perjantai 13. helmikuuta 2015

Uusi Kemi?

Olen seurannut kohtalaisen aktiivisesti Meri-Lapin kuntaliitosasian etenemistä. Kyllä tässä mm. alla olevan artikkelin luettuani alkaa olla todellisen pihtisynnytyksen makua. Ennen sanottiin: "Kyllä se kohtuus täytyy olla kerjätessäkin!" Tässä tapauksessa ehkä parempi ilmaisu olisi:" Lypsämisessäkin täytyy olla rajansa!" Kukaties tähän sopisi parhaiten maininta:" Ei mopolla mahottomia!"

Mielestäni kuntaliitosselvittäjät Ruotsalainen ja Mäkitalo tekivät hyvää työtä ja hyvän, toteuttamiskelpoisen esityksen, jonka kanssa nyt esillä olevat kunnat voivat elää lähivuosina/vuosikymmeninä.

Alla olevan artikkelin perusteella ilmassa alkaa olla lähes uhkailun elementtejä

Käy jopa mielessä, että Simo ja Keminmaan kuntapäättäjät eivät loppujen lopuksi ole liikkeellä puhtaat jauhot pussissa eivätkä näe kuntansa, kuntalaistensa tilaa muutaman vuoden, puhumattakaan muutaman vuosikymmenen päähän...

Erityisesti yhdistymishallituksen jäsenmäärät tuntuvat kiristävän neuvotteluilmapiiriä. 
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, jos kuntaliitosselvittäjät olisivet yksiselitteisesti tulkinneet tämänhetkisten kuntien väkimääriä, Kemin osuus yhdistymishallituksessa pitäisi olla kymmenen (10) jäsentä...

Kemin neuvottelijat tarjosivat viime viikon keskiviikon kokouksessa mallia, jossa yhdistymishallituksessa Kemillä olisi seitsemän jäsentä sekä Keminmaalla ja Simolla yhteensä kahdeksan. Kemin tarjouksessa puheenjohtajuus tulisi Kemin keskustalle.


Niin kuin olen ainakin n kertaa kirjoittanut, Kemi selviää lähitulevaisuudessa suvereenisti parhaiten mahdollisista liitoskunnista, vaikka kuntaliitosta ei tässä vaiheessa kyettäisikään neuvottelemaan kasaan. 

Asiaan liittyvänä: Edelleen kaipailen meidän Paavon painavia kannanottoja kuntaliitosasiasta. Uskon, että monet muutkin lukijat ovat kanssani samaa mieltä.


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista vahvasti tuunattuna:


Päivitetty 13.2.2015 06:07, julkaistu 12.2.2015 22:46

Uusi Kemi laajentaisi demokratiaa



Tutkija pitää kaavailtuja aluejohtokuntia kiinnostavana ideana.

 Mallissa kunnan eri alueet otetaan uudella tavalla mukaan päätöksentekoon.

