USA:n ydinkäyttöinen lentotukialus Theodore Roosenvelt...

Mikäli tekniikka sinua kiinnostaa - ole hyvä! Mielestäni erinomainen artikkeli maaiman supernyrkistä, -moukarista...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

HS-REPORTAASI

Maailman suurin sotalaiva on ydinvoimalla käyvä muurahaispesä

HS:n toimittaja Kalle Koponen vieraili USA:n ydinkäyttöisellä lentotukialus Theodore Rooseveltilla. Maailman suurin sotalaiva on matkalla Persianlahdelle Isis-järjestön vastaiseen operaatioon.

ULKOMAAT 24.3.2015 8:02

Kalle Koponen

HELSINGIN SANOMAT

Rysäys on kova, kun C-2-kuljetuskone koskettaa lentotukialuksen kantta. Kolmessa sekunnissa vauhti hidastuu 200:sta nollaan ja matkustajat painautuvat selkänojiin. Tukialukselle lentävässä "matkustajakoneessa" istutaan selkä menosuuntaan.

KALLE KOPONEN HS

Lentotukialus Theodore Rooseveltin ydin on sen lentolaivue. F/A-18 Super Hornet -hävittäjät on pysäköity peräkannelle.

Ramppi laskeutuu koneen takaosassa ja eteen aukeaa kuhiseva näkymä. Kirkkaisiin liiveihin sonnustautuneet kypäräpäiset työmuurahaiset vetävät polttoaineletkuja, työntävät pommeja kärryillä, vetävät trukeilla hävittäjiä parkkipaikoiltaan katapulteille. Joka puolella tapahtuu. Atlantin tuuli puhaltaa. Suihkumoottorit ärjyvät niin, ettei tottumaton kuule omia ajatuksiaan.

Perämies tähystää kiikarilla Theodore Rooseveltin komentosillalta.

Tämä on USS Theodore Roosevelt, yksi Yhdysvaltain kymmenestä ydinkäyttöisestä lentotukialuksesta. Maailman suurin sotalaiva ja suurvallan globaalin sotilaallisen läsnäolon symboli ja konkreettinen toteuttaja.

"Meidän päätehtävämme on näyttäytyminen", vara-amiraali Andrew Lewis sanoo komentopaikallaan "saarella", tukialuksen reunalla kohoavassa tornissa. Alus on ankkurissa Britannian Portsmouthin edustalla.

"Jos liittolainen näkee meidät rannaltaan, näky on rauhoittava. Jos vastustaja näkee meidät, vaikutus on päinvastainen", Lewis sanoo.

Aluksen lempinimi on Big Stick, "Iso keppi". Theodore Roosevelt oli Yhdysvaltain presidenttinä 1901–1909, ja hänen ulkopolitiikkansa on kiteytetty lauseeseen: "Puhu leppoisasti ja kanna isoa keppiä." (Speak softly, and carry a big stick.)

Lentotukialuksen kohdalla olisi tosin luontevampi puhua kepin sijaan moukarista. Eikä se ole pelkkä näyttelyesine.

Lentotukialuksella toiminta ei taukoa yöksi. Harjoitukset ja lennot jatkuvat ympäri vuorokauden.

Theodore Roosevelt on taisteluosastoineen matkalla Persianlahdelle vapauttamaan sisaraluksensa Carl Winsonin "lepovuoroon". Carl Winson on ollut alueella kuukausia, ja sen koneet ovat kylväneet suurimman osan Isis-järjestön niskaan sataneista pommeista Syyriassa ja Irakissa.

Lentotukialus Theodore Rooseveltin päällikkö Dan Grieco on taustaltaan hävittäjälentäjä ja lentää edelleen. Komentosilta on ahdas kapea tila, jossa toistakymmentä merimiestä työskentelee vieri vieressä.

Tukialuksen ydin on sen lentolaivue. Kun koneet lähtevät, kannella tanssitaan monimutkaista balettia, jossa viestitään lähinnä käsimerkein.

