keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Yksi asia kerrallaan - näin se on...

On mukava lukea alla olevan tyyppistä tutkimusta. Ihminen ei repeä moneksi, se rassaa aivan turhaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tiede

Aalto-yliopiston tutkimus paljasti: elokuvien välillä pomppiminen vie tehoja aivoista, ja samaa koskee työtehtäviä

Somessa kommentointi töiden lomassa kuormittaa aivoja lisää.



Nykytöissä joutuu tekemään monta asiaa rinnakkain.
AIVOT toimivat tehokkaammin, jos ne saavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. 
Multitaskaus eli useiden tehtävien välillä vaihtelu vie tehoja, vaikka ihminen itse ei sitä huomaisikaan.

Tämä selvisi Aalto-yliopiston professorin Iiro Jääskeläisen ja hänen työtovereidensa tutkimuksessa, jossa katseltiin elokuvia.

TUTKIJAT istuttivat koehenkilöt magneettikuvauslaitteeseen ja näyttivät heille katkelmia Star WarsIndiana Jones ja James Bond -elokuvien vauhdikkaista aluista. Introt esitettiin kahdella eri tavalla: joko peräkkäin 6,5 minuutin katkelmina tai 40 sekunnin mittaisissa osissa elokuvien väillä hyppelehtien.

Lyhyissä pätkissä katsominen ei tunnu Jääskeläisen mukaan vaikealta. Elokuvista pysyy kärryillä tälläkin tavalla. Katsojien aivoissa näkyi kuitenkin selvä ero kahden eri katsomistavan välillä.

TIETYT aivojen osat toimivat paljon jouhevammin keskenään, kun elokuvan intro katsottiin kerralla eikä pikku pätkissä. Nämä aivoalueet hahmottavat yksittäisiä tapahtumia kokonaisuuksiksi.

Aivoalueet toimivat tasatahtiin silloin, kun koehenkilöt katsoivat introt kokonaan peräkkäin.

”Se oli kuin hieno sinfonia, joka menee jouhevasti eteenpäin. Tämä katosi, kun elokuvat katkottiin 40 sekunnin pätkiin”, Jääskeläinen kuvaa.

AIEMPIEN tutkimusten mukaan multitaskaus heikentää tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Laboratoriokokeissa on laskettu, että suhteellisen helppojenkin tehtävien tekeminen kestää vaihtojen takia 10–20 prosenttia kauemmin kuin ilman vaihtoja. Aikaa menee, kun tarkkaavaisuus pitää kääntää uuteen tehtävään.

”Työelämä tahtoo olla välillä sitä, että pitäisi saada viisi asiaa tehtyä ja vielä rinnakkain. Aivot eivät suoriudu siitä hyvin. Jos töissä joutuu jatkuvasti hyppelehtimään tehtävästä toiseen, se on aina ylimääräinen kustannus, vaikka sitä ei huomaisi”, Jääskeläinen sanoo.

HÄNEN mukaansa multitaskausta kannattaa hallita luomalla vaikkapa viikon alussa listan siitä, mitä aikoo tehdä.

Koska vaihtelu myös virkistää, päivän aikana voi vaihdella fiksusti pienempien työtehtävien ja isomman tehtävän välillä.

”Tekee ensin yhden pienen tehtävän valmiiksi ja vasta sitten menee isompaan. Kun sitten isomman työn kanssa junnaa, pitää pienen tauon ja tekee toisen pienen tehtävän valmiiksi”, Jääskeläinen vinkkaa.

TAUOKSI ei silti sovi vilkaisu sosiaaliseen mediaan, professori varoittaa.

”Sosiaalinen media on huono virkistystauko. Kun on käynyt siellä kommentoimassa, aivot ovat yhtäkkiä saaneet viisi uutta lisätehtävää. Se voi uuvuttaa.”

Sotesolmua ratkotaan – Meri-Lapin kilpailutuspäätöksen vaikutuksia arvuutellaan...

Yhteistä näkemystä haetaan pitkän kaavan kautta...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Sotesolmua ratkotaan – Meri-Lapin kilpailutuspäätöksen vaikutuksia arvuutellaan

Meri-Lapin sotesooloilua ei katsota Lapissa hyvällä. Yksityistäminen uhkaa ajaa kaksi sairaalaa kilpailijoiksi. Työnjakopöytään istutaan torstaina.



Sari Pelttari-Heikka
Meri-Lapin kuntien halu katsoa erikoissairaanhoidon yhteisyritysmahdollisuus loppuun saakka ei saa ymmärrystä Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa.
- Kyllä tästä yksityistämissuunnitelmasta ollaan huolestuneita. Ei kai tämmöistä kilpailutusta turhanpäiten olla tekemässä, vaan erikoissairaanhoidon yhteisyritys nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. Meri-Lapin kuntien ratkaisu ei voi olla vaikuttamatta myös torstaina alkaviin sairaaloiden työnjakoneuvotteluihin, tai ainakin se asettaa ne eri valoon, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Torstaina alkavia neuvotteluja vetävä Lapin Sote-ohjausryhmän puheenjohtaja Sakari Trög pahoittelee, että yhteistä säveltä ei ole maakunnan sisällä.
- Erikoissairaanhoidossa ei ole löydetty yhteistä lappilaista näkökulmaa, jossa työnjako voitaisiin ratkaista kumpikin huomioiden. Muussa sote-valmistelussa on ollut yhteistä näkemystä. Siksi näihinkin neuvotteluihin haluttiin omistajat mukaan.
Trög ei tunnista mielikuvaa, että Lappi olisi viemässä kaiken Länsi-Pohjasta.
- Ehkä tässä ei ole aidosti keskusteltu, vaan odotetaan vahvempaa ääntä omistajilta sairaaloiden sijaan. Nyt olisi löydettävä polun pää, josta voidaan lähteä rakentamaan koko Lapille sopivaa mallia, eikä vain turvata omaa aluetta, Sakari Trög miettii.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ei näe tilannetta toivottamana, vaan muistuttaa työnjakoneuvottelujen vasta alkavan.
- Meillä on tukena tuore terveydenhuoltolaki, joka edellyttää tiettyjen asioiden säilymistä keskussairaalassa jatkossakin. Kolmannes lappilaisista asuu Länsi-Pohjan alueelle, joten ei voi olla ideana huonontaa tämän alueen palveluita. Toivottavasti poliittiset päätökset eivät heikennä neuvottelutilannetta, Luosujärvi sanoo.
Lapin Soten projektijohtaja Tommi Lepojärvi ei ilahtunut Meri-Lapin ratkaisusta.
- Meidän on päästävä haaksirikkoutuneista neuvotteluista eteenpäin. Maakunta on kiistatta aika kriisissä, ellei meillä ole valmista järjestelysuunnitelmaa. Nyt olisi lähdettävä puhtaalta pöydältä tekemään työjakoa, eikä ole aikaa kaivaa poteroita. Toivottavasti kilpailutussuunnitelmat eivät liikaa provosoi neuvotteluosapuolia.
Lepojärven mukaan on täysin mahdollista löytää Lappiin malli, jossa on kaksi keskussairaalaa sopinut työnjaosta.
- Nyt mallin löytäminen on kiinni osapuolista. On vain osattava antaa arvo toisillekin, hän muistuttaa.
Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen näkee yhteisyrityksen kilpailutuksen todellisena mahdollisuutena. Ylitornion jäänti pois kilpailutuksesta ei hänen mukaansa ole este asian etenemistä.
- Länsi-Pohjan suunnitelma ei poista yhteisen Lapin soten rakentamista. Jos yhteinen tahtotila löytyy, niin nämä on mahdollista yhdistää. Nyt suunnitelmia viedään rinnan valmistelussa. Meillä on kuukausi aikaa tehdä esitys työnjaosta, Nousiainen linjaa.

Länsi-Pohjan sote

Kunnat organisoivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut laajentamalla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää sekä perustamalla yhteisyrityksen yksityisen valtakunnallisen kumppanin kanssa 1.1.2018 lukien.
Kuntayhtymään: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtävät.
Yhteisyritykseen: terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä kuntoutuspalvelut
Laaditaan pitkäkestoiset (10 - 15 vuotta) palvelusopimukset, joissa määritellään yhteisyrityksen kunnille tuottamien palveluja koskevat ehdot. Palvelusopimukset siirtyvät 1.1.2019 lukien maakunnalle sitä velvoittavina sopimuksina.
LPSHP käynnistää yhteisyrityksen kilpailuttamisen KPMG Oy:n konsultoimana.
Yhtiöittämispäätös on valtuustojen käsittelyssä kesäkuussa.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Nämä asiat muuttuvat ammattikoulutuksessa...

Alla olevat muutokset näyttävät ainakin paperilla hyviltä. Toivottavasti rahat riittävät riittäviin oppilaiden saamiin kontaktitunteihin myös jatkossa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Nämä asiat muuttuvat ammattikoulutuksessa: Työ opettaa oppijaa, kouluun voi hakea läpi vuoden

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kuvaili ammattiopetuksen uudistusta mittakaavaltaan suurimmaksi koulutusuudistukseksi kahteen vuosikymmeneen.
Ammatillinen koulutus
Sanni Grahn-Laasonen.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Nämä asiat ovat toisin ammatillisessa perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa ensi vuonna:
Yksilöllinen oppiminen
Ammattiin opiskelusta on tulossa joustavaa ja oppilaille rakennetaan yksilöllisiä oppimispolkuja. Kaikille opiskelijoille tehdään oma osaamisen kehittämissuunnitelma. Samalla suunniteltaisiin oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Opiskelija laatisi suunnitelman yhdessäopettaja tai opinto-ohjaajan kanssa.
Jatkossa opiskelija voi hankkia osaamistaan joustavasti parhaiten itselleen soveltuvalla tavalla. Erityisesti aikuisopiskelijat voisivat keskittyä puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä taas lyhentäisi heidän koulutusaikojaan.
Työ opettaa oppijaa
Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään merkittävästi. 
Oppisopimuksen rinnalle otetaan käyttöön uusi ilman työsopimussuhdetta toteutettava koulutussopimusmalli. 
Sopimuksia olisi mahdollista yhdistellä joustavasti koulutuksen aikana.
Näytöllä osoitat osaavasi työsi
Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa ammattitaito osoitettaisiin näyttämällä se käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekisivät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaisi ja päättäisi opettaja.
Vähemmän, mutta laajempia tutkintoja
Tutkintojen määrä vähenee noin puoleen, 360 tutkinnosta 150:een. Kolmiportainen tutkintomalli säilyy (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto), mutta tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia.
Opiskelijalla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä. Nykyinen jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyy.
Kouluun voi hakea läpi vuoden
Ammatillisen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, ei enää vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. 
Tämä helpottaa alan vaihtajia ja auttaa saamaan ajoissa kiinni koulupudokkaista.
Miksi tehdään?
Ammatillisen koulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Koulutustakuulla taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka, joko lukiosta tai ammattikoulusta. Tällä vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä.
Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus kasvaa. Oppilaitos saa jatkossa rahaa paitsi oppilasmäärän myös suoritettujen tutkintojen ja työllistymisen mukaan. 
Puolet rahoituksesta tulee oppilaista, 35 prosenttia tutkinnoista ja loput 15 prosenttia oppilaiden työliistymisesta tai jatko-opintoihin siirtymisestä.
Tämän pitäisi lyhentää koulutusaikoja ja suunnata koulutusta sellaisille aloille, joilla on tarvetta työvoimasta.
Laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. 
Laki pitää sisällään sekä ammatillisen perusopetuksen että ammatillisen aikuiskoulutuksen.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Hyvä maanantaipäivä 24.04.2017...

Euroopassa/Ranskassa alustavasti hyviä ensimmäisen kierroksen presidenttivaalituloksia, Euroopan/Suomen pörssikurssit nousussa ja Kemissä hyvä valtuustopäätös liittyen Mari-Lapin sote-palvelujen järjestämiseen: Kemin Vasemmistoliitto sekä osa demarivaltuutetuista vastustivat esitystä erityisesti siksi, että siinä sote-palveluita siirrettäisiin yksityiselle toimijalle. 
Äänet Kemin kaupunginvaltuustossa jakautuivat 26 – 17... voi mennä levollisin mielin nukkumaan - ainakin ensi yöksi.

Mielenkiintoinen keskustelu tänään...

Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut, olen ollut kuntavaaleissa ehdokkaana Kemissä vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja nyt vuonna 2017.
Asumme Kemin Haukkarissa Kainuunkadulla. Talomme ohi menee päivittäin kymmeniä autoja, kymmeniä koiranulkoiluttajia, kymmeniä lenkkeilijöitä, varmaan yhteensä kymmeniä kävelijöitä/pyöräilijöitä.

Kirjoitin taannoin, että lähes kahdenkymmenen vuoden aikana käytännössä kukaan talomme ohi kulkijoista ei ole koskaan puhunut kanssani politiikkasta, nimenomaan läheisestä kuntapolitiikkasta eli yhteisten asioiden hoitamisesta - ei kukaan ja ei koskaan.

Mutta mitä tapahtui tänään?

Tuttu mieshenkilö, joka päivittäin joko pyöräilee tai kävelee useita kertoja päivässä talomme ohi pysähtyi juttelemaan.
Olen hänen kanssaan jutellut kymmeniä, kukaties satoja kertoja. Mukavia, lyhyitä juttutuokioita pääasiassa sääolosuhteista, puiden hankkimisesta/kaatamisesta, lähinaapureista, autoista, tms. ...

"Miten teillä vaalit menivät?" hän yllättäen kysyi ensimmäisinä sanoinaan. Luulin hänen tarkoittavan, miten Kemin Keskustan ryhmällä vaalit menivät. Kertoilin omia näkemyksiäni menneistä kuntavaaleista.
" Kuinka suuri oli teidän äänimääränne?" hän kysyi edelleen. Nyt ymmärsin, että hän oli tarkoittanut koko ajan minua henkilökohtaisesti. "Minä äänestin teitä." hän totesi yllättäen.

"Olemmehan me olleet sinuja jo vuosikymmeniä! Sinä teitittelet minua!" totesin yllättyneenä ja kiitin luottamuksesta. Lisäsin, että mukavahan se on, että tällaista harmaapäätä joskus teititellään vanhanajan tyyliin.
Hän oli hiukan hämillään ja totesi, että hänellä joskus menee vanhasta muistista teitittely päälle...

Eihän siinä voinut muuta kuin naureskella asialle. Juttelimme edelleen vaaliasioista. Kerroin, että minun elämääni vaalit eivät vaikuta sitä eikä tätä. "Olen edelleen varavaltuutettu niin kuin tähänkin saakka ja oletettavasti jatkossa jonkun lautakunnan jäsen ja varajäsen." Kerroin, että olen kuluvan vaalikauden ollut tarkastuslautakunnan jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. 

Tosi mielenkiintoinen juttutuokio...







Op:n ja Fortumin yhdessä rakentamista sähköautojen latauspisteistä pohjoisin tulee Kemiin...

Hmmmmm - mielenkiintoista! Vieläkö tässä joutuu harkitsemaan sähköauton ostoa! Toki olin sellaista jo ajatuksissani/tulevaisuudenkirjoituksissani jo hankkimassa vuonna 2000, mutta kehitys ei ole edennyt niin ripeästi...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Op:n ja Fortumin yhdessä rakentamista sähköautojen latauspisteistä pohjoisin tulee Kemiin

PENTTI VUOSAARI
Op:n ja Fortumin yhdessä rakentamista sähköautojen latauspisteistä pohjoisin tulee Kemiin
Sähköautot saa lataukseen kesällä myös Kemissä.
OP ja Fortum rakentavat yhdessä noin sata sähköautojen latauspistettä eri puolille Suomea, aluksi kahdeksallekymmenelle eri paikkakunnalle. 
Lappiin tulee tässä vaiheessa yksi piste, OP Kemin Seudun Kemin pääkonttorin yhteyteen.
- Sähköautoilun edistäminen latauspalveluita tarjoamalla on erinomainen tapa toteuttaa yhteisöllistä rooliamme paikallisesti. Haluamme olla mukana edistämässä sähköautoilun kasvua ja samalla tehdä sähköautoilusta helppoa uusien palveluiden avulla, OP Kemin Seudun toimitusjohtaja Heikki Palosaari kertoo.
Lapissa on parikymmentä sähköautojen latauspistettä, joista valtaosa on Lapin länsiosassa. OP:n ja Fortumin rakentamat pisteet keskittyvät eteläiseen Suomeen. Tavoitteena on jatkossa laajentaa latausverkostoa.
- Haluamme olla ajan hengessä mukana ja palvella näin matkailua. Siksi olemme heti alussa mukana latauspisteen sijoittamisessa Kemiin, Palosaari sanoo.
Latauspisteiden rakentaminen osuuspankkien toimipisteiden yhteyteen käynnistyy toukokuun lopussa. Kemin toimipisteen yhteyteen tulevan latauspisteen on tarkoitus olla asiakkaiden käytössä vuoden loppuun mennessä.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros näkyy selvästi Euroopan, Suomenkin osakemarkkinoilla > pörssiosakkeet ovat nousussa.

Nyt jos salkussa on pörssiosakkeita, on syytä olla tarkkana. Nostetta varmaan siunaantuu ainakin muutamaksi päiväksi, mutta tuttu regyyli(kin) > "takapakki" saattaa olla mahdollinen.

Kävi mielessä 1970-luvun alkupuolen tapahtuma Kemin teknillisessä koulussa, jossa olin tuntiopettajana.
Eräs reipasotteinen, "leukava ja sanavalmis" opiskelija kertoi kaveristaan Lapista. Hän kertoi kaverinsa myyneen jängällisen poroja ja ostaneen Porchen...

Jos nyt jollakin pörssiosakkeiden omistajalla on autonostoaikeita, siihen saattaa tulla erinomainen mahdollisuus - niin tai sitten ei...



Hallitus ei saa löysätä nyt, kun on paremmat ajat...

Hmmmmm - alla olevassa artikkelissa on hyviä elementtejä...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Hallitus ei saa löysätä nyt, kun on paremmat ajat

Kolme talouden asiantuntijaa ovat yksimielisiä. Hallitus ei voi höllätä talouspolitiikkaansa alkuvuoden hyvien kasvulukujen vuoksi, vaan uudistuslinjaa on jatkettava.

KIMMO PENTTINEN
Hallitus ei saa löysätä nyt, kun on paremmat ajat
Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että Suomen talousnäkymät ovat pitkästä aikaa positiiviset.
Kirsi Turkki
Suomen suurimman työeläkeyhtiön, Varman toimitusjohtaja Risto Murto on optimistisissa tunnelmissa, käännepisteen makua on ilmassa.
- Suomessa on jotakin positiivista käynnissä. Murjottamisen kausi on ohi, Murto sanoi torstaina, kun hän kommentoi Suomen talousnäkymiä Varman alkuvuoden tuloksen yhteydessä.
Optimismi ja usko lähtee Murron mukaan Suomen rannikolta liikkeelle, ketju kulkee telakkakaupunki Turusta energiakaupunki Vaasan kautta Ouluun ja Rovaniemelle, jossa on ollut ennätysvuosi matkailussa.
Vetoapua tulee kansainvälisestä taloudesta, kehittyvien markkinoiden virkistyminen on hyvä asia Suomen raskaalle teollisuudelle.
Murto arvioi, että kahden prosentin talouskasvu riittää nostamaan työllisyysastetta, ei tosin hallituksen tavoitteeseen, 72 prosenttiin asti.
Parempi verokertymä tuo myös lisää potkua talouteen.
Hallitukselle odotettua parempi talouskasvu ei anna pelivaraa.
- Nyt pitää säästää, kun ajat ovat paremmat, ei huonoina aikoina. Elvytykselle ei ole mitään tarvetta.
Talouskäännettä uhkaavat poliittiset riskit ovat yhä olemassa. Nyt vuorossa ovat Ranskan presidentinvaalit. Markkinoita poliittiset riskit eivät enää heiluttele samoin kuin ennen.
- Nahka on parkkiintunut poliittisille riskeille.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä muistuttaa, että Suomella on takana menetetty vuosikymmen. Tuotannon taso on Suomessa edelleen neljä prosenttia alle sen, missä oltiin vuonna 2008.
- On tietysti rohkaisevaa hallituksen kannalta, että talouskasvu on kääntynyt parempaan päin, mutta ei pidä seinille hyppiä tästä kasvusta.
Talouskasvu näkyy verokertymissä ja työllisyydessä, mutta ei niin paljon kuin hallitus toivoisi. Vihriälän mukaan hallituksella on nyt kuitenkin aiempaa positiivisempi pohja, jolle rakentaa.
- Kehottaisin jatkamaan uudistuslinjaa, joka hallitusohjelmassa on. Se koskee isoja asioita, kuten työmarkkinoita, sote-uudistusta ja osittain myös hyödykemarkkinapuolen asioita.
Vihriälän mukaan hallituksen pitää myös vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Finanssipolitiikan yleislinjaa Vihriälä ei veivaisi mihinkään suuntaan. Lisäkiristykset alijäämän pienentämiseksi eivät ole välttämättömiä, vaan haitallisia kasvun kannalta. Elvytykseen taas ei ole syytä ryhtyä, koska kasvu on lähtenyt liikkeelle.
Vihriälä suosittelee, että hallitus laittaisi paukkuja siihen, että työvoiman liikkuvuuden pullonkauloja purettaisiin.
- On pidettävä huolta siitä, että kaikki työvoiman potentiaalinen kasvu voi realisoitua. Paukkuja pitäisi käyttää esimerkiksi siihen, että yritykset saavat Varsinais-Suomessa kaiken työvoiman, mitä tarvitaan.
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että talouskasvu ei ole vain kotimarkkinoiden varassa, vaan myös viennistä on tullut hyviä lukuja alkuvuoden aikana. Kasvuluvut eivät kuitenkaan Heiskasen mukaan helpota talouspolitiikan näkymiä.
- Nyt on aika laittaa kuntoon pitkän aikavälin talouskysymyksiä. Kasvuluvut eivät voi olla veruke sille, että nyt jollakin tavalla höllätään talouspolitiikassa, vaan päinvastoin. Hyvinä aikoina on pystyttävä tekemään päätöksiä ja nyt ovat ne hyvät ajat.

Suunta ylöspäin

Uusimmat Suomea koskevat ennusteet arvioivat tämän vuoden bkt:n kasvuksi keskimäärin 1,5 prosenttia. Pidetään mahdollisena, että bkt kasvaa tänä vuonna jopa 2 prosenttia. Kansainvälisen talouden näkymät ovat vahvistuneet.
Tilastokeskuksen työpäiväkorjattu tuotanto oli helmikuussa 3 prosenttia ja tammikuussa 3,7 prosenttia ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin.
Suomen viennin arvo kasvoi neljä prosenttia viime vuoden helmikuusta. Eniten kasvoi öljyjalosteiden vienti, myös muiden kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien vienti nousi. Vienti Venäjälle kasvoi helmikuussa selvästi.
Kuluttajien luottamus talouteen oli ennätystasolla maaliskuussa.

Kommentti: Vaalien häviäjät kovilla

Kirsi Turkki Suomen talouden asiantuntijoiden viesti on selvä. Hallituksen ei pidä yhtään hyvien kasvulukujen varjolla höllentää talouspolitiikan linjaansa. Hallitusneuvotteluissa sovituista säästöistä on pidettävä kiinni ja suuret uudistukset, erityisesti sote on toteutettava sovitusti ja uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi on etsittävä.
Hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina kehysriiheen ja puolivälineuvotteluihin. Hallituksen palaveria varjostavat äskettäin pidetyt kuntavaalit.
Valtiovarainministeripuolue kokoomukselle talousviisaiden tiukka linja sopii hyvin. Sen sijaan kuntavaaleissa rökäletappion kokeneet perussuomalaiset ja kannatustaan merkittävästi menettänyt keskusta voivat haluta talouskasvusta liikkumavaraa hallituksen loppuajalle.
Keskustan puoluevaltuusto kokoontui lauantaina Tampereelle puimaan kuntavaaleja.
Konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) penäsi Suomenmaan haastattelussa keskustalta armottoman rehellistä analyysiä. Tappiota ei voi Kääriäisen mukaan sivuuttaa olankohautuksella ja puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk.) varassa olleen hallituspolitiikan eväät on hänen mukaansa pitkälti syöty.
Talouskasvun hedelmille on muitakin ottajia. Työmarkkinajärjestöt käyvät syksyllä liittokohtaiset neuvottelut. Hallituksen peräämää palkkamalttia on ehkä turha odottaa, kun talouskasvu on tosiasia.