tiistai 18. elokuuta 2015

Turha "uusi" elokuva Tuntemattomasta sotilaasta...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuuna aika kasa.ttuna:
Kotimaa  | 

Uuden Tuntemattoman käsikirjoittaja: "Turha survoa jotain uutta näkökulmaa"

Ensi-iltansa joulukuussa 2017 saavan Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoittaja Jari Rantala tietää astuvansa isoihin saappaisiin, mutta sanoo olevansa varautunut kaikenlaiseen palautteeseen.


Pentti Siimes, Åke Lindman ja Kaarlo Halttunen elokuvassa Tuntematon sotilas.
Ketkä seisovat kovennettua uudessa Tuntemattomassa sotilaassa? Rahikaisen, Lehdon ja Määtän näyttelijöitä ei ole vielä valittu. Kuva: Suomen Filmiteollisuus

Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan porilaislähtöinen käsikirjoittaja Jari Rantala on helpottunut mies.  Elokuvan rahoitus on varmistunut ja kuvausten käynnistämisestä ensi kesänä on sovittu. Elokuvan ohjaa Rantalan pitkäaikainen yhteistyökumppani Aku Louhimies.
– Tunnelma on mahtava. Tuntematon sotilas on suosikkikirjojani. Oli hienoa lähteä tekemään siitä uutta elokuvaversiota. Fiillis on vain parantunut nyt, kun asiat ovat edenneet tähän pisteeseen.
Rantalan mukaan käsikirjoitus on hyvällä mallilla.
– Filosofiani on kuitenkin, että käsikirjoituksen tekeminen jatkuu siihen asti, kunnes elokuva on valmis. 

Ei väkisin uutta näkökulmaa

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ensi-iltansa saava elokuva perustuu sekä aikaisempaan Tuntemattomaan sotilaaseen että Väinö Linnan teoksen lyhentämättömään versioon, Sotaromaaniin.
Käsikirjoitus pitäytyy Jari Rantalan mukaan pitkälti alkuperäisromaanissa ja on uskollinen Linnan ajatuksille.
– Linnan romaani on niin poikkeuksellinen, että siihen on turha väkisin survoa jotain uutta näkökulmaa. Näitä elokuvaversioita on tehty 30 vuoden välein. Lähtökohtamme on, että teemme uuden Tuntemattoman sotilaan tämän päivän elokuvatietämyksellä tämän päivän yleisölle.
Rantalan mukaan tässä vaiheessa on vaikea eritellä, miten elokuva eroaa edeltäjistään.
– Toivon, että se yltää yhtä suuriin tunne-elämyksiin.
Linnan romaani on niin poikkeuksellinen, että siihen on turha väkisin survoa jotain uutta näkökulmaa.
– Käsikirjoittaja Jari Rantala

Käsikirjoittaja ei ajattele rahaa

Uusi Tuntematon sotilas on Suomen suurimpia elokuvaprojekteja noin seitsemän miljoonan budjetillaan.
– Käsikirjoittaja ei ajattele rahaa. Minä kirjoitan ja tuottajat sanovat sitten, onko siihen varaa. Totta kai, kun tehdään sotaelokuvaa, miehiä ja kalustoa tarvitaan tavallista draamaelokuvaa enemmän.
Tuntematon sotilas -elokuvaa kuvataan merkittäviltä osin puolustusvoimien ampuma-alueilla ja siinä käytetään myös puolustusvoimien kalustoa.
– Puolustusvoimat on tärkeä yhteistyökumppanimme. Elokuvan toteutumiselle oli tärkeää saada puolustusvoimilta lupa.

Näyttelijänimiä saa vielä odottaa

Suurta yleisöä kiinnostavat tietenkin Tuntemattoman sotilaan näyttelijävalinnat, mutta tuleva Rokka, Hietanen ja muut jäävät vielä arvailujen varaan.
– Minun on valitettavasti tuotettava kysyjille pettymys. Valintoja ei ole vielä tehty. Louhimiehellä voi toki olla asiasta suunnitelmia, mutta minulla ei ole niistä tietoa.

Historiallinen päivä Kemin Selkäsaaressa...

Tänään tiistaina 18.08.2015 on historiallinen päivä minulla ja vaimollani.

Miksi?

Siksi, että tänään Selkäsaaressa toteuttamamme mökkiuurastuksen osalta pidimme ensimmäisen vapaapäivän - hyvällä omallatunnolla.