Koneet ajavat lähtöpaikalle. Vihreäliivinen kenttämies kiinnittää nokkapyörän katapulttiin. Keltaliivinen näyttää lentäjälle kaiken olevan kunnossa. Lentäjä nostaa kahden suihkumoottorin kierrokset lähes täysille ja tarkistaa omat järjestelmänsä.

Aivan koneen takana, ärjyvien moottoreiden vieressä, kaksi ruskealiivistä lento-osaston tarkastajaa seuraa, että lentäjän testaamat takasiivekkeet liikkuvat normaalisti.

Hävittäjälentäjät aterioivat upseerien messissä.

Raivoava melu jatkuu useita sekunteja, kunnes ruskealiiviset kyyristyvät kannelle ja nostavat peukalot ylös: kaikki kunnossa. Lentäjä ilmoittaa omien järjestelmiensä olevan kunnossa tekemällä kunniaa keltaliiviselle.

Keltaliivinen ojentaa kätensä eteenpäin: on aika lähteä. Lentäjä pitää kätensä irti ohjaimista ja lentokannen reunalla matalassa "bunkkerissa" oleva ampuja painaa nappia. Kannen alla sijaitsevat kaksi valtavaa höyrymäntää linkoavat parissa sekunnissa koneen nousunopeuteen kannen reunalle ja ilmaan.

Komentotorni eli "saari" sisältää komentopaikkoja kolmessa kerroksessa. Ylimpänä on lennonjohto, keskellä laivan komentosilta, ja alimpana taisteluosaston komentajan asema. Osastoon kuuluu tukialuksen lisäksi ohjusristeilijä ja kolme hävittäjää.

Theodore Roosevelt on loistokunnossa vuosia kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Sen järjestelmät on uusittu, mutta väistämätön vaikutelma kannen alla on selvä. Tämä on vanha laiva.

Nimitz-luokan alusten perusdesign on 1970-luvulta. Theodore Roosevelt laskettiin vesille jo vuonna 1984.

Korpraali Keirstin Williams treenaa lentokonehangaarissa.

Paradoksaalisesti laivan sisätilat ja monet laitteet näyttävät "venäläisiltä". Krouvia vanhaa teknologiaa näkyy kaikkialla.

Toinen paradoksi: On vaikea tajuta miten ulkoa niin suuri laiva voi olla sisältä niin ahdas.

Muurahaispesässä täytyy tuntua juuri tältä. Loppumattomia kapeita käytäviä oikealle, vasemmalle, ylös ja alas. Jyrkkiä portaita uuvuksiin asti.

Ainoa väljä tila koko aluksella on koko keskilaivan mittainen hangaari, jossa osa lentokoneista voi olla sisällä huoltoja varten. Merimiehet lenkkeilevät siellä. Hävittäjien vieressä on pieniä kuntosaliryhmiä, joissa vapaavuorolaiset nostavat rautaa.

Tukialus on lähes viiden tuhannen ihmisen kaupunki, joka ei koskaan nuku. Lentokoneet harjoittelevat jopa sadan nousun ja laskun vuorokausivauhdilla yötä päivää. Ruokalat ovat auki 20 tuntia vuorokaudessa. Jopa 200 merimiehen makuusalit ovat aina pimeinä, koska aina on jonkun vuoro nukkua.

Turha yrittää kuitenkaan alkuillasta, kun on päivittäisen yleisharjoituksen aika.

Sireeni soi ja lakoninen ääni toteaa kaiuttimesta: "Lähestyvä ohjus oikealta. Taisteluasemiin." Palo-ovet suljetaan. Kypäriä ja kaasunaamareita puetaan. Aluksen palokunnat ovat liikkeellä. Sotilasmahdiksi ei tulla helpolla.

Lentokoneiden siirtelyä, tankkausta, aseistamista ja lentoon lähtöä koordinoidaan komentotornin pohjakerroksesta. Kokeneet koordinaattorit suosivat pienoismalleja tietokoneohjelman sijaan.

