Olen usein kirjoittanut, että minun työkaluni on sähköposti. Olen lähettänyt ja vastaanottanut kymmeniätuhansia sähköposteja.
Vastaanottamani ovat olleet suurelta osalta niin sanottuja roskaposteja. Osa vastaanottajista saattaa minunkin lähettämäni sähköpostit luokitella samaan kategoriaan...
Sähköposti on mielestäni erinomainen työkalu, jota olen vuosikymmenien aikana - omasta mielestäni - oppinut hyvin ja tehokkaasti käyttämään.
Olen mielestäni erittäin tarkka siinä, miten lähettämiini sähköposteihin reagoidaan.
Olen ties kuinka monta kertaa kirjoittanut:"Vastaa lähettämiini sähköposteihin!"
Vallan kyseenalaisiin keinoihin kuuluu - mielestäni - muun muassa olla vastaamatta lähetettyyn sähköpostiin, varsinkin, jos sähköpostin lähettäjä tiedustelee asiallisesti jotain asiakokonaisuutta.
Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota ilmiöön, jossa lähetetty sähköposti tavallaan tietoisesti "unohdetaan" ja sen yli vastataan muina miehinä/naisina. Se ei kerta kaikkiaan tunnu sähköpostin lähettäjästä kovin fiksulta eikä hyväksyttävältä mutta...
Se on sitä hiljaista vallankäyttöä.
Se on mielestäni samanlaista kuin edesmennyt suomalainen aivotutkija Matti Bergström kertoi myös edesmenneen Eero Silvastin ohjelmasarjassa suhtautumisesta vanhuksiin. Hän puhui primittivisten heimojen suhtautumisesta vanhuksiin.
Vanhukset saivat elää yhteisössä, mutta heidän läpi katsottiin. He olivat hyödyttömiä, tyhjää, he eivät käytännössä olleet edes olemassa...
perjantai 20. joulukuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Televisiossa uutistenlukija totesi, että Jouluun on enää neljä yötä - kyllä näin se valitettavasti/onneksi on kaikessa yksinkertaisuudessa. Joululiikenne on alkanut Etelä-Suomessa huonossa säässä. Toivottavasti matkaajilla ei ole kiirettä...
Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä kinkun ostoon. Pieni, perinteinen suomalainen kinkku, jonka aikanaan itse leipäkuoreen paistamme.
Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä kinkun ostoon. Pieni, perinteinen suomalainen kinkku, jonka aikanaan itse leipäkuoreen paistamme.
Että mitäkö mietin? No sitä että olipa mukava, rauhallinen kauppareissu päivällä. Kinkku on ostettu ja lisukkeeksi kyytipoikaa - tuskin ainakaan vielä ei tarvitse kirjoittaa - kyytihenkilöä.
Totta - mukava käynti Kemin Prismassa, varsinkin kun vastaan marketin käytävällä asteli tutun näköinen, jotakuinkin minun ikäinen mies.
Hän kysyi:"Totteleeko tämä mies nimeä Aki Pyykkö?" "Kyllä!" sanoin ja tunnistin kyllä sanojan. Hän varmuuden vuoksi esitteli vielä itsensä - Veitsiluoto Oy:n miehiä. Totesin hänelle, että olet näemmä Sinäkin harmaantunut.
Hän kysyi:"Totteleeko tämä mies nimeä Aki Pyykkö?" "Kyllä!" sanoin ja tunnistin kyllä sanojan. Hän varmuuden vuoksi esitteli vielä itsensä - Veitsiluoto Oy:n miehiä. Totesin hänelle, että olet näemmä Sinäkin harmaantunut.
Toivottelimme Hyvät Joulut. Sanoin vaimolleni, että en ole varmaan tavannut kyseistä henkilöä yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Lidlin kautta ajoimme sisäsataamaan. On erittäin todennäköistä, että Joulupyhien aikana lähdemme käväisemään Selkäsaaressa. Pilkkijät olivat taas rannan tuntumassa.
Lidlin kautta ajoimme sisäsataamaan. On erittäin todennäköistä, että Joulupyhien aikana lähdemme käväisemään Selkäsaaressa. Pilkkijät olivat taas rannan tuntumassa.
Ajoimme Kemin kaupungintalon eteen. Kävin juhlakirjaostoksilla Info-pisteessä ja omalta osaltani tarkastin tarkastuslautakunnan tämän vuoden viimeisen kokouksen pöytäkirjan.
Sitä tehdessäni tapasin tutun naishenkilön. Kysyin häneltä, millä asialla hän on täällä. Hän on kuulemma ollut töissä jo neljä vuotta. Vai niin taisin todeta, emme ole sitten ainakaan neljään vuoteen tavanneet...
Sitä tehdessäni tapasin tutun naishenkilön. Kysyin häneltä, millä asialla hän on täällä. Hän on kuulemma ollut töissä jo neljä vuotta. Vai niin taisin todeta, emme ole sitten ainakaan neljään vuoteen tavanneet...
Kotiin tultuamme aloitin takan "kuivattamisen" saatuani paikalla käyneen ammattilaiskaksikon ohjeistukset ja varmistuksen piipun ja savukanavien asiallisesta kunnosta...
torstai 19. joulukuuta 2019
KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon...
Hmmmmm - vai niin - suuri pettymys takuuvarmasti Pohjois-Savoon. Jossakin vilahti tieto, että KHO:n päätös on äänestystulos.
Olisi mielenkiintoista tietää nimineen puolesta ja vastaan äänestäneet. Lisäksi nimenomaan tutkimus siitä, millaisia kytköksiä eri KHO:n jäsenillä on...
Suora neittilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon – Toimitusjohtaja: "Tämä estää muidenkin hankkeiden toteutumisen"
Päätös merkitsee Finnpulpin sellutehdashankkeen kariutumista.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa elokuussa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle.Anne-Pauliina Rytkönen/Yle
Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.
Päätös merkitsee sitä, että Finnpulp ei voi rakentaa Sorsasaloon suunnittelemaansa havusellutehdasta.
– Vaihtoehtoista suunnitelmaa ei ole, sillä keskityimme sataprosenttisesti Kuopion biotuotetehtaan toteuttamiseen. Biotuotetehdashanke on Finnpulpin toimesta lopetettu, Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo.
Fredrikson uskoo, että kielteisellä päätöksellä on vaikutusta myös tuleviin vastaaviin hankkeisiin Suomessa.
– Uskoisin, ettei sellaisia hankkeita, joihin tarvittaisiin ulkomailta investointeja, tulla näkemään Suomessa. Tämä päätös estää muidenkin hankkeiden toteutumisen, Fredrikson sanoo.
Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo olevansa pettynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.Toni Pitkänen / Yle
"Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat voineet saada työtä"
Toteutuessaan tehdas olisi tuonut pysyvästi noin 3 400 työpaikkaa Suomeen, joista noin 1 500 olisi tullut Pohjois-Savoon.
– Jos 1 500 työpaikkaa jää syntymättä maakuntaan ja valmisteluun on käytetty vuosia, niin takaisku on hyvin merkittävä ottamatta mitään kantaa ympäristöasioihin. Mutta ylin viranomainen on nyt näin ympäristöasioista lausunut ja asia on sillä selvä, Pohjois-Savon Elyn ylijohtaja, tänään viimeistä toimistopäiväänsä ennen eläkkeelle siirtymistä viettävä Kari Virranta toteaa.
Itse biosellutehdas olisi työllistänyt 200 henkilöä. Puunkorjuuseen ja metsätalouteen sen työllisyysvaikutus olisi ollut 500 henkeä, tehdaslogistiikan ja tuotannon ylläpitopalveluihin reilut 600 henkeä.
Erilaiset tukipalvelut, kuten laboratorio-, IT- ja taloushallinnon tehtävät olisivat työllistäneet vuosittain noin 130 henkilöä. Rakennusvaiheen vaikutukset olisivat olleet lähes 6 000 henkilötyövuotta.
Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen painottaa, että biotuotetehdashanke olisi ollut merkittävä koko Suomelle.Toni Pitkänen / Yle
– Kaupunki kyllä selviää, sillä emme laskeneet tämän varaan tulevaisuutta. Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat tämän kautta voineet saada työtä, lisää toimentuloa ja niin edelleen, Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kertoo.
"Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava"
Finnpulpin biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Ympäristölupahanke kesti lähes viisi vuotta.
Esimerkiksi Savon ammattiopisto Sakkyssä oli varauduttu Finnpulpin mahdolliseen tuloon. Sakkyllä oli valmius lisätä koulutusta ja oma Finnpulp-tiimi koottuna. Myös opetushallitusta ja opetusministeriötä oli informoitu varautumisesta hankkeeseen.
– Päätös oli yllätys ja olen harmissani sen piristysruiskeen menettämisestä, mitä se olisi tuonut koulutukseen, työpaikkakehitykseen, mittavina parannuksina raide- ja tieliikenteen infraan, lisääntyneenä myyntitulona metsänomistajille sekä kaikille palvelualan, matkailun ja kaupan toimijoille. Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava, Savon koulutusyhtymän johtaja Heikki Helve sanoo.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman pitää kielteistä päätöstä ympäristöluvasta odottamattomana ja järkyttävänä.
– Kyllä tämä koettelee tulevaisuudenuskoa metsänomistamisen ja -hoitamisen puolesta. Tämä on metsäalalle suuri taloudellinen menetys, enkä edes ala arvuuttelemaan niitä miljardeja, Sahlman sanoo.
Sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren että Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi ovat pettyneitä kielteiseen ympäristöpäätökseen.
– Päätös pistää vakavasti miettimään millaisia teollisuusinvestointeja Suomeen voi enää tulevaisuudessa suunnitella. Talouden näkökulmasta tämä on iso menetetty mahdollisuus Itä-Suomelle ja koko maalle, Aikio-Tallgren ja Huhtiniemi toteavat kannanotossa.
"Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu"
KHO:n mukaan Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa.
KHO hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski on huojentunut KHO:n päätöksestä.
– Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta, Heinonen-Tanski kertoo.
Finnpulp Oy:n biotuotetehdasta suunniteltiin Kuopion Sorsasaloon.Toni Pitkänen / Yle
Suunnitellun tehdasalueen läheisyydessä asuvan Pasi Tiilikaisen mukaan moni alueen asukas on tyytyväinen päätökseen.
– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, Tiilikainen sanoo.
KHO: Vaarana olisi ollut vesistön pilaantuminen
Korkein hallinto-oikeus teki elokuussa katselmuksen Sorsasaloon suunnitellun tehtaan alueelle.
KHO toteaa tiedotteessaan, että tehtaan sijainti sisävesistön eli Kallaveden rannalla olisi sellainen, että tehtaan suuri ja pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista.
Finnpulpin biotuotetehtaan tuotantomäärä olisi ollut jopa 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, eli poikkeuksellisen suuri. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi KHO:n mukaan ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen.
Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomiota myös Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser -tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostelman tila heikkenisi.
– Nähdäkseni KHO on nyt tässä Finnpulp-päätöksessä kytkenyt EU-oikeudesta tulevan vaatimuksen varovaisuusperiaatteeseen ja epävarmuus hankkeen pitkäaikaisvaikutuksista on noussut keskeiseen asemaan, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ympäristölakimies Juha Perho kertoo.
KHO:n ratkaisussa viitattu Weser-tapauksessa on kyse EU-tuomioistuimen vuonna 2015 antamasta tuomiosta, jossa käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetut vesienhoidon ympäristötavoitteet tulee huomioida yksittäisen hankkeen luvasta päätettäessä kansallisella tasolla.
Lue lisää:
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Että mitäkö mietin? En kummempia mutta joku esine saa ajatukset lentämään.
Näin Joulun alla vaimoni laittaessa asuntoa Joulukuntoon saattaa esiin tulla varastojen kätköistä jotain mielenkiintoista.
Näin Joulun alla vaimoni laittaessa asuntoa Joulukuntoon saattaa esiin tulla varastojen kätköistä jotain mielenkiintoista.
Takkahuoneen matalan kirjahyllykön päälle oli ilmaantunut jaloteräksinen, tyylikäs kukka-astia.
Kyljessä on kaiverrus 1.10 AP 1992 ja alla Kemin Lämärit. Kaiverruksen tekijä lienee Teemu Ypyä.
Kyljessä on kaiverrus 1.10 AP 1992 ja alla Kemin Lämärit. Kaiverruksen tekijä lienee Teemu Ypyä.
Muistan tapahtuman, luovutushetken kuin eilisen päivän.
Olin luopumassa Kemin Lämärit puheenjohtajuudesta saatuamme kovan väännön päätteeksi jäähalliprojektin käyntiin ja toteutukseen.
Kokous pidettiin Peurasaaren koululla. Puheenjohtajuudesta käytiin tiukkaa kisaa. Oli kaksi hyvää puheenjohtajaehdokasta.
Esa Rainsuo, "peruslämäriläinen" ja Jari Rinne, "uusi, osittain tuntematon tulokas", saivat yhtä paljon ääniä.
Arpa ratkaisi valinnan. Kuka nosti arvan - minä.
Jari Rinne tuli valituksi Kemin Lämärit ry:n puheenjohtajaksi.
Esa Rainsuo, "peruslämäriläinen" ja Jari Rinne, "uusi, osittain tuntematon tulokas", saivat yhtä paljon ääniä.
Arpa ratkaisi valinnan. Kuka nosti arvan - minä.
Jari Rinne tuli valituksi Kemin Lämärit ry:n puheenjohtajaksi.
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen totesin vaimolleni, että nyt ei ole tasku- eikä pöytäkalenterissa mitään merkintää ennen Joulua.
Samoin kymmeniä vuosia käyttämälläni "muistutustekniikalla" eli A5-paperiarkilla ei ole yhtään Muista-merkintää.
Mielestäni ainoa asia mitä en ole tänä Jouluna muistanut tehdä, on kirjoittaa Joulupukille, se taisi jäädä tuossa Posti-rytäkässä unohduksiin. Menköön näin tällä kerralla...
Samoin kymmeniä vuosia käyttämälläni "muistutustekniikalla" eli A5-paperiarkilla ei ole yhtään Muista-merkintää.
Mielestäni ainoa asia mitä en ole tänä Jouluna muistanut tehdä, on kirjoittaa Joulupukille, se taisi jäädä tuossa Posti-rytäkässä unohduksiin. Menköön näin tällä kerralla...
keskiviikko 18. joulukuuta 2019
Nokka nousuun Kemissä ja Kemin Keskustassakin - hitaasti, mutta varmasti...
Nokka nousuun Kemissä ja Kemin Keskustassakin - hitaasti, mutta varmasti.
Juuri näin – katse eteenpäin, muuta mahdollisuutta ei
yksinkertaisesti ole...
Omalta osaltani haluan auttaa Keskustan Kemin kunnallisjärjestön
ja Peräpohjolan piirinkin päätöksentekoa luovuttamalla - suurten,
kauaskantoisten päätösten tekoon - suuren puheenjohtajan nuijan.
Ajatus lähti
liikkeelle luettuani Facebook-foorumilta toimiston siirtymisestä
katutasoon Kemissä, mikäli asian oikein ymmärsin.
Tuota luovuttamaani/lahjoittamaani
nuijaa voinee toimiston ”näyteikkunassa” käyttää katseenvangitsijana,
rekvisiittana ja myönteisen keskustelun herättäjänä – eräänlaisena
”sisäänheittäjänä”.
Nuijan tarina lyhyen kaavan mukaan:
Olin 1990-luvun puolessa välissä Ammatillisten Oppilaitosten
Insinöörit AOI ry:n viimeinen puheenjohtaja ja sittemmin perustamamme Tekniikan
Opettajat TOP ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Tuo työhuoneeni nurkassa seisova
iso nuija jäi minulle muistoksi senaikaisista vaiherikkaista tapahtumista.
Mielellään luovutan/lahjoitan nuijan hyvään rekvisiittakäyttöön.
Vien kyseisen nuijan tänään päivällä toimistolle tai viimeistään tämän illan Keskustan Kemin kunnallisjärjestön syyskokoukseen.
Tällä hetkellä olen aikeissa mennä syyskokoukseen tutustuttuani mielenkiintoiseen esityslistaan, jossa muun muassa
lähestyvät kuntavaalit kiinnostavat.
Kyllä - hyvä kokous ja hyviä henkilövalintoja kerta kaikkiaan: Keskustan Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin Tiina Loukola. Todettakoon, että Tiina oli kansanedustaja Mikko Kärnän vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa - tehokkaasti ja menestyksellisesti.
Vaalipäälliköksi lähestyviin kuntavaaleihin valittiin Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro.
Nykyinen puheenjohtaja jatkaa tukijoukoissa varapuheenjohtajana äänestyksen jälkeen.
Sihteeriksi ja viestintävastaavaksi valittiin Eero Tuokila...
Niin luovuttamani/lahjoittamani iso puheenjohtajan nuija otettiin kiitollisuudella esittämieni saatesanojen ryydittämä vastaan.
tiistai 17. joulukuuta 2019
Tyohuoneeni taulunvaihto tänään...
En kovin usein vaihda tauluja nykyisin työhuoneessani. Muun muassa neljä akvarellia on ollut vuodesta 1994 samassa paikassa.
Em. akvarellit ostin vuonna 1993 Luoteis-Venäjällä Severomoskissa Art Nord Galleriassa Anatoly Sergienkolta ja Ivan Voronilta.
Em. akvarellit ostin vuonna 1993 Luoteis-Venäjällä Severomoskissa Art Nord Galleriassa Anatoly Sergienkolta ja Ivan Voronilta.
Siitä tapaamisesta alkoi käytännössä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- joka tällä hetkellä on "säästöliekillä".
Tavoite on lähiaikoina hiukan taas aktivoitua em. asiakokonaisuuden suhteen.
Lisäksi seinillä on kaksi isoa Ivan Voronin öljyvärityötä (Kevät ja Räjähdys I), kaksi Anatoly Sergienkon isoa sekatekniikkatyötä (Kosinta ja Kohtaaminen), yksi Vadim Izmailovin sekatekniikkatyö (Mystinen metsä), yksi pieni Ivan Voronin akvarelli (Kolme hattupäistä tyttöä), kaksi Anssi Hanhelan silkkipainotyötä (Puolukka ja Lasi viintä) ja vaimoni tekemä Ystävyyden Ikoni.
Seinällä oli vielä hetki sitten Toivo Hoskarin tekemä "Kehittyvä Kemi"-juliste Kemin Yhdyspankin uuden konttoritalon valmistuessa 1984.
Kyseisen rakennuksen paikalla on nykyisin tasoitettu tontti...
Kyseisen rakennuksen paikalla on nykyisin tasoitettu tontti...
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että nyt ei ole mitään tärkeää tekemistä.
Se tunne ei tosin kestänyt kovinkaan monta sekuntia, sillä päätimme taas hiukan tutkia tuota meidän päärakennuksen massiivista varaavaa takkaa.
Se on tehtyjen tuunausoperaatioiden jälkeen käyttäytynyt epätyydyttävästi. Täytyy harkita tulien pitoa, sillä tänään eivät olosuhteet ole lainkaan otolliset. Lämmitetään aluksi noita poskikanavia kuumailmapuhaltimella...
Pistin aluksi vesipadan alle tulet, josko tuo savupiippu siltä osin hiukan lämpenisi.
Ulkona saattaisi olla hiukan kolattavaa, katsotaan nyt sitten...
No pihalla käväisin hyötyliikunnan suorittamassa, jätin huomisellekin vähän kolattavaa, toki lisääkin lunta saatta illan/yön aikana sadella.
Edelleen Blogisivujeni katselukiinnostus Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen suurta - mielenkiintoista...
Se tunne ei tosin kestänyt kovinkaan monta sekuntia, sillä päätimme taas hiukan tutkia tuota meidän päärakennuksen massiivista varaavaa takkaa.
Se on tehtyjen tuunausoperaatioiden jälkeen käyttäytynyt epätyydyttävästi. Täytyy harkita tulien pitoa, sillä tänään eivät olosuhteet ole lainkaan otolliset. Lämmitetään aluksi noita poskikanavia kuumailmapuhaltimella...
Pistin aluksi vesipadan alle tulet, josko tuo savupiippu siltä osin hiukan lämpenisi.
Ulkona saattaisi olla hiukan kolattavaa, katsotaan nyt sitten...
No pihalla käväisin hyötyliikunnan suorittamassa, jätin huomisellekin vähän kolattavaa, toki lisääkin lunta saatta illan/yön aikana sadella.
Edelleen Blogisivujeni katselukiinnostus Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen suurta - mielenkiintoista...
maanantai 16. joulukuuta 2019
Nyt seuraa oppitunti...
Nyt seuraa oppitunti - kyllä -illansuussa oli Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa yleisötilaisuus klo 17.30. - 19.30 välisenä aikana Metsä Groupin suunnitellun biotuotetehtaan nykyvaiheesta. Mielenkiintoinen tilaisuus niin kuin aikaisemmatkin.
Lähdin vaimoni kanssa em. tilaisuuteen ja haimme Möylyntien ja Ouluntien risteyksesästä kalakaverini, eläkeläiskollegan Urpo Selkälän mukaan.
Ennen isoon auditorioon nousemista ja "pulpettiin" asettumista nautimme alhaalla kuuman glögin ja pienen joulutortun ja/tai piparkakun.
Auditorio ei ollut ihan täynnä. Metsä Groupin asiantuntijat esittivät asiansa mielestäni erinomaisesti ja vastailivat yleisökysymyksiin perustellun asiallisesti ja selkeästi.
Nyt tulee "oppituntiosuus":
Koska ihmisiltä puuttuu - pääsääntöisesti - alkeelliset, perussivistykseen liittyvät yleisötilaisuuselmentit, toivon seuraavassa Metsä Groupin yleisötilaisuudessa tilaisuutta juontavan henkilön ottavan huomioon alkuohjeistuksessaan seuraavaa:
Toivon hänen tuovan selkeästi esiin sen, että puheenvuoron pyytäjä esittää aluksi selkeästi nimensä ja taustayhteisönsä..
Miksi?
Siksi, että vaikka monet puheenvuoron pyytäjistä ovat läsnäoleville tuttuja itkupilliperusvalittajia kaikesta mitä maailma päällään kantaa, saattaa joku läsnäoelvista olla vielä asiasta/henkilön nimestä ja taustayhteisöstä tietämätön.
Ilmeisesti puheenvuoroja ei ole syytä rajata, vaikka 95% puheenvuoroista oli 5%:lla osallistujista.
Murheellista, että 95% puheenvuoroista oli kielteisiä ja 5% myönteisiä. "Itkupiilit" olivat aluksi näennäisesti vahvoilla mutta...
Onneksi tilaisuuden kalkkiviivoilla=loppumetreillä myönteiset puheenvuorot peittosivat kaiken kielteisen alleen suosionosoituksin - hyvä niin...
Kyllä se nyt tulee! Mikä? Biotuotetehdas Kemiin ja kukaties jotain ennennäkemätöntä uuttakin. Ken elää, hän näkee.
Lähdin vaimoni kanssa em. tilaisuuteen ja haimme Möylyntien ja Ouluntien risteyksesästä kalakaverini, eläkeläiskollegan Urpo Selkälän mukaan.
Ennen isoon auditorioon nousemista ja "pulpettiin" asettumista nautimme alhaalla kuuman glögin ja pienen joulutortun ja/tai piparkakun.
Auditorio ei ollut ihan täynnä. Metsä Groupin asiantuntijat esittivät asiansa mielestäni erinomaisesti ja vastailivat yleisökysymyksiin perustellun asiallisesti ja selkeästi.
