Suunnitellun vanhenemisen strategia – liitetään nykyisin olennaisesti esineisiin, tuotteisiin.
Jo minunkin iässä muistellaan mielellään, miten entisinä hyvinä aikoina esineet, tuotteet kestivät. Mainoksissakin todettiin. ”Ne kestävät isältä pojalle!” Kuulen monen nuoremman sukupolven edustajan mutisevan: ”Nyt kyllä taitaa muisti pätkiä!” Ei pätki ainakaan tässä asiassa, vaan kyllähän ne kestivät ja kaiken lisäksi niitä kannatti korjata…
”Niin, niin mutta kuka nyt vanhaa roinaa nykyaikana nurkissaan pitää?” kysyvät dynaamiset, kertakäyttökulttuurin kyllästämät edustajat – nykynuoret.
Ekologisesti orientoitunut ihminen haluaa käyttää tavaroitaan mahdollisimman pitkään. Hän pyrkii tietoisesti torjumaan muodin, uusien keksintöjen ja mainosten houkutukset ja käyttää samoja vanhoja
esineitä vuodesta toiseen. Tunnistan itseni em. maininnoista ja siksi minusta on harmillista, kohtuutonta, että hyväksi havaittu tuote hajoaa selvästi ennen aikojaan. Minulle kävi alkusyksystä näin. Tein aiheellisen reklamaation netin kautta ja sain paluupostissa erittäin asiallisen vastauksen ja kehotuksen lähettää tuote valmistajalle tutkittavaksi - hyvä niin.
Olen päättänyt pitää lähestyviä kuntavaaleja esillä Blogisivullani. Miksi? Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään aikanaan äänestyspaikalle. Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% > neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt äänestämättä. Nukkuvat-puolue on kirkkaasti Suomen suurin puolue.
Suora nettilaineus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, Lapin ainoa syväsatama ja lentokenttä mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta. Lumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu viime vuonna Veikkausliigaan.
Kemin asukasluku on 21 758 ihmistä (31.12.2015). Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa.
Osallistu vaalikoneen tekoon
Mikä Kemin asioissa mättää? Mistä pitäisi puhua? Lähetä meille (Yle) kysymys tai kommentti, hyödynnämme niitä kuntavaalikoneen tekemisessä keväällä 2017.
Kirjoitin 15.11.2015 Blogitekstin Superhuonosti johdettu A-Studio-ohjelma: Ajattelin pitää kirjoittamisesta vapaapäivän, mutta näinhän siinä taas kävi erehdyttäni aukaisemaan tänään keskipäivällä Suomen TV 1-ohjelman. Tunnen syvää, murheellista myötähäpeää kaikkia niitä suomalaisia kohtaan, jotka ovat tottuneet katselemaan hyvin johdettuja television keskusteluohjelmia. En muista pitkään aikaan katselleeni - tosin tällä kerralla vain muutaman minuutin pätkän - niin superhuonosti johdettua A-studio-ohjelmaa. Kerta kaikkiaan niin kovaa ja aggressiivista päällepuhumista, että hävettää. Välillä kaiken lisäksi mentiin pahasti "sivuraiteille" varsinaisesta asiasta. Ohjelman juontajilla ei ollut paras päivä/ilta ja paikalla olleet kansanedustajat, varsinkin naiskansanedustajat kävivät näkemässäni pätkässä turhan kovilla kierroksilla... _____________________________________________________________________ Tänään torstaina 27.10.2016 kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat koolla Ylen vaalitentissä > Kohti kuntavaaleja... Ylen "mainoksessa" todetaan: Vaalikeskustelu paljastaa, millä eväillä puolueet lähtevät kamppailemaan vallasta tulevissa kuntavaaleissa. Juontajina olivat toimittajat Jan Andersson ja Johanna Vesikallio. Tällä kerralla katselin aika-ajoin em. ohjelmaa olohuoneemme televisioruudulta, mutta kuuntelin sitä koko ajan viereisessä työhuoneessani pelatessani samanaikaisesti Veikkauksen livepelejä - tällä kerralla pääasiassa jalkapalloa yhden (1) euron panoksilla. Peleissä jäin lähes "omilleni"... Tälläkään kerralla ohjelman juontajilla ei ollut paras iltapuhteensa. Minulle jäi mielikuva, että homma ei ollut aika-ajoin hanskassa. Heillä ei kerta kaikkiaan ollut ryhtiä johtaa jämäkästi keskustelua niin, että puolueiden puheenjohtajien päällepuhumiset, keskeytykset ja muu mesomainen olisivat loppununeet. Ei ollut erityisen sivistynyttä otetta puheenjohtajillakaan. Tuntui siltä, että samojen asioiden jankkaamiseksi keskustelu meni välillä. Työhuoneeseeni kuului välillä sellaista älämölöä, että osallistujien puolesta alkoi pakostakin hiukan jo hävettää. Tuskin edes juontajan nuijan kopautuksella - jos sellainen olisi ollut - asiaa olisi autettu. Katseeeni osui kirjahyllyssäni olevaan jänisräikkään. Hätätilassa raskisin siitä luopua ja lähettää sen esim. Jan Anderssonille seuraaviin studio-ohjelmiin. Ohjelmiin, jotka liittyvät lähestyviin kuntavaaleihin. Jänisräikästä pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ostimme niitä vaimoni kanssa kaksi yksikköä parikymmentä vuotta sitten Tsekin Prahasta matkamuistoksi. Toisen olen jo antanut lahjaksi...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Eila Knuuti Länsi-Pohjan poikkeusluvasta: “Tämä oli viisas, reaalipoliittinen päätös”
LAPIN UUTISET27.10. 13.50 Päivitetty 15.53TUNTEMATON
Naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Eila Knuuti sekä sairaanhoitaja Riitta Iisakka olivat odottaneet päätöstä poikkeusluvasta kauan. Torstaina tunnelma oli keveä.
