perjantai 9. tammikuuta 2015

Galluppeja, galluppeja, galluppeja...

Nyt niitä alkaa tulla taas joka tuutista! Että mitäkö? No galluppeja huhtikuun 2015 Suomen eduskuntavaaleista...

Onneksi ne ovat vain mielipidekyselyitä, jotka monet jättävät omaan arvoonsa - minäkin.

Yhtään kansanedustajaa ei ole valittu mielipidekyselyjen perusteella. Suuntaa antavaa niistä saadaan, vaikka usein käy mielessä, että tarkoitus pyhittää keinot niin kuin tämä alla olevakin artikkeli...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talouselämän selvitys: Sdp kärsii historiallisen tappion eduskuntavaaleissa

Talouselämä-lehden laajan selvityksen perusteella kokoomus menettäisi vaaleissa vain muutaman paikan, mutta sosiaalidemokraattien kannatus romahtaisi. Keskusta olisi odotetusti kirkas vaalivoittaja.

POLITIIKKA  

Talouselämä-lehti on julkaissut perjantaina poikkeuksellisen laajan selvityksen huhtikuussa valittavan eduskunnan voimasuhteista. Jos selvityksen tulokset pitävät paikkansa, seuraavan eduskunnan kokoonpanosta tulee historiallinen.
Sosiaalidemokraatit saavat kyselyn mukaan eduskuntaan vain 31 paikkaa, eli 11 vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Sdp:llä ei ole eduskunnan historian aikana koskaan ollut niin pientä paikkamäärää, Talouselämä kertoo.
Laskevasta kannatuksesta kärsivä kokoomus sen sijaan menettäisi yllättäen vain kaksi paikkaa, ja saisi yhteensä 42 edustajaa. Keskusta olisi odotetusti vaalivoittaja, viidellätoista uuden kansanedustajan paikalla. Puolue kerää kyselyn perusteella yhteensä 50 paikkaa eduskuntaan.

Taloustutkimuksella teetetty selvitys kattaa yhteensä 18
 750 haastateltavaa. Haastattelut on tehty vuoden 2014 kesä-joulukuussa. Talouselämän lisäksi toinen teettäjä on Eduskuntatutkimuksen keskus.Timo Soinin johtama perussuomalaiset menettäisi muutaman paikan, mutta olisi silti Suomen kolmanneksi suurin puolue keskustan ja kokoomuksen jälkeen. Vasemmistoliitto ja vihreät saisivat muutaman paikan lisää. Kristilliset puolestaan menettäisivät neljä ja Rkp yhden paikan.
Selvityksessä on tarkasteltu tuloksia vaalipiirikohtaisesti. Se antaa puolueiden valtakunnallista kannatusta tarkemman kuvan eduskuntavaalien mahdollisista tuloksista. Se selittää myös osittain, miksi Sdp kärsii selvityksen perusteella kovan vaalitappion, vaikka puolueen kannatus on viime aikoina noussut.
Artikkelissa muistutetaan, että puolueiden kannatus on vaihdellut kuukaudesta toiseen, ja vanhin materiaali on viime kesäkuulta. Tulokset eivät näin anna tuoreinta näkemystä puolueiden kannatuksesta. Sdp:lle on kuitenkin tulossa Talouselämän mukaan varmasti "puolueen kannalta murheellinen vaalitulos".
Lehden selvityksen mukaan moni kokenut poliitikko, kuten Vaasan vaalipiiristä liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok) ja Hämeen vaalipiiristä sisäministeri, kristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen saa pelätä vaalitulosta.
Selvityksen perusteella neljä suurinta puoluetta olisivat järjestyksessä keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp. Mikä tahansa kolmen suuren yhdistelmä toisi selvän enemmistön eduskunnassa.
Kahden ison puolueen liitto vaatisi taas vähintään kaksi pienempää puoluetta mukaansa. Talouselämän selvityksen perusteella kristillisdemokraateista ei olisi enää apupuolueeksi.

torstai 8. tammikuuta 2015

Päivä Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksessä ja vähän muutakin...

Olin vaimoni kanssa tänään torstaina 08.01.2015 Länsi-Pohjan keskussairaalassa auttamassa, ohjaamassa veljeäni hänen hakeutuessa hoitoon äkillisen muistisairauden iskettyä vuodenvaihteessa. Menimme sisään uudistetun päivystysyksikön kautta.

Prosessi lähti käyntiin joustavasti:

Ilmoittautuminen ja välittömästi laboratoriokokeisiin, jossa aikaa kului hiukan odotettua kauemmin, kun itse en huomannut sanoa, että tulemme päivystyksestä. Paljon oli laboratoriokokeiden tarvitsijoita.

Sitten uusilmoittautuminen päivystyksessä ja jotakuinkin välittömästi päivystävän lääkärin juttusille. Hän tiedusteli potilaan tuntoja/mielialoja ja teki tiettyjä asiaan kuuluvia koordinaatiotestejä priorisoiden hoidontarvetta.

Sen jälkeen potilas ohjattiin pään röntgenkuvaukseen ja taas takaisin päivystystilaan. Tuskin olitiin rauhoituttu paikoilleen, kun meidät ohjattiin potilaan uusiin tutkimuksiin päivystilassa. Hänelle tehtiin sydänfilmitutkimus, verenpainemittaus, verensokerimääritys, jne. - jälleen päivystyksen odotustilaan.

Päivystävä lääkäri tuntui olevan erittäin kiireinen. Hän kertoi pään röntgenkuvissa löydetyn merkkejä aivoinfarktista/aivoverenkiertohäiriöstä, joten potilas otetaan sairaalan Neurologian osastolle 5 B jatkotutkimuksia ja hoidon aloittamista varten.

Siirryimme päivystyksestä tiettyjen tarkistuksien jälkeen varsinaisesti osaston haltuun. Potilas valmisteltiin osastolle siirrettäväksi röntgenosaston kautta - taisipa olla kaulaverenkiertoon tms. liittyviä lisätutukimuksia...

Jotakuinkin täysi työpäivä siinä meni, mutta erinäisten toimenpiteiden laajuuden ja analysoinnin huomioon ottaen, olimme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Potilas saatiin asiallisesti hoitoon. Jäämme odottamaan hoidon tuloksia.

Kaiken kaikkiaan olimme - erityisesti potilas - erittäin tyytyväisiä Länsi-Pohjan keskussairaalassa saamaamme palveluun...

Todettakoon lisäksi, että tapasimme mielenkiintoisia henkilöitä odotustilassa. Syntyi mm. tupakanpoltosta ja tupakanpolton lopettamisesta mielenkiintoinen keskustelu, johon en malttanut olla puuttumatta.

Totesin, että oli kolme (3) eri tekijää, miksi itse lopetin piiputtelun heinäkuussa vuonna 1976. Pyysin käymään lukemassa artikkelin blogisivultani...

Odotettu potilaan siirto Sauvosaaren sairaalaan toteutui perjantaina 09.01.2015.

Toivotavasti toipuminen etenee niin, että siirtyminen kotiin tulee käytännössä lähiaikoina mahdolliseksi. Varmaan erilaisia tukitoimenpiteitä tarvitaan kuntoutumisen alkuvaiheissa...

Kävimme lauantaina 10.01.2015 iltapäivällä pistäytymässä Sauvosaaren sairaalassa katsomassa potilasta. Olosuhteisiin nähden hän on muutaman päivän takaiseen olotilaan verrattain pirteässä kunnossa. Keskustelimme rennosti monista muisti- ja muistamattomuusasioista. Odotellaan, mitä tuleman pitää...  

Olemme pistäytyneet tänään maanantaina 12.01.2015 iltapäivällä katsomassa, missä mennään. Tilanne tuntui potilaan kertomana optimistiselta. Kierrolla ollut lääkäri oli kertonut muistinpalautumisen vaativan aikaa. Näin maallikohavaintojen perusteella muistihäiriötä on onneksi vain pienellä osa-alueella...

Edelleen osittain odotettu siirto - ei ehkä näin nopeasti - Saarenvireeseen, Tornioon keskiviikkona 14.01.2015.

