perjantai 3. heinäkuuta 2015
En oikein ymmärrä, en vaikka kuinka yritän...
Olen aikaisemmin - ties kuinka monta kertaa - kirjoittanut, että en oikein ymmärrä alla olevan kolumnistin tekstejä - aina, toki silloin tällöin...
Olen mahdollisesti myös todennut edesmenneen opettajakollegani sanoin: "Taidan olla hiukan syntymätyhmä, kun jokin teksti ei kolahda minussa."
Alla oleva on ihan sujuvaa suomenkieltä. Siinä kirjoittaja yrittää aidosti sanoa sanottavansa mutta ei...
En millään löydä niin sanotusti pihviä tekstin seassa. Minulla on tunne, että kunnon pihvin asemesta teksti on eräänlaista stroganoffia, jossa on pieniä lihanpaloja siellä sun täällä.
Anteeksi vaan Taneli, yritän seuraavan tekstisi kohdalla skarpata, ryhdistäytyä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Hyvinvointivaltion kultti tarvitsee uskonpuhdistuksen
KOLUMNI
Taneli Heikka
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.
Oletteko huomanneet kummallisen ilmiön? Kun joku keksii julkista sektoria paremman tavan tuottaa palvelu, Suomessa on tapana kiireesti sanoa: ”Tätä ei ole tarkoitettu korvaamaan, vaan täydentämään julkisia palveluita”.
Yrittäjät, järjestöt ja kansalaisaktivistit synnyttävät nyt niin paljon fiksuja palveluita ja työtapoja, että hyvinvointivaltion ystävät joutuvat hokemaan tuota varaumaa yhtenään.
Yksityiset päiväkodit eivät korvaa, ne täydentävät julkista palvelua. Saattohoidon vertaistuki ei korvaa, vaan se täydentää julkista palvelua. Älyranneke ei korvaa julkista terveydenhoitoa, vaan – täydentää sitä!
Luin nuorena jonkin aikaa teologiaa. Tekisi mieli laulaa tuo liturgiseen sävelmään. ”Ei korvaamaan, vaan täydentämään.” Siinä on uskontunnustuksen poljento. Täydellistä voi ehkä pikkaisen täydentää, silata ylistyksen kullalla, mutta korvata sitä ei voi.
Anteeksi suoruuteni, mutta milloin tulee hetki, jolloin parempi voi korvata huonomman?
Suurin osa hyvinvoinnista syntyy valtiosta huolimatta. Digitalisaatio kiihdyttää tätä vauhtia. Yhteisörahoitus, avoin data, ravintolapäivät, joukkoistaminen, sosiaaliset yritykset. Uusien yhteiskunnallisten innovaatioiden juju on, että yksilö saa valtuudet toimia. Kerätään verkossa rahaa omalle hankkeellemme! Ollaan oman sairautemme asiantuntijoita ja autetaan toisiamme! Perustetaan ravintola!
Yksilön voiman tunnustava ajattelu on tämän vuosituhannen oivallus. Se tehtiin ensin tietotekniikassa: kannattaa rakentaa systeemi, jota ihmiset voivat itse kehittää. Nippeleihin ei tarvitse mennä ja määräily on turhaa. Ohjelmoinnin maailmasta ajattelutapa levisi ensin yrityksiin, järjestöihin – ja lopulta se tulee julkiselle sektorille. Siellä se tarkoittaa, että valtio rakentaa pelikentän, mutta ruohonleikkuusta, lajien valinnasta ja jaoista vastaamme itse.
Demokratioiden historiassa nämä ovat huikeita muutoksia. Ihmiset ovat kasvamassa aikuisuuteen, hyvinvoinnin kanssaluojiksi valtion kanssa. Mutta vallankumous ahdistaa tekijöitään.
Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun perustajajäsen Pauliina Seppälä pohdiskeli Facebookissa, että digitaalisten toiminnan mahdollisuuksien avaaminen ihmisille voi antaa aseita uusliberaaleille. Joku saattaakin käyttää sitä perustelemaan valtion vetäytymistä hyvinvointivastuusta.
Tunnen sympatiaa Seppälää ja kaikkia vasemmalle kallellaan olevia hienoja aktivisteja kohtaan. Heidän tilanteensa on kauhea. Ihmiset syyllistävät itseään hyvistä teoistaan koska he pelkäävät niiden johtavan ideologiseen pahaan –”uusliberalismiin”, ”hyvinvointivaltion rapautumiseen” tai vastaavaan Ilmestyskirjan näkyyn.
Miten näin on päässyt käymään?
Suomessa ajatellaan, että yhtäläiset palvelut tuottavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Palvelut jaetaan pääpiirteissään samanlaisina miljoonille ihmisille. Tälle mallille valtion kanssa tasavertainen, toimintakykyinen ihminen on haaste. Jos yksilöiden teot todistavat tehonsa hyvän tekemisessä, mitä enää kannattaa määrätä ylhäältä? Vastauksia on monia, mutta keskustelu ei ole alkanut. Kuulen vain hämmennystä siitä, että ihmiset ovatkin erilaisia kuin hyvinvointivaltion luojat ajattelivat.
Todistin samanlaisia kriisejä nuorena, kun olin tekemisissä kirkon herätysliikkeiden kanssa. Tiukimmissa yhteisöissä aikuiseksi kasvavat nuoret joutuivat kriisiin. Heidän oli alistuttava uskomaan opin mukaan esimerkiksi seksuaalietiikassa, tai jätettävä liike. Opit eivät enää tuntuneet inhimillisiltä eivätkä oikeudenmukaisilta. Ne eivät edistäneet hyvää elämää.
Hyvinvointivaltio on ajautunut samanlaiseen kriisiin. Sillä on yksi valtava saavutus: se kasvatti kansalaisia, jotka pystyvät keksimään fiksumman systeemin kuin se itse on.
Hyvinvointivaltio tarvitsee uskonpuhdistuksen. Muuten hyvinvointilahkon seuraajien surulliseksi tehtäväksi jää yrittää perustella, miksi järkevämpi, oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi systeemi ei saa korvata huonompaa.
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.
Sarjastamme kärpäsestä härkänen - Suomi-Venäjä/duuma pienoismaaottelu menossa...
EU:n pakotelista on ollut Venäjän päättäjien tiedossa iät ajat. Luonnollisesti Suomen on noudatettava em. listan velvoitteita, aisan yli ei potkita...
Helsingissä järjestettävä Etyj-kokous nostattaa mielestäni aivan turhaan tunteita pintaan.
Mikäli venäläiset olisivat toimineet tällä kerrala järkevästi, he olisivat nimenneet 15-henkilön valtuuskuntaansa ainoastaan ei pakotelistalla olevia poliitikkoja.
Silloin ei olisi syntynyt minkäänlaista ongelmaa asian sunteen mutta...
Vahvaakin vahvempi nokkimisjärjestys toimii suuressa itäisessä naapurissamme. Kyllähän siellä varmaan ensimmäisenä matkalaukkuja on ollut pakkailemassa Venäjän duuman puhemies, mutta kuinka ollakaan, hän oli ja on edelleenkin EU:n pakotelistalla...
Mediatiotojen mukaan duuman keskusteluissa äänenpainot ovat olleet kovanpuoleisia, mahdollisesti kovempia kuin Venäjän virallisessa ulkopolitiikassa.
On mm. mainittu, että Venäjällä vuonna 2006 säädetty laki mahdollistaa laajan määrän erilaisia rajoitteita kuten yhteistyöhankkeiden keskeyttämisen, ulkomaankaupan operaatioiden keskeyttämisen, kansainvälisten kauppasopimusten jäädyttämisen, tullimaksujen muuttamisen. Edellä mainitut kohdistuisivat siis Suomen suuntaan.
Miksi?
Siksi, että Suomi vain ja ainoastaan noudattaa EU:n pakotelistaa.
Kysymyksessä Venäjän osalta on testata Suomen "lipsumista EU-rintamasta". Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että ei lipsuta. Voihan toki ennen Etyj-kokouksen alkamista löytyä se kuuluisa "porsaanreikä", jonka perusteella kaikki osapuolet voivat kasvojaan menettämättä hiukan asiassa joustaa.
torstai 2. heinäkuuta 2015
Hallituspuolueet selkeästi palkintopallilla...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka |
Politiikka |
Kokoomus kiilasi perussuomalaisten ohi kakkoseksi, SDP:n tuskien taival jatkuu
Keskusta on edelleen Suomen suurin puolue, vaikka suosio on hieman laskenut. Vihreiden kannatus on nousukiidossa. SDP:n alamäelle ei näy loppua.
Lyhyt hallitustaival on piristänyt kokoomuksen suosiota, käy ilmi Ylen kesäkuun kannatuskyselystä.
Kokoomus on noussut perussuomalaisten edelle toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin kannatuksella. Suosio on kasvanut 0,6 prosenttiyksiköllä toukokuusta.
Muiden hallituspuolueiden, keskustan ja perussuomalaisten kannatus sen sijaan on laskussa.
Keskusta jatkaa edelleen mittauksen kärjessä 22,7 prosentilla, mutta kannatus on vähentynyt 0,4 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten suosio on notkahtanut reilusti, 1,9 prosenttiyksikköä. Puolueelle antaisi äänensä nyt 15,6 prosenttia kansalaisista. Vaaleista kannatus on laskenut yli kahdella prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaisten kannattajat ovat tyytymättömiä haliituksen alkutaipaleeseen, arvioi Ylen kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
– Hallitus julkisti leikkauspäätöksensä kesäkuun alussa eli mittausjaksolla. Meidän aineistossa perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa työväestön joukossa. Kaksi muuta hallituspuoluetta ovat onnistuneet suurinpiirtein säilyttämään asemansa.
Turja ei usko veivauksen pakolaiskiintiöistä ja EU:n turvapaikanhakijoiden siirroista vaikuttaneen puolueen lukuihin.
– Maahanmuuttokriittisille äänestäjille ei ole oikein selkeästi muita tehokkaita vaikutuskanavia kuin perussuomalaisten äänestäminen. He eivät vaihda muihin puolueisiin.
SDP:n via dolorosa jatkuu, vihreät opposition tähti
Sosiaalidemokraattien murheille ei näy loppua, puolueen suosio vajoaa yhä.
Kannatuksesta on hävinnyt Ylen edellisen mittauksen jälkeen vielä 0,4 prosenttiyksikköä. SDP:tä äänestäisi nyt 14,6 prosenttia suomalaisista. Vaalien jälkeen on tullut takkiin melkein kaksi prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten ja SDP:n kannatuslaskulla on paljon yhteistä, kertoo Tuomo Turja.
– Molemmilla puolueilla osa kannattajista on siirtynyt katsomon puolelle miettimään tilannetta, ja tekemään uutta arviota ketä äänestäisivät.
Oppositiosta iskevillä vihreillä ja vasemmistoliitolla sen sijaan menee nyt lujaa. Vihreiden suosio on kasvanut prosentin ja vasemmistoliiton melkein saman verran, 0,9 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto keräisi tällä hetkellä 8,4 prosenttia äänistä.
Vihreille mitattiin 11,5 prosentin kannatus kesäkuussa. Vaalien jälkeen suosio on kasvanut kolme prosenttiyksikköä.
Turjan mukaan vihreisiin vuotaa tällä hetkellä kannattajia nimenomaan SDP:stä.
– Vihreät ovat pystyneet realisoimaan puoluekentän vasemman laidan äänestäjäpotentiaaliaan. Ville Niinistö on myös ollut alkuvaalikaudella näkyvin oppositiojohtaja, kun demareiden aika on mennyt lähinnä keskenäiseen riitelyyn.
Mikäli SDP:n alavireinen ja vihreiden nousujohteinen kannatuskehitys jatkuu, vihreät voivat hätyytellä kohta neljänneksi suurimman puolueen paikkaa.
– Se voi olla hyvinkin mahdollista. Meillä on lähihistoriassa esimerkkejä siitä, että vihreiden myönteinen kehitys mielipidetiedusteluissa ruokkii itseään.Viittaan tällä Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan, sanoo Turja.
Puheenjohtaja vaihtuu, KD:n kannatuksessa lievä hyppy
Oppositioon siirtyminen pitkän hallituskauden jälkeen ei näy RKP:n suosiossa suuntaan tai toiseen. RKP:lle mitattiin 4,5 prosentin kannatus kyselyssä.
Puheenjohtajan vaihdoksesta ilmoittanut kristillisdemokraatit sen sijaan ovat saaneet 0,3 prosenttiyksikön verran nostetta.
Päivi Räsänen kertoi kesäkuun alussa, ettei hän enää asetu ehdolle. KD:tä keräisi nyt 3,4 prosentin äänisaaliin.
Tutkimuksen haastattelut tehtiin aikavälillä 3.6–1.7. Taloustutkimus haastatteli 2923 ihmistä. Puoluekantansa vastaajista kertoi 72,5 prosenttia.
Kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Pohjois-Ruotsin Pajala ahdingossa...
Kirjoitin alla olevan tekstin vajaa vuosi sitten.
Jo silloin oli nähtävissä, että Pajalan kunta joutuu taistelemaan ja tosissaan. Tällä viikolla pohjoisen lehdissä oli luettavissa seuraavaa...
Suora nettilaianaus Lapin Kansasta:
Pajalan kunta vetoaa viime hetkellä: Älkää hylätkö meitä!
Kuva: ANSSI JOKIRANTA
Teija Laurinolli
Pajalan kunnanjohto tarttui vielä oljenkorteen ja järjesti keskiviikkona tiedotustilaisuuden Kaunisvaaran kaivoksesta.
Vanha tekstini:
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
Ruotsin Pajala - tulevaisuuden maailmannapa(ko)?
Otsikon taustaa:
Osallistuin 20.-21.01.2011 Ruotsin Pajalassa Crossborder Tornedalen Yhteistyökumppaneiden kokoukseen ja seminaariin AKAVA Lappi edustajana.
Mielenkiintoiseen kokouspäivään osallistui kymmenisen osallistujaa, joiden joukossa oli mm. Ruotsin puolen EURES-päättäjä, eräänlainen rahakirstunvartija Torbjörn Wallin. Suomen vastaava edustaja Laura Perheentupa oli estynyt saapumasta em. tilaisuuteen.
Crossborder Tornedalen lähitulevaisuuden rahoituksen turvaaminen on tärkeä, sillä koko Kalottialueen merkitys kasvaa. Siihen liittyy erittäin olennaisesti Ruotsin Pajalan ja myös Tornionjokilaakson Suomen puolen kaivoshankkeiden erittäin todennäköinen käynnistyminen…
Seminaariosuuden erittäin positiivista antia oli Pajalan paikallisgurun, ”kansanmiehen” Bengt Niskan rennonletkeä mutta asiapitoinen info lähitulevaisuudesta. Kunnallisneuvos, nykyisen Pajala Utveckling AB:n uusi toimitusjohtaja esitti Pajalan kunnianhimoiset kehitysnäkymät tuleville vuosille.
Todella mukaansatempaavasta esityksestä tuli mielikuva, että Ruotsin Pajala on tulevaisuudessa maailmannapa.
Vaikka tuo ehdollinen jos-sanakin putkahti esityksessä esiin. Tosin ei kovin voimallisesti, sillä esittäjällä oli vahvaakin vahvempi usko asiaansa.
Hän vakuutti Ruotsin valtion, Norrbottenin läänin ja itse Pajalan kunnan investointien kaivoshankkeiden edistämiseksi olevan kannattavia – puhumattakaan itse Northland Resources kaivosyhtiön toteuttamista investoinneista.
Yritys on kanadalainen, Oslon pörssissä noteerattu kaivosyhtiö, joka on vakavissa aikeissa hyödyntää Suomen ja Ruotsin malmivarantoja.
Ruotsin puolella toteutuu kolme ja Suomen puolella yksi kaivoshanke erittäin suurella todennäköisyydellä.
Ohjautuuko kaikki malmi aikanaan Norjan Narvikin sataman kautta maailmalle, on Suomen puolen kaivoshankkeen osalta avoin…
Bengt Niskan esityksessä painottui yhteistyön merkitys yli valtakunnanrajojen.
Esityksen aikana ja nimenomaan esityksen jälkeisessä vapaamuotoisessa keskusteluosuudessa painottui luonnollisesti Crossborder Tornedalen-yhteisön rooli nimenomaan työvoiman rekrytointialueella.
Arvelen, että monen lukijan takaraivossa on suuri kysymysmerkki – mikä ihmeen Crossborder Tornedalen?
Se on pelkistettynä työnvälitystoimintaan liittyvä, lähinnä työvoiman liikkuvuutta edistävä hanke Pohjoiskalotilla ja nimenomaan Tornionlaaksossa. Se on oikeastaan kaikkea työhön liittyvää toimintaa rajan pinnassa.
Toivottavasti lähitulevaisuudessa yhteistyömme tiivistyy ja projektimme saa tarpeellista ja riittävää ymmärtämystä Helsinkiä, Tukholmaa ja Brysseliä myöten.
Valitettavasti monissa muissa yhteyksissä olen ollut havaitsevinani, että Suomen puolella lähinnä Rovaniemellä, hallintokaupungissamme ei löydy riittävää ymmärrystä Kemi-Tornion talousalueelle ja niin sanotulle Perämeren kaarelle.
Taustalla saattaa olla hallintobyrokraattien aiheellinen pelko painoarvomme kohenemiseen suhteessa hallintokaupunkiimme. Toki niinhän siinä reaalimaailmassa lähitulevaisuudessa käykin…
Suomen puolella lisämausteensa soppaan on antanut meneillään oleva ja ratkaisuvaiheessa oleva kuntajakoselvitys. Minulle on muodostunut mielikuva, että Crossborder Tornedalen-yhteisökin on tällä hetkellä "hiukan heikossa hapessa" - toivottavasti ole väärässä...
____________________________________________________________________________
Edellä oleva teksti on supistettu lehdistöversio aikanaan kirjoittamastani tekstistä.
Tällä hetkellä Ruotsin Pajalassa ei mene niin hyvin kuin edellä toivottiin. Northland Resources kaivosyhtiö on suurissa talousvaikeuksissa. Muun muassa Suomen puolelle suunniteltu, kiistelty Hannukaisen kaivoshanke ollaan ajamassa alas.
Minulle on muodostunut mielikuva, että Crossborder Tornedalen-yhteisökin on tällä hetkellä "hiukan heikossa hapessa" - toivottavasti olen väärässä. Todettakoon, että itse en ole ollut em. yhteisön kuvioissa mukana pariin vuoteen.
Toivottavasti kaikki em. ongelmat ovat väliaikaisia ja niihin löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut.
Artei Kemi, heinäkuun 2015 taiteilija Tero Eloranta...
Käykäähän vilkaisemassa! Mielenkiintoista...
Heinäkuu 2015
TERO ELORANTA
"HIILIPIILLOKSIA III"
GALLERIA ARTEI
1.7 -31.78.2015
Näyttelyn työt on tehty tavallisen Paint-ohjelman "työkaluilla" käyttäen työvälineenä hiirtä, kuitenkin ilman ns. tietokonemanipulointeja, kuten esim. skannausta tms. Työt eivät siis ole tietokoneavusteisia eli ns. digitaidetta vaan tehty "omin käsin". Töissä on kokeiltu hiiren viiva-, sivellin-, suihke- yms. työkalujen käytön eri mahdollisuuksia, jolloin tuloksena on viivapiirrustus ta "maalaus" tai näiden yhdistelmä (vrt, sekatekniikka). Työt on suurennettu, tulostettu lasikuitukankaalle ja kehystetty. Tervetuloa näyttelyyn!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)