EI OLE hauskaa olla Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sean Spicer.
Pomo tviittaa yhä ihan mitä sattuu. Sitä ei voi sanoa ääneen, koska pomo on herkkänahkainen.
Niinpä lehdistöpäälliköllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sanoa toimittajille, että hän ei ole tarpeeksi korkeassa asemassa tietääkseen, mihin pomon puheet perustuvat. Näin Spicer vastasi tällä viikolla kysymykseen, mitä todisteita Donald Trumpilla on siitä, että Barack Obama olisi salakuunnellut häntä.
EI ole aina hauskaa olla toimittaja, eikä lukija.
Mutta pakko tästä on kirjoittaa: Trump on jäänyt seitsemässä viikossa kiinni ainakin kuudesta valheesta tai puolitotuudesta.
Ensin oli valhe siitä, että Trumpin virkaanastujaisissa olisi ollut ennätysyleisö. Sitten tuli täysin perustelematon väite siitä, että Trump olisi saanut enemmän ääniä kuin Hillary Clinton, elleivät miljoonat luvattomat siirtolaiset olisi äänestäneet Clintonia.
Sitten Trump sanoi, että Yhdysvaltain murhaluvut ovat korkeimmat 47 vuoteen, mikä on FBI:n rikostilastojen valossa pötyä.
Sitten hän tviittasi, että Obama päästi vapaaksi Guantanamosta 122 vankia, jotka ovat palanneet terrorismin pariin. Oikea luku on yhdeksän; loput 113 vapautti George W. Bush.
Sitten kuultiin epämääräinen heitto siitä, mitä Ruotsissa tapahtui ”viime yönä”. Ja viime lauantaina tulivat sitten vakavat syytökset siitä, että edellinen presidentti olisi määrännyt seuraajansa salakuuntelun. ”Paha (tai sairas) mies”, Trump tviittasi Obamasta.
Trumpin oma puolue on jo oppinut siirtämään keskustelun mahdollisimman nopeasti muualle.
”Presidentti on aloittelija politiikassa”, selitti republikaani David Nunes toimittajille. ”Te otatte kirjaimellisesti monet asiat, jotka hän sanoo.”
MITEN Trumpin heittoihin sitten pitäisi suhtautua?
Yksi tapa on yrittää katsoa asiaa Trumpin luonteen kautta. Hän on ihminen, jolle suosio on aina ollut tärkeää. Jos hänen katsojalukunsa tai äänimääränsä kyseenalaistetaan, hän tviittailee kostoksi mitä sattuu. Silloin Yhdysvaltain presidenttiin tulee suhtauduttua kuin uhmaikäiseen, jolla on ”taas toi vaihe”.
Toinen tapa on totutella siihen, että maan johdossa on nyt monta eri linjaa. Kabinetti ja puolue tekevät perinteistä politiikkaa. Trumpin tviitit on suunnattu hänen ydinkannattajilleen, siis täysin eri yleisölle kuin todellinen politiikka. Vetoaminen suoraan kansaan antaa Trumpille vipuvarren omaan puolueeseensa, joka haluaisi hallita kuten aina ennenkin.
KOLMAS tapa on ohittaa Trumpin tviitit ja katsoa todellisia päätöksiä.
Monet äänestäjät vähät välittävät trumpismeista. Tärkeintä ovat palkat, verot, terveydenhoito, turvallisuus. Osakekurssit nousevat, luvattomien rajanylitysten määrä laskee. Ne saattavat ratkaista sen, valitaanko Trump uudestaan.
Neljäs tapa on ottaa tviitit vakavasti: niin Yhdysvaltain kuin sen presidentinkin vallasta suuri osa on arvovaltaa – tai oli ainakin ennen.
ON kulunut vain seitsemän viikkoa. Missä ollaan vuoden kuluttua?
On kaksi vaihtoehtoa hallita.
Länsimaiset demokratiat toimivat luottamuksen varassa. Verot maksetaan, sopimuksia noudatetaan, lupaukset pidetään. Sanoilla on väliä.
Se toinen on pelko.