Nyt tulee "oppituntiosuus":
Koska ihmisiltä puuttuu - pääsääntöisesti - alkeelliset, perussivistykseen liittyvät yleisötilaisuuselmentit, toivon seuraavassa Metsä Groupin yleisötilaisuudessa tilaisuutta juontavan henkilön ottavan huomioon alkuohjeistuksessaan seuraavaa:
Toivon hänen tuovan selkeästi esiin sen, että puheenvuoron pyytäjä esittää aluksi selkeästi nimensä ja taustayhteisönsä..
Miksi?
Siksi, että vaikka monet puheenvuoron pyytäjistä ovat läsnäoleville tuttuja itkupilliperusvalittajia kaikesta mitä maailma päällään kantaa, saattaa joku läsnäoelvista olla vielä asiasta/henkilön nimestä ja taustayhteisöstä tietämätön.
Ilmeisesti puheenvuoroja ei ole syytä rajata, vaikka 95% puheenvuoroista oli 5%:lla osallistujista.
Murheellista, että 95% puheenvuoroista oli kielteisiä ja 5% myönteisiä. "Itkupiilit" olivat aluksi näennäisesti vahvoilla mutta...
Onneksi tilaisuuden kalkkiviivoilla=loppumetreillä myönteiset puheenvuorot peittosivat kaiken kielteisen alleen suosionosoituksin - hyvä niin...
Kyllä se nyt tulee! Mikä? Biotuotetehdas Kemiin ja kukaties jotain ennennäkemätöntä uuttakin. Ken elää, hän näkee.
Uskallatko kävellä pois palavereista? Suurin osa kokouksista on turhia, mutta niitä voi parantaa
Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoinen artikkeli. Kannattaa lukea "ajatuksen kanssa"...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Uskallatko kävellä pois palavereista? Suurin osa kokouksista on turhia, mutta niitä voi parantaa
Tyhjänpäiväisiä palavereita ei tarvitse sietää. Näin teet kokouksista hyödyllisiä.
Palavereja tarvitan, mutta niissä on parantamisen varaa.Uwe Umstatter / AOP
Pidetäänkö teidän työpaikalla viikkopalavereita?
Jos pidetään, milloin viimeksi joku on kysynyt: miksi? Suurin osa palavereista on aivan turhia, eikä niitä kannattaisi pitää.
Työ täyttää sille varatun ajan.
Näin kuuluu Parkinsonin laki.
C. Notrhcote Parkinson esitteli lakinsa jo 1950-luvulla, ensin The Economist -lehdessä, sitten kirjassaan.
Hänen mukaansa jos asiaa varten on varattu aikaa, kaikki varattu aika myös käytetään siihen.
Eli jos viikkopalaveri on kaksi tuntia, viikkopalaveriin menee kaksi tuntia. Oli sen verran asiaa tai ei.
Sana palaveri on lainaa englannin kielestä, jossa palaver tarkoittaa keskustelua, jaarittelua, höpinää, vanhemmassa kielessä imarteluakin, kertoo Kotus.
Usein palaverit ovat juuri höpinää ja jaarittelua.
Ja ne kestävät tavallisimmin puoli tuntia tai tunnin.
Syynä on se, että puoli tuntia ja tunti ovat tavallisimpia kalenteriin merkittäviä aikahaarukoita.
Syynä on se, että puoli tuntia ja tunti ovat tavallisimpia kalenteriin merkittäviä aikahaarukoita.
Palaverien määrä on vain kasvanut. Vielä 1960-luvulla ylempi johto käytti 11 tuntia viikossa palavereihin. Nyt se käyttää 23 tuntia.
Harvard business schoolin arvion mukaan Yhdysvalloissa on joka päivä 11 miljoonaa kokousta.
Hyvä palaveri saa sydämet sykkimään
Mitä tehdä tyhjänpäiväisille palavereille?
Niiden parantamiseen on lukuisia keinoja.
Selkein on yksinkertainen kysymysten lista:
1. Kannattaako palaveri järjestää?
2. Miksi olemme koolla?
3. Mitä haluamme palaverilla saada aikaan?
4. Ovatko paikalla tarpeelliset ihmiset oikeissa rooleissa?
Jos näihin kysymyksiin ei voi vastata, palaveri kannattaa perua.
Palavereista on myös paljon hyötyä,vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitokselta muistuttaa.
– Osin palavereita tarvitaan siksi, että työelämässä tehdään nykyään paljon yhteistyötä. Tarvitaan keskustelua ja neuvottelua asioista. Työtä ei voi tehdä yksin, se edellyttää tiedonvaihtoa. Siksi palaverit eivät ole turhia, niillä on paikkansa, Toivanen sanoo.
Hänen vetämässään Aikajärjestys asiantuntijatyössä -hankkeessa selvitettiin asiantuntijoiden ajanhallintaa. Palaverit nousivat siinä usein esiin: ne jäsensivät työaikaa, mutta olivat myös päivää rikkovia ja tukkivia tuskanaiheita.
Yksi hankkeen huomioista oli, että toimimaton tekniikka turhauttaa kokoustajia. Toimimattomien laitteiden, etäyhteyksien ja monitorien säätöön menee turhaa aikaa.
Kun palavereita ei ole suunniteltu hyvin, ihmiset eivät ole niissä läsnä, vaan raapivat puhelimiaan, Toivanen sanoo.
– Kokoukseen pitäisikin aina valmistautua. Toki jos kyseessä on innovoiva kokous, jossa haetaan spontaaneja ideoita, ei tarvitse. Muuten sekä koollekutsujan että osallistujien on syytä valmistautua. Valitettavan usein vasta kun kokous alkaa, aletaan miettiä, mitä tehdään.
Myös Toivanen tunnistaa tunnin palaverien ongelman.
– Hyvän kokouksen tunnuspiirre on myös se, että kokouksen vetäjä varmistaa, että kaikkien on mahdollista tasapuolisesti osallistua, että vain puheliaat eivät täytä tilaa. Puheenvuoroja voi rajata sekä määrältä että pituudesta, Toivanen sanoo.
Jos palaveri on puhdasta tiedottamista, sen voi hoitaa muulla tavalla.
Jos palaverissa eivät ole oikeat ihmiset, ne koetaan turhina tai palaverien aikana ajaudutaan tekemään muita töitä.