Martti Vuolukka
Kemi
Kuntaliitoksissa yksi perusongelma on kuntademokratian toteutuminen uudessa suurkunnassa.
Huoli on todellinen. Uuden kunnan päätöselimiin tulee liitoksen pienten kuntien alueelta usein vain muutama ihminen.
Reuna-alueita uhkaavan demokratia- ja vaikuttamisvajeen torjumiseksi liitoskunnissa on muodostettu erilaisia alue-elimiä. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta sanoo, että pääsääntöisesti niiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
– Perusongelma on se, että niillä ei ole todellista päätösvaltaa. Vuosibudjetti on yleensä pieni ja kalupakissa ei usein ole oikeastaan muuta kuin lausunnonanto-oikeus.
Katajamäki tietää oikeastaan vain yhden hyvin toimivan mallin. Ylä-Kemijoen aluelautakunta Rovaniemellä käyttää reilua budjettivaltaa ja kaupunki on laajentanut mallia muillekin reuna-alueille.
Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistymissopimukseen rakennettua aluejohtokuntamallia pidetään aivan uudentyyppisenä ratkaisuna suomalaisessa kuntahallinnossa.
Selvitysmies Martti Ruotsalainen sanoo, että todennäköisesti missään aiemmassa liitoshankkeessa ei uuden kunnan eri alueita ole otettu yhtä hyvin mukaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
Ruotsalainen antaa kunnian luomuksesta kuntien neuvottelijoille. Selvitysmiesten pohjapapereissa aluejohtokunta oli vain Keminmaassa ja Simossa. Myös johtokuntien toimivalta oli pienempi kuin lopullisessa yhdistymissopimusesityksessä.
Jokainen aluejohtokunta saa yhden edustajansa kaupungin viiteen lautakuntaan. Näin kolmetoistajäsenisten lautakuntien paikoista viisi tai kuusi on kiintiöity kaupungin eri alueille.
Lisäksi aluejohtokunnat ovat mukana jo asioiden valmistelussa niin lautakuntien kuin kaupunginhallituksen kanssa. Hannu Katajamäkikään ei tiedä, että aiemmin olisi rakennettu näin kattavaa ja tiivistä vaikuttamisketjua kunnan eri alueille.
Katajamäki pitää Kemin, Keminmaan ja Simon kehitelmää erittäin kiinnostavana, mutta löytää siitä myös pulmallisen puolensa.
– Aluejohtokuntien viisi tai kuusi jäsentä tuovat lautakuntien työhön vahvan alueperusteisen kulman. Lautakuntien tehtävänä on kuitenkin katsoa asioita koko kunnan näkökulmasta. Käytännön toiminnassa tämä yhdistelmä ei ole välttämättä aivan helppo asia.
Mutta lähtökohtaisesti uuden Kemin malli saa pisteet tutkijalta.
– Pitää ennakkoluulottomasti kokeilla. Ja jos tämä ei toimi, aina on mahdollisuus tehdä korjausliike.
Hannu Katajamäki arvosteli pari viikkoa sitten rajusti Vaasan seudulla tehtyä kuntajakoselvitystä. Kymmenen kunnan liitosesityksen valmistivat entinen ministeri Jan-Erik Enestam ja entinen Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo.
– Se oli kaikkiaankin huono selvitys. Siinä ei ole lähellekään näin pitkälle vietyjä ajatuksia kaikkien kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Faktateksti alkaa...

Pelissä on
valtavat
panokset

Martti Vuolukka
Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvottelijat sopivat torstaina vielä yhdestä neuvottelutapaamisesta. Sopua yhdistymissopimuksen auki oleviin kohtiin haetaan ensi tiistaina.
Toivottavasti neuvottelutilakin antaa tarvittavaa puhtia viimeiseen puristukseen. Tapaaminen on näet Keminmaan Energian tiloissa.
Suurimman erimielisyyden kerrotaan koskevan yhdistymishallituksen kokoonpanoa. Kaikkien kolmen kunnan perustelut omalle näkemykselleen ovat sinällään ihan järjellisiä. Suurin piirtein tuolla matematiikalla valtaa kunnissa on jaettu ja jaetaan.
Tuntuu silti aivan absurdilta, jos yhteinen näkemys yhdistymissopimuksesta kaatuu kiistaan yhdestä tai kahdesta paikasta yhdistymishallituksessa.
Pelissä on valtavat panokset. Siitä, mihin nyt kyetään, riippuu paljon, miten näillä kulmakunnilla kyetään huolehtimaan alueen asukkaiden palveluista kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.
Mitä jos kuntien neuvotteluryhmät menisivät tiistain tapaamiseen etukenossa. Leikkisivät jo etuajassa saman kunnan väkeä.
Pakotettuna, muutaman vuoden päästä, se tuntuu varmasti pahemmalta.

Yhdistymishallituksen kokoonpano hiertää kengässä

Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu.
Tämä työmarkkinaneuvotteluiden vanha hokema kuvaa hyvin Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvotteluja.
Kunnilla on yhdistymissopimuksesta pitkälle yhteinen näkemys. Paperissa on kuitenkin muutama kriittinen kohta, joista ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Näihin etsitään ratkaisua ensi tiistain vihon viimeisissä neuvotteluissa.
Eniten kivenä kengässä hiertää yhdistymishallituksen kokoonpano. Se koetaan kunnissa tärkeäksi, koska yhdistymishallitus käytännössä valmistelee uuden kunnan perustamisen, mikäli kuntien valtuustot huhtikuussa hyväksyvät yhdistymissopimuksen.
Selvitysmiehet esittivät yhdistymishallitukseen Kemistä kahdeksaa jäsentä, Keminmaasta neljää ja Simosta kolmea.
Yhdistymishallituksen puheenjohtajuuden saisi keskusta. Esittelijä olisi puolestaan Kemin kaupunginjohtaja. Tämä kaikki kelpaisi Kemille.
Keminmaa ja Simo eivät hyväksy sitä, että Kemillä on sekä määräenemmistö yhdistymishallituksessa että sen esittelijä.
Keminmaan neuvotteluryhmän puheenjohtaja Tapio Keskimaula sanoo, että uusi Kemi muuttuisi. Siitä tulisi laaja maaseutukaupunki. Tämän pitäisi näkyä paremmin myös yhdistymishallituksen kokoonpanossa.
Keminmaa ja Simo antaisivat hallituksessa Kemille seitsemän paikkaa. Keminmaa haluaisi itselleen viisi ja Simolle kolme. Simon jako olisi neljä ja neljä.
Simon neuvotteluryhmän puheenjohtaja Sauli Martimo sanoo, että selvitysmiesten esittämä yhdistymishallitus ei mene läpi Simon valtuustossa.
– Paperiin voi jäädä muita kohtia, joista ei ole yhteisymmärrystä. Valtuusto voi sitten harkita, ovatko näkemyserot niin isoja, että hyvä sopimus kannattaa niihin kaataa. Mutta tällaiseen yhdistymishallitukseen se kaatuisi Simossa varmasti, Martimo uskoo.
Kemin neuvottelijat tarjosivat keskiviikon kokouksessa mallia, jossa yhdistymishallituksessa Kemillä olisi seitsemän jäsentä sekä Keminmaalla ja Simolla yhteensä kahdeksan. Kemin tarjouksessa puheenjohtajuus tulisi Kemin keskustalle.
Tämä ei kelvannut Keminmaalle ja Simolle. Kemin neuvottelijoiden puheenjohtaja Sari Moisanen kummastelee torjuntaa. Kemi on antanut jo hurjasti periksi siitä, mitä sille paikkajaoissa suhteellisesti kuuluisi.

torstai 12. helmikuuta 2015

Prosessi etenee Venäjän käsikirjoituksen mukaan > vitkuttelua > epävarmuutta > lisää viattomia kuolonuhreja...



Ulkomaat 

Porošenko: Venäjä lykkäsi tulitaukoa, kapinalliset jatkoivat hyökkäystä

Ukrainan presidentti kiitteli EU-maita yhtenäisyydestä ja syytteli Venäjää tulitauon viivyttämisestä. EU:n jo päättämät Venäjä-pakotteet astuvat voimaan maanantaina, ellei niitä päätetä kumota.


Petro Porošenko ja Donald Tusk halaavat Belgiassa.
Petro Porošenko ja Donald Tusk tapasivat Brysselissä torstaina. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Minskin tulitaukosopimuksen muste oli ehtinyt kuivua vasta muutaman tunnin kun yksi allekirjoittajista, Ukrainan presidentti Petro Porošenko, jatkoi Venäjän toimien kritisoimista EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Porošenkon mukaan Ukraina vaati Minskin neuvotteluissa välitöntä tulitaukoa, kun taas Venäjä halusi ja sai kolmen vuorokauden lykkäyksen. Tulitauko astuu voimaan sunnuntain vastaisena yönä.
Porošenkon mukaan kapinalliset käyttivät lykkäystä hyväkseen.

– Heti kun sopimus oli allekirjoitettu, Venäjän tukemat terroristit käynnistivät hyökkäysoperaation, Porošenko sanoi illalla Brysselissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin rinnalla.
Hänen mukaansa neuvottelut olivat olleet vaikeat, ja sopimuksen toimeenpanosta tulee siitäkin vaikeaa.
Olen nukkunut viimeisen 72 tunnin aikana viisi tuntia
– Petro Porošenko
Porošenko oli matkustanut Brysseliin suoraan Minskistä esittelemään rauhansuunnitelman EU-maiden johtajille yhdessä Ranskan presidentin François Hollanden ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.
Ukrainan presidentti kiitti EU:ta yhtenäisyydestä suhteessa Ukrainan sotaan ja Venäjään. Viime päiviä hän kuvaili raskaiksi.
– Olen nukkunut viimeisen 72 tunnin aikana viisi tuntia, Porošenko sanoi.
EU-maiden ulkoministerit hyväksyivät maanantaina listan uusista henkilöpakotteista ja päättivät lykätä listan voimaantuloa ensi maanantaihin.
Päätös astuu voimaan, elleivät EU-maat päätä yksimielisesti luopua uusien pakotteiden voimaansaattamisesta maanantaihin mennessä.

