Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Todennäköisesti peset kätesi kehnommin kuin kuvittelet – flunssaa vastaan käsihuuhde on usein tehoton
Laatu lähtee vedestä ja saippuasta. Molempia pitää olla riittävästi, jotta lika ja mikrobit irtoavat ihosta.
KUINKA hyvin peset kätesi? Todennäköisesti kehnommin kuin kuvittelet.
Moni väittää pesevänsä, mutta ei sitä kuitenkaan tee. Viime vuonna julkaistun kyselytutkimuksen mukaan kolmannes eurooppalaisista ei muista pestä käsiään vessakäynnin jälkeen.
Yhdysvalloissa on tarkkailtu, kuinka käsihygienia toteutuu julkisissa vessoissa. Melkein kaikki ihmiset vakuuttavat pesevänsä kädet, kun ovat tehneet tarpeensa. Seurannan perusteella sen tekee kolme neljästä.
Naiset ovat yleensä tunnollisempia. Miehistä käsihygienian muistaa runsas puolet.
Muutama kysely ei kerro koko totuutta, mutta pitkältä ajalta kerätty tieto kertoo, että vettä ja saippuaa käytetään liian harvoin ja silloinkin säästeliäästi.
”KÄDET kannattaisi pestä aina, kun siihen on tilaisuus”, sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
Tilaisuus tarjoutuu vähintään 5–10 kertaa päivässä. Vessakäyntien lisäksi kädet pitäisi siistiä ennen ruoan laittoa ja syömistä, ulkoa sisään tultaessa ja kättelyn jälkeen.
Samoin niistämisen, aivastamisen, nenän kaivamisen, roskien käsittelyn ja tiskirätin näpelöinnin perästä.
”Kaikissa noissa tilanteissa on vaara, että taudinaiheuttajia pääsee leviämään käsistä muihin ihmisiin tai ruokaan”, Huovinen sanoo.
PIENIKIN määrä mikrobeja pystyy aiheuttamaan taudin. Influenssaan riittää 1–30 virusta. Yhdessä sormessa saattaa elää satojatuhansia bakteereja ja viruksia.
Flunssa ja moni muu mikrobi livahtaa limakalvoille ja sieltä muualle elimistöön omista käsistä, joilla olet sormeillut jonkun rähmäkäpälän koskettelemaa pintaa. Tästä on vahvaa näyttöä päivähoidosta ja sairaaloista, joihin pakkautuu paljon ihmisiä ja taudinaiheuttajia.
Pisaroista, esimerkiksi flunssapotilaan yskäisystä, taudit leviävät harvemmin. Sama koskee bakteerien ja virusten aiheuttamia suolistoinfektioita.
TAUDINAIHEUTTAJIA vaanii esineissä, joita moni ihminen koskee peräjälkeen. Tyypillisiä pöpöpesiä ovat ovenkahvat, kaiteet, valokatkaisijat ja näppäiltävät näyttöpäätteet.
Varmimmin flunssan saa kättelemällä sairastunutta tai tarttumalla tuoreeltaan ovenkahvaan, jota tämä koski räkäisillä käsillä. Jos erite ehtii kuivua, tartunnan vaara on pienempi.
Flunssan iskiessä 15–55 prosenttia muista perheenjäsenistä saa tartunnan vajaan viikon kuluessa, kertovat tutkimukset.
KÄSIENPESULLA taudinaiheuttajien liikenteelle voi panna stopin. Ahkera hinkkaaminen on viisasta erityisesti talvisin, kun epidemiat jylläävät.
”Käsien pesemisessä määrääkin tärkeämpää on laatu”, sanoo professori Huovinen.
Laatu lähtee vedestä ja saippuasta. Molempia pitää olla riittävästi, jotta lika ja mikrobit irtoavat ihosta. Kädenlämpöinen vesi saa saippuan parhaiten vaahtoamaan.
Sen jälkeen tarvitaan hierontaa. Tässä vaiheessa ihmiset tekevät suurimman virheen.
”Aika usein pesu jää muutaman sekunnin hutaisuksi kraanan alla”, kuvailee hygieniahoitaja Tiina Kurvinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Se ei riitä alkuunkaan. Nykysuositus on runsaat 20 sekuntia. Maailman terveysjärjestön usean kohdan tehopesu kestää helposti 40 sekuntia.
LYHYESSÄ pesussa pahimmat pöpöpesät, kuten sormenpäät, sormien välit, peukalonhanka ja kämmenen uurteet jäävät putsaamatta.
SCIENCE PHOTO LIBRARY
Toinen perusvirhe tapahtuu huuhtelun jälkeen. Moni ei kuivaa käsiään tai tekee sen puolihuolimattomasti. Kosteus kelpaa bakteereille, joita jää pesusta huomioimatta aina jonkin verran iholle. Ne alkavat lisääntyä villisti.
”Kädet pitää kuivata huolellisesti ja mielellään paperiin”, Kurvinen sanoo. Kertakäyttöpyyhe on tehokas ja vähentää iholle jääneiden mikrobien määrää merkittävästi.
Kankaiset rullapyyhkeet menettelevät, kunhan ne vaihdetaan säännöllisesti. Valitettavan usein seinässä roikkuu märkä rätti.