Tärkeää on myös tehdä muistiinpanot siitä, mitä on sovittu. Muuten samoja asioita vatvotaan uudestaan ja uudestaan.
Jos sinusta ei ole hyötyä palaverissa, lähde pois.
Toivanen on jossain määrin samoilla linjoilla kuin Tesla-autoistaan ja muista innovaatioistaan tunnettu Elon Musk.
Muskilla on kolme palaverisääntöä, joista yksi koskee juuri oikeita ihmisiä.
Palavereja kannattaa järjestää vain pienelle osallistujajoukolle.
Ei vakituisia kokouksia tai kokousaikoja. Jos sinusta ei ole hyötyä palaverissa, lähde pois.
Merkityksettömistä asioista puhutaan, koska ne ovat helppoja
Alussa mainitulla Parkinsonilla on myös toinen laki. Se on triviaalisuuden laki: ihmiset antavat suhteettomasti painoarvoa pienille asioille, joita he olettavat ymmärtävänsä.
Toisin sanoen palavereissa käytetään todennäköisesti eniten aikaa esimerkiksi kahvinkeittovuoroista tai jostain muusta täysin merkityksettömästä aiheesta keskusteluun.
Lue myös:
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön Kemin keskustaan. Kyllä - me molemmat - minä ja vaimoni.
Opiskelija täytti osittain suunnitelmalomakkeet minua haastatellessaan. Hän hoiti hiuspohjaa, muotoili parran ja hiukset sekä lisukkeeksi vielä loppukampaus. Juhlava kokonaisuus, johon meni aikaa noin 2 tuntia.
Hän ja opettaja Marjo Appelgren olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Totta kai minä myös, vaikka tuntuu oudolta nousta parturituolista aina niin viimeisen päälle siistissä lookissa.
Opettaja - Leena Leskio oli varannut vaimolleni hiuspohjan hoidon (+intialainen
päänhieronta) samaan aikaan, kun minulle tehdään hiusten hoito-ja
muotoilukokonaisuuksien näyttö tutun opiskelijan, Essen toimesta.
Opiskelija täytti osittain suunnitelmalomakkeet minua haastatellessaan. Hän hoiti hiuspohjaa, muotoili parran ja hiukset sekä lisukkeeksi vielä loppukampaus. Juhlava kokonaisuus, johon meni aikaa noin 2 tuntia.
Hän ja opettaja Marjo Appelgren olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Totta kai minä myös, vaikka tuntuu oudolta nousta parturituolista aina niin viimeisen päälle siistissä lookissa.
Vaimoni osalta tuo em. intialainen päänhieronta ilmeisesti muuttui tekijän myötä hiukan kevyempään versioon. Myös hiukset leikattiin, kuulemma tekijä oli ensimmäistä kertaa leikkaamassa naisten hiuksia.
Lupasin suullisesti pankkikortilla laskua maksaessani käydä näyttömallina - elävänä mallipäänä - niin kauan kuin ymmärrän mistä on kysymys.
Illansuussa on Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa yleisötilaisuus klo 17.30. - 19.30 välisenä aikana Metsä Groupin suunnitellun biotuotetehtaan nykyvaiheesta. Oletettavasti mielenkiintoinen tilaisuus niin kuin aikaisemmatkin.
Ainakin näillä näkymin olen aikeissa lähteä paikan päälle. Arvelen "tuvan olevan täynnä"...
Lupasin suullisesti pankkikortilla laskua maksaessani käydä näyttömallina - elävänä mallipäänä - niin kauan kuin ymmärrän mistä on kysymys.
Illansuussa on Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa yleisötilaisuus klo 17.30. - 19.30 välisenä aikana Metsä Groupin suunnitellun biotuotetehtaan nykyvaiheesta. Oletettavasti mielenkiintoinen tilaisuus niin kuin aikaisemmatkin.
Ainakin näillä näkymin olen aikeissa lähteä paikan päälle. Arvelen "tuvan olevan täynnä"...
sunnuntai 15. joulukuuta 2019
Pyhäaskareita ja vähän muutakin...
Perinteisten aamutoimien jälkeen tein tutut talonmiehen työt jopa niin, että etupihalle nuoskalumen kolattuani - kevythiekoituksen.
Aina silloin tällöin joku jalan-/polkupyörälläliikkuva ohikulkija pysähtyy juttelemaan kanssani niin kuin tänään.
Kuulen lähes uskomattomia tarinoita, jotka pääasiassa liittyvät puhuttamani henkilön sairauksiin.
Aavistuksen verran fiktiivisesti irroteltuna muun muassa seuraavasti: Henkilö saattaa kertoa, että hän oli vähällä kuolla. Kolme ambulanssia oli paikalla ja hänet saatiin elvytetyksi. Hän heräsi sairaalassa - Kemissä.
Samaan hengenvetoon minulle saatetaan kertoa, että Kemissä ei sairaalassa saa kunnon hoitoa. Oulussa on aivan toisenlaista...
Vai niin että silleen. Tekee mieli sanoa, että puhu sinä, minä pitelen hevosta. Toki sanoin, että Oulussa kiistatta on paremmat resurssit ja enemmän erikoisosaamista, en muuta...
Aina silloin tällöin joku jalan-/polkupyörälläliikkuva ohikulkija pysähtyy juttelemaan kanssani niin kuin tänään.
Kuulen lähes uskomattomia tarinoita, jotka pääasiassa liittyvät puhuttamani henkilön sairauksiin.
Aavistuksen verran fiktiivisesti irroteltuna muun muassa seuraavasti: Henkilö saattaa kertoa, että hän oli vähällä kuolla. Kolme ambulanssia oli paikalla ja hänet saatiin elvytetyksi. Hän heräsi sairaalassa - Kemissä.
Samaan hengenvetoon minulle saatetaan kertoa, että Kemissä ei sairaalassa saa kunnon hoitoa. Oulussa on aivan toisenlaista...
