keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Leipäjonot Suomessa - äärimmäistä ihmisten nöyryyttämistä...

Olen viime vuosikymmenien aikana kirjoittanut useaan kertaan Suomi-nimisestä hyvinvointivaltiosta ja leipäjonoista. Tälläkin blogisivullani asiaa olen sivunnut muutaman kerran.

Miksi? 

Siksi, että on murheellista ettei yhteiskunnallamme ole osalle kansalaisista muuta tarjottavaa kuin vuodesta toiseen pitenevät leipäjonot. Oikeastaan niitäkään yhteiskunta ei tarjoa vaan kymmenet erilaiset vapaaehtoistahot ja sadat/tuhannet auttavat käsiparit.

He tekevät tärkeää työtä.

Leipäjonot korreloivat työttömyyttä. Kaikki kulminoituu loppujen lopuksi työttömyyteen. Jos työttömyyttä kykenisimme vähentämään, sillä olisi dramaattinen vaikutus myös em. tyyppiseen kansakuntavitsaukseen - leipäjonoihin...

En kerta kaikkiaan voi olla kirjoittamatta leipäjonoon, yleisesti ottaen ruokajakeluun ja siihen liittyvään väärinkäytökseen.

Vuosia sitten satuin ajelemaan erään ruokajakelupisteen ohi, jolloin omin silmin näin kannettavan EU-ruokakasseja uudenkarhean mersun takakonttiin. Siinä ei edes kaikki, vaan kyseinen auto oli ulkomaankilvillä varustettu.

Siihen maailman aikaan asia oli monissa eri paikallislehtien kirjoituksissa esillä yleisönosasto- ja tekstiviestipalstoilla.
Väitettiin, että jotkut tahot käyttävät härskisti ihmisten hädänalaista tilannetta hyväksi > hamstraavat ruokakasseja ja myyvät niitä eteenpäin. Itse yritin olla uskomatta moiseen, mutta mene ja tiedä...

Varmaan kontrolli nykyään on riittävän tiukka leipäjonojakelussa ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:  


20 000 ihmistä seisoo Suomen leipäjonoissa joka vuosi

KOTIMAA 
MARKUS JOKELA / HS
Satoja metrejä pitkän leipäjonon loppupää Myllypurossa.
Satoja metrejä pitkän leipäjonon loppupää Myllypurossa.
Leipäjonossa seisoo joka viikko noin 20 000 ihmistä.
Tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto, joka keräsi tietoja lähes 3 500 ruuan jakajalta. Tutkimuksen rahoitti Kunnalliselämän kehittämissäätiö Kaks.
Ruokaa käyvät hakemassa etenkin eläkeläiset, työttömät ja lomautetut. Suurin osa heistä saa jotakin sosiaaliturvaksi laskettavaa etuutta, mutta rahaa ei riitä ruokaan esimerkiksi korkean vuokran takia.
Joka viidennen tulot kuluvat pakollisiin menoihin niin, ettei kuukaudessa jää yhtään rahaa, jolla ostaa ruokaa. Joka neljännelle ruoka-apua hakevalle jää menojen jälkeen ruokaan käytettäväksi alle sata euroa kuussa.
Jonoissa näkyy myös työssä käyviä, joiden talous on niin tiukalla, ettei ruokaa jää rahaa.
"Päättäjien pitää järjestää kuntien palvelut niin, että ruoka-avussa käyviä autettaisiin pois ruoka-avun varasta", sanoo tutkimusta tehnyt jatko-opiskelija Maria Ohisalo.
"Ruokakassi auttaa nälkään mutta ei köyhyyteen."
Yksi syy köyhyyden lisääntymiseen on se, että työttömyyden lisääntyessä sosiaaliturvan varassa elävien joukko on kasvanut.
Tukien taso ei ole juuri noussut, ja siksi esimerkiksi elämiseen tarkoitettua toimeentulotukea menee vuokran maksuun.

Suomalaisten asennemuutosprosessi etenee...


Nettilainaus Yle Uutiset sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Tutkimus:

Enemmistö katsoo Venäjän toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolestuneita kehityksestä Venäjällä. Tutkimukseen vastanneista yli puolet katsoo, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta sotilaallinen yhteistyö Pohjoismaiden kanssa saa kannatusta.

    Kaksi kolmasosaa (63 %) suomalaisista katsoo, että Venäjän viimeaikaiset toimet ovat vaikuttaneet kielteisesti Suomen turvallisuuteen, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksesta.
Yhteensä kolme neljäsosaa (75 %) tutkimuksen vastaajista puolestaan ilmoittaa, että kehitys Venäjällä aiheuttaa heissä paljon tai jonkin verran huolta. Viime vuonna tätä mieltä oli alle puolet. Luvuissa eivät ole mukana ne, joita kehitys Venäjällä huolestuttaa vain vähän.
MTS:n tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin muun muassa Suomen toiminnasta Ukrainan kriisin yhteydessä, Suomen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja kansalaisia huolestuttavista asioista.
Tutkimus teetettiin Taloustutkimuksella 26.9.–12.10.2014. Otos oli 1 023 henkilöä ja virhemarginaali 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Se toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina.

Kuusi kymmenestä ei halua Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä

Tutkimuksen mukaan lähes puolet pitää sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla uhkaavampana seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun vuonna 2011 tätä mieltä oli noin viidennes. Lähes puolet uskoo tilanteen pysyvän nykyisenkaltaisena.
Vastaajista 58 prosenttia katsoo, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. 60 prosenttia ei halua Suomen hakevan sotilasliitto Naton jäsenyyttä.
Sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin – samoin kuin kaikkien Pohjoismaiden kanssa – suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti yhteensä 94 prosenttia. Sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa pitää myönteisenä yli puolet.
Usko puolustusmahdollisuuksiin on heikentynyt kahden vuoden takaisesta: noin kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo, että Suomen puolustusmahdollisuudet olisivat erittäin tai melko huonot, mikäli Suomi joutuisi asein käytävään sotaan.
Yli puolet korottaisi puolustusmäärärahoja, kun viime vuonna korotus olisi saanut siunauksen noin kolmannekselta.

Valtaosa tyytyväisiä Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon

Yli kaksi kolmasosaa pitää Suomen ulkopolitiikkaa (70 %) ja puolustuspolitiikkaa (69 %) hyvin hoidettuna. 
Yli puolet myös katsoo, että Suomi on toiminut hyvin Ukrainan kriisin yhteydessä.

Ihmisiä telineillä...

Sain vihdoin viimein kahlattua läpi Kalle Päätalon esikoisromaanin vuodelta 1958 nimeltään Ihmisiä telineillä.
Kahlattua kuvannee tämän kertaista lukutapaani parhaiten. En kerta kaikkiaan jaksanut lukea pitkiä pätkiä kirjasta. Jouduin jopa tämän tästä palaamaan aiemmin lukemaani...

Yleensä luen kirjan läpi "lähes yhtä soittoa".

Hyvä, mielenkiintoinen kirja joka tapauksessa esikoisromaaniksi. Kirjassa on hyvin havainnollisesti selostettu rakentamiseen liittyviä asiakokonaisuuksia, ammattinimikkeitä, käsitteitä. Osa terminologiasta alkaa olla jo nykypäivinä historiaa.
Neljännen julkaistun kirjan jälkeen vuonna 1963 Kalle Päätalo ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Vastaavan mestarin hommat saivat jäädä sivuun.

Seuraavana aion lukea Kalle Päätalon vuonna 1965 ilmestyneen kirjan Myrskyn jälkeen. Saapa nähdä, onko sen lukeminen yhtä nihkeää kuin edellinen... 

Fortum/Rosatom! Taitavaa "lehmänkauppaa"...

"Kyllä pojat osaavat!" ennen sanottiin. Nyt on aivan pakko todeta samalla tavalla. Erinomainen ajoitus Fortumilta Fennovoima-hankkeen pelastamiseksi. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Stubbin mukaan Fortumia ei tarvinnut painostaa. Valtio-omistaja ei hänen mukaansa ollut "hirveän aktiivinen". Niinpä...


Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Fortum haluaa mukaan Fennovoimaan ja haluaa vastineeksi voimaloita

Stubb: Fortumin apu "hyvää yhteistyötä" – Ville Niinistö: "Erikoinen koplaus"

POLITIIKKA  

Pääministeri Alexander Stubbin (kok) mielestä Fortumin meno Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen on hyvä uutinen suomalaiselle ydinvoimarakentamiselle ja suomalaiselle ydinvoimaomistukselle.
Fortum on lupautunut lähtemään enintään 15 prosentin osuudella mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Fortum aikoo myös perustaa uuden vesivoimayhtiön yhdessä Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin kanssa.
Fortum ilmoittaa lähtevänsä Fennovoimaan edellyttäen, että järjestelyt uuden vesivoimayhtiön perustamiseksi sujuvat suotuisissa merkeissä.
Eduskunta päättää perjantaina Fennovoiman periaateluvasta, mutta Stubb ei lähde ennakoimaan eduskunnan päätöstä.
"On tämä selkeä askel eteenpäin. Päätöksen tekee totta kai eduskunta. Sitten mennään rakennusluvan kanssa eteenpäin."
Stubbin mukaan Fortumia ei tarvinnut painostaa. Valtio-omistaja ei hänen mukaansa ollut "hirveän aktiivinen".
"Toki olimme tietoisia tämäntyyppisistä neuvotteluista, mutta lopullinen sinetti ja uutinen ainakin itselleni kantautui vasta eilen."
Pääministerin mukaan nyt saadaan Fortum sitoutumaan suureen ydinvoimalahankkeeseen ja venäläinen Rosatom "tavalla tai toisella pitämään tiettyä etäisyyttä tästä hankkeesta".
"Tässä on minusta hyvää kaksipuolista yhteistyötä sekä Rosatomin että Fortumin suunnalta."
Huoltovarmuus paranee hänen mukaansa tässä ratkaisussa.
"Haluan korostaa sitä, että Fennovoima on suomalainen ydinvoimalaitos. Se pohjautuu suomalaiseen lainsäädäntöön, suomalaiseen omistukseen ja suomalaisiin päätöksiin."
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö suhtautuu Fortumin hankkeeseen huomattavasti nuivemmin.
”Onhan tämä erikoinen koplaus. Perinteinen idänkaupan kytkykauppa, josta ei vanhan ajan kaikuja puutu", Niinistö sanoo.
Hänen mielestään on selvää, että ennen kaikkea Fortum hakee ratkaisulla kannattavien vesivoimaloiden omistamista Venäjällä.

Koska uutinen kerrottiin juuri ennen eduskunnan Fennovoima-käsittelyä, Niinistö uskoo, että hallitus on aktiivisesti pyrkinyt edistämään asiaa.
”Kyllä tämä herättää kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.”
Vaikka suomalainen omistuspohja Fennovoimassa nyt vahvistuu, ei se Niinistön mielestä poista huolta.
”Suomihan vain syventää riippuvuutta Venäjään, kun muualla toimitaan päinvastaisesti”, hän viittaa Fortumin vesivoimahankkeisiin.


tiistai 2. joulukuuta 2014

Selkeää tekstiä - eta pravda...

Alla olevaa ei ole tarvetta selventää, selkeää tekstiä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Hodorkovski: "Venäjä on avannut Pandoran lippaan ja vapauttanut uhan"

ULKOMAAT 
BRENDAN MCDERMID / REUTERS
Entinen venäläinen miljardööri Mihail Hodorkovski puhui New Yorkissa lokakuussa.
Entinen venäläinen miljardööri Mihail Hodorkovski puhui New Yorkissa lokakuussa.
Entinen venäläinen suurliikemies ja miljardööri Mihail Hodorkovski arvioi, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä on nyt niin "vakava uhka Euroopalle", ettei vastaavaa ole nähty "sitten toisen maailmansodan".
"Venäjän johto on avannut Pandoran lippaan ja vapauttanut uhan –– Venäjä olettaa, että se saa tehdä mitä tahansa oman etupiirinsä alueella. Kompromisseja on kuitenkin pakko etsiä, sillä muutoin vaarana on globaali sota", Hodorkovski sanoi tiistaina europarlamentin ulkoasiainvaliokunnassa Brysselissä.
Hodorkovski viittasi muun muassa Venäjän keväällä toteuttamaan operaatioon Krimin niemimaan liittämisestä itseensä sekä venäläisten antamaan tukeen Itä-Ukrainan kapinallisille.
ETWORK OPTIMIZER


Hodorkovski on entinen öljy-yhtiö Jukosin suuromistaja ja hän oli aikaisemmin Venäjän rikkain mies.
Hodorkovski uhmasi 2000-luvun alussa vastavalittua presidentti Putinia ja rahoitti oppositiopuolueita. Hänet tuomittiin talousrikoksista vankeuteen, mistä hän vapautui viime vuoden lopussa Putinin armahduksella. Tuomiota on pidetty poliittisena.
Sveitsissä asuva Hodorkovski on tehnyt osin paluuta Venäjän politiikkaan perustamalla Avoin Venäjä -kansalaisliikkeen.
Tiistaina muutamat europarlamentin ulkoasianvaliokunnan jäsenistä veikkasivat, että Hodorkovskista tulee vielä Venäjän presidentti.
Hodorkovski sivuutti euroedustajien uumoilut. Hän kuitenkin arvioi, että Putinin hallinto tulee häviämään alle kymmenessä vuodessa. EU:n olisikin valmistauduttava hänen mukaansa jo Putinin jälkeiseen aikaan.
"Vaikka Putinia ei silloin enää ole, Venäjä tulee kuitenkin pysymään, ja Venäjän olisi löydettävä paikka Euroopassa. Nyt kysymys on siitä, paljonko Putin vielä aiheuttaa vahinkoa, ja mitä tulee hänen jälkeensä", Hodorkovski sanoi.
Hän toivoi EU:n voivan osoittaa selvemmin Venäjän kansalaisille, että unionin asettamat pakotteet on suunnattu maan eliittiä eikä kansalaisia vastaan.
Hodorkovski hämmästeli sitä, miksi EU ei ole todistanut venäläisille, kuinka valtaapitävät ovat hamunneet valtion varoja ja siirtäneet niitä kätköihin muualle Eurooppaan.
"Jos voisitte osoittaa kansalaisille Venäjällä, mihin rahaa on mennyt, venäläiset vakuuttuisivat ja olisivat shokissa", Hodorkovski totesi euroedustajille.

Supersäästäjä...

Vanhoja tekstejä selaillessani vilahti alla oleva tekstinpätkä. En ole aivan varma, ovatko tekstissä mainitut säästöt €/päivä linjassa nykypäivän kanssa, kun en niitä kaikkia itsekään harrasta mutta joka tapauksessa kauan sitten...

Vanha tekstinpätkä:

”On tämä kummallista aikaa! Lähes kaikki valittavat, että rahat eivät riitä enää mihinkään!” tuskaili eräs tuttavani. ”Onneksi minulla riittää, sillä olen aina säästänyt.” hän lisäsi.

Olen säästänyt mm. siinä, että…

+ en pelaa markettien hedelmä-, tms. pelejä                                 säästö noin 5 €/päivä
+ en käy bingossa                                                                                              5
+ en pelaa mitään muitakaan pelejä, Lottoa, Kenoa tai muita sellaisia            10
+ en juo kuppiloissa kahvia tai muita virvokkeita                                                4
+ en polta tupakkaa                                                                                            5
+ en käy terassilla istuskelemassa kaljaa lipittelemässä                                  15
+ en juo muutoinkaan olutta                                                                             10
+ en hae viikonloppupulloa                                                                                 3
+ en käy elokuvissa                                                                                            3
+ en osta lööppilehtiä                                                                                          5
+ en tee koskaan mitään heräteostoja esim. kesäkuumalla jäätelöä tms. …      5         
+ en, en ja en…

Spontaani säästöluettelo oli kohtalaisen pitkä, joten päivittäistä säästöä kertyi huomattava summa.

