tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa ...

Tasaista on ja erittäin mielenkiintoista. Sunnuntaina 09.04.2017 luvut ilmestyvät kuvaruudulle illansuussa heti klo 20 jälkeen ennakkoäänien osalta. Varmaan klo 21 jälkeen jo kohtalaisen tarkkana, Suomessa vaalijärjestelmä toimii... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   HS-gallup

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa – äänestäjien suuri epätietoisuus voi johtaa poikkeuksellisen alhaiseen äänestysprosenttiin

Kuukausi ennen kuntavaaleja suurimman puolueen asemassa ovat kiinni Sdp, keskusta ja kokoomus.


Sdp:n puheenjohtaja on Antti Rinne, keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo. He luotsaavat puolueensa kuntavaaleihin.
KOLMEN suuren puolueen kuntavaalikannatus on aivan tasoissa kuukautta ennen kuntavaaleja. HS Gallupin mukaan Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen kannatus on prosenttiyksikön, eli reilusti virhemarginaalin sisällä.

Sdp:tä kannattaa 19,9 prosenttia, keskustaa 19,6 prosenttia ja kokoomusta 19,0 prosenttia suomalaisista. Muut puolueet tulevat kaukana perässä.

VUODEN 2012 kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 21,9 prosentin kannatuksellaan. Sdp sai silloin 19,6 prosenttia ja keskusta 18,7 prosenttia äänistä.

Kuntavaalikannatuksesta ei ole aikasarjaa, joten kannatuskehitystä ei voi seurata vaalien väliltä.

Kolmesta suuresta keskusta on lisännyt vähän kannatustaan viime kuntavaaleista. Sdp:n kannatus ei ole muuttunut, mutta kokoomuksen on laskenut.

Perussuomalaisten kuntavaalikannatus on nyt kolmisen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 2012 vaaleissa, vihreiden puolestaan kolme prosenttiyksikköä suurempi. Vasemmistoliittoa kannatetaan nyt hieman enemmän kuin viime kuntavaaleissa.

KANNATUSKYSELY ei ole ennuste vaalin lopputulokseksi, vaan se mittaa kannatusta mittausajankohtana. Edellisissä kuntavaaleissa kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus oli vaaleissa 1,1–1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin gallupissa kuukautta aikaisemmin, joten gallup osui lähelle.

PERÄTI 43 prosenttia suomalaisista sanoo, että he eivät käy äänestämässä tai eivät tiedä tai halua sanoa, ketä äänestäisivät.

Suuri epätietoisuus johtaa kuntavaaleissa alhaiseen äänestysprosenttiin. Viime kuntavaaleissa se oli 58,3. Se on vaarassa alentua vielä, koska ehdokkaiden määrä on laskenut.

Ehdokkaita on nyt vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja lähes sata kuntaa on pienentänyt valtuustonsa kokoa.

SDP: 19,9 prosenttia

SDP:N kannatus on tällä hetkellä vain 0,3 prosenttia yli vuoden 2012 kuntavaalien tason. Sdp on silti lähellä yltää suurimmaksi kuntapuolueeksi, sillä asemaa pitänyt kokoomus on menettänyt kannatustaan.

Sdp on viimeksi voittanut kuntavaalit 13 vuotta sitten vuonna 2004. Kaikki vaalit mukaan luettuina viimeisin voitto Sdp:lle tuli presidentinvaaleissa vuonna 2006, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

Sdp:llä on nyt tiukka paikka, pystyykö se hyödyntämään oppositio­asemaansa. Yleensä pääoppositiopuolue kipuaa myös kuntavaaleissa, vaikka hallitus-oppositioasetelma ei suoraan näy vaalien tuloksessa.

Mutta vuonna 2008 juuri Sdp:lle kävi niin, että oppositioasemastakaan se ei voittanut kuntavaaleja.

Sdp keikkuu kärjessä alkuvuonna julkaistuissa gallupeissa, joissa on mitattu eduskuntavaalikannatusta.

Jääminen hallituspuolueen taakse kuntavaaleissa olisi karmea pettymys Sdp:lle, joka on haukkunut hallituksen arvomaailmaa päinvastaiseksi omalleen.

”Kevään kuntavaaleissa meille kelpaakin vain ja ainoastaan oikea vaalivoitto”, puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puoluekokouksessa helmikuussa. Mikä on hänen johtopäätöksensä, jos näin ei käy?

Keskusta: 19,6 prosenttia

PÄÄMINISTERIPUOLUE keskustan kuntavaalikannatus on nyt vajaan prosenttiyksikön suurempi kuin viime kuntavaaleissa. Lukema näyttää valoisalta keskustan kannalta, sillä pääministeripuolue yleensä kantaa suurimman hallitusvastuun.

Ajatuspaja e2:n kuntavaaliselvityksen mukaan vuodesta 1984 lähtien pääministeripuolue on aina menettänyt kuntavaaleissa kannatustaan suhteessa edellisiin kuntavaaleihin. Kannatuksen lasku on kuitenkin ollut maltillista, 0,1–2,7 prosenttiyksikköä.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 keskusta oli kolmanneksi suurin, mutta se on hyvin lähellä nousta nyt suurimmaksi.

Se olisi lähes historiallista, sillä vain yhden kerran sotien jälkeen keskustan ja sen edeltäjien kannatus on ollut kuntavaaleissa kaikkia muita puolueita suurempi. Näin tapahtui vuonna 2000, jolloin keskusta sai 23,8 prosenttia äänistä.

Ajatuspaja e2:n analyysin mukaan eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta on ollut ”alisuorittaja”.

Juha Sipilä on johtanut keskustaa kohta viisi vuotta, vuodesta 2012. Hän ei nostanut puoluettaan saman syksyn kuntavaaleissa kärkeen, mutta kyllä 2015 eduskuntavaaleissa. Huolimatta Sipilän hallituksen tiukasta talouslinjasta luottamus Sipilän puolueeseen on säilynyt.

Kokoomus:19,0 prosenttia

KOKOOMUS oli suurin kuntapuolue viime vaaleissa, mutta asema on vaarassa. Kannatus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä 19,0 prosenttiin.

Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, se suosii kokoomusta, jonka kannattajat ovat uskollisia äänestäjiä. Kokoomuksen kannattajista 91 prosenttia äänestää kuntavaaleissa varmasti tai melko varmasti.

Kokoomusta äänestetään suurissa kaupungeissa. Kolmessa suurimmassa kaupungissa – Helsingissä, Espoossa ja Tampereella – kokoomus on suurin kuntapuolue. Yli neljäsosa kokoomuksen keräämistä äänistä koko maassa annettiin näissä kolmessa kaupungissa.

Toisaalta kaupungeissa on matalampi äänestysprosentti kuin pienissä keskustalle vahvoissa kunnissa.

Petteri Orpo on johtanut kokoomusta viime kesästä saakka. Huhtikuun kuntavaalit ovat Orpon ensimmäiset vaalit puheenjohtajana.

Kokoomuksen eduskuntavaalikannatus on varovasti noussut Orpon valinnan jälkeen mutta ei ole ponnahtanut korkeuksiin. Hallitusvastuu näkyy kokoomuksen kuntavaalikannatuksessa, toisin kuin keskustan.

Niin huonosti kokoomukselle ei voi vaaleissa käydä, että Orpon asemaan sillä olisi vaikutusta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 TNS Gallup teki tutkimuksen HS:n pyynnöstä 13.2. ja 10.3. välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 2 246:ta ihmistä.

 Vastaukset yhdistettiin viime eduskuntavaalien tilastoihin. Tulos edustaa äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

 Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti