keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ukraina tänään: Helsingin Sanomat pitää meidät kiitettävästi ajan tasalla - kartalla...

Tämä on syytä Sinunkin lukea - suosittelen! Kartalta puuttuu täydellisesti Venäjän - vastoin kansainvälisiä sopimuksia - laittomasti valtaama Krimin niemimaa, jonka kohtalo ratkaistaan tavalla tai toisella myöhäisemmässä vaiheessa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


14 kaupunkia – Ukrainan sota kartalla

Väkivaltaisuudet ovat laantuneet Itä-Ukrainassa sen jälkeen kun kapinalliset valtasivat Debaltseven runsas viikko sitten tulitauosta piittaamatta. Ukrainan hallitus ilmoitti keskiviikkona, ettei yksikään sen sotilaista ole kaatunut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.
Tilanne on kuitenkin jännittynyt, ja 15. helmikuuta Minskissä sovittu raskaiden aseiden vetäminen alueelta on alkanut vain osittain.
Tilanne vaihtelee eri puolilla sotatoimialuetta. Kapinalliset hallitsevat satoja kilometrejä Venäjän-vastaista rajaa, jonka yli tuodaan hallituksen ja Naton mukaan aseita ja tarvikkeita Venäjältä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijoita on vain kahdella rajanylityspaikalla.

 
Oheiselle kartalle on merkitty joukko tärkeimpiä kohteita ja tapahtumia Minskin toisen tulitaukosopimuksen jälkeen.
Debaltsevessa käytiin sodan tähän asti raskaimpia taisteluja vielä päiviä tulitaukosopimuksen tultua voimaan. Kaupunki sijaitse Donetskista Luhanskiin johtavan päävaltatien ja junaradan varrella. Sen menetys oli hallitukselle ennen muuta suuri symbolinen tappio. Kaupunki on erittäin pahasti vaurioitunut, ja sen asukkaista suuri osa on paennut muualle.
Makiivkassa Venäjän aseistamat kapinalliset siirsivät keskiviikkona tykistöä lehdistön nähden ja kertoivat, että kyseessä on alku raskaiden aseiden vetämiselle poispäin rintamalta. Liikkeellä on neljätoista 122 millin haupitsia, mutta uutistoimistojen mukaan oli vaikea päätellä, oliko kyseessä aito vetäytyminen vai kaluston siirtely asemasta toiseen. Kapinallisten mukaan osasto oli matkalla Amrosiivkaan rintamalinjojen taakse.
Amrosiivka, joka sijaitsee kapinallisten hallitsemalla alueella, on Ukrainan hallituksen väitteiden mukaan ottanut hiljattain vastaan junalastillisen raskasta sotakalustoa Venäjältä. Tietoa ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti. Kapinallisten mukaan tykistöä on ryhdytty siirtämään Donetskin alueelta Makiivkasta Amrosiivkaan.
Širokinen kylässä on taisteltu vielä aseiden vaiettua Debaltsevessa. Kylästä on vain 10 kilometriä Mariupolin laidalle ja 20 kilometriä sen keskustaan. Kapinalliset ovat pommittaneet hallituksen joukkoja raskailla aseilla, ja kylästä on kuulunut myös käsiaseiden tulitusta. Epävakaa tilanne Širokinessa on pitänyt yllä pelkoa, että kapinalliset olivat ryhtymässä ponnistukseen Mariupolin kaupungin valtaamiseksi.
Mariupol on sotatoimialueen viimeinen suuri kaupunki, joka on Ukrainan hallinnassa. Helsingin kokoista teollisuuskaupunkia on pidetty kapinallisten ja Venäjän seuraavana kohteena, jos ne aikovat jatkaa alueensa laajentamista. Kaupunki oli jo viime kesänä löyhästi Venäjän-mielisten hallussa, mutta Ukrainan asevoimat valtasivat sen suuremmitta taisteluitta kesäkuussa. Elokuussa alkanut kapinallisten vastahyökkäys on lisännyt hiljalleen painetta kaupunkia kohtaan, kun ne ovat lähestyneet kylä kylältä idästä. Viime tammikuussa kapinallisten raketti-isku osui kaupungin itäiseen lähiöön ja surmasi 30 siviiliä.
Mariupolin on arveltu olevan ratkaiseva askel, jos Venäjä haluaisi luoda maayhteyden maaliskuussa miehittämälleen Krimin niemimaalle. Krimin yhteys Venäjään on tällä hetkellä heiveröisen lauttaliikenteen varassa Kertšinsalmen yli, koska alue on Ukrainan asettamassa saarrossa.
Yritys Mariupolin valtaukseksi edellyttäisi kuitenkin suuria sotaponnistuksia ja laajentaisi kriisiä dramaattisesti.
Novoazovsk on vankasti kapinallisten ja Venäjän hallussa. Kuluneella viikolla uutistoimisto AFP:n toimittajat haastattelivat kaupungin sairaalassa Širokinen taisteluissa haavoittuneita.
Luhansk on toisen "kapinatasavallan" keskuspaikka. Se on ollut ennen Debaltseven valtausta jossain määrin eristyksissä toisesta merkittävästä kaupungista Donetskista, koska hallitus piti päätietä Debaltseven kohdalla hallinnassaan. Kulku kapinakaupunkien välillä hoidettiin huonokuntoisilla sivuteillä. Luhansk on kärsinyt Donetskia vähemmän tykistötulesta, mutta sen suhteellisen eristyneisyyden takia asukkaiden elämänlaatu on silti ollut vähintään yhtä huono.
Štšastjan pikkupaikkakunta runsaat parikymmentä kilometriä Luhanskin pohjoispuolella on Ukrainan hallussa. Paikalla käyneet Etyjin tarkkailijat ovat useita kertoja raportoineet taistelun äänistä Štšastjan ja Luhanskin välillä.
Svitlodarskissa 16 kilometrin päässä Debaltsevesta on hallituksen tykistöä ja muuta kalustoa. Kaupunki on ensimmäinen mainittava asutuskeskus Debaltsevesta pohjoiseen, ja paikkakunnalla on merkittävä voimalaitos. Kapinalliset ovat tulittaneet aluetta useaan otteeseen. Muun muassa kaupungin sairaalaan on osunut, ja se on evakuoitu tyhjäksi.
Soledarissa pitää majapaikkaansa Etyjin järjestämänä sotivien osapuolten välinen yhteydenpitoelin, Yhteinen kontrolli- ja koordinaatiokeskus JCCC. Siihen Ukraina ja Venäjä ovat kumpikin lähettäneet kenraalitasoiset yhteysupseerinsa. Mukana on myös edustajia Donetskin ja Luhanskin "kansantasavalloista".
Horlivka on ollut kapinallisten tärkeä kaupunki, johon tukeuduttiin muun muassa Debaltsevesta käydyn taistelun aikana. Kaupunki on ollut kapinallisten hallussa kriisin alusta alkaen.
Konstantiniivka on tällä hetkellä Kiovasta Donbassin alueelle lähtevien matkustajajunien päätepysäkki. Kapinallisten hallitsemaan Donetskiin asti junat eivät kulje.
Kramatorskissa sijaitsee Ukrainan operaation esikunta kaupungin lentokentällä. Kaupunki on viime kesästä asti ollut varsin rauhallinen, loitolla taisteluista. Helmikuun alussa kaupunkiin osui kuitenkin raskaan raketinheitinten tulta. Kuorma-ammusten ryöppy putosi osin asuinalueelle ja surmasi siviilejä.
Donetsk on Itä-Ukrainan kapinallisten selvä pääkaupunki. Ennen sotaa se oli alueen vaurain ja kehittynein kaupunki. Oligarkki Rinat Ahmetovin luomalla vauraudella on kunnostettu katuverkkoa ja rakennettu iso jalkapallostadion. Muutaman vuoden ehti toimia myös uusi, moderni lentokenttä. Suuri joukko kaupungin asukkaita on saanut surmansa Ukrainan hallituksen tykkitulessa, ja tuliterä lentokenttä on täysin tuhoutunut. Hallituksen joukot ovat alle 20 kilometrin päässä keskustasta kaupungin länsi- ja pohjoispuolilla.

Populistista vapaata Vapaavuori-irrottelua uutta EU-pestiä odotellessa...





Kotimaa  | 

Vapaavuori lyttäsi Talvivaaran aiemman johdon: Tehdas romuna, ympäristövastuu tiessään

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoo, että mikäli Talvivaara olisi saatu julkisselvittäjän hoitoon aiemmin, ei kaivosalueen ympäristöasiat olisi niin pahalla tolalla kuin ne nyt ovat. Talvivaara oli juuri ennen konkurssia kun nelimoottorinen lentokone, josta kolme moottoria oli ajettu rikki ja miehistö hyppi koneesta pois.



Talvivaaran kaivoksen parkkipaikka pakkaspäivänä.
Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa tänään puhunut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoi, että parasta mitä Talvivaaran erittäin ongelmallisessa ympäristötilanteessa on tapahtunut, on se, että Talvivaara saatiin julkisselvitykseen. Vapaavuoren mukaan ympäristöriskien vaara on ilmeinen.
– Tilanne voisi olla oleellisesti parempi, tai vähemmän huono jos yhtiö olisi saatu julkisselvitykseen aikaisemmin.
Vapaavuori kiitteli julkisselvittäjää ja kaivoksen henkilökuntaa erittäin vaikeissa olosuhteissa tehdystä hyvästä työstä.
– Erittäin epäkiitollisissa olosuhteissa ja erittäin kovan julkisen paineen alla, tilanteessa, jossa on käsissä pitkälle rempalleen päässyt toiminto, niin siellä tehdään erittäin hyvää työtä.

Laitteet ajettiin romuksi

Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkösen mukaan Talvivaara ilmoitti muutama viikko ennen konkurssia, että kaivoksen vesitaseen kannalta tärkeät käänteisosmoosilaitokset menivät huoltoon.
– Sen jälkeen ne eivät ole toimineet. Niitä on korjattu, kasattu ja käytännössä perusrakennettu uudelleen. Ne oli ajettu loppuun. Niiden kapasiteetti tulee olemaan pois käytöstä lähes viisi kuukautta.
Myös jo sovittu, ELY-keskuksen hallintopakkopäätöksen pakottamana yhtiön hankkima käänteisosmoosilaitos viivästyy saman viisi kuukautta. Sen piti tulla marraskuun alkupuolella, sanoo Pääkkönen.
Myös metallintaiteenottolaitoksen käyntiaste on ollut hyvin alhainen, sanoo Pääkkönen.
– Käyntiaste on ollut poikkeavan alhainen konkurssin alkamisen jälkeen, vain 50 prosenttia. On ollut teknisiä ongelmia ja korjaustarpeita.
Pääkkösen mukaan yhteenlaskettuna ongelmat ovat lisänneet kaivosalueen vesimäärää pitkästi toista miljoonaa kuutiometriä.

Kainuussa nostetaan kriisivalmiutta

Alueella on nyt 9,4 miljoonaa kuutiometriä ylimääräisiä vesiä ja varastotilaa on maksimissaan 13 miljoonaa kuutiometriä. Vesiä ei voi laskea alueelta ulos, koska ympäristöluvan päästökiintiöt täyttyvät maalis-huhttikuun vaihteessa.
– Riski on akuutti, etteivät altaat riitä kevätsulamiseen määrällisesti ja ehkä myös rakenteelliselta kestoltaan, sanoo Pääkkönen.
Pääkkönen kuvaa Talvivaaran tilannetta konkurssimenettelyssä karusti.
– Kaikki jätettiin rempalleen. Ympäristövastuullisuus ei näyttänyt olevan yrityssaneerausmenettelyssä ollenkaan ykkösasia, kuten sen piti olla.
Pääkkönen on verrannut tilannetta syöksykierteessä olevaan matkustajalentokoneeseen.
– Ohjaamon porukka ja osa matkustajistakin hyppää pois, mutta julkisselvittäjä tulee ohjaimiin kavereineen. Koneen pyörintä saadaan lopetettua ja syöksyä loivennettua, mutta pian huomataan vain yhden neljästä moottorista toimivan. Muut on ajettu jumiin.
Pääkkösen mukaan Talvivaaran ympäristötilanne on niin hankala, että ELY-keskuksen on nostettava alueella kriisivalmiutta yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.
Valtioneuvostossa järjestetyn tilaisuuden tallenteen voi katsoa valtioneuvoston sivuilta.Tilaisuudessa Talvivaaran kaivoksen tilanteesta kertoivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori,ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, Kainuun ELY:n ylijohtaja Kari Pääkkönen sekä Talvivaara Sotkamon julkisselvittäjä Jari Salminen.
Täydennys 25.02.2015 klo 15.24: Lisätty linkki valtioneuvoston tallenteeseen

Hyvä artikkeli meille kaikille ikääntyneille - vanhuus ei tule yksin...



Kotimaa  | 

Oletko virkeä eläkeläinen? Varaudu siihen, että puhti ei kestä ikuisesti

Suomalaiset valmistautuvat vanhuuden tuomiin ongelmiin liian myöhään – usein vasta kun on jo liian myöhäistä. Viimeistään seitsemänkymppisenä kannattaisi ryhtyä miettimään, missä pystyy vanhana asumaan, pääseekö kotoa liikkeelle ja onko palveluita lähellä.

Kun virtaa ja terveyttä riittää, omaa vanhenemista ei huvita tai jaksa miettiä. Vanhuuden vaivat hiipivät pikkuhiljaa, joten moni lykkää muutoksia, kunnes ei enää itse selviydy niistä.
Erityisesti vähävaraiset vanhukset saattavat asua huonoissa olosuhteissa pitkäänkin, koska muutoksia ei ole varaa teettää. Silloin vanhuus omassa kodissa ei ole nautinto, vaan selviytymistä päivästä toiseen. Myös kotiapua tarvitaan enemmän, jos asunto ei sovellu esimerkiksi huonosti liikkuvalle.
Katso seuraavasta, miten ikääntyminen keskimäärin etenee ja miten siihen kannattaisi varautua hyvissä ajoin. Iät ovat suuntaa-antavia, koska vanheneminen etenee kaikilla hyvin eri tahtiin.

63–73–vuotiaat63–73-vuotias: terve ja pirteä

– Liikuntaa, harrastuksia, matkustelua ja ystäviä riittää.
– Jo yli puolella on jokin pitkäaikaissairaus. Useimmilla on vähintään lähipiirissä joku, joka sairastuu.
– Noin 70-vuotiaana alkaa pohdinta: miten selviydyn vanhuudesta?
Mitä tehdä tässä iässä?
– Pohdi, pärjäätkö nykyisessä asunnossasi vielä 10–20 vuoden kuluttua. Miten omat vanhempasi pärjäävät/pärjäsivät? Tilastojen valossa voit elää jopa 10 vuotta heitä vanhemmaksi.
– Aloita remontti, jos sellaiseen on tarvetta (huomioi esteettömyys, portaat, korkealla sijaitsevat kaapit ja valaistus). Maksutonta korjausneuvontaa saa mm. Vanhustyön keskusliitosta.
– Jos haaveilet vanhuuspäivistä palvelujen lähellä kerrostalossa, nyt on hyvä aika muuttaa – homma hoituu vielä itsenäisesti.

73–83-vuotias: vauhti hiipuu vähitellen

73–83–vuotiaat– Sairaudet ja vanhuuden vaivat lisääntyvät voimakkaasti, toimintakyky heikkenee.
– Moni menettää ystäviä tai puolison (miehistä leskiä viidennes, naisista yli puolet). Yksinäisyys ja masennusoireet lisääntyvät.
– Liikunnan harrastaminen vähenee ja kävelyvauhti hidastuu.
– Portaiden nouseminen, vartalon taivuttaminen, kyykistyminen, polvistuminen, kumartuminen, ostoskassien kantaminen ja pukeutuminen vaikeutuvat.
– Kuulo ja näkö (myös hämäränäkö) sekä havainnointikyky ja muistin toiminta hidastuvat.
– Kokemus elämänlaadusta ja omasta terveydestä heikkenevät.
Mitä tehdä tässä iässä?
– Pohdi, miten selviät, jos joudut jossain vaiheessa luopumaan ajokortista. Pääsetkö kauppaan, harrastuksiin, mökille tai kyläreissuille?
– Nyt on viimeinen hetki omatoimiseen remonttiin tai muuttoon. Yli 75-vuotiaat selviytyvät harvoin isoista muutoista tai remontista itsenäisesti (poikkeuksia toki on).
– Luovu turhasta tavarasta.
– Pidä mahdollisuuksien mukaan kiinni liikunta- ja muista harrastuksista.

Yli 83-vuotias: elinpiiri pienenee

yli 83–vuotiaat– Fyysinen heikkeneminen alkaa, hauraus–raihnaus-oireyhtymän todennäköisyys kasvaa.
– 90 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus.
– Liikunnallinen toimettomuus lisääntyy erityisesti naisilla.
– Harrastaminen, matkailu ja sosiaalinen elämä vähenevät. Ystäviä on entistä vähemmän.
– Tietokoneen käyttö vähenee.
– Entistä vaikeampi selviytyä arkielämän tavallisista vaatimuksista.
Mitä tehdä tässä iässä?
– Kaikki isot toimenpiteet, kuten muutto tai remontti, olisi pitänyt jo tehdä. Jos ei ole tehty, tarvitset todennäköisesti apua läheisiltä tai ammattilaisilta.
– Tee kaikkea sitä, mitä olet aina halunnut tehdä. Opiskelu, ystävien tapaaminen ja yhdessä harrastaminen parantavat muistia ja lisäävät hyviä vuosia elämään.
– Pohdi, kannattaisiko tuleviksi vuosiksi hankkia vaikka tablettitietokone ja opetella pelaamaan sillä pasianssia.
– Nauti mahdollisimman terveestä vanhuudesta!
Lähteet:
 
Margit Granberg, koulutussihteeri, Eläkkeensaajien keskusliitto. Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 (toim. Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma). Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen tuloksia 2002-2012 (toim. Ilkka Haapola, Antti Karisto ja Mikael Fogelholm). Fysiologinen vanheneminen (Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti).

LUE MYÖS

Aikainen lintu madon nappaa...

Otsikon innoittamana olen tehnyt tämän päivän hyvä työn.

Että mitäkö?

Olen käynyt pystyttämässä Kemin torille Keskustan vihreä-valko-raidallisen markkinateltan paikalle nro 6.
Paikalla olivat minun lisäksi "pääpystytysmestari" Juha Puro, Jouko Juntunen tyttären tytön kanssa ja Juha Kolehmainen. Esivalmisteluja oli aktiivisesti hoitanut Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro. 

Homma hoitui sähäkkäästi, itse pystytyksessä emme onnistuneet nyhräämään aikaa kuin kolmisen varttia. Juuri ennen kevyen räntäsateen alkamista.