”Mitäkö minä sitten olen tehnyt?” hän kysyi ikään kuin itseltään ja itsekseen…
”Mitä oikeastaan pitkäaikaistyöttömän korvauksilla voi tätä nykyä yleensäkään tehdä? Elää kituuttamistahan tämä tosiasiassa on, mutta eurot riittävät, kun niitä oikein venyttää!” hän hiukan oikeutetusti katkerana totesi…

Jouluhittikö! Ei kai nyt sentään...


Sosiaalisessa mediassa selfie eli omakuva on arkipäiväinen asia. Otetaanko kuvat jatkossa selfie-kepin nokasta?


Nainen pitelee selfietikkua
Myymäläpäällikkö Kaisa Sipponen näyttää miten Selfie-keppi toimii. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Maailmalla selfie-kepit ovat muun muassa nettitekstien perusteella jo aika laajassa käytössä. Myös Italiassa vieraillut Yle Turun toimittaja kertoi nähneensä todella monella selfie-kepin.
Etelä-Koreassa keppikauppaa on lähdetty jopa rajoittamaan. Rekisteröimättömiä kauppiaita uhkaa sakko tai vankeus. Langattomalla Bluetooth-teknologialla toimivien laitteiden pelätään häiritsevän muita laitteita.
Sinänsä selfie-keppi ei ideana ole uusi. Kameroille ja jopa puhelimille on ollut olemassa erilaisia yksijalkaisia tai yhden käden jalustoja ja telineitä. Selfie-keppi on kuitenkin tarkoitettu erityisesti kännykän kanssa käytettäväksi, omakuvien ottamista varten ja nyt sen käyttö näyttäisi olevan yleistymässä.
Hiilihankoa muistuttavia, reilun metrin mittaiseksi piteneviä keppejä on Suomessa tullut myyntiin laajemmassa mittakaavassa tämän syksyn aikana. Useita eri merkkejä on myynnissä monissa kaupoissa ympäri Suomen.
Turun Clas Ohlsonin myymäläpäällikkö Kaisa Sipponen toteaa, ettei ollut itse kuullut laitteesta vielä pari kuukautta sitten.
– Saimme näitä valikoimaan kuukausi sitten. Ja nyt selvästi huomaa, että (asiakkaiden) kysyntä ja tietoisuus kasvavat koko ajan.
Sipponen uskoo kepin olevan joulun hittituote.
– Ainakin olemme ottaneet niitä siihen malliin meille myymälään, että uskomme niitä ostettavan itselle tai kavereille lahjaksi.

Lisää etäisyyttä

Mutta miten mahtaa kepin käydä tulevaisuudessa? Tuleeko siitä uusi piikkimatto, joka alkuinnostuksen jälkeen unohdetaan?
– En usko, että tämä ainakaan hiilihankokäyttöön menee, vaikka siltä vähän näyttääkin. Tämä menee pieneen tilaan ja sitä voi kuljettaa mukana vaikka taskussa, Sipponen pohtii.
Selfie-kepin päässä on kiinnike, johon saa kiinni puhelimen tai kameran. Kahvassa on nappi, jolla kameran saa laukaistua. Idea on, että kepin avulla kännykän saa itsestään kauemmaksi ja näin saa, ainakin teoriassa, paremman selfien.
– Joskus oma käsivarsi ei riitä. Näin kuvaan saa paremmin mahtumaan myös kaverit, Sipponen opastaa.
Hänen mukaansa nuoret ovat kiinnostuneita kepistä, mutta myös vanhemmat ikäluokat ovat niitä kyselleet.
Selfie-kepit on noteerattu myös Time-lehdessä. Sitä pidetään yhtenä vuoden 2014 keksinnöistä.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Talouselämän Hupu, Tupu ja Lupu...

Toimin taas Konsta Pylkkäsen välikätenä. Televisiokommentaattori nimitetteli alla olevan kuvan veijareita otsikon nimillä. Kuka kukin on, sitä hän ei maininnut.