Pomo tviittaa yhä ihan mitä sattuu. Sitä ei voi sanoa ääneen, koska pomo on herkkänahkainen.
Niinpä lehdistöpäälliköllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sanoa toimittajille, että hän ei ole tarpeeksi korkeassa asemassa tietääkseen, mihin pomon puheet perustuvat. Näin Spicer vastasi tällä viikolla kysymykseen, mitä todisteita Donald Trumpilla on siitä, että Barack Obama olisi salakuunnellut häntä.
EI ole aina hauskaa olla toimittaja, eikä lukija.
Mutta pakko tästä on kirjoittaa: Trump on jäänyt seitsemässä viikossa kiinni ainakin kuudesta valheesta tai puolitotuudesta.
Ensin oli valhe siitä, että Trumpin virkaanastujaisissa olisi ollut ennätysyleisö. Sitten tuli täysin perustelematon väite siitä, että Trump olisi saanut enemmän ääniä kuin Hillary Clinton, elleivät miljoonat luvattomat siirtolaiset olisi äänestäneet Clintonia.
Sitten Trump sanoi, että Yhdysvaltain murhaluvut ovat korkeimmat 47 vuoteen, mikä on FBI:n rikostilastojen valossa pötyä.
Sitten hän tviittasi, että Obama päästi vapaaksi Guantanamosta 122 vankia, jotka ovat palanneet terrorismin pariin. Oikea luku on yhdeksän; loput 113 vapautti George W. Bush.
Sitten kuultiin epämääräinen heitto siitä, mitä Ruotsissa tapahtui ”viime yönä”. Ja viime lauantaina tulivat sitten vakavat syytökset siitä, että edellinen presidentti olisi määrännyt seuraajansa salakuuntelun. ”Paha (tai sairas) mies”, Trump tviittasi Obamasta.
Trumpin oma puolue on jo oppinut siirtämään keskustelun mahdollisimman nopeasti muualle.
”Presidentti on aloittelija politiikassa”, selitti republikaani David Nunes toimittajille. ”Te otatte kirjaimellisesti monet asiat, jotka hän sanoo.”
MITEN Trumpin heittoihin sitten pitäisi suhtautua?
Yksi tapa on yrittää katsoa asiaa Trumpin luonteen kautta. Hän on ihminen, jolle suosio on aina ollut tärkeää. Jos hänen katsojalukunsa tai äänimääränsä kyseenalaistetaan, hän tviittailee kostoksi mitä sattuu. Silloin Yhdysvaltain presidenttiin tulee suhtauduttua kuin uhmaikäiseen, jolla on ”taas toi vaihe”.
Toinen tapa on totutella siihen, että maan johdossa on nyt monta eri linjaa. Kabinetti ja puolue tekevät perinteistä politiikkaa. Trumpin tviitit on suunnattu hänen ydinkannattajilleen, siis täysin eri yleisölle kuin todellinen politiikka. Vetoaminen suoraan kansaan antaa Trumpille vipuvarren omaan puolueeseensa, joka haluaisi hallita kuten aina ennenkin.
KOLMAS tapa on ohittaa Trumpin tviitit ja katsoa todellisia päätöksiä.
Monet äänestäjät vähät välittävät trumpismeista. Tärkeintä ovat palkat, verot, terveydenhoito, turvallisuus. Osakekurssit nousevat, luvattomien rajanylitysten määrä laskee. Ne saattavat ratkaista sen, valitaanko Trump uudestaan.
Neljäs tapa on ottaa tviitit vakavasti: niin Yhdysvaltain kuin sen presidentinkin vallasta suuri osa on arvovaltaa – tai oli ainakin ennen.
ON kulunut vain seitsemän viikkoa. Missä ollaan vuoden kuluttua?
On kaksi vaihtoehtoa hallita.
Länsimaiset demokratiat toimivat luottamuksen varassa. Verot maksetaan, sopimuksia noudatetaan, lupaukset pidetään. Sanoilla on väliä.
Se toinen on pelko.
- Laura SaarikoskiSeuraa
- YhdysvallatSeuraa
- SalakuunteluSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti