NUORTEN
äänestyshalukkuus kuntavaaleissa on huolestuttavan alhainen. Näin sanoi politiikan tutkija Sami Borg julkaistessaan hiljattain uusia tilastotietoja äänestyskäyttäytymisestä viime kuntavaaleissa.
Vain 30 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä vuoden 2012 kuntavaaleissa. Nuoret luovuttivat vallan vanhemmille. Samaten huono-osaiset luovuttivat vallan hyväosaisille, sillä mitä turvatummassa asemassa yksilö on, sitä varmemmin hän äänestää.
On kuntia, joissa vain joka toinen käy äänestämässä. Toinen puoli asukkaista siis päättää kaikkien asukkaiden puolesta.
äänestyshalukkuus kuntavaaleissa on huolestuttavan alhainen. Näin sanoi politiikan tutkija Sami Borg julkaistessaan hiljattain uusia tilastotietoja äänestyskäyttäytymisestä viime kuntavaaleissa.
Vain 30 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä vuoden 2012 kuntavaaleissa. Nuoret luovuttivat vallan vanhemmille. Samaten huono-osaiset luovuttivat vallan hyväosaisille, sillä mitä turvatummassa asemassa yksilö on, sitä varmemmin hän äänestää.
On kuntia, joissa vain joka toinen käy äänestämässä. Toinen puoli asukkaista siis päättää kaikkien asukkaiden puolesta.
Demokratiavaje on ilmeinen ja kansalaisten eriarvoistuminen lisää sitä.
KUNTAVAALIT järjestetään kahden viikon päästä.
Media yrittää pitää kiinnostusta yllä tuomalla esiin puolueiden eroja ja herättämällä keskustelua. Vaalikuume ei silti näytä nousevan.
Ehdokkaita on entistä vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja valtuustot aiempaa pienempiä.
Tulossa oleva hallintohimmeli, maakuntauudistus, voi myös sekoittaa äänestäjät. Vieläkö kuntapäättäjiä tarvitaan?
POLITIIKAN tutkijat eivät mielellään ennusta äänestysprosenttia, koska he pelkäävät julkisella arviolla olevan ohjaavaa vaikutusta. Veikkaus äänestysprosentin alenemisesta lamaannuttaisi kansalaisia entisestään.
Kun tutkijoiden ja kansalaisten tunnelmia haistelee, äänestysprosentin laskeminen viime kuntavaalien 58,3:sta näyttää kuitenkin ilmeiseltä.
Vuonna 1992 äänestysprosentti oli vielä 78,1 mutta seuraavissa kuntavaaleissa 1996 lähes kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi, 61,3. Romahdus on jäänyt pysyväksi.
Sami Borgin mukaan sähköinen äänestys voisi nostaa nuorten äänestysprosenttia, mutta toistaiseksi siihen liittyy liikaa turvallisuusriskejä.
KUNTAVAALIT järjestetään kahden viikon päästä.
Media yrittää pitää kiinnostusta yllä tuomalla esiin puolueiden eroja ja herättämällä keskustelua. Vaalikuume ei silti näytä nousevan.
Ehdokkaita on entistä vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja valtuustot aiempaa pienempiä.
Tulossa oleva hallintohimmeli, maakuntauudistus, voi myös sekoittaa äänestäjät. Vieläkö kuntapäättäjiä tarvitaan?
POLITIIKAN tutkijat eivät mielellään ennusta äänestysprosenttia, koska he pelkäävät julkisella arviolla olevan ohjaavaa vaikutusta. Veikkaus äänestysprosentin alenemisesta lamaannuttaisi kansalaisia entisestään.
Kun tutkijoiden ja kansalaisten tunnelmia haistelee, äänestysprosentin laskeminen viime kuntavaalien 58,3:sta näyttää kuitenkin ilmeiseltä.
Vuonna 1992 äänestysprosentti oli vielä 78,1 mutta seuraavissa kuntavaaleissa 1996 lähes kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi, 61,3. Romahdus on jäänyt pysyväksi.
Sami Borgin mukaan sähköinen äänestys voisi nostaa nuorten äänestysprosenttia, mutta toistaiseksi siihen liittyy liikaa turvallisuusriskejä.
- ÄänestysvilkkausSeuraa
- Kuntavaalit 2017Seuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti