Uusi Kemi laajentaisi demokratiaa
Tutkija pitää kaavailtuja aluejohtokuntia kiinnostavana ideana.
Mallissa kunnan eri alueet otetaan uudella tavalla mukaan päätöksentekoon.
Martti Vuolukka
Kemi
Kuntaliitoksissa yksi perusongelma on kuntademokratian toteutuminen uudessa suurkunnassa.
Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistymissopimukseen rakennettua aluejohtokuntamallia pidetään aivan uudentyyppisenä ratkaisuna suomalaisessa kuntahallinnossa.
Katajamäki pitää Kemin, Keminmaan ja Simon kehitelmää erittäin kiinnostavana, mutta löytää siitä myös pulmallisen puolensa.
Pelissä on
valtavat
panokset
Martti Vuolukka
Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvottelijat sopivat torstaina vielä yhdestä neuvottelutapaamisesta. Sopua yhdistymissopimuksen auki oleviin kohtiin haetaan ensi tiistaina.
Toivottavasti neuvottelutilakin antaa tarvittavaa puhtia viimeiseen puristukseen. Tapaaminen on näet Keminmaan Energian tiloissa.
Suurimman erimielisyyden kerrotaan koskevan yhdistymishallituksen kokoonpanoa. Kaikkien kolmen kunnan perustelut omalle näkemykselleen ovat sinällään ihan järjellisiä. Suurin piirtein tuolla matematiikalla valtaa kunnissa on jaettu ja jaetaan.
Tuntuu silti aivan absurdilta, jos yhteinen näkemys yhdistymissopimuksesta kaatuu kiistaan yhdestä tai kahdesta paikasta yhdistymishallituksessa.
Pelissä on valtavat panokset. Siitä, mihin nyt kyetään, riippuu paljon, miten näillä kulmakunnilla kyetään huolehtimaan alueen asukkaiden palveluista kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.
Mitä jos kuntien neuvotteluryhmät menisivät tiistain tapaamiseen etukenossa. Leikkisivät jo etuajassa saman kunnan väkeä.
Pakotettuna, muutaman vuoden päästä, se tuntuu varmasti pahemmalta.
Yhdistymishallituksen kokoonpano hiertää kengässä
Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu.
Tämä työmarkkinaneuvotteluiden vanha hokema kuvaa hyvin Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvotteluja.
Kunnilla on yhdistymissopimuksesta pitkälle yhteinen näkemys. Paperissa on kuitenkin muutama kriittinen kohta, joista ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Näihin etsitään ratkaisua ensi tiistain vihon viimeisissä neuvotteluissa.
Eniten kivenä kengässä hiertää yhdistymishallituksen kokoonpano. Se koetaan kunnissa tärkeäksi, koska yhdistymishallitus käytännössä valmistelee uuden kunnan perustamisen, mikäli kuntien valtuustot huhtikuussa hyväksyvät yhdistymissopimuksen.
Selvitysmiehet esittivät yhdistymishallitukseen Kemistä kahdeksaa jäsentä, Keminmaasta neljää ja Simosta kolmea.
Yhdistymishallituksen puheenjohtajuuden saisi keskusta. Esittelijä olisi puolestaan Kemin kaupunginjohtaja. Tämä kaikki kelpaisi Kemille.
Keminmaan neuvotteluryhmän puheenjohtaja Tapio Keskimaula sanoo, että uusi Kemi muuttuisi. Siitä tulisi laaja maaseutukaupunki. Tämän pitäisi näkyä paremmin myös yhdistymishallituksen kokoonpanossa.
Keminmaa ja Simo antaisivat hallituksessa Kemille seitsemän paikkaa. Keminmaa haluaisi itselleen viisi ja Simolle kolme. Simon jako olisi neljä ja neljä.
– Paperiin voi jäädä muita kohtia, joista ei ole yhteisymmärrystä. Valtuusto voi sitten harkita, ovatko näkemyserot niin isoja, että hyvä sopimus kannattaa niihin kaataa. Mutta tällaiseen yhdistymishallitukseen se kaatuisi Simossa varmasti, Martimo uskoo.
Kemin neuvottelijat tarjosivat keskiviikon kokouksessa mallia, jossa yhdistymishallituksessa Kemillä olisi seitsemän jäsentä sekä Keminmaalla ja Simolla yhteensä kahdeksan. Kemin tarjouksessa puheenjohtajuus tulisi Kemin keskustalle.
Tämä ei kelvannut Keminmaalle ja Simolle. Kemin neuvottelijoiden puheenjohtaja Sari Moisanen kummastelee torjuntaa. Kemi on antanut jo hurjasti periksi siitä, mitä sille paikkajaoissa suhteellisesti kuuluisi.
Keminmaa ja Simo eivät hyväksy sitä, että Kemillä on sekä määräenemmistö yhdistymishallituksessa että sen esittelijä.
Simon neuvotteluryhmän puheenjohtaja Sauli Martimo sanoo, että selvitysmiesten esittämä yhdistymishallitus ei mene läpi Simon valtuustossa.