Hoito- ja kuntoutuslaitos Saarenvireessä on nettitietojen mukaan viihtyisät tilat sekä osaava moniammatillinen henkilökunta, jotka takaavat asiakkaille yksilölliset hoito- ja kuntoutuspalvelut - hyvä niin. Asia varmistunee lähiaikoina...

Kävimme torstaina 15.01.2015 Saarenvireessä Torniossa. Pikasilmäyksellä/-tuntumalla paikka tuntui nettitietojen mukaiselta. Mikä tärkeintä potilas tuntui erittäin tyytyväiseltä. Kuntoutus on alkanut. Me kertailimme puhelimen käyttöön liittyviä asioita. Totesimme, että mm. veljeni käytössä olevassa puhelimessa on onnettoman pienet käyttönäppäimet...


Mielenkiintoinen ja antoisa käynti keskiviikkona 21.01.2015 Saarenvireessä Torniossa.
Keskustelimme tunnin verran ylilääkärin, sosiaalihoitajan ja potilaan kanssa avoimesti, missä mennään.
Kuntoutuminen on edistynyt hyvin. Tiistaina 27.01.2015 on asiantuntijoiden käynti potilaan = kuntoutujan/kuntoutettavan kotona. Paikalla ovat myös lähiomaiset/lähimmäiset. Tavoitteena on varmistaa kuntoutujan itsenäinen selviäminen arkielämästä kotiintulon jälkeen. Tutkitaan, kartoitetaan mahdollisia tukitoimenpiteitä.

Em. tapahtuma on toteutettu.

Totean avoimesti, että veljeni on tähän saakka saanut parasta mahdollista hoitoa ja kuntoutuspalvelua maallikon silmin aistittuna.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kotiintulo tapahtuu viikon-kahden sisällä, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu...

Kotiuttaminen tapahtui maanantaina 02.02.2015, mikä oli odotettavissa. Arkielämä kotona alkaa hiukan avustettuna... 







Pariisi 07.01.2015 - järjetön terrori-isku...

Lue alla oleva pohdiskelu.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Neljän uskonnon puheenvuorot Pariisin terrori-iskusta

ULKOMAAT 
PETER JANSSON JA LEHTIKUVA
Arkkipiispa Leo (vas.), Simon Livson, Jyri Komulainen ja Anas Hajjar.
Arkkipiispa Leo (vas.), Simon Livson, Jyri Komulainen ja Anas Hajjar.
Helsingin Sanomat pyysi kommenttia Pariisin terrori-iskusta suomalaisilta luterilaisten, muslimien, juutalaisten ja ortodoksien edustajilta.
Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen:
"Kun puhutaan uskonnon pilkkaamisesta tai kritikoimisesta satiirin tai vastaavan keinoin, näkisin niin, että omaa traditiota voi kritikoida. Mutta ulkopuolelta toisen tradition pilkkaamisessa on eettinen dilemma. Jos haluaa kritikoida, on parempi kritikoida omaansa."
"Kristinuskoon liittyy kiinnostava piirre verrattuna moniin muihin uskontoihin, sillä sen keskuksessa on pilkattu hahmo. Jeesus on pilkattu, häväisty ja ristiinnaulittu. Siinä on sisäinen logiikka, että Jumala on jo pilkattu."
"Kristikunnan piiristä löytyy samanlaisia vahvoja tunnereaktioita kuin muslimien parista, kun ajattelee vaikka tapauksia viime vuosikymmeniltä. Varsinkin Yhdysvalloissa on ollut hyvin rankkoja närkästymisen kampanjoita, esimerkiksi Martin Scorsesen elokuva Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheutti mielenosoituksia. Ja olihan meilläkin Hannu Salaman Juhannustanssit, josta sensuroitu pätkä oli hyvän maun rajoja koetteleva."
"Osaisin kyllä keksiä monta pilkkaamistapaa, joilla kristityn uskoa voisi silti jollakin tavalla loukata. Ylipäänsä kun joku pilkkaa toisen omaa, tärkeää asiaa, niin on ihan normaali psykologinen reaktio loukkaantua siitä."
"Se mitä tarvitaan enemmän, on vieraanvaraisuus eli kohteliaisuutta vieraita kohtaan. Sen sääntöihin kuuluu, että ei pilkata sitä, mikä on toiselle pyhää. Tällaisen eettisen ajattelumallin ja pelisääntöjen löytäminen olisi tärkeämpää kuin inttäminen siitä, saako vai eikö saa piirtää ja onko sananvapaus sitä, voiko pilkata toisen pyhää."
"Kristittynä olen ensimmäisenä puolustamassa muiden uskontojen oikeuksia, mutta samaan aikaan tuomitsen muslimien väkivallankäytön, jossa satiirisesta pilakuvasta seuraa verenvuodatus."
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar:
"Tappamalla ihmisiä ei saavuteta mitään muutoksia. Tällainen tappaminen toimii vastoin Islamin perimmäistä tarkoitusta, joka on ihmisen pelastuminen. Se mitä Pariisissa tapahtui, oli rikollista terrorismia, jota ei voi hyväksyä. Siitä huolimatta mitä he (uhrit) tekivät tai mitä mieltä he ovat jostakin olleet, ei oikeuta omankädenoikeutta."
"Uskonnon kannalta, sielullisesti, se joka pilkkaa Jumalaa, saa siitä Jumalan rangaistuksen tuomiopäivänä. Se on Jumalan kädessä. Jumala on sallinut tapahtuvan maanpäällä sen, että joku pilkkaa Jumalaa tai ei usko Jumalaan, vaikka Jumala ei hyväksy sitä."
"Mutta aina pitää olla vastuullinen puheessa toisistaan, siitä on jokainen vastuussa joko lain tai tuomiopäivänä Jumalan edessä. En ole nähnyt lehden piirroksia, mutta en pidä siitä, että minun uskontoani pilkataan."
"Islamin-uskossa ei piirretä yhdenkään profeetan kuvaa. Heitä ei voi kuvata oikein, se perustuu vanhaan lainoppiin. Jos piirrät jotakin, se on oma kuvitelmasi, ei todellinen kuva profeetasta. Tiedetäänhän kirjoituksissa Jeesuksestakin, että hän oli tummatukkainen, mutta usein hänet kuvataan vaaleatukkaiseksi."
"Jos sananvapauden käytön tarkoitus on synnyttää keskustelua, siinä pitää toimia vastuullisesti. Jotkut ihmiset haluavat yllyttää sanojen kautta, silloin ei saavuteta rauhallista keskusteluilmapiiriä."
"Oikea ratkaisu mielestäni ei nyt ole yllyttää ihmisiä tekemään väärin eli levittämään uudestaan loukkaavia kuvia. Muutama vuosi sitten moni lehtihän ei niitä julkaissut."
Suomen juutalaisten seurakuntien ylirabbiini Simon Livson:
"Pilapiirtäjän pitäisi pystyä elämään yhteiskunnassa, jossa ei tarvitse pelätä henkensä puolesta. Se on huolestuttavaa, jos sananvapaus ei ilmene täydellisesti ja pitää pelätä tällaisia hyökkäyksiä. Kaikki radikaalitoiminta, olkoon missä uskonnossa hyvänsä, on tuhoisaa. Mikään piirros ei oikeuta tuollaista."
"Juutalaisuus on itsensä kanssa väittelevää keskustelua, jossa on sananvapaudesta pidetty kiinni. Koko Talmud-kirjallisuus on täynnä rabbien eriäviä mielipiteitä, osin äärimielipiteitäkin. Jos joku ajattelee meistä jotakin, kuuntelemme ja vastaamme sen mukaan, mutta tärkeintä on vastata rauhanomaisesti."
"Esimerkiksi holokaustin kieltäminen sananvapauden nimissä on yllättävää, siinä mennään rajan yli. Sen kieltäminen loukkaa minua, koska sukulaisiani menehtyi holokaustissa. Ihan kaikkea ei voi sanoa sananvapauden nimissä."
"Uskoisin, että jokaisessa uskonnossa sallitaan enemmän omaa kuin ulkopuolelta tulevaa kritiikkiä. Juutalaisuudessa on huumoria ja itsesarkasmia suurin määrin ja se on hyväksytympää, kun se tulee sisältä. Oma pyykki pestään kotona, kuten sanotaan."
"Kuvien uudelleen julkaisu olisi kenties nyt provosointia. Riippuu, mikä julkaisun motiivi olisi. Järkevä ihminen ymmärtää, että pilapiirroksen piirtäjää ei saa tappaa."
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo, ortodoksinen kirkko:
"Sananvapauden raja pitäisi suhteuttaa mihin tahansa asiaan. Oleellinen kysymys on ihmisten oman vapauden, ajattelun, kulttuurin, filosofian, minkä tahansa kunnioittamisen arvostamisesta tai arvostamattomuudesta, millä loukkaamme ja millä emme."
"Sekulaarinen (maallinen) maailma ei tahdo aina ymmärtää pyhyyden käsitystä ja mitä se maailmassa miljoonille ja miljoonille merkitsee. Pitäisi puhua myös pyhyyden loukkaamisista, ei pelkästään sananvapauden loukkaamisesta. On muutakin pyhää kuin sananvapaus. Niin uskonnon kuin viestinnän alalla on aina muistettava vastuullisuus."
"Tapahtuma on surullinen ja tekona tuomittava. En puolusta tekijöitä, mutta kukaan ei tunnu ottavan esille pyhyyden loukkaamista. Pitäisi avarasti nähdä, mistä mikäkin johtuu. Toisille arvot ovat painavampia, polttavampia ja loukkaamattomampia kuin toisille."
"Kristityt ovat tällä hetkellä hyvinkin vainottu kansanosa maailmassa, mutta heillä on myös toleranssia. Siedetään, eikä lähdetä koston tielle, koska kirkon opetus ei ole kosto."
"Pilakuvia on ollut aina, ei tämä lehti ole ainoa maailmassa. Kyllä pilkkaaminen herättää pahaa mieltä hänessä, joka tuntee olevansa loukattu. Silloin kannattaa miettiä, lyödäkö takaisin vai kääntääkö toinenkin poski. Toinen ei ehkä silloin enää lyökään."

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Näyttäytyminen Ascotissa ja vähän muuallakin...

Katselin tänään Suomen televisiosta pienen pätkän ohjelmaa, joka kertoo Lontoossa asuvien venäläisten ökyrikkaiden elämästä. Aika turhanpäiväistä joutilaitten touhuilua tuntui pääasiassa olevan.

Näkemäni perusteella ykköstavoite "piireihin pääsemisessä" näytti olevan osallistuminen Ascotin jokavuotisen hevoskilpailun seuraamiseen - näyttäytyminen Ascotissa.

Ascotin pukukoodi tuntuu olevan sen verran tiukka, että ns. lööppilehdistö ei ilmeisesti pääse herkuttelemaan mehevillä yllätys-/sensaatiokuvilla - mene ja tiedä...

Pätkä Wikipedia-tekstiä: 

Ascotin kilparata on englantilainen laukkarata pienessä Ascotin kaupungissa Berkshiren historiallisessa maakunnassa. Rata sijaitsee lähellä Windsorin linnaa ja sen omistaa The Crown Estate. 

Kilparadan kuuluisin tapahtuma on Royal Ascot eli Ascotin laukkakilpailu. Se on Britannian tunnetuin hevostapahtuma, joka tunnetaan kuninkaallisten ja brittieliitin näyttävästä esiintymisestä katsomossa. 

Tapahtuma tunnetaan tiukasta pukukoodistaan: naisilla tulee olla päässä hatut ja jaloissa sukkahousut. Asukokonaisuuden pitää olla peittävä. Miehiltä edellytetään shaketin ja silinterihatun käyttöä.

______________________________________________________________________
Niin oikeastaan pieni selitys edelliseen paikallaan:
Pienemmissäkin kuvioissa, piireissä mm. täällä susirajalla näyttäytyminen on tärkeä osatekijä päästäkseen "oikeiden ihmisten" kanssa - face-to-face- keskusteluun, vaikka meillä tunnetusti nuo small talk-asiat ovatkin yleensä hakusessa. Onneksi täällä pukukoodit ovat väljähköt...  



Tämän aamun hyötyliikunta tehty...

Omakotitaloissa asuvat saavat ilmaista hyötyliikuntaa talviaikaan - oikeastaan kaikkina vuodenaikoina.
Hyötyliikunnan määrä talvella korreloi lumimäärän kanssa. Tämän talven aikana - toistaiseksi - täällä Perämeren pohjukassa on satanut vähän lunta.
Entisten kokemusten mukaan lunta ehtii tulla vielä ennen huhtikuuta kukaties pari metriä...

Edellä mainitun hyötyliikunnan määrään omakotitaloissa vaikuttaa myös se, kuinka laajalta alueelta lunta viitsii kolata sivuun. Meillä on kaksi liittymää tontille. Toisen liittymän olemme jättäneet viime vuosina vähälle kolaamiselle. Hätäisesti olemme kolanneet yhden auton paikan liittymän alkuun, se on riittänyt.

Hyötyliikunnan olemukseen olennaisesti liittyy myös se, että juuri kun liittymät on saatu lumesta puhdistetuksi, aura-auto tai auralla varustettu kauhakuormaaja ajaa komean palteen liittymien tukkeeksi.
Ne onneksi voi kolata pois myös seuraavana päivänä, mikäli ei ole pakko autolla lähteä liikenteeseen... 

tiistai 6. tammikuuta 2015

Historiaa, tekosyitä ja muuta mielenkiintoista Kemi/Keminmaa/Simo-kuntaliitosasioista...



NÄKÖKULMA: Uusi Kemi onkin vanha Kemi

Nykyiset Kemi, Keminmaa ja Simo sekä Tervola olivat 150 vuotta sitten osa samaa hallinnollista kokonaisuutta. Kemin pitäjästä irrotettiin vuonna 1866 Simon ja Tervolan kunnat ja Kemin kaupunki perustettiin 1869.




Vanha kuva Kemistä.
Vastavalmistunut kirkko hallitsi Kemin kaupunkikuvaa 1900-luvun alussa. Kuva: Kemin museon kuvakokoelma.

Joulukuun puolivälissä Meri-Lapin kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo esittivät, että Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistyisivät. Näistä kolmesta kunnasta muodostettaisiin Kemi-niminen kaupunki. Puheissa tämä mahdollinen tuore kunta on saanut nimen Uusi Kemi. Historiallisesta vinkkelistä katsoen kyseessä on kuitenkin vanha Kemi.
Vielä vajaat 150 vuotta sitten niin Kemin entinen maalaiskunta eli nykyinen Keminmaa, Kemin kaupunki ja Simo kuuluivat kaikki samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, Kemin pitäjään. Pitäjään kuului lisäksi nykyinen Tervola.
Kemillä, Keminmaalla ja Simolla on pitkät yhteiset historialliset juuret. Se on ollut työssäkäynti- tai ainakin kaupankäyntialuetta jo ennen nykyaikaisen kuntalaitoksen syntyä.
Suur-Kemi hajosi 1866, kun siitä irrotettiin Simon ja Tervolan kunnat. Vuonna 1869 keisarillisella käskyllä perustettiin Kemin kaupunki. Yksi merkittävimmistä syistä kaupungin perustamiseen oli se, että emä-Kemin, nykyisen Keminmaan, kaukoyhteydet olivat heikentyneet. Kemijoen suuosa oli madaltunut eivätkä kauppiaat päässeet nousemaan jokea ylös.

Karihaaran kaupunki

Kaupunki perustettiin kaupankäynnin pelastamiseksi paikkaan, johon laivojen oli helpompi päästä. Kemin kaupungin alueeksi lohkaistiin osa Lautiosaaren kylän maista, Sauvosaari eli nykyisen Kemin keskusta. Satama oli aluksi Laitakarissa, jossa oli jo sahatoimintaa. Muutamaa vuotta myöhemmin satama siirtyi nykyiseen sisäsatamaan.
Kuntarajoja on piirretty uusiksi 1860-luvun jälkeenkin. Kaupunki ja maalaiskunta vaihtoivat pieniä maa-alueita teollisuuslaitosten vuoksi. Kemin seudun sahoista Laitakarin saha oli kaupungin puolella, Karihaaran saha sen sijaan oli maalaiskunnan alueella. Myös suurin osa työläisistä asui maaliskunnan puolella.
Vielä 1920-luvulla Karihaara oli valtakunnallisesti tunnetumpi kuin Kemi. Tiettävästi kirjeiden määränpääksi oli useammin kuin kerran merkitty Kemin sijasta Karihaara. Kemin seudun kaupallinen keskus elokuvateattereineen kaikkineen oli nykyisen Karihaaran kaupunginosassa. Kemin kaupunki oli aina 1930-luvun alkuun asti pinta-alaltaan pieni, vain kuusi neliökilometriä eli ei juuri nykyistä Sauvosaaren kaupunginosaa suurempi.
Suuri alueliitos Kemin seudulla tapahtui vuonna 1931, kun esikaupunkialueet liitettiin kaupunkiin. Liitos koski suuria väkijoukkoja. Vuoden 1930 viimeisenä päivänä Kemin kaupungin väkiluku oli alle 3700, tammikuun alusta yli 19 000. Pinta-alakin nousi yli 80 neliökilometrin. Entisestä herrojen Kemistä tuli työläisten Kemi.
Tuon suuren liitoksen jälkeen kaupungin talous hoiperteli konkurssin partaalla. Tilanteen ei uskota toistuvan vuoden 2017 mahdollisen liitoksen yhteydessä.

Hyvä yöpymispaikka

Vuosikymmenten saatossa nimi "Kemi" on yhdistynyt vajaa 150 vuotta sitten perustettuun kaupunkiin. Kemi-sanan historialliset juuret ovat kuitenkin Kemijokisuun mullassa.
Emeritusprofessori Jouko Vahtolan väitöstutkimuksen mukaan kemi tarkoittaa tasaista kenttää, hyvää leirintäpaikkaa. Nimen antoivat historian alkuhämärissä pohjoiseen purjehtineet kauppamiehet. Joen suussa sijainnut tasainen niitty antoi nimen vieressä virranneelle joelle ja sitä kautta niin joen latvoilla sijaitsevalle järvelle kuin myöhemmin asutukselle, seurakunnalle ja hallinnolle.
Jos kuntajakoselvittäjien esittämä uusi Kemi toteutuu, niin historiallisessa mielessä kyse on Kemin pitäjän uudelleen syntymisestä – tosin alkuperäistä pienempänä.
Rovaniemi ja Kemijärvi kuuluivat Kemin pitäjään vielä 1700-luvun lopulle saakka. Tästä yli 200 vuoden takaisesta suur-Kemistä ei ole enää uuden nykykunnan malliksi. Alkaa nimittäin olla sote-alueen kokoluokkaa.

Avopokeri, sökö käynnissä Ukrainan sotatilasta...

Avopokeriin, sököön liittyy olennaisesti niin sanottu pimeä kortti, "persekortti". Mielestäni Ukrainan sotatilassa kaikilla pelaajilla näyttää olevan oma pimeä korttinsa niin kuin kunnon peliin kuuluukiin. Tuntuu siltä, että joillakin niitä on useampiakin, se taas ei kuulu reilun pelin luonteeseen.

Luin poikkeuksellisesti alla olevaan artikkeliin liittyviä kommentteja. Kommenteissa puhutaan mm. "Euroopan vellihousuisista poliitikoista", jotka hyväksyvät de facto Krimin miehityksen ja pelaavat Moskovan unelman mukaan vain Ukrainan itäosalla, jonne Venäjä on perustanut nukkehallinnon ja jossa se käy sotaa Ukrainaa vastaan.

Mahdollisesti tammikuussa pidettävästä "rauhankokouksesta" on syytä odottaa edes jotain kättä pitempää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tuomioja: Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole itsetarkoitus

Ranskan presidentti François Hollande vaati Venäjälle asetettujen pakotteiden purkamista, jos Ukrainan suhteen tapahtuu edistystä.