Niin kuin mahdollisesti osa lukijoista muistaa, koko rakennusprojektimme lähti liikkeelle siitä, että Stora Enso toteutti Selkäsaaressa puuhakkuun talvella 2010-11 Kemin kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Muistaakseni saaresta lähti tehtaalle/sahalle puuta noin 8.000 kiintokuutiometriä.

Oli jäätie Ajoksen Puiden puuttumasta ja oli saaritie. Hakkuun päätyttyä ne olivat hetken kenen tahansa käytettävissä. Mekin ajatimme kolme kuorma-autokuormallista rakennustarpeita saareen/metsätraktorilla ylös rinteeseen ja kaivinkoneella sekä kauhakuormaajalla teetätettiin rakennuksen pohja.
Viime tipassa, sillä koneiden kuskit sanoivat ajelleensa tehtävän suoritettuaan jäätietä iltamyöhällä ovet auki. Vesi oli alkanut nousta jäälle...

Kävimme ajamassa kyseiset tiet aikaisemmin myös ennen rakennustavaran siirtoa maastoautolla.

Merihenkinen torppa/mökki ja pieni varastorakennus rakennutettiin/rakennettiin pääosin vuosina 2011-12.
Myöhemmin pihaterassi, katos rakennuksen päätyyn ja vielä tänä kesänä tulistelupaikan tuntumaan pieni katos. Rakennusten ulkopuolinen maalaus on tehty tänä kesänä.

Toisin sanoen meidän saaritontille rakentaminen on loppu - pitkäksi aikaa - toivottavasti.

Nyt kun osaisi olla vaan ja nautiskella. Tänään ainakin sen teimme. Lähdimme patikoimaan mökiltämme harjannetta pitkin etelään hirvien kulkemaa reittiä pitkin. Päätimme, että nyt ei edes marjoja poimita. Toki metsämansikoita, joita oli runsaasti ryppäissä, ei malttanut olla syömättä. Ilma oli kaunis ja hiljaisuus käsin kosketeltavissa. Edellä mainitun puuhakkuun jälkiä oli hyvin vähän näkyvissä.

Totesimme taas kerran, että kyllä Selkäsaari on kaunis saari. Sitä on aivan pakko tutkiskella hiukan tarkemmin, laajemmin myöhäisemmässä vaiheessa.

Hiukan harmittaa, kun en patikointireissullemme lähtiessä huomannut pistää kännykässäni olevaa Sports Tracker-ohjelmaa päälle. No seuraavalla kerralla sitten. Toki otin muutamia videopätkiä...

Tekemämme lenkki oli varmaan yhteensä noin 4 kilometriä. Tulimme takaisin saaritietä pitkin. Se on talvisin hiihtäjien käytössä, sillä siihen Kemin kaupungin toimesta ajetaan latukoneella sporttiset ladut.

Oli mukava palata istuskelemaan pihaterassille kuuntelemaan korppien monipuolista ääntelyä, pääasiassa raakumista - taisivat seurailla meitä patikkamatkallamme...


Kehitys kehittyy...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Terveys  | 

Erikoinen pilleri voi pian hoitaa potilaan kaikki sairaudet – "Valtavat mahdollisuudet"

Åbo Akademin professori Niklas Sandler sanoo, että useita lääkkeitä käyttävän potilaan lääkitys voidaan tulevaisuudessa yhdistää jopa samaan pilleriin 3D-tulostimen avulla. Ensimmäiset 3D-tulostetut lääkkeet ovat saaneet myyntiluvan Yhdysvalloissa.


Lääke tabletti pilleri
3D-tulostimen avulla voidaan tulevaisuudessa yhdistää useita lääkeaineita yhteen tablettiin. Kuva: YLE

Suomessa tutkitaan lääkkeiden tulostusmahdollisuuksia. Sairaalaoloissa on selvitetty pienimuotoisesti lääkeryhmiä, joissa voitaisiin hyödyntää 3D-tulostusta.
– Potilailla tulosteita ei ole kokeiltu, mutta esimerkiksi mustesuihkutekniikalla voidaan annostella lääke erittäin tarkasti, kertoo Åbo Akademin farmasian teknologian professori Niklas Sandler.
Sandlerin mukaan lääkkeiden tulostaminen potilaille voitaisiin aloittaa sairaaloissa hyvinkin pian, jos halua löytyy ja sairaaloihin saadaan laadunvarmistuksella varustettuja printtereitä.
– Tulostustekniikat ovat kehittyneet todella paljon kymmenen vuoden aikana. Tulostamisen etu on se, että lääkeaineen määrä voidaan kontrolloida todella tarkasti. Näin voitaisiin annostella erilaisia lääkeaineita tarkasti erilaisille potilasryhmille, Sandler toteaa.

Dosetit romukoppaan?

Yhdysvalloissa on hiljattain myönnetty myyntilupa ensimmäiselle 3D-tulostettavalle lääkkeelle. Kyseessä on epilepsiakohtauksiin käytettävä lääke.
– Tabletti rakentuu kerros kerrokselta jauheen ja nesteen avulla. Lääkkeen etu on huokoinen rakenne, jolloin tabletti liukenee ja vaikuttaa todella nopeasti, Sandler sanoo.
Lääkeaineen määrä voidaan kontrolloida todella tarkasti.
– Niklas Sandler
Kyseisen epilepsialääkkeen 3D-tulostus tapahtuu lääkeyhtiön tiloissa, jolloin logistiikkaketju ei muutu. Sandlerin mukaan tekniikkaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa myös niin, että se tulisi lähemmäs potilasta. 3D-tulostuksen avulla voidaan tuottaa pieniä eriä lääkkeitä, tehdä yksilöllisiä lääkekombinaatioita tai säätää annostusta nykyistä tarkemmin.
Vakavasti sairailla ja monilla vanhuksilla on usein käytössään dosetti, sillä päivittäin voi kulua kymmeniäkin pillereitä. 3D-tekniikka voisi vähentää lääkkeiden määrää – jopa yhteen tablettiin.
– Mahdollisuudet ovat valtavat. Yksi skenaario on, että lääkkeitä voisi yhdistellä ja räätälöidä annosmäärät potilaskohtaisesti. Se, että lääkeaineita saataisiin vapautumaan eri rytmissä – yksi nopeasti, toinen hitaasti – avaisi vielä lisää mahdollisuuksia.

Säästöjä lääkeyhtiöille

3D-tekniikkaa voisi Sandlerin mukaan soveltaa myös erilaisten proteesien yhteydessä.
Yksi skenaario on, että lääkkeitä voisi yhdistellä ja räätälöidä annosmäärät potilaskohtaisesti.
– Niklas Sandler
– Sitä voitaisiin hyödyntää ihon alle operoitavissa laitteissa, joissa on lääkeainetta vapauttavia rakenteita. Näitä ovat esimerkiksi proteesit tai ihon alle annosteltavat hormonihoidot.
Sandler uskoo, että 3D-tekniikan käyttö terveydenhuollossa lisääntyy tulevaisuudessa. Hänen mukaansa lääkeyhtiöt voisivat säästää materiaalikustannuksissa, jos tiettyjä lääkkeitä valmistettaisiin vain tarpeen mukaan.
– Tämä vaatii vielä paljonkin selvitystä, päätöksiä lääkelogistiikan muuttamisesta ja ehkä myös ajattelun muutosta. Toisaalta kaikkia lääkkeitä ei ole järkevää ryhtyä tulostamaan vaan perinteisiäkin menetelmiä tarvitaan. Toki sen pitää olla myös yhteiskunnan kannalta kustannustehokasta.
Yksi tärkeä kysymys on se, tulisiko printtereitä apteekkiin, sairaala-apteekkiin vai sairaalan osastolle.

Fimea: Tuotantotapa muiden joukossa

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan 3D-tulostus on jatkossa yksi lääkevalmisteiden tuotantotapa muiden joukossa.
– Se voi olla myyntiluvallisille lääkkeille joissakin tilanteissa muita nopeampi, helpompi ja edullisempi valmistusmenetelmä, toteaa Fimean myyntilupayksikön päällikkö, proviisori Marjo-Riitta Helle.
Helle näkee 3D-tekniikassa tulevaisuuden mahdollisuuksia apteekeille, joissa tulostimeen voitaisiin syöttää potilaskohtaiset tiedot.
– Se voi suoda mahdollisuuden tulostaa pieniä annoksia esimerkiksi lapsille. Lääkevalmisteen teho voitaisiin varmistaa ja vähentää haittavaikutuksia nimenomaan kyseisen potilaan kohdalla.
Annostus pitää varmistaa todella tarkasti, vaikka se koskisi vain yhtä potilasta.
– Marjo-Riitta Helle

Tarkkana annostuksen kanssa

3D-tulostuksen riskit eivät Hellen mukaan ole sen suurempia kuin lääkkeiden muidenkaan valmistustekniikoiden, kunhan turvallisuudesta huolehditaan.
– Jos mennään yksilölliseen annostukseen, se pitää varmistaa todella tarkasti vaikka se koskisi vain yhtä potilasta.
Helle muistuttaa, että 3D-tulostettujen lääkkeiden tulo Suomen apteekkeihin on pitkä tie. 
– Se vaatii toimintatapojen muuttumista ja apteekkien ryhtymistä siihen. Järjestelmä ei ole tuotavissa apteekkeihin tuosta vain.