Miten tämä on mahdollista? Eihän Itä-Ukrainassa ole Venäjän sotakalaustoa ja joukkoja...




Ulkomaat  | 

Ukraina: Venäläinen panssarikolonna tuli rajan yli yöllä

Ukrainan armeijan mukaan Venäjältä tuli lähes sata panssaria separatistien tueksi samaan aikaan, kun tulitaukoneuvottelut olivat käynnissä.

Ukrainan armeija kertoo Venäjän siirtäneen viime yön aikana voimakkaan panssariosaston Ukrainan puolelle. Samaan aikaan, kun Minskissä neuvoteltiin tulitaukosopimuksesta, Venäjältä tuli Ukrainan puolelle noin 50 taistelupanssarivaunua, 40 panssaroitua ajoneuvoa ja 40 ohjusjärjestelmää, kertoo Ukraina armeijan tiedottaja.
Panssarit ylittivät rajan separatistien hallitseman Izvarynen rajanylityspaikan kohdalla, tiedottaja kertoo.
– Vihollinen vahvistaa voimiaan vaarallisimmilla seuduilla, erityisesti koillisessa Luhanskin alueella sekä Debaltseven suunnassa, tiedottaja Andriy Lysenko sanoi.
Separatistien mukaan tuhansia Ukrainan armeijan sotilaita on jäänyt mottiin Debaltsevessa.

Ihmeiden aika ei ole ohi mutta...


    Media puhuu jo tällä hetkellä hengähdystauosta. Toivotaan parasta eikä pelätä pahinta.


    Alla olevan artikkelin suora tekstilainaus:
    Epäselvää kuitenkin on, missä määrin Itä-Ukrainan separatistit ovat valmiit noudattamaan sopimusta. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan rahansopimuksessa on maininta myös erityisaseman säätämisestä Itä-Ukrainan kapina-alueille. Porošenko on kiistänyt, että minkäänlaisesta autonomiasta olisi sovittu.  
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Ulkomaat  | 

Minskissä tuli tuloksia: Tulitauko Ukrainassa voimaan viikonloppuna

Ukraina kriisistä neuvoteltiin keskiviikkoillasta pitkälle torstaiaamuun. Tulitauon on määrä alkaa sunnuntaina ja raskaiden aseiden vetämisen sota-alueelta kaksi päivää myöhemmin.




Petro Porošenko ja Vladimir Putin.
Petro Porošenko ja Vladimir Putin. Kuva: Mykola Lazarenko / AFP

Ukrainan rauhankokous on päässyt sopuun tulitaosta, kertovat kokousosapuolet. Tulitauko alkaa sunnuntaina keskiyöllä.
Minskissä Valko-Venäjällä käydyissä neuvotteluissa syntyi sopimus myös muista ratkaisuista konfliktin lopettamiseksi. Loppuasiakirjassa kaikki osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Samalla sovittiin jatkotapaamisista, joissa seurataan rauhansopimuksen toteutumista.
Sopimuksen allekirjoittivat Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan kontaktiryhmän jäsenet ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustajat.
Epäselvää kuitenkin on, missä määrin Itä-Ukrainan separatistit ovat valmiit noudattamaan sopimusta. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan rahansopimuksessa on maininta myös erityisaseman säätämisestä Itä-Ukrainan kapina-alueille. Porošenko on kiistänyt, että minkäänlaisesta autonomiasta olisi sovittu.         
Ukrainan presidentin Petro Porošenkon mukaan raskaan kaluston vetäminen sota-alueelta aloitetaan kaksi päivää tulitauon alkamisen jälkeen. Aikaa aseiden vetämiselle on kaksi viikkoa. 
Venäjän vastaisen rajan pitäisi olla Ukrainan valvonnassa vuoden loppuun mennessä, Porošenko sanoo. Rajavalvonta oli kysymys, joka Venäjä mainitsi erityiseksi ongelmaksi kokouksen alla.
Minskissä sovittiin myös kaikkien sodassa vangittujen vapauttamisesta 19 päivän sisällä.