Kyseisten henkilöiden "madonluvut" ovat ennalta varsin tuttuja.Siltä osin en itse odota "kohutulta Suomi-raportilta" mitään uutta.
Ainoastaan siitä olen huolissaan, että se on sopivati päämnisterimme toimesta tilattu sotkemaan ja hämmentämään kevään eduskuntavaaleja Suomessa. Näemmä tarkoitus pyhittää keinot tässäkin tapauksessa...


Nettilainaus Helsingin Sanomista - olkaa hyvä...


Esimakua kohutusta Suomi-raportista: "Suomalaisten palkkataso on liian korkea"

TALOUS 
JARNO MELA / LEHTIKUVA
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos (vas.), kasvuraporttia Suomelle kirjoittava Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen (oik.) osallistuivat Hankenin järjestämään seminaariin Helsingissä.
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos (vas.), kasvuraporttia Suomelle kirjoittava Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen (oik.) osallistuivat Hankenin järjestämään seminaariin Helsingissä.



Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg antoi maanantaina Helsingissä esimakua siitä, mitä hänen kohutulta Suomi-raportiltaan on lupa odottaa.
Borg sanoi, että Suomen pitää pystyä vuosien palkkamalttiin ja parempaan tuottavuuteen. Muuten maailmantalouden kasvun synnyttämät työt menevät muualle, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Kiinaan.
Borgin mukaan on selvää, että Suomen palkkataso on liian korkea. Se haittaa Suomen kykyä kilpailla töistä kansainvälisesti.

"Palkkojen laskeminen ei ole realistista modernissa yhteiskunnassa", Borg sanoi haastattelussa.
Entisenä poliitikkona Borg kuitenkin tiesi, että kovin hurjia toimia on turha edes ehdottaa.
"Meidän lähtökohtamme on, että uskomme pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. Avainkysymys on, miten uudistamme sen nykypäivään,"
Valtioneuvoston kanslia tilasi lokakuussa Borgilta raportin, jossa hän hahmottelee Suomen talouspolitiikan lähivuosien suuntaviivoja.
Ruotsin valtiovarainministerinä Borg keräsi kansainvälistä arvostusta etenkin hänen kahdeksanvuotisen valtakautensa lopulla. Talouslehti The Financial Timesin tekemässä valtiovarainministerien rankkauksessa Borg nousi kolme vuotta sitten Euroopan ylivoimaiseksi ykköseksi.
Borgin raporttia on arvosteltu ennakkoon poliittisuudesta. Borg edustaa maltillista kokoomusta eli pääministeri Alexander Stubbin kokoomuksen ruotsalaista sisarpuoluetta.
Borgin työpariksi raporttia kirjoittamaan pestattiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, jolla on demaritausta. Viime aikoina Vartiainen on kärkevästi arvostellut Suomen sosialidemokraatteja jämähtäneisyydestä.
"Meidän työmme on toimia talouden asiantuntijoina. Poliittiset johtopäätökset pitää jättää muiden tehtäväksi", Borg kuvaili raportin poliittisuutta.

Ruotsalainen jätti Suomen talouden kovimman löylyttämisen Wahlroosille ja Vartiaiselle. 
Borg osallistui 
maanantaina ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin juhlasalissa talouskeskusteluun Suomen yrityskentän mahtimiehen Björn Wahlroosin ja Vartiaisen kanssa.
Borgin mukaan Suomen vahvuus on se, että poliittiset päätökset uskalletaan perinteisesti tehdä taloudellisten tosiasioiden pohjalta. Vartiainen ei tuntunut olevan siitä yhtä varma.
Kun Borg sanoi, että kovien ja nopeiden veronleikkausten tie on tuskin Suomelle oikea, Wahlroos haastoi häntä: Miten ne uudet työpaikat sitten syntyvät?
Tähän asti Borg ja Vartiainen ovat raporttinsa kirjoittamisessa keskittyneet Suomen ongelmien kuvaukseen. Tarkat toimenpide-ehdotukset ovat vielä kirjoittamatta, joten niitä Borg ei juuri esittänyt. Hän kuitenkin totesi, että palkoista sopimisen järjestelmä on Suomessa uudistettava.
Borg ja Vartiainen luovuttavat raporttinsa hallitukselle maaliskuussa, kuukautta ennen eduskuntavaaleja.