsuriystävämme käyntiä. Merkkasin muutamia pienpuita avartaaksemme merimaisemaa. 

Todettakoon, että SuperCat toimii. Tänään myyräkanta väheni kolmella yksilöllä.

Että tällainen saaripäivä tänään... 

Curling saapui Kemiin...

Luin aamukahvia juodessani KEMI-TORNIO-kaupunkilehden Nro 37 9.9.2015 artikkelin otsikolla Curling saapui Kemiin.

Niin kuin olen aikaisemminkin maininnut, minulla on viime aikoina tullut tavaksi muistella menneitä. Niin teen tälläkin kerralla.

Kemiin väännettiin 1990-luvun alussa - vihdoin viimein - jäähalli. Alunperin jäähallisuunnitelmia oli tekemässä oululainen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen ja vahvasti mukana oli silloinen kemiläinen rakentaja Insinöörirakentajat. Monia yhteispalavereita pidettiin, joissa mukana oli em. tahojen lisäksi Kemin kaupungin liikuntatoimen edustaja seka urheiluseurojen edustajia. Itse olin 1990-luvun alkupuolella Kemin Lämärit ry:n puheenjohtaja, taisinpa olla myös ns. jäähallitoimikunnan puheenjohtaja.

Mielestäni Lukkaroisen laatimat suunnitelmat olivat hyvät. Silloin jo puhuttiin jäähallin monipuolisesta roolista ja uusista harrastusmahdollisuuksista, mukana oli myös curling...

Sittemmin jäähallisuunnitelmat ajautuivat ns. harjoitushallin suuntaan, josta itse olen julkisestikin käyttänyt nimeä halpahalli. Taloudelliset realiteetit painoivat vaakakupissa niin paljon, että pelattiin varman päälle...

Todettakoon, että luovutin Kemin Lämärit ry:n nykyiselle puheenjohtajalle Pekka Tiitiselle ison laatikollisen jäähallin suunnittelun alkuvaiheiden materiaalia monta vuotta sitten omia nurkkiani siivotessani. Mukana oli myös muuta em. aiheeseen liittyvää materiaalia mm. kouskousmateriaalia. Tällä hetkellä minulla ei ole tietoa, onko kiireinen puheenjohtaja niitä käynyt läpi. Historiaa niissä on aika lailla.

On mielenkiintoista seurata, miten Kemin Lämärit onnistuu curling-suunnitelmissaan. Joka tapauksessa onnea ja menestystä!