KALLE KOPONEN / HS

Lento-osaston sotilaat siirtelevät kaasupulloja konehangaarissa Yhdysvaltain merivoimien ydinkäyttöisellä lentotukialus Theodore Rooseveltilla.

KALLE KOPONEN / HS

Osa lentokoneista mahtuu sisään valtavaan hangaariin, jossa niille voidaan tehdä huoltotöitä sisätiloissa. Hangaarin kattoon on ripustettu taistelukoneiden lisäpolttoainesäilijöitä, jotka kiinnitetään tarvittaessa ennen lähtöä

KALLE KOPONEN / HS

Mekaanikot huoltavat taistelukoneen ohjaamoa.

KALLE KOPONEN / HS

F/A-18 Super Hornet on työnnetty hangaarista tukialuksen reunella olevalle suurelle hissille, joka nostaa sen ulkokautta ylös lentokannelle.

KALLE KOPONEN / HS

Kaksi F/A-18 Super Hornet taistelukonetta lentää lähekkäin ja jälkimmäinen saa edellä lentävältä lisäpolttoainetta putkea pitkin.

KALLE KOPONEN / HS

Hävittäjiä voi tankata operaation aikana useita kertoja ja ne voivat pysytellä ilmassa periaatteessa niin kauan kuin lentäjä jaksaa lentää.

KALLE KOPONEN / HS

Ns ampujien ryhmään kuuluva mies näyttää käsimerkkiä lentäjälle. Ampujat käyttävät katapulttia, jolla hävittäjä ammutaan ilmaan tukialukselta Lentokannella työskentelevillä on tehtävistä riippuen eri väriset kelluntaliivit. Ampujilla on keltaiset, aseista huolehtivilla punaiset. Tankkaajat ovat violeteissä ja lentueen miehet ruskeissa. Viimeksi mainut takastavat hetkeä ennen lähtöä, että koneet ohjaussiivekkeet liikkuvat normaalisti.

KALLE KOPONEN / HS

Luutnantti Jared Shullickin ohjaama F/A-18 Super Hornet laskeutuu. Koneen perässä näkyy alas kurottava koukku, jonka on tartuttava yhteen lentokannen poikki vedetyistä neljästä vaijerista. Koukun tartuttua vaijeriin sitä purkautuu kelajarrulta pysäyttäen hävittäjän lakeutusmisnoupeudesta parissa sekunnissa paikalleen.

KALLE KOPONEN / HS

Yhdysvaltain merivoimien ydinkäyttöisellä lentotukialus Theodore Roosevelt ankkurissa Portsmouthin kaupungin edustalla Englannin etelärannikolla.

Artikkeliin liittyvät

• USA sijoittaa lisää kiertäviä joukkoja Eurooppaan 2:00

Aiheet

Robottiautot tulevat! Oletko valmis?

Aikanaan noin vuonna 2000 arvelin lähteväni pienellä sähköautolla töihin. Eräässä tulevaisuuteen liittyvässä artikkelissa lisäksi irrottelin, että itse istun auton takapenkillä lueskellen Pohjolan Sanomia. Edellä mainittu sähköauto  -"robottiauto" - siis olisi vienyt minut kustannuspaikkani parkkipaikalle Kemin Karjalahdelle, nykyisen tavaratalo Prisman kohdalle.

Näin ei tapahtunut, tosin sähköautot alkavat olla nykyään jo realistiasia vaihtoehtoja.

Alla oleva artikkeli liittyy oikeisiiin robottiautoihin, joita on jo muutaman vuoden ajan testattu useankin toimijan toimesta.

Vaikka olen henkilökohtaisesti optimisti, joskus jopa yltiöoptimisti, en jaksa uskoa, että robottiautot Suomen, erittäin vaihtelevissa luonnonolosuhteissa, lyövät itseään käytännössä koskaan läpi.

Niillä saattaa olla aikanaan erittäin marginaalinen käyttö kukaties pääkaupunkiseudulla "hyvien kelien aikaan"... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä:

Liikennesäännöt mullistuvat perusteellisesti

ti 24.3.2015 6:00

AutoTeollisuusTutkimus

Lähivuosina autoilussa tapahtuu sellaisia mullistuksia, että liikennesääntöjä täytyy rukata perusteellisesti uudelleen. Syksyyn mennessä tästä saadaan jo esimakua.

Robottiautot tekevät tuloaan vauhdilla. Google on jo testannut vuosia itsestään kulkevaa autoa. Applekin suunnittelee omaansa. Perinteisistä autonvalmistajista muun muassa Audi ja Mercedes ovat edenneet pitkälle robottikehityksessä.

Tekniikka näyttääkin etenevän vääjäämättä tähän suuntaan. Esimerkiksi Saksassa lasketaan, että viimeistään 2025 moottoritieliikenne on täysin automatisoitu.

Robottiautojen jalostuksen esteenä ovat kuitenkin liikennesäännöt. Nykysäännöillä ihmepelejä voi testata vain suljetuilla alueilla tai tarkkaan valvotuilla tieosuuksilla, joten päivityksiä tarvitaan.

Euroopassa liikennesäännöt perustuvat pitkälti Wienin sopimukseen vuodelta 1968. Siinä sanotaan yksiselitteisesti, että jokaisen tiellä ajavan kuljettajan täytyy hallita autoaan koko ajan.

Wienin pykäliä ollaan jo hiomassa uuteen uskoon. Ensimmäisiä kansainvälisiä esityksiä robottiautojen vapauttamiseksi odotetaan syksyyn mennessä ennen Frankfurtin autonäyttelyn avajaisia. Tavoitteena on viimeistään vuonna 2020 sallia itsestään ohjautuvat autot muun liikenteen seassa.

Autoteollisuuden kärkimaassa Saksassa liikenneministeriön edustajat, tiedemiehet, juristit ja autoalan ekspertit kokoontuvat lähipäivinä miettimään ongelmaa. Maan autoteollisuusliitto VDA on kiirehtinyt ratkaisuja asiassa.

Oletko introvertti vai ekstrovertti?

Niin kumpi olet...

Varmaan niin Sinusta kuin minustakin löytyy kumpiakin piirteitä.

Suora nettilainaus Yle Uutise-sivuilta:

Oletko introvertti vai ekstrovertti?

Julkaistu 20.03.2015 - 15:16. Päivitetty 20.03.2015 - 15:58

Kuva: Yle, Tero Kyllönen

Viikonloppu edessä! Täysin tyhjä kalenteri ja ei mitään tekemistä! Eksrtovertille tilanne on lähes painajaismainen, kun taas introvertti huokaisee helpotuksesta. Mutta kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Oletko introvertti?

1. Haluat rauhaa ja rentoutumista

2. Pidät itsenäisestä työstä. Pystyt toimimaan pitkiäkin aikoja yksin kaipaamatta muiden seuraa

3. Haluat analysoida ja pohtia asioita. Pyrit pitämään tunteet ja logiikan erillään

4. Olet äärimmäisen keskittynyt. Pystyt paneutumaan tehtävään pitkäksi aikaa ilman taukoja

5. Työskentelet mieluiten jaksoissa, yksi selvästi rajattu tehtävä kerrallaan

6. Olet kärsivällinen. Et tylsisty yksin ollessasi, vaan jaksat odottaa kauan, että jotain tapahtuisi

7. Viihdyt yksin. Sosiaalinen tarpeesi ei ole kovin suuri

8. Ajattelet kuvallisesti. Sanojen visualisoiminen on sinulle helppoa

9. Olet taitava kuuntelemaan. Keskustelussa panet merkille paitsi sen mitä sanotaan myös sen, mitä oikeasti tarkoitetaan

10. Haluat ajatella ennen kuin avaat suusi. Et ole mikään moottoriturpa

11. Olet itsenäinen. Trendit ja ryhmäajattelu eivät juurikaan sinuun vaikuta

12. Stressaannut helposti. Joudut sulkeutumaan häiriötekijöiltä, jotta voisit keskittyä. Työskentelet huonommin paineessa

Jos tunnistit itsesi vähintään kuudesta kohdasta, olet todennäköisesti ihmistyypiltäsi enemmän pohdiskeleva introvertti, joka kaipaa ympärilleen mielummin rauhaa kuin räiskettä.

Oletko ekstrovertti?

1. Haet toimintaa ja seikkailuja

2. Reagoit nopeasti. Suhtaudut aktiivisesti ympäristöösi

3. Olet tarkkaavainen, voimakkaasti läsnä hetkessä, teet valppaasti aistihavaintoja

4. Olet sosiaalinen ja seurahakuinen. Saat ystäviä tilanteessa kuin tilanteessa

5. Olet optimistinen. Uskot hyvää muista ja luotat omiin kykyihisi

6. Olet verbaalinen. Osaat puhua miltei kaikesta kaikkien kanssa spontaanisti ja luontevasti

7. Olet ryhmähakuinen. Otat luontaisesti keskeisen roolin lähestulkoon kaikissa ryhmätilanteissa

8. Olet vaikutusvaltainen. Osaat vaikuttaa ympäristöösi

9. Pärjäät hyvin paineessa. Stressi saa sinut työskentelemään nopeammin laadun kärsimättä

10. Olet kuin kotonasi suurissa ihmisjoukoissa. Saat energiaa tilaisuuksista, joissa on paljon väkeä

11. Pidät huomiosta ja haluat erottua joukosta. Näyt ja kuulut, ulkonäkösi on usein huomiota herättävä

12. Yksinolo tekee levottomaksi, tarvitset ulkoapäin tulevia virikkeitä

Mikäli ainakin puolet kuvailuista tuntui tutulta, ihmistyyppisi on luultavasti ulospäinsuuntautunut ja puhelias ekstrovertti, joka rientää tapahtumasta toiseen ja täyttää kalenterinsa vauhdikkailla harrastuksilla.

Suurin osa meistä löytää itseestään sekä introvertin että ekstrovertin ominaisuuksia. Työelämässä ekstrovertit erottuvat monesti edukseen, ja hiljaiset introvertit jäävät ansioistaan huolimatta vähemmälle huomiolle. Testin kuvailut kummastakin ihmistyypistä on poimittu ruotsalaisen kirjailijan ja henkilöstökouluttaja Linus Jonkmanin kirjasta Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous. Jonkmanin haastattelu nähdään TV1:n Akuutti-ohjelmassa maanantaina 23.3. klo 18.30.

LIITTYY OHJELMAAN

• Akuutti > 23.3.2015

Viitaten alla olevaan artikkeliin siirryin klo 18 Pohjolan Sanomien sivuille. Tämän päivän eli maanantain 23.03.2015 valtuuskokousta ei olekaan verkossa.

Ilmeisesti raha ratkaisee. Toivottavasti tuo seuraava kokous on nähtävissä verkossa, koska siinä Kemin osalta päätetään mahdollisesta uudesta kunnasta.

Kemin osalta ei ole erityistä jännitysmomenttia, mutta Keminmaan ja Simon valtuustokokouksissa olisi mielenkiintoista olla "kärpäsenä katossa"...

Syynä valtuustokokouksen näkymättömyyteen verkossa saattaa olla myös se, että valtuutetuille on tänään jaettu uudet Tablet-laitteet. Mahdollisesti niitä hiplataan innolla ensimmäisessä "tabletvaltuustokokouksessa" eikä sitä haluta näyttää ulkopuolisille...

Tänään tiistaina 24.03.2015 valtuustokokous näyttää löytyvän Pohjolan Sanomien sivulta videona - hyvä niinkin...

Suora nettilainaus vanhasta Poholan Sanomasta:

Päivitetty 10.2.2015 11:28, julkaistu 9.2.2015 15:10

Kemin valtuustokokous näkyy pian Pohjolan Sanomien verkossa

Kuva: Pentti Vuosaari

Martti Vuolukka

Kemin kaupunginvaltuuston kokousta seuraa salin parvelta yleensä vain muutama kaupunkilainen, aina ei sitäkään. Viikon päästä maanantaina kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata suorana lähetyksenä Pohjolan Sanomien verkossa

Ensi maanantain pilottilähetys on vastaus Sdp:n ryhmän valtuustoaloitteeseen.

Martti Vuolukka

Kemi

Kemi haluaa tuoda kunnallisen päätöksenteon lähemmäksi asukkaitaan. Kaupunginvaltuuston seuraava kokous lähetetään suorana verkkolähetyksenä Pohjolan Sanomien internetsivuilla.

Helmikuun 16. päivän valtuustokokouksen verkkolähetyksessä on kyseessä kokeilu. Jatkoa harkitaan sen mukaan, miten lähetys onnistuu.

– Ja tietysti silläkin on merkitystä, miten lähetys kiinnostaa kaupunkilaisia, Kemin kansliajohtaja Jukka Vilén sanoo.

Nyt kokeiluun edenneen lähetyksen taustalla on Sdp:n valtuustoryhmän aloite valtuustokokousten verkkolähetyksistä.

Ryhmän aloitteessa ollaan huolissaan kemiläisten alhaisesta äänestysinnosta kuntavaaleissa. Aloitteessa uskotaan, että verkkolähetysten avulla kaupunkilaiset kiinnostuvat ja seuraavat paremmin myös kotikaupungin asioita.

Jukka

 Vilén sanoo, että sinällään kemiläiset ovat kiinnostuneita kaupungin asioista. Kaupungin sivuilta seurataan hyvin esimerkiksi kulttuuriin ja tapahtumiin liittyvää tietoa.

– Haluamme saada kemiläiset kiinnostumaan ja seuraamaan myös päätöksentekoa. Valtuusto voi vaikuttaa etäiseltä, mutta juuri se päättää meidän asioistamme.

Kaupungin sivuilla kiinnostavimmat asiat keräävät noin parisataa kävijää. Jukka Vilén on tyytyväinen, jos valtuuston verkkolähetys kiinnostaisi suurin piirtein yhtä paljon.

– Se olisi jo hyvä alku ja sen perusteella voitaisiin pohtia jatkoa. Tämä on kuitenkin kokeilu, eikä uusista lähetyksistä ole sovittu mitään.

Kaupungille valtuustokokouksen nettilähetys maksaa noin 1 200 euroa.

Verkkolähetyksen

 valtuuston kokouksesta tuottaa Pohjolan Sanomat.

Sitä voi seurata millä hyvänsä päätelaitteella kuten tietokoneella, kännykällä tai vaikkapa tabletilla. Lähetyksen kuvaajana on Janne Hallikainen.

Lähetys tehdään kahdella kameralla. Toinen välittää pysyvää yleiskuvaa. Toista kameraa käytetään liikkuvaan kuvaan. Sillä voidaan poimia esimerkiksi puheenvuoroa käyttävä valtuutettu lähikuvaan.

Jukka Vilénkin odottaa reilun viikon päästä tulevaa lähetystä uteliaana.

– Meidän valtuustosali on perinteisessä kokousmielessä ihan hyvä paikka. Ahtaus luo tiiviin, mukavan tunnelman. Modernille tekniikalle sali voi olla haasteellinen. Tämä on mielenkiintoinen kokeilu.

FAKTA

Näin Kemin valtuusto kokoontuu keväällä

Maanantai 16.2.

Maanantai 23.3.

Maanantai 13.4.

Maanantai 11.5.

Maanantai 8.6

"Aasinsilta" tärkeään käsintiskausasiaan...

Rakensimme omakotitalomme vuonna 1982 saavuttuamme takaisin kotikonnuille Kemiin edellisenä vuonna Kaakkois-Suomesta.

Omakotitalon suunnitteluvaiheessa erityisesti keittiön kalusteissa oli erilaisia vaihtoehtoja.

Keskustelimme mm. astianpesukoneen tarpeellisuudesta. Emme loppujen lopuksi kokeneet sen olevan erityisen tarpeellinen. Tosin varmuuden vuoksi sille jätettiin paikka, varaus keittiössämme.
Sitä ei ole koskaan täytetty astianpesukoneella, vaan siinä on ollut pitkään, oikeastaan jo vuosikymmeniä iso takkapuukori, jonka täytämme säännöllisesti...

Tämän artikkelin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, että juuri hetki sitten tiskasin käsin ihan mukavantuntuisen kasan tiskejä.

Tiskatessani muistuivat mieleen työssä ollessani jutustelut oppilailleni. Aina ottaessani vastaan uuden oppilasryhmän elokuussa, kättelin jokaisen uuden oppilaani. Sehän liittyy siihen kuuluisaan neljän sekunnin sääntöön: katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat...

Kerroin avoimesti monelta eri kantilta kuka minä olen ja mitä minä ajattelen. Asiaan palattiin kolmen lukuvuoden aikana aina silloin tällöin.
Minulle on muodostunut mielikuva, että he mielellään kuuntelivat minua ja ottivat osaa myös tarinaniskemiseen, sillä luonnollisesti kyselin myös keitä he loppujen lopuksi olivat...

Muistin aina kertoa oppilailleni, että minä tykkään käsin astioiden tiskaamisesta.

Aivan selvästi kuulin muutaman lukijani jupisevan/epäilevän tyyliin: " Hei, et viitsi vedättää!"
Kyllä! Minä tosiaan tykkään siitä.

Muistan selvästi, kuinka monet oppilaistani katselivat minua hiukan säälivästi ajatellen: "Taitaapa ukko/ope olla hiukan niin sanotusti tossun alla!"

Perustelin kiinnostustani käsin tiskaamiseen mm. sillä, että siinä konkreettisesti näkee välittömästi kättensä työn jäljen, jota esim. opetustyössä ei päässyt monestikaan välittömästi näkemään - pahimmassa tapauksessa vasta vuosien päästä.

Kerroin myös, että en ole erityisen kiinnostunut ruoan laittamisesta, jotan tuon oman korteni kekoon edes ruokailun/keittiötyöskentelyn loppuvaiheessa. "Mitä suurempi tiski, sitä mahtavampi tunne", muistaakseni parhaimmillaan irrottelin.
Siinä vaiheessa oppilailla oli hymy herkässä, saattoipa muutama estottomasti nauraa hekotella.

Luonnollisesti minua kiinnosti "kättä nostamalla", kuinka moni oppilaistani tiskaa kotona käsin: joka päivä, kerran viikossa, kerran kuukaudessa, kerran vuodessa, ei koskaan.

Valitettavasti käsien nostot keskittyivät lähinnä luettelon loppupäähän...

Yritin psyykata oppilaitani em. asian suhteen uuteen elämään. Kerroin usein, että yllättäkääpä äitinne/isänne vaikka seuraavan kotiruokailun päätteeksi: "Minä hoidan tällä kerralla tiskaamisen!"

Toivottavasti em.tyyppinen aktiviteetti-ilmoitus ei aiheuttanut kotona rajua shokkitilannetta ja vanhempien ryntäämistä nitropurkille...

Niin - tarina ei kerro, kuinka moni oppilaistani aloitti uuden käsintiskauselämän. Arvelen, että vuosien 1981-2008 välisenä aikana sentään muutamia, kukaties muutamia kymmeniä... 

Tunnustan, että en minäkään aina tiskaa mutta aika usein.