Asiahan ei oikeastaan minulle kuulu mutta...
Jotenkin tämä meidän oma järjestelmämme asunnon hankinnassa tuntuu järkevämmältä kuin ruotsalainen tapa hoitaa asiaa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, monille suomalaisille on suorastaan kunnia-asia hoitaa asuntolainansa kuntoon eli maksaa se pois mahdollisiman nopeasti.
Tosin kahden-, kolmenkymmenen vuoden asuntolaina-ajat ovat meilläkin nykyaikana varsin yleisiä.
Ruorsissa vuokra-asuntojen osuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Meilläkin tämän tästä tehdään tutkimuksis/vertailuja siitä, kumpi on edullisempaa: Asua vuokralla vai hankkia oma asunto. Meidän olosuhteissamme oman asunnon hankinta on todettu edullisemmaksi.
Ongelmaksi meillä usein muodostuu se, että uuden asunnon hankintaa hidastaa/estää pelko ns. kahden asunnon loukkuun jäämisestä...
Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:
Asuntolainoja maksetaan Ruotsissa keskimäärin 140 vuotta – lyhennyspakkoa harkitaan
Finanssivalvonta haluaa puuttua kotitalouksien velkaantumiseen.
TUKHOLMA. Ruotsissa kotitalouksien mittava velkaantuminen halutaan laittaa kuriin asuntolainojen lyhennyspakolla.
2000-luvun aikana yleistä on ollut, että vain osa laina-asiakkaista on lyhentänyt lainojaan, ja lyhennysajat ovat olleet hyvin pitkiä, esimerkiksi vuonna 2012 keskimäärin 140 vuotta.
Paikallisen finanssivalvonnan mukaan lyhennysinto on silti kasvanut, ja viime vuonna noin kuusi kymmenestä uudesta lainaottajasta lyhensi lainaansa. Laina-ajoista ei ole päivitettyä tilastoa.
Finanssivalvonnan on määrä palata ehdotuksena yksityiskohtiin lähikuukausina.Finanssivalvonta ehdotti tiistaina, että uusia asuntolainoja pitäisi vastaisuudessa lyhentää vuosittain siten, että lainan koko painuu vähitellen 50 prosenttiin suhteessa asunnon arvoon. "Olemme sitä mieltä, että kotitalouksien velkaantuminen on huolestuttavaa", totesi finanssivalvonnan ylijohtaja Martin Andersson videoidussa lehdistötilaisuudessa.
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat viime vuosina kallistuneet voimakkaasti muun muassa asuntopulan ja alhaisen korkotason vauhdittamana.
Kotitaloudet ovat nyt Euroopan velkaantuneimpien joukossa. Tuloihin suhteutettu velka-aste on OECD:n mukaan noin 170 prosenttia, kun esimerkiksi Suomessa vastaava lukema on noin 110 prosenttia.
Muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut Ruotsia kotitalouksien velkaantumisen seurauksista. Ongelmia voisi tulla esimerkiksi asuntojen hintojen romahtaessa.
Lyhennyspakko sai rahoitusmarkkinoista vastaavalta ministeriltä Per Bolundilta varovaisen myönteisen vastaanoton tiistaina. Keskuspankin pääjohtaja Stefan Ingves ei sen sijaan pitänyt sitä riittävänä keinona torjua velkaantumista.
"Tämä on tervetullut keino, mutta tämä olisi voitu tehdä jo kauan sitten", hän sanoi TT:n mukaan.
Ingves pitää mahdollisena keinona velkaantumisen torjumiseen esimerkiksi kiinteistöveron palauttamista tai että asuntojen nykyistä 85 prosentin lainakattoa laskettaisiin.
Keskustelua on käyty myös asuntolainojen verovähennysoikeuteen puuttumisesta. Veromuutokset eivät toistaiseksi ole saaneet hallitukselta vastakaikua.
Korkopolitiikasta ei ole oitis odotettavissa nopeaa helpotusta. Ruotsin keskuspankki laski vastikään ohjauskorkonsa nollaan torjuakseen yleisen hintatason laskua eli deflaatiota.