Vai niin että silleen. Tekee mieli sanoa, että puhu sinä, minä pitelen hevosta. Toki sanoin, että Oulussa kiistatta on paremmat resurssit ja enemmän erikoisosaamista, en muuta...
lauantai 14. joulukuuta 2019
Kohta on taskukalenterin vaihto...
Kyllä - kaikki loppuu aikanaan. Olen aikaisemmin useinkin kirjoittanut, että minun taskukalenterissani ei ole menneitä viikkoja. Jotakuinkin sitä mukaan, kun viikko on kulunut, revin sivun kalenterista pois. Näin olen tehnyt vuosikymmeniä.
Toki varmuuden vuoksi tärkeimmät tapahtumat ovat pöytäkalenterissani, jotka olen säilyttänyt tallessa. En ole tottunut sähköisiin kalentereihin - ainakaan toistaiseksi...
Kohta täytyy astella kirjakauppaan tai markettiin ja ostaa uusi taskukalenteri. Takavuosina se tuli postin mukana liitoltani, mutta ei enää pariin vuoteen.
Toki varmuuden vuoksi tärkeimmät tapahtumat ovat pöytäkalenterissani, jotka olen säilyttänyt tallessa. En ole tottunut sähköisiin kalentereihin - ainakaan toistaiseksi...
Kohta täytyy astella kirjakauppaan tai markettiin ja ostaa uusi taskukalenteri. Takavuosina se tuli postin mukana liitoltani, mutta ei enää pariin vuoteen.
perjantai 13. joulukuuta 2019
Miitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen oli pakko lähteä lumenkolaukseen eli tuttuun hyötyliikuntaan. Olihan raskasta kolattavaa...
Alkuillasta lähdimme Keskustan Kemin kunnallisjärjestön jouluaterialle. Aloittaessani "kuntapäättäjäurani" vuonna 2000 en ole käynyt aikaisemmin vastaavassa tilaisuudessa.
Se on vaan jäänyt väliin.
Toistakymmentä henkilöä oli paikalla. Ihan mukavaa juttuseuraa ja ruoka oli maittava, sitä oli riittävästi...
Alkuillasta lähdimme Keskustan Kemin kunnallisjärjestön jouluaterialle. Aloittaessani "kuntapäättäjäurani" vuonna 2000 en ole käynyt aikaisemmin vastaavassa tilaisuudessa.
Se on vaan jäänyt väliin.
Toistakymmentä henkilöä oli paikalla. Ihan mukavaa juttuseuraa ja ruoka oli maittava, sitä oli riittävästi...
torstai 12. joulukuuta 2019
Iltapäivällä Torniossa ja Haaparannalla...
Kävin iltapäivällä kalakaverini kanssa Torniossa Koulutuskuntayhtymä Lappian eläkeläisten jouluaterialla. Olihan siellä muitakin. Eräät arvioivat, että kaiken kaikkiaan toistasataa eläkeläistä. Puheensorina oli aikamoinen.
Aika monta tuntua mutta paljon ennalta tuntemattomiakin. Eriomainen tarjoilu ja sopivan kevyt ohjelma.
Seuraavan kerran kukaties vuoden päästä Kemissä Kivikankaalla samoissa merkeissä...
Taphtuman jälkeen ajelimme ICA MAXIiin ja Systembolagetiin. Molemmista löytyi sopivaa ostettavaa - Jouluksi...
Aika monta tuntua mutta paljon ennalta tuntemattomiakin. Eriomainen tarjoilu ja sopivan kevyt ohjelma.
Seuraavan kerran kukaties vuoden päästä Kemissä Kivikankaalla samoissa merkeissä...
Taphtuman jälkeen ajelimme ICA MAXIiin ja Systembolagetiin. Molemmista löytyi sopivaa ostettavaa - Jouluksi...
keskiviikko 11. joulukuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin toteuttamaan tutun hyötyliikuntajakson lumikolan perässä kävellen.
Sen verran lunta tulee jatkuvasti puuskittaisen tuulen saattelemana, että myöhään illalla tai viimeistään huomenna aamulla on taas hyötyliikuntajakso odotettavissa...
Alan vähitellen orientoitua iltapäivän Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupungintalolla.
Erittäin asiallinen, mielenkiintoinen ja keskusteleva kokous...
Illansuussa on vielä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokous Kemin Lumilinnalla.
Tulin hetki sitten Lumilinnalta Mansikkanokalta. Hyvä kokous maittavan eterian yhteydessä. Tämä oli minun osalta viimeinen varsinainen hallituskokous - toistaiseksi. Löytyykö minulle yhdistyksessä jotain roolia jatkossa, se on ensi vuoden hallituksen päätettävissä. Toki yhdistyksen kunniajäsenenä minulla on tietty asema.
Olihan mukava, yllättävä huomionosoitus KeIO ry:n taholta: Kemin insinöörioppilasyhdistyksen hallitus oli valinnut minut ja Juhani Tolvasen yhdistyksen kunniajäseniksi. Olemme olleet aika pitkään yhdistyksen toiminnantarkastajina...
Sen verran lunta tulee jatkuvasti puuskittaisen tuulen saattelemana, että myöhään illalla tai viimeistään huomenna aamulla on taas hyötyliikuntajakso odotettavissa...
Alan vähitellen orientoitua iltapäivän Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupungintalolla.
Erittäin asiallinen, mielenkiintoinen ja keskusteleva kokous...
Illansuussa on vielä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokous Kemin Lumilinnalla.
Tulin hetki sitten Lumilinnalta Mansikkanokalta. Hyvä kokous maittavan eterian yhteydessä. Tämä oli minun osalta viimeinen varsinainen hallituskokous - toistaiseksi. Löytyykö minulle yhdistyksessä jotain roolia jatkossa, se on ensi vuoden hallituksen päätettävissä. Toki yhdistyksen kunniajäsenenä minulla on tietty asema.
Sain Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallitukselta lahjaksi kirjan: Takamailta tekniikan kehityksen kärkeen - Insinööriliitto yhteiskunnallisena vaikuttajana 1919-2019.
Todettakoon pienenä yksityiskohtana, että viime viikolla ajattelin tilata em. teoksen itselleni joululahjaksi...
Olihan mukava, yllättävä huomionosoitus KeIO ry:n taholta: Kemin insinöörioppilasyhdistyksen hallitus oli valinnut minut ja Juhani Tolvasen yhdistyksen kunniajäseniksi. Olemme olleet aika pitkään yhdistyksen toiminnantarkastajina...
tiistai 10. joulukuuta 2019
Mukava iltapuhde Kemin kulttuurikeskuksessa...
Kävimme alla olevassa tapahtumassa. Oli mielenkiintoista infoa ja mukavia muisteloita. Itse näyttely on erinomainen - suosittelemme...
Kemin kaupunginkirjasto 140 vuotta -näyttely
10.12.2019 klo 00:00 - 1.3.2020 klo 00:00
ARPAJAISISTA KAIKKI ALKOI – Kemin kaupunginkirjasto 140 vuotta -näyttely Kemin historiallisessa museossa. Vapaa pääsy!
Yleiset aukioloajat:
ti – pe 11 – 19
la – su 10 – 15
ti – pe 11 – 19
la – su 10 – 15
Poikkeavia aukioloaikoja:
24-26.12. kiinni
ke 1.1. kiinni
24-26.12. kiinni
ke 1.1. kiinni
Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain...
Hmmmmm - vai niin - jos näin akuutti koodaritarve on niin lisää koulutusta, koulutusta, koulutusta ja /tai työperäistä maahanmuuttoa ammattilaisista lisää...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain – "Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu"
Koodausosaamista kaipaavat ICT-alan lisäksi myös muiden alojen yritykset.
Janne Alaranta ja Johannes Syvämeri opiskelevat kolmatta vuottaan Lahden ammattikorkeakoulussa.Petri Niemi / Yle
Ohjelmistoyritysten pula osaajista uhkaa kasvaa, vaikka pulaan on haettu muun muassa lisäämällä erilaista täydennys ja muuntokoulutusta.
Tarvetta olisi noin 5 000–6 000:lle uudelle osaajalle vuosittain,arvioi Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
– Kuilu kasvaa, vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia.
ICT-alan etuja valvova Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom laskee, että viidessä vuodessa osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään.
– Meillä on paljon teknologia-alan yrityksiä. Tulevan 5G-tietoliikenneverkon päälle rakentuu moderneja palveluita ja sovelluksia. Tietoliikenneala on yksi maan kovimmista investoijista, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Ohjelmistoyritysten lisäksi työntekijöistä kilpailevat esimerkiksi pankki-, vakuutus-, metalli- ja metsäalan yritykset.
Ussan mukaan Suomessa on kaksinkertainen määrä ICT-alan ammattilaisia verrattuna EU-maihin keskimäärin. Silti töitä riittäisi muun muassa koodareille, järjestelmäarkkitehdeille ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.
Sekä Roiha että Ussa haluavat nykyistä sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa pulaa helpottamaan.
Koodareita koulun penkiltä
Koodareita on yritetty haalia töihin erilaisilla täydennys- ja muuntokoulutuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2018 korkeakouluille 19 miljoonan erityisavustuksen, joka mahdollistaa ohjelmistoalan osaamisen lisäämisen yli 10 000 opiskelijalle.
Osa avustuksesta meni viidelle ammattikorkeakoululle, jotka käynnistivät tänä vuonna AMKoodari-koulutuksen. Maksuttomat täsmäopinnot on tarkoitettu esimerkiksi koodaamista opettelevalle uranvaihtajalle tai yrityksen henkilökunnan kouluttamiseen.
Myös jo työelämässä olevat it-osaajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, sillä ohjelmistoala muuttuu jatkuvasti. Petri Niemi / Yle
– Kiinnostus näihin opintoihin on ollut suurta, vaikka emme niitä ole juuri markkinoineet, kertoo suunnittelija Johanna Santala-Blom Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Haku Hämeen ammattikorkeakoulun ensi kevään opintoihin päättyi marraskuun lopussa. Ilmoittautumisia tuli yli 200 ja Hämeessä täsmäopinnot näyttävät kiinnostavan erityisesti naisia.
– Peräänkuulutamme lisää koulutuspaikkoja, mutta myös muuntokoulutuksella on merkitystä. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä. Osa perinteisistä työpaikoista katoaa ja uusia syntyy, arvioi FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Osa opiskelijoista karkaa töihin ennen valmistumista
Lahden ammattikorkeakoulussa vuosittain 80 opiskelijaa aloittaa tieto- ja viestintätekniikan opiskelut. Koodaripula tuntuu monella tapaa.
– Opiskelijamme työllistyvät hyvin. Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu. Yhä useampi yritys haluaa tulla esittelemään kouluumme toimintaansa ja tulevia työpaikkoja opiskelijoillemme, sanoo tieto- ja viesintätekniikan yliopettaja Matti Welin Lahden ammattikorkeakoulusta.
Yliopettaja Matti Welin arvioi, että Lahden ammattikorkeakoulussa noin 15 prosenttia tieto-ja viestintätekniikan opiskelijoista on naisia. Petri Niemi / Yle
Moni yritys haluaa myös tehdä yhteisiä projekteja opiskelijoiden kanssa. Käynnissä on yli kymmenen projektia, joissa tehdään muun muassa työturvallisuuspeliä Fazerille tai viilunmittauksen mobiilisovellusta Raute-yhtiölle.
– Yrityksellämme on ollut monta vuotta vaikeuksia löytää hyvää koodausosaamista Lahden alueelta, sanoo Rauten teknologiajohtaja Mika Hyysti.
Oppilaitosyhteistyön lisäksi yhtiö on käyttänyt oululaisen yhteistyöyrityksen koodaajia ja avannut vuosia sitten toimiston myös Helsinkiin.
Lahtelainen 31-vuotias Johannes Syvävirta opiskelee kolmatta vuottaan koodausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Ensi kesäksi on haussa alan töitä kotikaupungin alueelta.
– Kyllähän töitä on, mutta pitää olla myös osaamista ja sitä ollaan täältä koulusta hakemassa. Ja tietysti pitää olla sitä omaa harrastuneisuutta.
Lue lisää:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)