Venäjän entinen etupiiri hakee uusia suojelijoita

Lukaisin eilen alla olevan artikkelin. Aika lailla odotettavissa olevaa kehitystä... Pääkirjoitus Venäjän entinen etupiiri hakee uusia suojelijoita Viime viikolla nähtiin, kuinka Venäjää lähellä olleet entiset Neuvostoliiton maat hakevat etäisyyttä Venäjään. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapasi tiistaina Keski-Aasian maiden johtajat New Yorkissa. Helsingin Sanomat 25.9. 2:00 Viime aikoina on saatu tuoreita esimerkkejä siitä, että Venäjän päätös aloittaa suurhyökkäys Ukrainaan on heikentänyt sen vaikutusvaltaa entisissä neuvostotasavalloissa, joita Venäjä on tottunut pitämään omana etupiirinään. Viime tiistaina Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapasi New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin johtajat. Kyseessä oli ensimmäinen Yhdysvaltojen ja Keski-Aasian maiden huippukokous. Se todistaa Keski-Aasian maiden halusta saada vähennettyä riippuvuuttaan Venäjästä. Samana päivänä Etelä-Kaukasiassa Azerbaidžan aloitti hyökkäyksen Vuoristo-Karabahin niihin osiin, jotka vielä ovat armenialaisten hallussa. Kansainoikeudellisesti Vuoristo-Karabah kuuluu Azerbaidžanille, mutta alue naapurimaakuntineen oli armenialaisten hallussa vuoteen 2020, jolloin Azerbaidžan valloitti valtaosan näistä seuduista. Silloin hyökkäys päättyi Venäjän neuvottelemaan tulitaukoon, jonka osana Vuoristo-Karabahiin tuli venäläisiä rauhanturvaajia. Nämä venäläissotilaat ovat katsoneet sivusta, kun Azerbaidžan on viime kuukausina koventanut otteitaan Vuoristo-Karabahissa. Armeniassa kasvoi huoli maan omienkin rajojen koskemattomuudesta. Armenialla on puolustussopimus Venäjän kanssa, minkä vuoksi Venäjällä on Armeniassa tukikohtia. Armenia on myös ollut Venäjän ainoa strateginen kumppani Etelä-Kaukasiassa. Armenia on joutunut huomaamaan, ettei Venäjä pysty toimittamaan aseita, koska tarvitsee ne itse Ukrainassa. Armenialaiset ovat kertoneet Venäjän edustajien varoittaneen, että Venäjällä on kädet täynnä Ukrainassa, joten armenialaisten ei kannata odottaa mitään. Se on saanut Armenian etsimään muita liittolaisia. Aiemmin tässä kuussa Armenia ilmoitti Yhdysvaltojen sotilaiden saapuvan yhteisiin harjoituksiin. Monet entisen Neuvostoliiton alueen maat ovat aiemminkin pyrkineet vahvistamaan suhteitaan muihin maihin kuin Venäjään, joka on pitänyt niitä etupiirinään. Valtiot ovat kuitenkin olleet taloudellisesti, turvallisuuspoliittisesti ja kulttuurisesti hyvin riippuvaisia Venäjästä. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen. Venäjän raaka ja pohjimmiltaan imperialistinen hyökkäys hermostutti koko naapurustoa. Intoa ryhtyä Venäjän takuumieheksi ei juuri ole ollut – ei siksikään, että se tarkoittaisi länsisuhteiden romuttumista. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen. Hyökkäys myös paljasti, että Venäjän armeija on paljon kuviteltua heikompi, mikä sai epäilemään Venäjän lupailemien turvatakuiden tehokkuutta. Samalla Keski-Aasian valtiot ymmärsivät, ettei Ukrainaan keskittynyt Venäjä myöskään pystyisi välttämättä panemaan suuria esteitä niiden pyrkimyksille monipuolistaa liittolaissuhteitaan. Monet Keski-Aasian valtiot ovat edenneet varovasti, mutta viime viikolla tilanne purskahti taas kerran näkösälle. Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Venäjän johdon nopeaksi marssiksi kuvittelema sota on muuttunut väsyttäväksi kulutussodaksi. Kreml näyttää kuitenkin yhä ajattelevan tilanteen kääntyvän edukseen, kunhan muut väsyvät sotaan. Kotiyleisölle valtionjohto voi selittää Venäjän olevan sodassa länttä vastaan. Se lisää sodan kannatusta ja helpottaa diktatuurin otteen kiristämistä. Naapurustossa Venäjän ote kuitenkin kirpoaa. Maan tukena on kunnolla vain Valko-Venäjä. Lisäksi suhde Georgian nykyjohtoon on lähentynyt, vaikka Venäjä miehittää osia Georgiasta ja Georgian kansa suhtautuu Venäjään epäluuloisesti. Muut maat pyrkivät ottamaan etäisyyttä. Venäjä kuvitteli voivansa pakottaa naapurimaansa ruotuun uhkailulla ja asevoimalla, mutta nyt se on menettämässä otettaan niistäkin maista, jotka laski aiemmin omikseen. Taas uusi esimerkki siitä, miksi hyökkäyssota oli Venäjältä jättiläismäinen virhe. Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.