torstai 1. joulukuuta 2016

Putin: Tarvitsemme ystäviä ...

Hmmmmm - vai niin...

Ikävää, että puheet ja teot eivät viime aikoina ole kohdanneet. Venäjän Krimin valloituksen jälkeen vuonna 2014 maailmassa kääntyi uusi, murheellinen lehti. 

Sen ja Itä-Ukrainan sodan seurauksena Venäjän rajanaapurit saavat olla jatkossa "varppeillaan" - Suomi mukaan lukien... 

On syytä seurata Venäjän pääministerin lähiaikoina toteutuvaa vierailua Suomeen/Ouluun suurennuslasin kanssa. 

Taitaapa liittyi olennaisesti alla olevan artikkelin mainostamaan "Tarvitsemme ystäviä"-teemaan. Mielestäni em. toteamusta voinee hiukan täydentää: "Tarvitsemme - kipeästi - hyviä ystäviä". Tekojen perusteella se on enemmän kuin vaikeaa...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Putin: Tarvitsemme ystäviä – Putinin puhe hetki hetkeltä

Presidentti Vladimir Putinin mukaan yhteistyön kehittäminen EU:n kanssa kuuluu Venäjän ulkopolitiikan prioriteetteihin.
Vladimir Putin






Venäjän presidentti Vladimir Putin on vuotuisessa puheessaan kansakunnan tilasta kehunut Venäjän yhteiskuntaa terveeksi ja itsevarmaksi.
Putin myös sanoi, ettei Venäjä halua vastakkainasettelua, vaan tarvitsee ystäviä. 
Hän kiitti Venäjän ja Kiinan yhteistyötä ja sanoi, että yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on elvytettävä.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjän-kirjeenvaihtajamme Kerstin Kronvall analysoi puhetta myöhemmin tänään eli alla olevana...

Analyysi: Putin lupasi kansalle parempia aikoja

Presidentti Putinin tämänvuotinen puhe kansakunnan tilasta oli syväluotaus kotimaan asioihin. Kansainväliset kysymykset jäivät täysin varjoon.
Yle maailmalla: Moskova





Presidentti Vladimir Putinin puhe oli lahja niille kansalaisille, joiden arkipäivää haittaavat muun muassa heikot terveyspalvelut, huonot tiet ja kelvottomat koulut.
Putin puhui tuhatpäiselle yleisölle Kremlin Yrjönsalissa, puhe kesti melkein puolitoista tuntia. Puhe televisioitiin valtakunnallisilla tv-kanavilla.
Puheessaan Putin lupasi uudistuksia ja rahaa. Samoin hän muun muassa kertoi valtion panostavan ensi vuonna infrastruktuuriin, kuten teiden ja asuntojen korjaamiseen.
Tämä varmasti ilahdutti kansaa, jota hän puheensa alussa kiitti kärsivällisyydestä ja kestävyydestä vaikeina aikoina. Nyt ajat muuttuvat, hän lupasi.

Puhe siitä, mitä kansa ajattelee

Tämänvuotinen puhe ei ollut Putinin vahvimpia esityksiä, mutta selvästi tarkkaan harkittu. Venäjällä valtion johto on hyvin perillä siitä, mitkä asiat kiinnostavat kansalaisia. Juuri niihin tämä puhe pureutui.
Siis taloustilanteeseen ja sen kohentamiseen, sekä elintason nousuun myös sosiaaliturvan vahvistamisella.
Puheen aikana Putin antoi suoria ohjeita ja tehtäviä virkamiehille ja ministereille. Hän kertoi tulevista tuista maatalouteen, ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Virkamiehiä hän kehotti olemaan häiritsemättä kansalaisjärjestöjen ja yrittäjien työtä.
Vahva tuki presidentiltä kansalaisjärjestöille oli mahdollisesti merkki siitä, että ilman hyväntekeväisyysjärjestöjä Venäjä ei pysty kohentamaan sosiaaliturvaa.
– On kuunneltava kaikkia, Putin sanoi.

Yksi kansa – yksi maa

Ensi vuonna on kulunut sata vuotta Lokakuun vallankumouksesta. Putin mainitsi sen esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun kansakuntaan tulee eripuraa ja epäluottamusta. Tästä voi oppia ja panostaa yhtenäisyyteen, oli Putinin viesti.
– Muistakaamme, että olemme yhtenäinen kansa, olemme yksi kansa ja Venäjä on yksi maa.
Tiedetään, että ajatus Venäjän federaation hajoamisesta kuuluu Putinin pahimpiin painajaisiin.



Kansainvälinen tilanne jäi hämmästyttävän vähälle

Putin puhui lyhyesti Syyriasta, ja totesi venäläisten sotilaiden osoittavan siellä rohkeutta ja urheutta. Hän ei kuitenkaan kertonut esimerkiksi kuinka kauan Venäjä aikoo sotia siellä. Maansa lähtiessä mukaan sotaan Putin sanoi, ettei sinne mennä kaulaa myöten uppoutumaan. Silloin tämä tulkittiin tarkoittavan lyhyttä aikaa Syyriassa.
Ihmeellisintä oli kenties se, ettei Putin edes maininnut Ukrainaa, vaikka juuri tänään Ukraina aloitti sotaharjoituksen, jota Venäjä pitää provokaationa.

Katse toiveikkaasti itään – ja vähän länteen

Yksi tärkeimmistä viesteistä ulkomaille oli Putinin sanat Euraasian yhteistyöstä.
– Ulkopolitiikkamme prioriteetti on Euraasia-yhteistyössä.
Tosin hän jatkoi monisanaisesti kehuen Kiinaa partnerina, jonka kanssa voi toimia tasa-arvoisesti ilman että kumpikaan haluaisi hallita.
Putin painotti taas kerran Venäjän halua toimia kansainvälisesti.
– Me emme etsi, emmekä ole koskaan etsineet vihamiehiä, vaan tarvitsemme ystäviä, hän sanoi.
Tosin ympäröivä maailma ei ole aina kokenut Venäjää näin rauhanomaiseksi ja ystäviä etsiväksi kumppaniksi.
Putin sanoi toivovansa laajempaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa taistelussa terrorismia vastaan. Hän ei maininnut, miten sellainen voisi toteutua.
Putinin kannattaakin olla pidättyväinen Yhdysvaltojen suhteen, kunnes Donald Trump on aloittanut presidenttinä. Vielä ei ole selvää, millaisista lähtökohdista uusi presidentti tulee lähestymään Venäjää.

Valoi uskoa kansaan

Kokonaisuudessaan voi sanoa Putinin puheen olleen maan isän puhe kansalleen. Hän kiitti heitä kärsivällisyydestä, kehotti yhtenäisyyteen ja lupasi palkinnoksi arkipäivän parannuksia.
Venäjäksi sanotaan usein hieman ironisesti "Vse budet horosho", suomeksi suurin piirtein "kaikki menee hyvin". Tämä olisi sopinnut Putinin puheen otsikoksi.
Toinen asia on, uskooko kansa tähän.


Venäjä kertoo lähettäneensä pioneereja raivaamaan räjähteitä Aleppon itäosasta...

Hmmmmm - vai niin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Venäjä kertoo lähettäneensä pioneereja raivaamaan räjähteitä Aleppon itäosasta

Venäläisen kenraaliluutnantin mukaan Syyrian armeija on saanut haltuunsa tärkeän Castellon tien, joten humanitaariset saattueet pääsevät nyt Aleppoon.
Aleppo
Syyrialaisia sotilaita itäisessä Aleppossa.
Syyrian valtion uutistoimiston SANA:n julkaisemassa kuvassa näkyy syyrialaisia sotilaita Aleppon itäosassa Masaken Hananon alueella 27. marraskuuta 2016.SANA HANDOUT / EPA
Venäjän asevoimat sanoo lähettäneensä ryhmän pioneereja raivaamaan miinoja ja muita räjähteitä Syyrian hallituksen joukkojen takaisinvaltaamista Aleppon itäosista.
Kenraaliluutnantti Sergei Rudskoi armeijan yleisesikunnasta sanoi keskiviikkona, että pioneeriyksikköön kuuluu 200 sotilasta ja 47 ajoneuvoa. Hänen mukaansa Venäjän puolustusministeriö on lähettänyt myös kenttäsairaalan Aleppoon.
Syyrian hallituksen joukot ovat tällä viikolla vallanneet yli kolmasosan kapinallisten hallussa olleesta itäisestä Alepposta. Rudskoin mukaan näillä alueilla on yli 90 000 siviiliä.
Rudskoi kehottaa YK:ta tarjoamaan pikaisesti humanitaarista apua alueen siviileille. Hänen mukaansa Aleppoon johtava tärkeä Castellon tie on nyt Syyrian armeijan hallussa ja turvallinen humanitaarisille saattueille.
Kymmenien tuhansien siviilien kerrotaan paenneen kapinallisten hallussa olevasta Aleppon itäosasta viimeisen neljän päivän aikana.
Rudskoin mukaan itäisestä Alepposta on poistunut lisäksi 647 kapinallistaistelijaa, joista 630 on armahdettu ja 17 on tutkinnassa.

Kapinalliset kieltäytyvät perääntymästä

Syyrian armeija on kehottanut Aleppon kapinallisia antautumaan ja poistumaan kaupungista. Aiempien hallituksen ja kapinallisten välisten sopimusten perusteella kapinallistaistelijat ovat saaneet siirtyä turvallisesti opposition hallussa olevaan Idlibin maakuntaan.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema kapinallisryhmä Fastaqimin Turkissa oleskeleva poliittinen johtaja Zakaria Malahifji kertoi, että kapinalliset kieltäytyvät minkäänlaisesta joukkojensa vetäytymisestä.
Britanniasta käsin toimivan oppositiomielisen The Syrian Observatory for Human Rights -tarkkailujärjestön mukaan yli 300 siviiliä on kuollut marraskuun 15. päivän jälkeen itäisen Aleppon taisteluissa ja pommituksissa.
Aleppon kapinallisalueilla arvioitiin olevan noin 250 000 siviiliä ennen hallituksen joukkojen suurhyökkäystä.
Lähteet: AFP, AP, Reuters

Venäjän pääministeri Medvedev Ouluun ensi viikolla Sipilän kutsusta...

Tunnustan, että ensimmäinen ajatukseni oli otsikon nähtyäni: Miksi ihmeessä, miksi juuri Oulussa ja miksi juuri tähän aikaan? Vastauksia, vähintäänkin selityksiä löytyy varmaan asiaan aikanaan... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjän pääministeri Medvedev Ouluun ensi viikolla Sipilän kutsusta

STTOulu
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vierailee Oulussa perjantaina 9. joulukuuta. Hän saapuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kutsusta, valtioneuvosto tiedottaa.
Tapaamisessa keskustellaan muun muassa maiden kahdenvälisistä suhteista ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.
Kyseessä on Sipilän ja Medvedevin toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Kemin biodieseltehdas taas askeleen lähempänä...

Kaidin biodieseltehtaan toteutuminen on tällä hetkellä mielestäni 99,9%:n todennäköisyydellä varma. Kaikki viime viikkoina tapahtuneet ratkaisut: Suomen valtion ja EU:n tasolla ovat vahvistaneet asiaa.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemin biodieseltehdas taas askeleen lähempänä

NINA SUSI
Kemin biodieseltehdas taas askeleen lähempänä
-EU-lainsäädännöllä on merkitystä hankkeemme toteutumiselle, sanoo Kemiin biodieseltehdasta suunnittelevan Kaidin toimitusjohtaja Carl Haglund.
Pekka Mauno
Kemiin suunniteltu biodieseliä valmistava tehdas on askelen lähempänä, sillä EU-komission tuoreet linjaukset ovat tehdasta suunnittelevan Kaidin mieleen.
– EU-lainsäädännöllä on merkitystä hankkeemme toteutumiselle. Ratkaisevia tekijöitä hankkeen toteutumiselle on toki monia, sanoo Kaidin Suomen toimitusjohtaja Carl Haglund. 
EU-komission keskiviikkona julkistamassa uusiutuvan energian lainsäädäntöpaketissa on biopolttoainevalmistajien toivomukset huomioitu hyvin. Erityisen tyytyväisiä ne ovat öljy-yhtiöille tulevaan jakeluvelvoitteeseen. Se tarkoittaa, että vuoteen 2021 mennessä kehittyneitä biopolttoaineita on sisällyttävä kaikissa EU-maissa jakeluyhtiöiden myymään liikenteen energiamäärään 1,5 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 6,8 prosenttia
– EU:n tasolla potentiaali on kymmeniä tehtaita. Suomessa potentiaali voisi olla suuruusluokassa 3-5 tehdasta – koosta riippuen, arvioi St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho. 
North European Biotech Oy:llä, joka on St1:n ja SOK:n yhteisyritys, on koeajovaiheessa 10 miljoonaa litraa valmistava etanolitehdas Kajaaniin.
Samalla yrityksellä on myös suunnitelma rakentaa kaksi muuta etanolitehdasta, toinen niinikään Kajaaniin ja toinen Pietarsaareen. Kyse on 50 miljoonan litran tehdashankkeista.

Guggenheim taidemuseokeskustelu Helsingin kaupunginvaltuustossa tänään...

Olen seurannut keskiviikkoiltana 30.11.2016 Helsingin kaupunginvaltuuston kokousta useita tunteja. Sain aimo annoksen Guggenheimtietoa.

HELSINGIN kaupunginvaltuusto torppasi Guggenheimin taidemuseon rakentamisen Helsinkiin torstain vastaisena yönä äänin 53–32.

Siten lähes kuuden vuoden taistelu Guggenheimin taidemuseon mahdollisesta sijoittumisesta Helsinkiin päättyi näillä näkymin - ainakin nyt esitetyillä ehdoilla.


Helsingin kaupunginvaltuusto päätti siis olla rakentamatta Guggenheimin taidemuseon Eteläsatamaan nykyisen parkkipaikan ja vanhan makasiinirakennuksen tilalle.


Taustaa:

GUGGENHEIMIN taidemuseota yritettiin saada Helsinkiin jo kolmatta kertaa. Kaksi aiempaa yritystä kaatuivat, ja nyt valtuuttujen pöydällä oleva esitys oli todennäköisesti viimeinen, jonka kaupunginvaltuusto sai päätettäväkseen.

Guggenheim-johtaja Richard M. Armstrong sanoi HS:n haastattelussa keskiviikkona, että ”Ari Lahti ja Guggenheim Helsingin tukisäätiö ovat keränneet ennenkuulumattoman määrän yksityistä rahaa, ja eiköhän sen rajat ole jo etsitty”.

HELSINGIN SANOMAT pohti wau-arkkitehtuuria ja Guggenheimin museota jo vuonna 2006 ilmestyneessä jutussa.

Varsinainen keskustelu käynnistyi tammikuussa 2011, kun museota ehdotettiin Katajanokalle.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Vähättely pois: Näissä asioissa Suomi on maailman paras!

Alla oleva luettelo vetää melkein sanattomaksi! On kai se uskottava...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista sellaisenaan:

Vähättely pois: Näissä asioissa Suomi on maailman paras!


ERIIKA AHOPELTO
Vähättely pois: Näissä asioissa Suomi on maailman paras!
Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
Pori
Me suomalaiset taidamme edelleenkin olla taipuvaisempia itsemme vähättelyyn kuin oman hännän nostamiseen. Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa, että Suomi on maailman kärkeä aika monessa asiassa.

Suomi maailman kärjessä

Suomi on maailmassa pieni maa. Väkiluvultaan Suomi on noin 115. suurin valtio, pinta-alaltaan 64:s. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä keräsimme listan näitä asioita, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.

Turvallisuus, yhteiskunta

Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2016
Suomi on maailman turvallisin maa.
World Economic Forum, Travel and Tourism Competitiveness Report 2015: Finland
Suomessa on maailman paras hallinto.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland
Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Organized crime
Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Judicial independence
Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
University of Sydney ja Harvard University, The Electoral Integrity Project, The year in elections 2015
Suomessa on maailman toiseksi vähiten korruptiota.
Transparency International, Corruption Perceptions Index 2015
Suomessa on maailman paras lehdistönvapaus.
Reporters Without Borders, 2016 World Press Freedom Index
Suomi on maailman neljänneksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperatice, Social Progress Index: Finland

Tyytyväisyys ja luottamus

Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
World Economic Forum, The world's happiest countries in 2016
Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low
Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta, poliittiseen järjestelmään toiseksi suurinta ja oikeusjärjestelmään kolmanneksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust
Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust
Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta.
European Commission, Business and consumer survey results

Tasa-arvo

Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
World Economic Forum, Global Gender Gap Index 2016
Suomessa on EU-maiden pienin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa.
Eurofound, The gender employment gap: Challenges and solutions
Suomessa on OECD-maista eniten naisministereitä ja toiseksi eniten naisia parlamentin jäseninä.
OECD, Government at a Glance 2015: Women in politics
Suomessa on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste
OECD, Society at a Glance 2016: Poverty
Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot.
OECD, Society at a Glance 2016: Income inequality 

Ympäristön tila

Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa.
Yale University, Environmental performance index
Suomalaisten veden kulutus suhteessa uusiutuviin vesivaroihin on maailman viidenneksi pienintä.
C. Kroll: Sustainable Development Goals: Are the rich countries ready? (Bertelmann Stiftung 2015)

Henkinen pääoma

Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
World Economic Forum, The Human Capital Report: Human Capital Index 2016
Suomen peruskoulutus on maailman parasta. 
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Primary Education
Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.
OECD, Better Life Index: Education
Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
J. W. Miller ja M. C. McKenna, World Literacy: How Countries Rank and Why It Matters (Routledge 2016)
Suomi on innovaatiovertailussa maailman kolmas.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Innovation 

Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti

Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.
Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille
Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö.
Save the Children, Every last girl: Girl’s opportunity index
Suomalaiset nuoret (11-15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Unicef, Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview
Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden toiseksi parasta.
M. O. Mullis, I. V. S. Mullis, P. Foy and M. Hooper, TIMSS 2015 International Results in Science

Terveys

Suomessa on maailman 20 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä.
WHO, Life expectancy
Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.
Save the Children, State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report
Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet).
UN, SDG Indicators, Infant mortality rate
Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi alhaisin kokonaiskuolleisuusluku syöpään.
OECD, Health at a glance 2015. Mortality from cancer

Ja näissäkin me olemme maailman kärkeä

Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Soundness of banks
Suomessa eniten metsiä Euroopassa.
FAO, Global Forest Resources Assessment
Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa.
Eurostat, Population density, persons per km²
Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä.
The European Bureau of Library, Public Libraries – Statistics
Suomessa on OECD-maista eniten langattomia laajakaistaliittymiä sataa henkeä kohti.
OECD, Wireless mobile broadband subscriptions
Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa.
International Coffee Organization, Coffee Trade Statistics
Suomalaisten aikuisten englannin kielen taito on 72 maan vertailussa viidenneksi paras.
Education First (EF), The world's largest ranking of countries by English skills
Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde vuonna 2017.
Lonely Planet, Best in Travel 2017: Top Countries



Onko ikiliikkuja vihdoin keksitty?

Hmmmmm - vai niin...

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:


Onko ikiliikkuja vihdoin keksitty? Tutkijoiden ihmerobotti ei tarvitse virtalähdettä


Spiraalimainen ihmerobotti liikkuu valon voimalla.
Spiraalimainen ihmerobotti liikkuu valon voimalla. KUVA: RUUTUKAAPPAUS, SCIENCE DAILY
Kansainvälinen insinööritiimi on kehittänyt ”omavoimaisia” polymeerirobotteja.
Pienten robottien kehityksen esteenä on ollut sellaisen virtalähteen luominen, joka ei paina paljon, mutta antaa virtaa niin paljon, että robotti jaksaa liikkua tarpeeksi kauan. Nyt joukko tutkijoita uskoo ratkaisseensa tämän ongelman uudella materiaalilla, joka muuntaa ultraviolettivalon suoraan liikkeeksi ilman elektroniikkaa tai muita perinteisiä tapoja.
Tutkijajoukossa oli väkeä muun muassa eteläkorealaisesta Inhan ja yhdysvaltalaisesta Pittsburghin yliopistoista sekä Yhdysvaltain ilmavoimien laboratoriosta. Tutkimus nimeltä ”Photomotility of Polymers” on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Muissa tutkimuksissa on yritetty käyttää magneettikenttien, äänen, lämmön ja lämpötilan vaihteluiden kaltaisia keinoja liikkumiseen. Tohtori Ravi Shankarin mukaan valo sopii tähän kuitenkin paremmin muun muassa sen nopeuden ja kontrolloitavuuden vuoksi, kirjoittaa Science Daily.
Robottien materiaaliksi sopivat joustavat monoliittiset polymeerikalvot.
Tutkijat myös onnistuivat ohjaamaan robottien liikettä tarkasti. Robotit saatiin esimerkiksi kiipeämään 15 asteen kulmassa olevaa lasilevyä pitkin.
”Itse materiaali on kone ilman ylimääräisiä liikkuvia osia tai mekanismeja, jotka lisäävät painoa ja siten rajoittavat liikkuvuutta ja tehokkuutta”, sanoo apulaisprofessori Jeong Jae Wie.
Vaikka polymeerirobotit ovat vain noin 15 millimetriä pitkiä ja 1,25 millimetriä leveitä, ne voivat liikkua valon avulla useita millimetrejä sekunnissa. Jos materiaalissa riittää valoa, liike voi jatkua ikuisesti.
”Poistamalla ylimääräinen akkumassa, liikkuvat osat ja muut hankala osat voimme mahdollisesti luoda robotin paikkoihin, joissa painosta ja koosta on haittaa. Niitä voitaisiin käyttää vaikkapa avaruustutkimuksessa tai muissa äärimmäisissä olosuhteissa”, Shankar sanoo.