Presidentti Niinistö on harvinaisen oikeassa pakolaisasiassa...



Kotimaa  | 

Niinistön lääke pakolaiskriisiin: "Rakennetaan rauhaa sinne, missä on levotonta"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan pakolaiskriisiin päästään Euroopassa vaikuttamaan pureutumalla lähtömaiden tilanteeseen, tukemalla Kreikkaa ja hoitamalla Euroopan unionin Venäjä-suhteet kuntoon.


SAULI NIINISTÖ puhuu mikrofoniin
Kuva: Yle

Tänään Hangossa vieraillut presidentti Niinistö kommentoi Euroopan pakolaiskriisiä. Hänen mukaansa yhä kasvaviin turvapaikanhakijoiden määriin on syytä varautua koko EU:n alueella.
– Tällä hetkellä olemme jo kai nähneet ennätyslukemat hakijoiden määrässä, tänä kesänä kasvu on ollut räjähdysmäistä. Kuulin, että liittokansleri (Angela) Merkel olisi käyttänyt suorastaan sanaa kansanvaellus, Niinistö kertoo.
EU-maista Unkari on vastannut tilanteeseen rakentamalla raja-aitoja Unkarin ja Serbian rajalle.

Rajojen sulkemisen sijaan presidentin mukaan paras vastaus tilanteeseen on toimia turvapaikanhakijoiden lähtömaissa.
– Lähdetään Suomen ja EU:n nimissä rakentamaan rauhaa sinne, missä on levotonta. Pitää poistaa syitä, jotka ajavat ihmisiä liikkeelle. Toivon otetta, jolla näihin syihin päästään syvemmälle.

Kovan pakolaispaineen alla olevan Kreikan tukeminen on Niinistön mukaan perusteltua turvallisuuspoliittisista syistä.
– Kun puhutaan taloudellisen katastrofin partaalla olevasta maasta, liittyy siihen aina turvallisuus.
Ratkaisujen saamiseksi Euroopan unionin kannattaa Niinistön mukaan pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa.
– Ainakin välillisesti tämä selvästi huonontunut länsi-Venäjä-suhde vaikuttaa tilanteeseen. Se olisi hyvä saada kuntoon, presidentti kommentoi.

maanantai 17. elokuuta 2015

Kuntavaalit lähestyvät - oletko valmis...

Suomessa seuraavat kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017.

Lyhyt tekstinpätkä Wkipediasta:
Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015 ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistetaan viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.

Mikäli oikein muistan, olen muutaman kerran muistuttanut kunnallisvaalien/kuntavaalien lähestymisestä noin puolitoistavuotta aikaisemmin.
Kukaties joku lukija on jo aikaiseminkin suhtautunut lievästi säälien kirjoitukseeni tyyliin: Mitähän horinaa tuo on nyt olevinaan mutta...

Aika kuluu pelottavan nopeasti. Kahden jopa viidenkin vuoden tapahtumat tuntuvat olleen juuri hetki sitten. Asiaan huomaa konkreettisesti, kun jostain syystä joutuu selailemaan vanhoja pöytäkalentereitaan.

Keskustelin kuntavaaleista viime viikolla kahden - ymmärtääkseni politiikasta ja nimenomaan kuntapolitiikasta - perillä olevan henkilön kanssa. Olin havaitsevinani, että hekin hiukan havahtuivat esittämääni asiaan tyyliin: Tosiaan nehän ovat aivan kohta.

Varmaan aktiivipoliitikot pohdiskelevat jo nyt potentiaalisia kuntavaaliehdokkaita. Mikäli oikein ymmärsin em. kuntavaaliasiantuntijani antoivat ymmärtää, että sopivien/pätevien ja motivoituneiden ehdokkaiden löytäminen on kiven takana. Toisaalta jokainen kivi tulee samalla käännetyksi.
Joka tapauksessa niin sanottuja vanhoja pieruja jäänee lähestyvissä kuntavaaleissa sivuun, joten uutta verta kaivataan kipeästi kehiin.

