The Timesin mukaan venäläistiedustelijat myös uhkasivat amerikkalaiskollegoitaan maaliskuussa, että yritys palauttaa Krim Ukrainaan johtaisi voimankäyttöön, jossa myös ydinaseet olisivat mahdollisia.
Tällaisia uhkauksia ei ole koskaan tehty, vakuutteli Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov venäläiskanava RT:n mukaan. Hänen mukaansa uutinen on "klassinen esimerkki" siitä, miten länsi "lietsoo hysteriaa" ja "demonisoi Venäjää".
Jos näin niin hyvä näin...
Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:
Venäjältä vihainen vastaus - "He lietsovat itse tulta"
Perjantai 3.4.2015 klo 02.02
Putinin tiedottaja lyttää The Timesin uutisen.
Tiedottaja Peskovin mukaan Putin ei ole uhkaillut länttä ydinaseilla. (AP)
Venäjä on varoittanut mahdollisista seurauksista, jos Nato sijoittaa lisää joukkoja Viroon, Latviaan ja Liettuaan, kertoi torstaina brittilehti The Timestiedustelulähteisiin vedoten. Vastaukset voisivat lehden mukaan vaihdella ei-sotilaallisista toimista jopa ydinaseen käyttöön.
The Timesin mukaan venäläistiedustelijat myös uhkasivat amerikkalaiskollegoitaan maaliskuussa, että yritys palauttaa Krim Ukrainaan johtaisi voimankäyttöön, jossa myös ydinaseet olisivat mahdollisia.
Tällaisia uhkauksia ei ole koskaan tehty, vakuutteli Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov venäläiskanava RT:n mukaan. Hänen mukaansa uutinen on "klassinen esimerkki" siitä, miten länsi "lietsoo hysteriaa" ja "demonisoi Venäjää".
- He lietsovat itse tulta tämän asian suhteen, Peskov syytti.
- Tämä ei kuitenkaan pohjaudu mihinkään erityisiin faktoihin, ja he itse pelkäävät sitä, mitä kirjoittivat.
Tätä lausuntoa on Peskovin mukaan niin ikään tulkittu lännessä väärin. Putin ei myöskään missään vaiheessa Krimin tapahtumia uhannut käyttää ydinaseita, tiedottaja painotti.Maaliskuussa Venäjällä julkaistussa tv-dokumentissa Putin totesi, että Venäjän armeija oli valmis laittamaan ydinaseistuksensa taisteluvalmiuteen, mikäli niitä olisi tarvittu Krimin liittämisen tai Ukrainan vallankumouksen yhteydessä viime vuonna.
- He (jotka näin väittävät) eivät ole vaivautuneet katsomaan sitä (dokumenttia) loppuun asti.
!950- ja 60-luvulla oli mukava käydä katsomassa mestaruussarjan jääpallo-otteluita Kemin Veitsiluodossa. Veitsiluodon Vastus kuului maamme kärkikaartiin saavuttaen useita Suomen mestaruuksiakin jääpallossa.
Sittemmin nuorten poikien/miesten kiinnostus pelata jääpaloa on paikkakunnalla hiipumistaan hiipunut. Ilmeisesti tällä hetkellä on enää kyseisellä seuralla tytöillä/naisilla joukue em. lajissa paikkakunnalla...
Alla oleva artikkeli antaa murheellisen, realistisen kuvan maamme tämänhetkisestä jääpallotasosta. kunnon kipinää ei tunnu löytyvän.
Suora nettilainasu Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kun seuraa parhaillaan Venäjän Habarovskissa pelattavaa jääpallon MM-turnausta, ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.
Tasoerot maiden välillä ovat järkyttävät. Järjestäjämaa Venäjä ja sen ainoa kiistakumppani Ruotsi jyräävät ylhäisessä yksinäisyydessään.
Venäjä löi välierässä Kazakstanin 14–0 (6–0). Ruotsi kuritti Suomea maalein 10–1 (3–0).
Kakkoskastissa ovat Kazakstan ja Suomi. Ne kohtaavat pronssiottelussa, jonka suosikki on niukasti Kazakstan. Runkosarjan kamppailu päättyi 3–3, mutta Kazakstan vei rangaistuslaukauskilpailun nimiinsä. Numerot eivät mairittele haastajia. Lajissa on tasan kaksi huippumaata, muut laahaavat kaukana perässä.
Vielä muutama vuosi sitten Suomi toi MM-kisoista vähintäin MM-pronssia. Enää näin ei ole.
Kazakstanilla on takanaan kolmen MM-pronssin putki. Suomi oli hopealla 2011 edellään Venäjä.
Lajin tasosta kertovat puolivälierät: Suomi kaatoi Norjan 13–5 ja Kazakstan kuritti Valko-Venäjää 26–8. Venäjä tyrmäsi Yhdysvallat 17–2 ja Ruotsi kaatoi Latvian 14–2.
MM-kisat on viime vuosina pelattu vuorotellen Venäjällä tai Ruotsissa. Muissa maissa MM-kisoilla ei ole lainkaan vetovoimaa.
Jos kärkikaksikon ylivalta säilyy ja jopa kasvaa, niin MM-kisat voitaisiin tulevaisuudessa pelata suoraan Venäjän ja Ruotsin välisenä finaalina.
Muut maat ovat silkkaa tykinruokaa. Laji tekee itsestään naurun kohteen, kun MM-välierässä tasoero on lähes 15 maalia.
Alla olevaa artikkelia ei tarvitse kommentoida, selkeää ja asiallista tekstiä muuttuneesta maailmasta.
Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:
Tutkija avaa kovan Venäjä-kirjoituksen taustoja: Tämän takia Suomenkin on varauduttava pahimpaan
Julkaistu:
VENÄJÄ
Se, että Venäjä saisi vaikutusvaltaa Suomen päätöksenteossa, on yhtä vakava uhka – ellei vakavampi – kuin aseellinen selkkaus, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.
Tapa, jolla suomalainen liikemies Seppo Remesmaaliskuussa karkotettiin Venäjältä osoittaa sen, että Venäjä näkee tällä hetkellä uhkia kaikkialla. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.
– Se osoittaa myös venäläistä luovuutta kertoa siitä, että nyt riitti, Smith huomauttaa.
Venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan Remekselle ojennettiin paperi, jossa häntä varoitettiin ”kielletyistä toimista, jotka luovat olosuhteet rikoksen tekemiselle”. Remeksellä on siis hallussaan tietoja, joiden avulla on mahdollista tehdä rikos.
Jos ilmapiiri on tämä, mitä kaikkea Venäjältä voidaan odottaa?
Joitakin vastauksia tähän annettiin artikkelissa, jonka Smith kirjoitti äskettäin kyberturva-asiantuntija Jarno Limnéllin kanssa. Artikkeli oli otsikoitu: Vi bör förbereda oss på det värsta – Meidän on varauduttava pahimpaan. Kirjoitus julkaistiin Svenska Dagsbladetissa jaHufvudstadsbladetissa, ja sitä siteerattiin Suomessa laajasti.
Tekstissään kaksikko ruotii Venäjän nykytilaa, tavoitteita, potentiaalisia uhkia. Tutkijoiden viesti on kahtalainen: yhtäältä Venäjältä voi tällä hetkellä odottaa mitä vain yllätyksiä, toisaalta yllätyksiin pitäisi kuitenkin osata varautua.
Mikä on sitten pahin mahdollinen skenaario Suomen mittakaavassa? Se ei suinkaan ole sota, kuten osa kirjoituksen lukeneista on ehtinyt tulkita.
– Se, että Venäjä pystyisi vaikuttamaan Suomen päätöksentekoon siten, että Suomi tekee omien intressiensä vastaisen päätöksen, on melkein pahempi asia kuin se, että joudutaan pieneen aseelliseen selkkaukseen, Smith sanoo tarkoittaen, että ainakin perinteiseen aseelliseen konfliktiin Suomi olisi jo varautunut.
Sitä vastoin hybridisota on monitahoisempaa ja pitää sisällään vaikutustapoja, joihin ei ole varauduttu. On vaikutustapoja, joista ei edes tiedetä.
Klassiseen sotatilaan ei Smith usko siksikään, että se on konseptina kuollut. Kuten Krimin ja Ukrainan esimerkit osoittavat, nykyään käydään vain epämääräisiä aseellisia konflikteja – ei sotia.
Näissä ”konflikteissa” kukaan ei julista sotaa, kukaan ei myönnä hyökkäävänsä, mutta lopulta yhden valtion osa siirtyy osaksi toista valtiota.
Provosointi ja heikkouksien etsiminen
Esimerkkejä niistä tavoista, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan muiden valtioiden päätöksentekoon ja testaamaan heikkouksia, on lukuisia.
Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Eston Kohverintapaus. Virolaispoliisi siepattiin Venäjän puolelle jo viime syyskuussa, ja hän odottaa edelleen oikeudenkäyntiään.
– Sitä voi miettiä, miten me suhtautuisimme, jos Suomessa tapahtuisi vastaavaa. Olihan meillä jo se tapaus, jossa ympäristötutkija Seppo Knuuttilapidätettiin, kun hän oli ottamassa vesinäytteitä.
Smith kehottaa ottamaan oppia Georgian sodasta 2008 ja Krimin operaatiosta. Ensiksi mainitussa tapauksessa Georgia provosoitui ja ampui ensimmäisen laukauksen – Venäjä ei tarvinnut enää muita syitä toimintaan.
– Krimin kohdalla Venäjä käytti hyväkseen maan sisäistä heikkoutta ja erimielisyyksiä.
Ukrainassa ei ole ollut viime vuosina yhtenäistä eliittiä. Sen loppu sinetöitiin helmikuussa 2014, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh pakkasi matkalaukkunsa ja pakeni maasta. Jälkeensä hän jätti vain massiiviset, miljardeja euroja maksaneet Mejigorien tilukset ja palatsinsa lähellä Kiovaa.
– Päinvastaisena esimerkkinä ovat Kazakstan ja Valko-Venäjä. Vaikka niiden nähdään olevan Venäjän vaikutuspiirissä, ne pystyvät vaikuttamaan omiin päätöksiinsä sen ansiosta, että maissa on yhtenäinen eliitti.
– Suomessakin on näin ollen tärkeää, että yhtenäisyys säilytetään ja provosoitumista vältellään.
Politiikka sata vuotta vanhaa
Smith muistuttaa, että Venäjä haluaa olla suurvalta. Venäjä haluaa, että sen näkökulmat otetaan huomioon maailmanpolitiikassa.
Huolestuttavaa on Smithin mukaan vain se suunta, mihin Venäjä on kehittynyt ja millä tavoin Venäjä tahtoo vaikuttaa.
Venäjä ei ole taantunut takaisin ainoastaan Neuvostoliiton aikaan, vaan tsaarin aikaan. Politiikka on 100–150 vuotta vanhaa.
– Vielä ei voida sanoa, että Venäjällä olisi yksi yhtenäinen valtiollinen ideologia, mutta niin sen sisä-, ulko- kuin turvallisuuspoliittisetkin kannanotot sisältävät ideologisia elementtejä. Niissä korostuu konservatiivisuus, mikä näkyy ulkomaalaisvastaisuutena ja vanhanaikaisena ajatteluna siitä, mikä on perhe ja mikä on miehen ja naisen asema.
Tästä kertoo myös se, että ortodoksikirkolla on vahvempi asema Venäjällä kuin kertaakaan Neuvostoliiton aikana tai sen jälkeen. Nyt jo edesmennyt toimittaja ja yhteiskuntakriitikko Christopher Hitchens muotoili asian aikoinaan näin: aina kun presidentti Vladimir Putin tekee päätöksen, ympärillä pyörii ortodoksipappeja.
– Linja ei ole aivan noin selkeä, sillä tärkeimmät päätökset Venäjällä tehdään turvallisuusneuvostoissa ja presidentin hallinnossa, mutta kirkon asema on hyvin näkyvä. Vladimir Putin tapaa patriarkkaa useammin ja näkyvämmin kuin koskaan ennen.
Putin väistyy lopulta, politiikka ei
Tällä hetkellä Venäjän suurvaltapolitiikka henkilöityy presidentti Putiniin.
Smithin mukaan Putin ei kuitenkaan ole yksinään vastuussa Venäjän toimista, vaan hänen taustallaan vaikuttaa vahvasti Venäjän nykyhallinto. Putin on tämän hallinnon keulakuva, joskin vahva sellainen.
Silti ei kannata odottaa Venäjän politiikan muutosta silloin, kun 62-vuotias presidentti väistyy syrjään.
– Putin ei ole itsevaltias eikä kaikkivaltias. On vääjäämätöntä, että nokkamies lopulta vaihtuu, tapahtuipa se sitten vuonna 2018 tai 2024.