ULKOMAAT 
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Ranskan presidentti François Hollande arvioi maanantaina, että Venäjää vastaan asetetut pakotteet pitää purkaa, jos Ukrainan tilanteessa tapahtuu edistystä. Hollanden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo maksanut kovan hinnan toimistaan Ukrainassa.
Hollande ei kuitenkaan tarkentanut, millaisesta edistyksestä voisi olla kyse tai sitäkään, mitä pakotteita voitaisiin purkaa.
HS kysyi ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, millaisessa tilanteessa pakotteita voitaisiin purkaa. Tuomiojan vastaus oli selvä: jos Ukrainan hallituksen ja kapinallisten solmimaa Minskin sopimusta alettaisiin noudattaa.

Ulkoministeri 
Tuomioja huomauttaa, että Hollanden kommentit ovat linjassa EU:n kanssa. Jos edistystä tapahtuu, pakotteita puretaan.
"Ukrainan rajan tulisi olla kokonaan Ukrainan valvonnassa, ja pitää voida varmistautua siitä, että mitään [Venäjän] tukea saatikka sotilaita ei liiku rajan yli Ukrainan puolelle ja että siellä ei ole vieraita joukkoja", Tuomioja luettelee.
"Ne eivät ole itsetarkoitus, eikä niillä ole tarkoitus tuottaa pysyvää vahinkoa vaan tukea poliittista ratkaisua."
Myös Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel korosti sunnuntaina, että pakotteiden tarkoitus oli painostaa Venäjä neuvottelupöytään. Hän varoitti, että lisäpakotteet voisivat syöstä Venäjän kaaokseen.
"Tarkoitus ei koskaan ollut työntää Venäjää poliittisesti ja taloudellisesti kaaokseen", Gabriel sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa.
Tuomiojan mielestä ilmassa on jo jonkin aikaa ollut merkkejä siitä, että myös Venäjä haluaa ratkaisun Ukrainan tilanteeseen. Osasyynä on se, että EU:n ja Yhdysvaltain asettamat pakotteet kurittavat Venäjän taloutta. Myös öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssin romahdus ovat ajaneet Venäjän ahtaalle.
Näkemykset sovun mahdollisuuksista ovat tärkeitä, kun Ranska ja Saksa paraikaa pohtivat, osallistuvatko ne runsaan viikon päästä kaavailtuun huippukokoukseen Kazakstanin Astanassa.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko kutsui joulukuun lopussa Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajat Itä-Ukrainaa koskevaan huippukokoukseen Astanaan.
Hollande vahvisti maanantaina osallistuvansa Astanan kokoukseen, jos mahdollisuudet aitoon edistykseen Ukrainan kysymyksessä ovat olemassa.Hollande sanoi itse uskovansa, että mahdollisuuksia on.
Saksassa äänensävy oli maanantaina astetta pessimistisempi. Saksan liittokanslerin Angela Merkelintiedottaja Steffen Seibert totesi, ettei ole ensinkään varmaa, että nelipäiväistä huippukokousta ylipäätään järjestetään.
"Sellaisessa tapaamisessa on järkeä vain, jos voimme aidosti edistyä", Seibert sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. "Meillä on erittäin selkeä idea siitä, mikä on aitoa edistystä. Se olisi ennen muuta Minskin sopimuksen täysi toteuttaminen, aito ja kestävä tulitauko, kontaktilinja Ukrainan ja kapinallisten hallitsemien alueiden välillä ja raskaan aseistuksen poisvetäminen. Sellaisia asioita pitää valmistella etukäteen."
Tuomioja huomauttaa, että vaikka Itä-Ukrainaan lähiaikoina saataisiin ratkaisu, se tuskin koskee Krimiä. Venäjälle on asetettu pakotteita ensin maaliskuisen Krimin valtauksen jälkeen ja sitten Itä-Ukrainassa puhjenneiden taisteluiden takia.
Ne eivät ole toisiinsa suoraan kytköksissä.
"Kyllä Krimin tilanne jää tulevaisuuteen. Varmasti siihenkin aikanaan ratkaisu löytyy, mutta siihen aika ei ole valmis. Se tarkoittaa, että esimerkiksi [Krimiä koskevat] investointi- ja matkustuskiellot, niissä tuskin tapahtuu muutoksia."