Asetelmat mm. Kemissä kariutuneiden kuntaliitosrypistysten jälkeen ovat mielenkiintoiset.
Naapurikunnissa - Keminmaassa ja Simossa - lähinnä keskustalaiset ja perussuomalaiset - kaatoivat orastavan kuntaliitoksen. Näkyykö kemiläisten "muiluuttaminen" em. puolueiden kannatusluvuissa Kemissä...


Mielenkiintoinen artikkeli muurahaisista...

Meillä kävi etelästä vieraana pariskunta saarimökillämme muutama viikko sitten. Terassilla istuskellessamme kahvilla mieshenkilö totesi - muurahaisten touhuja katsellessaan - Raamatun sanoin: " Menelaiskamuurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu."

Tosiaan, muurahaisten meno on työntäyteistä, näyttää jatkuvalta liikkeeltä ja raaàn näköiseltä touhulta sitä tarkemmin katseltuaan. Viisastumisesta niitä katseltuani en mene takuuseen.

Läheisyydessä on muutamia muurahaispesiä ja uusi näyttää syntyvän terassin kupeessa olevan ison kuusen juurelle - etelän puolelle...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Muurahaiset ovat jopa ihmistäkin sotaisampia

TIEDE  
Johanna Sinisalo 
Kirjoittaja on kirjailija ja Lauantain kolumnisti.
Keittiömme työtasolla kömpi leivänmuruista kiinnostunut muurahainen. Puolisoni reagoi välittömästi: "Älä päästä sitä raportoimaan!"
En päästänyt. Etupihamme alla elää vilkas muurahaisyhteisö. Tarkemmin sanottuna laji on mauriainen (Lasius niger). Muutaman kerran on sisätiloistamme ravintoa havainnut mauriaisdesantti ehtinyt takaisin pesään ja ohjannut uusia reippaita joukkoja löydettyjen energiavarantojen kimppuun. Me taas olemme valitettavasti joutuneet suvereniteettimme puolustamiseksi turvautumaan tuolloin joukkotuhoaseisiin.
Muurahaisia– niin kaukana kuin ne meistä evolutiivisesti ovatkin – on yhdyskuntaeläiminä helppo antropomorfisoida ja nähdä niiden käytös samanlaisena kuin omamme.
Tiedämme muurahaisten käyttäytyvän monin tavoin ihmismäisesti.
Tietyt lajit harrastavat karjanhoitoa eli lypsävät kirvoista niiden erittämää sokeripitoista mesikastetta. Muurahaiset rakentavat monimutkaisia asumuksia. Jotkut lajit viljelevät sieniä, toiset osaavat liimata ja ommella. Feromoniviestinnän avulla ne vaihtavat keskenään melko abstraktiksikin luokiteltavaa informaatiota.
Yksi keskeisimmistä yhteisistä piirteistämme muurahaisten kanssa on valloitus ja sotiminen. Kuningattaret ryhtyvät kriisitilanteissa tuottamaan erikoistuneita soturi- ja puolustusyksilöitä, ja eräs malesialainen laji osaa jopa räjäyttää muurahaishapporauhasensa uhkatilanteessa – eli tehdä itsemurhapommituksia.
Muutamat muurahaislajit ottavat orjia: ne ryöstävät vihollispesistä toukkia ja koteloita ja käännyttävät kuoriutuneita yksilöitä feromonipropagandan avulla työskentelemään uuden pesän hyväksi. Joskus nämä orjayksilöt tosin saattavat kääntyä kaappajiaan vastaan ja sabotoida uutta pesää.
Vaikka meillä ja muurahaisilla on melkoinen kokoero, enpä haluaisi joutua avoimeen sotaan niiden kanssa. Ne ovat yli sata miljoonaa vuotta vanha hyönteisheimo, joka on erittäin sopeutunut ympäristöönsä. 
Yksittäiset muurahaiset ovat ääritilanteissa fyysisesti paljon kestävämpiä kuin ihminen. Jotkut pystyvät elämään veden alla viikon, ja toiset jatkavat toimintaansa, vaikka menettäisivät päänsä.
Niitä on lähes kaikkialla, ja yhden tuhotun yhdyskunnan tilalle nousee hyvin nopeasti toinen, sillä muurahaiset kilpailevat jatkuvasti elintilasta. Eikä niitä ole vähän: maapallon muurahaispopulaatioiden yksilöiden yhteispaino ylittää ihmisten yhteispainon.
Tunnettu sosiobiologi Edward O. Wilson onkin sanonut, että jos muurahaisilla olisi ydinaseita, ne luultavasti tekisivät maailmasta lopun viikossa.