– Kuitenkin yksi Venäjän heikkouksista on se, että kun yksi vahva mies on kulutettu loppuun, seuraa epävarmuuden aikakausi. Se on estänyt Venäjää luomasta vahvoja instituutioita.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
The Times: Venäjä uhkasi vastata ydinasein jos Krimiä yritetään palauttaa
Venäläiskenraalit esittivät uhkauksen tapaamisessa Yhdysvaltain kenraalien kanssa, kertoo brittilehti The Times. Venäjä varoitti myös tuomasta lisää Nato-joukkoja Baltiaan.
Venäjä on uhannut puolustaa Krimiä tarvittaessa ydinasein jos niemimaata yritetään liittää takaisin Ukrainaan. Asiasta keskusteltiin Venäjän ja Yhdysvaltain kenraalien tapaamisessa Saksassa viime kuussa. Tapaamisen tarkoitus oli liennyttää Ukrainan kriisin jännitteitä.
Uhkauksesta kertoo sanomalehti The Times, joka on nähnyt tapaamisesta tehdyt muistiinpanot. Timesin mukaan venäläiskenraalit varoittivat samassa kokouksessa Natoa tuomasta lisää joukkoja Liettuaan, Latviaan tai Viroon.
Muistiinpanojen mukaan Venäjä uhkasi Natoa "laajalla skaalalla vastatoimia, ydinaseista ei-sotilaallisiin". Läntiset turvallisuuspalvelut varautuvat Venäjän toimiin, joiden tarkoitus on horjuttaa yhteiskuntarauhaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa, The Times kirjoittaa.
Lehden mukaan keinovalikoimassa ovat paikalliset levottomuudet joissa olisi mukana alueen venäläisväestöä, tai tietoverkkohyökkäys jota ei voitaisi varmuudella yhdistää Venäjään.
Itse käytän pääasiassa Helsingin Sanomien nettilehteä, ilmaislukuja niin kuin tarkkaavainen lukija on huomannutkin. Paperiversion saa säännöllisen epäsäännöllisesti naapuriltani 5-10 lehden nipuissa. Todennäköisesti jossakin vaiheessa on otettava tuo maksullinen nettilehti käyttöön...
Suora netilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Helsingin Sanomat tavoittaa yli kaksi miljoonaa lukijaa joka viikko
Lehtien lukeminen monipuolistuu, mutta painettu versio on edelleen suosituin. Myös nuoret lukevat painettuja lehtiä viikoittain.
Helsingin Sanomien kokonaistavoittavuus ylsi viime vuonna yli kahteen miljoonaan lukijaan. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Helsingin Sanomat oli tavoittavuudeltaan ylivoimaisesti suurin tilattava sanomalehti Suomessa.
Kokonaistavoittavuus kertoo painetun lehden ja sen digitaalisten versioiden yhdessä tavoittamien henkilöiden määrän.
HS:n lukijoista peräti 64 prosenttia lukee lehtensä ainoastaan digitaalisena versiona.
"Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita laadukkaasta journalismista kaikissa kanavissa. Helsingin Sanomilla on lukijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, vaikka tarjoamme digitaalisia sisältöjä maksumuurin takaa", sanoo vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan suomalaisten lukuvälinetottumuksia. Painettu lehti osoittautui edelleen selkeästi suosituimmaksi, vaikka matkapuhelimen ja tabletin käyttö kasvoi voimakkaasti.
Painettua lehteä luki viime vuonna viikoittain 88 prosenttia suomalaisista. Matkapuhelinta lukuvälineenään käytti 40 prosenttia ja tablettia 23 prosenttia.
Tutkimuksen toteuttaneen MediaAuditFinlandin toimitusjohtaja Kaija Sinkomuistuttaa, että painetun lehden vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa tahtoo välillä unohtua.
"Painettua lehteä lukee viikoittain alle 18-vuotiaistakin 73 prosenttia. Se on oikeasti kova luku. Jos kotiin tulee lehti, kyllä nuoret sitä lukevat. Lisäksi nuorilla on omia lehtiä."
Sinkon mukaan tutkimus antaa viitteitä siitä, että painettu lehti säilyy. "Journalismin sisällöt ja käyttö monipuolistuvat, mutta painetulla lehdellä säilyy vankka asema."
Niemen mukaan nyt on olennaista keskittyä jatkuvaan sisällölliseen kehitystyöhön, joka Hesarissa koskee yhtä lailla painettuja kuin digitaalisiakin tuotteita.
"Hesarin tilaajista jo yli puolet on digitaalisen tilauksen piirissä. Olemme hyvin optimistisia, koska mittaustemme mukaan sekä lukijatyytyväisyys että maksuhalukkuus kasvavat sekä digitaalisessa että printissä", Niemi toteaa.
Suurin digilukijoiden osuus on iltapäivälehdillä sekä Kauppalehdellä. Niiden lukijoista suunnilleen neljä viidestä lukee lehtensä vain digitaalisesti.
Sen sijaan aikakauslehtiä suomalaiset lukevat painettuina. Myös useimmat kaupunkilehdet ja tilattavat paikallislehdetkin luetaan enimmäkseen paperiversiona.
Lehtien kokonaistavoittavuuden tulokset tuotettiin ensimmäistä kertaa yhdistämällä sekä printtilehden että kaikkien digitaalisten versioiden eri viikkolukijat. Tutkimukseen haastateltiin noin 24000 suomalaista.
Keminmaan vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa lievää ylijäämää - hyvä näin. Hiukan pistää mietityttämään, että se tuli suorastaan yllätyksenä - mielenkiintoista.
Mielestäni näillä luvuilla ei vielä ole aihetta/syytä henkseleitä paukutella eikä suunniteltua kuntaliitosta kaataa...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:
Päivitetty 2.4.2015 09:13, julkaistu 1.4.2015 15:42
Keminmaan tulos oli positiivinen yllätys huonossa taloustilanteessa.
Keminmaan luottamus- ja virkajohdoilla on aihetta tyytyväisyyteen. Kunnan viime vuoden tilinpäätös näyttää siinä määrin positiivisia lukemia, että ne tulivat suorastaan yllätyksinä. Tilinpäätös on 160 000 euroa ylijäämäinen, kun vuonna 2013 alijäämää sortui peräti 2,4 miljoonaa euroa.
Kunnan kova talouskuuri puri jopa odotettua nopeammin. Tulosta syntyi kaikilla alueilla. Verotulot kasvoivat, samoin valtionosuudet. Mutta ennenkaikkea menot saatiin nipistettyä 1,5 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmiksi.
- Vuonna 2017 talous on kunnossa, kuten on suunniteltu. Tai todennäköisesti jo aikaisemminkin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Tikkala (kem.par.) luonnehti tilinpäätöstä julkistaessaan.
Tikkala saattoi olla hyvillä mielin todetessaan kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman purreen nopeasti jo ensimmäisenä toimeenpanovuotenaan.
Tikkala, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mikko Lampela (kesk.) kiittelivät kunnan henkilöstön panosta ja uutta asentoa tekemisessään. Tikkala kiitti myös kunnanjohtaja Mauri Posion panosta uudenlaisen johtamisotteen viemisessä läpi kunnan henkilöstön.
Talouden tilanteesta olisi saatu vielä parempi, jopa kaksi miljoonaa plussalla, elleivät erikoissairaanhoidon menot olisi ylittäneet budjettia niin tuntuvasti.
Saavutettujen säästöjen lisäksi taloutta paransi veronkorotuksien myötä lisääntyneet tulot. Valtionosuudet kohenivat ja harkinnanvaraista valtionosuuden korosta saatiin 1,2 miljoonaa euroa.
Tikkala muistutti korotuksen tulleen ansiosta. Ministeriö vakuuttui talousohjelman pitävyydestä.
Vuosikate oli vuoden 2014 lopussa kaksi miljoonaa euroa positiivinen. Vuotta aiemmin oltiin vajaa 700 000 euroa pakkasella. Bruttoinveastoinnit laskivat edellisvuoden 2,6 miljoonasta viime vuoden miljoonaan euroon.
Talouden tervehtymisestä kertova vuosikatteen suhde poistoihin on positiivinen. Vuosikate/poistot on 108,49 prosenttia.
Valtuuston puheenjohtaja Teemu Alatalo (kesk.) totesi tiukan taloudenpidon jatkuvan ja valtuuston linjaavan sen painopistealueita.
Talousjohtaja Pirkko Kallaanvaara muistutti, että hyvän talouskehityksen säilyttämiseksi on jatkuvasti skarpattava.
Niin luottamus- kuin virkajohtajat vakuuttavat, että talouden linja pitää eikä ote karkaa, kuten tapahtui edellisen kovan talousponnistuksen jälkeen.
- Tämä joukko on käynyt niin kovan läpi, ettei mopo karkaa, kunnanjohtaja Mauri Posio vakuutti. - Puukko on pois kurkulta.