KURVINEN ei suosittele käsien kuivaamiseen kuumailmapuhaltimia. Niihin kertyy likaa ja karstaa, jossa taudinaiheuttajat viihtyvät.
Puhaltimet ovat myös kohtalaisen tehottomia. Jos kädet jäävät kosteiksi, ne pyyhitään helposti paitaan tai housuihin. Mikrobit löytävät kankaasta uuden kodin.
Varsinkin julkisiin vessoihin on asennettu uudenaikaisia kuivaimia. Niissä märät kädet työnnetään laitteen sisään ja puhaltava ilmavirta suuntautuu ylöspäin. Kädet ehkä kuivuvat, mutta vesi ja mikrobit valuvat lätäköksi laitteen pohjalle. Syntyy tautipommi.
”Kuivaimet sinkoavat mikrobeja hengitysilmaan ja vessan pinnoille jopa parin metrin päähän”, Kurvinen kertoo. Asia tutkittiin muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa.
ENTÄ JOS saippuaa ei näy ja kertakäyttöpyyhkeetkin ovat lopussa? Silloin voi kokeilla sinnikästä käsien hieromista juoksevan veden alla.
Tutkimusten mukaan pelkkä mekaaninen hankaus poistaa ison osan bakteereista. Se ei kuitenkaan korvaa perusteellista pesua.
Sairaaloissa käsiä puhdistetaan kymmeniä kertoja päivässä. Saippuan korvaa yleensä käsihuuhde, koska ahkera pesu kuluttaa ihoa.
Bakteerit viihtyvät rohtuneessa ihossa, joka on altis infektioille. Käsihuuhteen sisältämä glyseroli voitelee ja pitää kädet sileinä.
Huuhdetta on helppo käyttää. Sitä hierotaan kunnes kädet kuivuvat. Operaatio vie 20–30 sekuntia.
KANNATTAISIKO käsihuuhdetta suosia kotonakin? Ei ainakaan arkikäytössä. Puhdistusperiaate on käsihuuhteissa täysin toinen kuin vesipesussa.
Saippuapesu ei tapa taudinaiheuttajia, vaan irrottaa ne ihosta ja huuhtoo viemäriin. Siksi vedellä ja saippualla pääsee eroon mistä tahansa pöpöstä lajiin katsomatta.
Käsihuuhde ei huuhdo mitään pois. Sen sisältämä etanolialkoholi hajottaa mikrobien proteiineja ja solukalvoja. Lopulta pöpöt kuolevat.
Varmimmin kuolevat bakteerit ja vaipalliset virukset kuten influenssa. Sen sijaan huuhde tappaa huonosti vaipattomia viruksia, esimerkiksi tavallisia flunssan aiheuttajia.
Puolet suomalaisten sairastamista flunssista aiheuttaa rinovirus, jota vastaan etanoli on tehoton. Sama koskee äkäistä mahatautia levittävää norovirusta.
Tutkimuksissa käsihuuhde on pysäyttänyt tartuntoja päiväkodeissa ja sairaaloissa. Yleiset ripulitaudit ja hengitystieinfektiot vähenevät.
Kotikäytössä huuhde pärjää kehnommin. Ripulitaudit leviävät huonosti käsihuuhdetta suosivissa perheissä, mutta flunssilta se ei suojaa.
Sen sijaan saippuapesu kymmenen kertaa päivässä pienentää flunssariskin puoleen.
TYÖPAIKOILLA alkoholihuuhteista ei näytä olevan tavallisten infektioiden vähentäjäksi, sanoo tutkija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
THL:n tutkijat vertasivat muutama vuosi sitten saippuapesua ja huuhdetta kuudella työpaikalla. Tutkimus kesti puolitoista vuotta. Vain saippuapesuryhmä loisti sairaustilastoissa.
”Heillä ripulitaudit ja hengitystieinfektiot vähenivät lähes viidenneksellä”, Savolainen-Kopra sanoo.
Matkustaessa huuhde toimii siellä, missä tavalliset pesumahdollisuudet puuttuvat. Molempia ei tarvita.
”Tuplavarmistus on harvoin tarpeen tavallisessa elämässä”, professori Huovinen sanoo.
Vessakäynnin jälkeen lisäpuhdistus kannattaa, jos käsipaperi on päässyt loppumaan tai olet lähtiessäsi joutunut näpelöimään hanaa tai ovenkahvaa.
EPIDEMIOIDEN kellistäjänä saippuapesu on verraton.
Eläimistä ihmisiin pompannut sarsvirus levitti Suomessakin pelkoa 2000-luvun alussa. Uudenlaiseen tautiin sairastui maailmalla liki 10 000 ihmistä, ja joka kymmenes kuoli. Jälkikäteen on osoitettu, että pelkkä säännöllinen käsienpesu pystyi estämään yli puolet sars-tartunnoista.
Ennemmin tai myöhemmin kehittyy kulovalkeana leviävä superinfluenssa, johon sairastuu arvioiden mukaan puolet maailman väestöstä. Sitä ei saada pysähtymään pelkästään rokotuksilla ja viruslääkkeillä.
”Avuksi tarvitaan tehokasta käsienpesua”, Huovinen sanoo.
SCIENCE PHOTO LIBRARY
