Alla olevassa artikkelissa todetaan: – Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa. Vapaalla rajalla Rumjantsev tarkoittaa rajaa, joka ei ole vahvasti aseistettu.
Suurlähettiläällä on sopivan valikoiva muisti: Hän jättää mainitsematta, että Suomen rajan pinnassa/tuntumassa on tälläkin hetkellä hirvittävä, täysin ylimitoitettu asearsenaali: Murmanskin pohjoispuolella, Severomorskissa ja sen lähialueella on todennäköisesti maailman suurin ja tuhovoimaisin ydinaseiden keskittymä. Alakurtti on "elvytetty", sinne todennäköisesti tuodaan lisää sotakalustoa ja -joukkoja. Pietarin ympäristössä on mittava asearsenaali, jota ilmeisesti uudistetaan > tappo- ja tuhovoimaa lisää...
Kaikki edellä mainitut ovat olleet vuosikymmeniä Suomen rajan tuntumassa. Suomen liityttyä Natoon tuskin tuo itärajanpintaan muutoksia. Raja on vartioitu joka neliömetrin alueelta jo tällä hetkellä molemmin puolin tarkkaan.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tunattuna:
Venäjän suurlähettiläs Ylelle Suomen Nato-keskustelusta: "Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa"
Aleksandr Rumjantsev on ollut Venäjän suurlähettiläänä Suomessa melkein 11 vuotta. Hän ihailee Suomea ja uskoo maittemme välisiin hyviin suhteisiin.
Harvoin tapaa ihmistä, joka puhuu Venäjän ja Suomen nykysuhteesta yhtä myönteisesti kuin suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev.
Suurlähettiläs Rumjantsev ei nimittäin suostu näkemään siinä mitään ongelmia. Yksi esimerkki hyvistä väleistä on hänen mielestään vilkas tapaamistahti korkeimmalla poliittisella tasolla. Presidentit ovat tavanneet kaksi kertaa vuodessa, ja niin tekevät ilmeisesti tänäkin vuonna.
Jo maaliskuun lopulla presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kohtaavat Arktisella foorumilla Arkangelissa Venäjällä. Myöhemmin tänä vuonna presidentti Putinia odotetaan Suomeen maamme 100-vuotisjuhlinnan merkeissä.
Kekkosen nyökkäys sykähdytti
Rumjantsevin ensikohtaaminen Suomen kanssa tapahtui jo lapsuudessa.
Hän oli 13-vuotias koululainen, kun presidentti Urho Kekkonen tuli ensimmäisellä valtiovierailullaan Neuvostoliittoon Sverdlovskiin, jossa Rumjantsevin perhe asui. Aleksandr-poika sai tervehtiä Kekkosta kantaen lippua.
Hän muistaa lämmöllä Kekkosen hymyn kunniatehtävää suorittavalle pikkupojalle. Silloin ajatukset ulkomailla asumisesta ja diplomatiasta olivat kuitenkin kaukana.
Tuleva suurlähettiläs kouluttautui ensin ydinfyysikoksi. Myöhemmin hänestä tuli opinahjonsa Kurtšatovin instituutin johtaja. Siltä paikalta hänet nimitettiin atomienergiaministeriksi vuonna 2001.
Venäjän Suomen suurlähettiläs Rumjantsevista tuli keväällä 2006. Ja nyt hän on jo kuusi vuotta ollut Helsingin diplomaattikunnan vanhin, doyen eli pisimpään asemamaassa toiminut suurlähettiläs.
Suomi valitsee oman tiensä
Suomen ja Venäjän pitkä yhteinen historia on Rumjantsevin mukaan hyvä pohja toimivalle suhteelle.
Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa.SUURLÄHETTILÄS ALEKSAND RUMJANTSEV
Suurlähettiläs ei halua muistella sotaa, vaan keskittyy nykytilanteeseen. Vaikka Venäjän ja Euroopan Unionin välit ovat pahasti solmussa, ei Rumjantsev näe kiistoja Suomen ja Venäjän välillä. Tilanne tosin voi muuttua, mikäli Suomi liittyy Natoon. Rumjantsev painottaa, että valinta on yksinomaan Suomen ja suomalaisten.
– Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa.
Vapaalla rajalla Rumjantsev tarkoittaa rajaa, joka ei ole vahvasti aseistettu.
Venäjän vaikuttamisyrityksiä muiden maiden sisäisiin asioihin Rumjantsev ei tunnista. Hänen mukaansa esimerkiksi jonkun toisen maan vaaleihin vaikuttaminen on mahdotonta.
Hänkin tosin tunnustaa, että yleiseen ilmapiiriin voi vaikuttaa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta.
– Silti on aina mahdollista tarkistaa asioita eri lähteistä ja löytää totuudenmukaista tietoa.
Ydinvoima-asiantuntija
Ammatillisen taustansa takia suurlähettiläs seuraa tarkalla silmällä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen etenemistä. Häntä ei huolestuta sen hidas eteneminen.
– Tällaiset projektit myöhästyvät aina, koska ydinvoimalaa rakennettaessa täytyy olla erityisen huolellinen turvallisuuden suhteen.
Rumjantsev ei näe ydinvoimalahankkeessa mitään turvallisuuspoliittista tai geopoliittista ulottuvuutta.
– Näen tämän puhtaasti energia- ja talouskysymyksenä.
Taloutta Rumjantsev pitää poikkeuksellisena ilmiönä. Hän määrittelee sen ainoaksi toiminnaksi, jossa kumpikin osapuoli voittaa.
– Fysiikassa sellaista ei ole, siellä toinen saa ja toinen menettää.
Suomi näyttäytyy ihanteellisena
Suomea Aleksandr Rumjantsev katsoo lempein silmin.
Suurlähettiläänä hän on matkustanut ympäri maata autolla. Kilometrejä on kertynyt yli kolmesataatuhatta. Ainoa paikka, jossa hän ei ole vielä käynyt on kolmen maan raja Kilpisjärvellä.
Matkoillaan hän on kiinnittänyt huomiota suomalaisten tapaan hoitaa maata. Siitä näkee, että täällä asuu kansa, joka rakastaa kotimaataan.
– Kansallishymninne nimi ei turhaan ole Maamme laulu. Täällä tuntee, kuinka jokainen kokee maan omakseen ja huolehtii siitä.
Maasta huolehtiminen näkyy Rumjantsevin mielestä erityisen hyvin, kun kulkee syrjäseuduilla.
– Tiellä, jolla ei kulje edes yksi auto tunnissa on niin kiiltävät liikennemerkit, että niistä on tuntevinaan maalin hajun.
Suurlähettiläs tekee arkipäiväisiä havaintoja suomalaisesta tavasta työskennellä. Hän on esimerkiksi huomannut, ettei rakennustyömailla laiskotella pelaten dominoa. Automatisoidut tehtaat pyörivät pienellä henkilökunnalla ja kaupoissa myyjät ovat ystävällisiä ja ammattitaitoisia.
– Tämä on hyvin toimiva ja hyvin hoidettu maa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti