Olen ollut kuntavaaleissa mukana vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja nyt 2017. Olen usien ihmetellyt, että miten on mahdollista etten tiettyjen henkilöiden kanssa ole juuri ollenkaan päässyt puhumaan lainkaan kuntapolitiikkaa. Lähes kahden vuosikymmenen aikana...
Itse yritän edelleen ajatella, että nimenomaan kuntapolitiikkaa on mitä suuremmassa määrin yhteisten asioiden hoitamista. Erittäin käytännönläheistä ja aivan varmasti jokaisen kuntalaisen arkeen liittyvien asioiden hoitamista.
Nämä "vaietaan kuoliaaksi-ihmiset" eivät suostu puhumaan em. asioista. Mikäli suostuvat, he korkeintaan toteavat mm. äänestämisestä, että mikään ei kuitenkaan muutu, vaikka vallassa on kuka tahansa ja kaikki poliitikot ajavat vain omia etujaan.
Jos edes tuon saan ulos heidän suustaan, olen todennut: "Väitätkö, että minäkin ajan vain omia etujani ollessani mukana kuntapolitiikassa?" "En minä nyt sitä mutta ..." kuulen sanottavan ja keskustelu usein päättyy siihen.
He ovat kohtuullisen hyvin toimeentulevia ja nauttineet vuosikymmeniä yhteiskunnan palveluita.
Todennäköisesti näissäkään kuntavaaleissa en saa heitä vääntäytymään äänestyspaikalle, se on murheellista se. Tai jos saan, se on todellinen ihme...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti