S/S Saimaa on paljon muutakin kuin vain 124 vuotias höyrylaiva. Koristeellinen ja viimeistä piirtoa myöden hyvässä kunnossa oleva Liikenneviraston edustuslaiva on iso osa suomalaista merenkulun historiaa, muistuttaa aluksen päällikkö Jukka Väisänen rinta kaarella. Laiva rakennettiin Turussa Venäjän vallan aikana eri tehtävissä niin Suomenlahdella kuin sisävesillä.
Arvovieraita alus sai kuljettaa jo alkutaipaleellaan.
– Se lähti siitä, kun Venäjän tsaariperheen poika teki S/S Saimaalla kauppareissun. Sen jälkeen kyydissä on ollut kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov, Ruotsin kuninkaallisia ja Suomen presidenttejä valtiovieraineen.
Kaikki Suomen presidentit eivät ole kuitenkaan S/S Saimaalla päässeet risteilylle.
– Edellinen virka-aikanaan risteilyllä ollut presidentti oli Mauno Koivisto. Presidentit ovat tietysti sitä kautta mukana, että salongin seinällä on aina virassa olevan presidentin kuva.
Tarkkaa valmistautumista
Väisänen korostaa, että jokainen risteilyvieras on aina yhtä tärkeä vieras.
– Toki on tunnustettava, että tälle risteilylle on valmistauduttu hyvin tarkasti. Olen käynyt järjestäjien kanssa useampia palavereja siitä, miten asiat hoidetaan. Tarkkuudesta kertoo se, että miehistöllekin osa asioista kerrotaan kuitenkin vasta juuri ennen lähtöä.
Risteily kestää kaikkiaan muutaman tunnin, ja sen jälkeen tämän vuoden vaativin matka on ohi. Väisänen uskoo, että höyrylaiva itsessään tekee presidentteihin vaikutuksen.
– Kun kipinän saa syttymään, niin hehän voivat tulla uudelleen. Tämä alus seilaa näillä vesillä toivottavasti vielä 124 vuodenkin päästä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kotimaa
Vladimir Putinin Savonlinnan-vierailun turvallisuusjärjestelyjä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa kuukausien ajan – ”Yhtä mittavia järjestelyjä ei ole aiemmin ollut”
Turvallisuudesta vastaa useita satoja poliiseja sekä useita satoja muiden viranomaisten työntekijöitä.
VIRANOMAISET ovat varautuneet Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön tapaamiseen poikkeuksellisen mittavilla turvajärjestelyillä.
”Yhtä mittavia turvallisuusjärjestelyjä ei ole aiemmin ollut sen enempää Etelä-Savossa kuin Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ylipäätään. Kyse on merkittävästä ja haastavasta tehtävästä”, sanoo Itä-Suomen poliisin ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
Turvallisuusjärjestelyihin osallistuu useita satoja poliiseja sekä useita satoja muiden viranomaisten työntekijöitä esimerkiksi Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitokselta.
Valtionpäämiesten virallinen työvierailu järjestetään torstaina Savonlinnassa.
POLIISI on valmistellut tapahtuman turvallisuusjärjestelyjä jo useiden kuukausien ajan. Valmistautuminen on siten alkanut huomattavasti aiemmin kuin Putinin ja Niinistön tapaamisesta kerrottiin julkisuuteen.
”Tällaista organisaatiota ei ole mahdollista rakentaa hetkessä”, Pohjolainen sanoo.
Turvallisuusjärjestelyjen päävastuu on Itä-Suomen poliisilaitoksella, mutta Pohjolaisen mukaan työssä on mukana käytännössä koko Suomen poliisi.
Paikalle saapuu vierailun ajaksi virka-apupyyntöjen perusteella poliiseja eri laitoksilta ympäri Suomen.
Turvallisuusjärjestelyjen suunnitteluun on osallistunut myös Venäjän edustajia.
”He eivät tule valmiiseen pöytään, vaan olemme suunnitelleet tätä yhteistyössä ja heillä on myös ollut tiettyjä vaatimuksia. Sen pitemmälle en voi asiaa avata”, Pohjolainen sanoo.
TASAVALLAN presidentti Niinistö ottaa torstaina iltapäivällä Putinin vastaan Savonlinnan Punkaharjulla.
He käyvät viralliset keskustelunsa Hotelli Punkaharjussa. Asialistalla ovat maiden kahdenväliset suhteet ja ajankohtaiset kansainväliset asiat.
Punkaharjulta presidentit suuntaavat höyrylaivaristeilylle Saimaalle. Risteily päättyy Olavinlinnaan, jossa presidentit nauttivat illallisen.
Vierailun päättää Pjotr TšaikovskinJolanta-ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla.
Tasavallan presidentin kanslia on ilmoittanut, ettei Putin ole jäämässä yöksi Suomeen.
Viranomaiset ovat varautuneet liikennerajoituksissa myös siihen, että tapaaminen kestää syystä tai toisesta suunniteltua pitempään. Siksi esimerkiksi ilmaliikennettä on rajoitettu perjantaina kello 12:een asti.
Rajoituksia voidaan kuitenkin purkaa jo aiemmin.
”Puramme ne niin nopeasti kuin se on järkevää”, Pohjolainen sanoo.
On se helppoa - kertakaikkiaan! Mikä? Hakea tarvittavia lomakkeita Kemin kaupungin kotisivuilta.
Toimin taas niin kuin entisen
tv-kuuluttajan Arvi Lindin mainostama Tirilän Palokunta. Mahdollisesti muistat,
että se oli kuuluisa nopeudestaan: Se oli palopaikalla ennen kuin palaa. Tänä vuonna on tontilta kaadettu pari vanhaa koivua.
Muutama vuosi sitten –
kaadatin tontiltamme neljä isoa mäntyä. Kivelän Hannu hoiti asian autonsa ja kaatokouransa
kanssa Asunto Oy Villeruutti pihalta. Kaikki sujui joustavasti ja
erinomaisesti. Muistaakseni isännöitsijä/taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
oli antanut ohjeet asukkaille autojen parkkeeraamisesta kaatopäivänä.
Alustavasti suunnittelimme, että nyt ei
tarvitse em. aluetta käyttää kuin yhden tai kahden (hopeakuusi ja tavallinen
kuusi) puunkaadon ajan. Kaksi isoa mäntyä voidaan kaataa meidän pääliittymän
puolelta. Tavoitteena on toteuttaa em. operaatio alkusyksystä > ennen
syysmyrskyjä.
Taitaapa olla, että kaadatamme loppujen lopuksi vaan nuo edellä mainitut männyt, jolloin asia yksinkertaistuu, mutta lupa ja naapurikuuleminen täytyy tällä kerralla hoitaa ensi tilassa kuntoon.
Niin - printtasin Kemin kaupungin kotisivuilta maisematyölupahakemus- ja naapurin kuuleminen-lomakkeen. Vien ne ensi tai sitä seuraavalla viikolla täytettyinä kaupungintalolle...
Olen viime vuosikymmenien aikana kirjoittanut monesti Suomen leipäjonoista. Kohta kyllästymiseen saakka. Alla olevan - hyvin pintapuolisen artikkelin luettuani - kävi mielessä ainakin seuraavia ajatuksia asiaan liittyvänä: + näyttää siltä, että poliittinen tilanne ei juurikaan vaikuta asiaan > oli mikä hallituskoostumus tahansa, leipäjonojen määrä pysyy ennallaan, kukaties kasvaakin + näyttää siltä, että taloudellinen tilannekaan maassamme ei vaikuta leipäjonojen määrään + saattaa olla, että kynnys lähteä leipäjonoon on vuosien saatossa madaltunut + varmaan pääosa jonoissa olevista on aidosti avun tarpeessa, mutta onko em. asiaan liittynyt myös perisuomalainen tapa, ominaisuus/"omituisuus" > kun ilmaiseksi jotakin saa, sitä kannattaa jonottaa, vaikka ei aivan välttämättä tarvitsekaan Viimeinen ajatus kävi mielessä muistellessani vastikään lehdessä ollutta artikkelia ilmaisten muoviämpäreiden jakamisesta mm. supermarkettien avajaisten yhteydessä - mene ja tiedä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kaupunki
Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen
Jonossa ollut freelance-valokuvaaja Ensio Kempe jonotti ruokaa 2,5 tuntia.
70-VUOTIASEnsio Kempe jonotti tiistaina noin 2,5 tuntia Helsingin Myllypuron leipäjonossa saadakseen ruokaa. Kempe otti paikalta kuvia, joista näkyy, että jono ulottui yli kilometrin matkan Myllypuron metroaseman liepeiltä Kurkimäkeen asti.
”Tulimme paikalle heti kahdeksalta aamulla siskoni kanssa, jolla on tekonivelet molemmissa jaloissa. Ilmeisesti ihmiset tulevat paikalle jo kuuden maissa aamulla, koska jono oli jo kahdeksalta todella pitkä.”
Kempe kertoo, että kun hän viimeksi kävi leipäjonossa 2000-luvun alussa, jonot olivat huomattavasti lyhyemmät. Hän ei ole koskaan nähnyt niin pitkiä leipäjonoja kuin nyt.
”Ennen jonottajille annettiin myös vuoronumerot.”
KEMPE kertoo olevansa freelance-valokuvaaja, joka on ollut alalla noin 45 vuotta. Hän sanoo ansainneensa vielä muutama vuosi sitten noin 250 euroa kuussa kiertämällä kaupunkia pyörällä ja ottamalla kuvia, joita julkaistiin eri lehdissä. Viime vuonna tulot kuitenkin putosivat roimasti, sillä kuvia ei ostettu niin paljon.
Hmmmmm - vai niin - mitäpä tuoton muuta sanomaan/kirjoittamaan, no ehkä toistona: Mikään ei ole entisensä sitten vuoden 2014 jälkeen maailmassa ja nimenomaan Euroopassa.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Putinin onnittelukäynnillä puhutaan kaupasta ja Itämerestä – Ainakin Niinistö hyötyy tapaamisesta
Presidenttien tapaaminen korostaa hyviä käytännön suhteita lännen ja Venäjän välirikosta huolimatta, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.
Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vetäytyy torstaina neuvottelemaan presidentti Sauli Niinistön kanssa Punkaharjun Valtionhotellin kabinettiin, asialistalla ovat virallisesti "kahdenväliset suhteet ja ajankohtaiset kansainväliset kysymykset".
Käytännössä puhetta on ainakin kauppasuhteista ja Itämeren sotilaallisesta tilanteesta. Merkittävää on myös se, että Putin tekee satavuotiaaseen Suomeen tavanomaisen onnittelukäynnin, vaikka lännen ja Venäjän suhteet ovat muuten huonot.
Käytännön suhteet toimivat
Molemmat presidentit pyrkivät näyttämään, että käytännön suhteet toimivat lännen ja Venäjän välirikosta huolimatta. Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani.
– Presidentit keskustelevat rakentavasti ja käytännönläheisesti kauppa- ja taloussuhteiden myönteisistä puolista, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.
Vierailu Savonlinnan oopperajuhlille korostaa Suomen ja Venäjän kulttuurisuhteita. Yhteistyötä on myös muun muassa ympäristönsuojelun ja rajavalvonnan saralla.
– Suomen ja Venäjän suhde toimii luultavasti paremmin kuin Venäjän suhde minkään muun alueen maan kanssa, Moshes sanoo.
Suomen satavuotisjuhlat
Putinin vierailu juhlistaa satavuotiasta Suomea. Hänen odotetaan onnittelevan Suomea tiedotustilaisuudessa presidenttien tapaamisen jälkeen.
– Juhlat ovat vierailun tärkein asia. Putin tulee tänne Suomen satavuotisjuhlien takia, Arkady Moshes sanoo.
Onnitteluvierailu korostaa Suomen ja Venäjän suhteiden ongelmattomia puolia.
EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.Yle
Myös muiden naapurimaiden valtionpäämiehet vierailevat Suomessa juhlavuoden takia. Moshes ei odota Putinin käsittelevän asiaa mitenkään poikkeavalla tavalla.
– Suomen itsenäisyys on hyväksytty Venäjällä jo kauan sitten.
Itämeren tilanne on kireä
Venäjän ja lännen suhteet viilenivät, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja sekaantui Ukrainan sotaan vuonna 2014. Suomi on täysin mukana Euroopan unionin Venäjälle asettamissa pakotteissa. Presidenttien tapaaminen ei vaikuta tähän perusasetelmaan.
– Suhteet ovat takalukossa. Niin kauan kuin tilanne Ukrainassa pysyy ennallaan, pakotteita on hyvin vaikeaa kiertää, Arkady Moshes arvioi.
Vastakkainasettelun myötä Itämeren alueella on nyt enemmän sotilastoimintaa ja joukkoja. Tällä viikolla Suomenlahdella seilasi maailman suurin ydinsukellusvene,venäläinen Dmitri Donskoi. Syyskuussa rajan takana alkaa valtava Zapad-sotaharjoitus.
– Siinä ei ole mitään yllättävää tai odottamatonta. Kun on huono sää, ei pidä yllättyä sadekuuroista, Moshes sanoo.
Ydinsukellusvene Dimitri Donskoi matkasi venäläissaattueessa Helsingin edustalla kansainvälisellä merialueella maanantaina klo 15.00. Takana turvasi ydinkäyttöinen taisteluristeilijä Pjots Veliki, edessä valtamerihinaaja Nikolai Tshiker.Leif Rosas / redstar
Vuosi sitten presidentti Niinistö esitti Putinin vierailun yhteydessä, että Itämerellä lentävät sotilaslentokoneet käyttäisivät aina sijaintitietoa välittäviä lähettimiä eli transpondereita onnettomuuksien välttämiseksi. Asiaa on edistetty sen jälkeen virkamiestasolla.
– Presidenttitasolla voidaan todeta, että asia on tärkeä ja työ jatkuu, Moshes sanoo.
Presidentinvaalit edessä
Molempien presidenttien virkakaudet ovat loppumassa vuodenvaihteessa. Niinistö on jo ilmoittautunut ehdokkaaksi. Myös Putinin uskotaan aikovan jatkaa, vaikka hän ei ole vielä virallisesti kertonut asiasta.
Suomen presidentti johtaa ulkopolitiikkaa. Presidentti Niinistö haluaa Moshesin mukaan korostaa nyt hyvää keskusteluyhteyttään Venäjän kanssa.
– Tapaaminen vahvistaa, että Niinistö haluaa antaa tällaisen viestin.
Putinille tapaamisella ei ole vastaavaa merkitystä. Suomessa vierailu on iso uutistapahtuma. Venäjällä huomioidaan kyllä Putinin tapaamiset Donald Trumpin tai Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa, mutta vierailut pieneen Suomeen jäävät vähemmälle seurannalle.
– Putinille vierailu on paljon pienempi osa kampanjaa tai julkisuuskuvaa. Tällä hetkellä Venäjän mediassa ei ole käytännössä mitään tästä tulevasta tapaamisesta.