Teltta oli ensimmäinen pystytetty teltta. Kohta tori on täynnä eri värisiä ja mallisia telttoja -hyvä niin - talvimarkkinat saavat tulla...

Niin kuin mahdollisesti tiedätte Kemin perinteiset talvimarkkinat ovat 25.-28.02.2015 välisenä aikana. 

Toivottavasti talkooväkeä myös liikkuu em. tapahtumassa aktiivisesti perinteisen markkiväen lisäksi. Paikalla on ennakkotietojen mukaan kaikista puolueista eduskuntavaaliehdokkaita jakamassa omaa asiapitoista ilosanomaansa mahdollisille äänestäjilleen...


tiistai 24. helmikuuta 2015

Vuoden ensimmäinen välitilinpäätös 24.02.2015...

Ajattelin kirjoittaa tämän vuoden ensimmäisen välitilinpäätökseni liittyen blogikirjoittamiseeni, jonka aloitin 1. päivänä heinäkuuta 2014 ystävieni toivomuksesta.

Olen kirjoittanut tähän mennessä kaiken kaikkiaan 685 viestiä, blogikirjoitusta. Niitä on käyty lukemassa/katselemassa tähän saakka yhteensä 8246 kertaa.

Viestejä, tekstejä on luonnollisesti käyty lukemassa moninkertaisesti, sillä arvelen kävijän lukaisevan useamman tekstin kertakäynnillä...

En edelleenkään osaa lainkaan arvioida, kuinka paljon yleensä blogisivuja käydään lukemassa, todennäköisesti lukijamäärät vaihtelevat erittäin paljon.


Kemiläisessä ilmaisjakelulehdessä, Lounais-Lapissa, toimittaja Toni Länkisen kirjoittaman artikkelin: Bloggailu ei katso ikää - jälkeen blogisivujeni päivittäinen kävijämäärä on noussut olennaisesti.

Edellä mainitsemani lukijamäärä tyydyttää minua, koska se toistaiseksi on ollut edelleen nousussa ja olen ymmärtääkseni saanut uusia lukijoita.

Minulle on syntynyt vahva tunne, että blogisivujani, viestejäni käyvät yksityishenkilöiden lisäksi haistelemassa erilaiset palvelimet, hakukoneet aktiivisesti - "tehtäväksi saaneena" - niin lännessä kuin viime aikoina myös idässä...

Edellä mainitun artikkelin jälkeen Ranskassa on tunnettu erityistä kiinnostusta blogisivujani kohtaan.

Haluan edelleen uskoa, että blogisivuni vielä löydetään vielä nykyistä paremmin ja jatkossa ns. viidakkorumpu toimii tehokkaasti.
Mahdollisesti jossakin vaiheessa blogisivuni ilmettä muokkaan. Tähän saakka olen edelleen mennyt siitä, mistä aita on matalin = mahdollisimma vähällä vaivalla...

Itse olen Suomessa informoinut arviolta noin 350-400 henkilöä sivuistani. Heistä tuskin enempää kuin neljännes-kolmannes on toistaiseksi käynyt lukemassa tekstejäni.

Arvelen, että Meri-Lapin alueella on loppujen lopuksi vain "kourallinen henkilöitä" , jotka seuraavat aktiivisesti = säännöllisesti blogisivujani.

Keskustellessani erilaisten henkilöiden, pääasiassa paikkakuntalaisten kanssa otan lähes aina blogisivuasian esille uusia lukijoita saadakseni.


Blogisivuni on nykyään myös Kemiläiset bloggaajat-nimikkeen alla.

Reitti tätä kautta on seuraava: www.kemi.fi >Sivut > Sosiaalinen media > Kemiläiset bloggaajat > Aki Pyykkö

Tekstejäni on kommentoitu toistaiseksi erittäin vähän, käytännössä ei juuri lainkaan, vaikka lukijan/kommentoijan ei tarvitse olla rekisteröitynyt blogikirjoittaja.

Toki olen aikaisemminkin havainnut, että kommentoida julkisesti jotain asiaa, on työn ja tuskan takana monille meistä. Kynnys on erittäin korkealla. Miten sitä voidaan madaltaa?

Kävijäjakaumassa Suomi on keulilla, toisena Yhdysvallat ja viime päivinä Ranska on noussut kolmanneksi...

Toivottavasti suomalaisista suurin osa on Meri-Lapissa asuvia lukijoita ja nimenomaan kemiläisiä lukijoita...

Kohde  Sivun katselut

Suomi 3335
Yhdysvallat 2393
Ranska 1217
Puola 333
Saksa 264
Venäjä 173
Ukraina 40
Ruotsi 35
Yhdistynyt kuningaskunta 15
Malesia 8

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Totean edellaan, että näitä välitilinpäätöksiä harvennan, niihin ei välttämättä enää ole kukaties akuuttia tarvetta... 


A eta pravda - a vot...

Tätä on turha enemmälti kommentoida. Mitä muuta meneilllään olevasta, Ukrainanan ja sitä kautta koko läntisen maailman kannalta murheellisesta sotilaallisesta valloitusprosessista vielä paljastuu...



Suora nettilainaus Heslsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Syynä energian kuljetusreittien turvaaminen

Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä

ULKOMAAT  
ALEXANDER NEMENOV / AFP
Venäjän presidentti Valdimir Putin ja Ukrainan entinen presidentti Vik­tor Ja­nu­ko­vytš Moskovassa joulukuun 17. 2013.
Venäjän presidentti Valdimir Putin ja Ukrainan entinen presidentti Vik­tor Ja­nu­ko­vytš Moskovassa joulukuun 17. 2013.
PIETARI. Sanomalehti Novaja Gazetan tiistaina internetsivuillaan julkaisemat asiakirjat kertovat, että Ukrainan hajottamista suunniteltiin Venäjällä jo ennen vallanvaihtoa Ukrainassa.
Lehden mukaan paperit vietiin presidentti Vladimir Putinin hallinnolle 4.12. helmikuuta 2014. Niiden mukaan Venäjän tulee puuttua peliin Itä-Ukrainassa, sillä Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš voi joutua lähtemään paikaltaan milloin hyvänsä.
Perusteeksi mainitaan energian kuljetusreittien turvaaminen. Paperien mukaan Venäjä voisi menettää "välillisenkin" kontrolliin Ukrainan halki Keski- ja Etelä-Eurooppaan johtavista kaasuputkista, mikä merkitsisi valtavia tappioita Venäjän taloudelle. Lisäksi Venäjä menettäisi Ukrainan energian kuluttajamarkkinana.
Asiakirjassa ehdotetaan, että Venäjän tulee pelata Ukrainan eri alueiden pyrkimyksillä irrottautua keskusvallasta ja "tavalla tai toisella tehdä aloite maan itäosien liittämisestä Venäjään".
Janukovytš pakeni Kiovasta yöllä 21. helmikuuta, joten asiakirjan teon aikaan hänen syrjäyttämisestään ei ollut mitään varmaa tietoa, Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sanoi radiokanava Eho Moskvylle.
Muratovin mukaan suunnitelman takana on suurliikemies Konstantin Malofejev. Hän on investointipankkiiri, jonka omistuksiin kuuluu muun muassa osuus teleyhtiö Rostelekomista. Hänet tunnetaan avokätisenä ortodoksikirkon rahoittajana ja arvoiltaan konservatiivisena ja kansallismielisenä.
Novaja Gazetan mukaan Malofejev kiistää olevansa kytköksissä asiakirjoihin ja on uhannut haastaa lehden oikeuteen.
Konstantin Malofejev on ollut EU:n pakotelistalla viime heinäkuusta alkaen läheisten kapinallisyhteyksiensä takia. Hänen väitetään tukeneen kapinallisia taloudellisesti, Ukraina on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.