Ranska ja Saksa varovaisen toiveikkaita

Kokouksen jälkeen Putin kehotti sodan osapuolia lopettamaan verenvuodatuksen mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan todellisen poliittisen prosessin pitkäaikaisen ratkaisun saavuttamiseksi.           
Tehtävää on vielä paljon, mutta Ukrainalla on nyt todellinen rauhan mahdollisuus, sanoi Ranskan presidentti François Hollande. Vastaavan varovaisen optimistisen lausunnon antoi myös Saksan liittokansleri Angela Merkel kiirehtiessään Minskistä Brysseliin EU:n huippukokoukseen.
– Minulla ei ole mitään harhakuvitelmia, ja Ukrainan hyväksi on tehtävä vielä hyvin paljon työtä, mutta ainakin meillä on toivon hiven, Merkel sanoi.
Neuvotteluihin osallistunut Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier sanoo olevansa sopimuksesta iloinen, mutta ei haltioissaan. Se ei ole kattava eikä edes läpimurto, Steinmeier summasi Minskin tulokset.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Kaivoin taas esiin yli kymmenen vuotta vanhan tekstini, joka mahdollisesti julkaistiin jossakin paikallisessa lehdessä.

Alla oleva teksti käväisi mielessäni keskusteltuani ystäväni kanssa Kemin kaupungin lautakuntien kokousajankohdista.

Tarkistin hetki sitten Kemin kaupungin kotisivuilta asian nykyisistä kokousajankohdista. 
Lautakuntien kokoukset alkavat klo 13 - 17 välillä. Monet asiat tehdään vanhojen tottumusten mukaisesti.
Kuitenkin mm. kaupunkiorganisaatioissa on syytä pyrkiä aktiivisesti yhtenäisyyteen. Arvelen, että lähestyvän kuntaliitosasian yhteydessä muutoksen tuulet puhaltavat myös näissä asioissa.

Itse pidän parhaana kokousaloitusajankohtana klo 14 tai 15...

Kuulen jo muutaman lukijan, superkokoustelijan jupisevan:" Enhän minä siihen aikaan pääse töistäni kokoukseen!"
"Kyllä pääset, mikäli työnantajasi arvostaa luottamusmiespanostasi!" on minun näkemykseni...



Vanha teksti vuodelta 2004:


KOKOUSAJANKOHTAKESKUSTELU KÄYNTIIN – NYT!

Harvoin näkee hyvää, yksinkertaista, selkeää ja iskevää mainosta. Näin pitkästä aikaa sellaisen!
Se oli lauantain 17.01.2004 Helsingin Sanomissa B2-sivulla.
Siinä on kokosivun mainos, jossa Scandic-hotelliketju kiinnittää huomiota kokousten tuloksellisuutta parantaviin toimenpiteisiin...

Lähes tyhjällä sivulla on epämääräisesti taivuteltuja paperiliittimiä – myös yksi ehjä – lisättynä tekstillä: Asiantuntijoiden mukaan myöhässä alkavien ja loppuvien kokousten tuottavuus on tavallista alempi.
Tekstin voinee tulkita myös siten, että myöhäisenä aikana pidettävien ja pitkään kestävien kokousten tuottavuus on tavallista alempi...

Olen kuullut monesti sanottavan, että yli A4-arkin tekstimäärä on turhaa ja yli kahden tunnin kokous on totaalitehoton. Oli niin tai näin, mutta...

Lueskelin Kemin kaupungin hallintosääntöä, jossa eräänä asiakokonaisuutena todetaan mm., että toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee esityksen sen pitämisestä puheenjohtajalle.
Siten, esimerkiksi Kemin kaupungin lautakunnat päättävät itsenäisesti kokousten ajankohdat ja pitopaikat omien johtosääntöjensä perusteella.

Pidettävien kokousten tehokkuuden ja tehtävien päätösten mielekkyyden kannalta on syytä harkita, että kaikki lautakuntakokoukset pidetään maanantai-perjantai klo 13-16 välisenä aikana.

Väitän, että siirtyminen em. menettelyyn parantaa tehtävien päätösten tasoa, järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa työssäjaksamista.

Lisäksi em. menettelyllä todennäköisesti puretaan hiukan – kokouksesta toiseen tukka putkella tapahtuvaa – hillitöntä nykymenoa illansuussa...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
kulttuuriasiainlautakunnan jäsen