Annemari Kallio
Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosastolla vallitsi torstaina iloisen helpottunut tunnelma. Kesken vuoronvaihtoa tavoitetut sairaanhoitajat Riitta Iisakka, Riikka Huusko ja Malla Roininen sekä kätilö Anne Pihlajaniemi olivat tyytyväisiä poikkeuslupaan, jolla synnytykset jatkuvat Kemissä ainakin vuoden 2018 loppuun saakka.
– Kyllä se on iso helpotus. Tätä on odotettu ja ihmiset ovat kauppajonossakin kyselleet, että koska se lupa tulee, Riitta Huusko kertoi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ilmoitti synnytystoiminnan poikkeusluvista torstaina annetun, erikoissairaanhoidon ja päivystyksen järjestämistä koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. Poikkeusluvan sai myös Kainuun ja Mikkelin keskussairaalat, joissa synnytykset jatkuvat poikkeusluvalla vuoden 2020 loppuun asti.
Sairaalan naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Eila Knuuti piti Rehulan ilmoitusta “reaalipolitiikan ilmentymänä”. Knuutin mukaan oli ilmeistä, että poikkeuslupa oli ainoa järkevä vaihtoehto Länsi-Pohjan tapauksessa.
Synnytysosaston työntekijät muistelivat kiitollisena myös sitä intoa, jolla seutukunnalla kerättiin nimiä pienten synnytysosastojen säilyttämiseen tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Meri-Lapin asukkaiden yhtenäinen rintama huomattiin monella taholla.
– Virkamiehet olivat jäykempiä synnytysmäärien rajoissa, mutta poliitikot ymmärsivät nyt myös paikallisia ihmisiä. Heille tästä iso kiitos, Knuuti muistutti.
Knuuti painotti, ettei työ Länsi-Pohjan synnytysmahdollisuuksien eteen ole suinkaan ohi. Seuraavien vuosien aikana hän haluaa osoittaa päättäjille, miksi korkea päivystystaso ja siten synnytysten säilyminen Kemissä ovat tärkeitä asioita.
Syitä löytyy kuin apteekin hyllyltä: Kaidi voi tuoda tullessaan suuren määrän uusia, nuoria asukkaita. Maahanmuuttajat muuttavat jo nyt alueen synnyttäjäprofiilia. Ruotsi karsii omaa erikoissairaanhoidon verkkoon, joten yhteistyölle olisi sekä syitä että tilausta.
– Jotenkin keskustelussa on unohtunut sekin, että synnyttäminen on loppujen lopuksi aika halpaa. Synnytysyksikön ylläpito muodostaa vain 2–3 prosenttia erikoissairaanhoidon menoista, Knuuti huokaisi.
Perhehuoneessa lepäävät tuoreet vanhemmat ilahtuivat hekin kuullessaan Länsi-Pohjan saamasta armonajasta. Sarianna Malila ja Niko Hiltunen sekä tiistaina syntynyt tyttövauva “Lyyli” olivat tyytyväisiä Länsi-Pohjan keskussairaalassa saamaansa hoitoon.
Malila kiitteli etenkin pienen synnytysosaston antamaa mahdollisuutta perhehuoneeseen. Hiltunen puolestaan totesi, ettei pitkä matka Ouluun synnyttämään olisi ollut heille mieluinen vaihtoehto.
– Toivon todella, että synnäri säilyy poikkeusluvan jälkeenkin ja muutkin saavat synnyttää lähellä kotia, Malila totesi.
Keskustan varapuheenjohtaja, torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni oli heti tuoreeltaan helpottunut ja erittäin tyytyväinen poikkeusluvasta.
– Olen kiitollinen ministeri Rehulalle Kemin synnytysosastolle myönnettävästä poikkeusluvasta. Tämä on tärkeä viesti alueen ihmisille, että heidän näkemyksensä ja huolensa palvelutarpeesta on kuultu, Kulmuni totesi viestissään.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Itämerestä tuli rauhaton meri
Venäläisalusten saapuminen Itämerelle on uusin näyte siitä, miten Venäjä tekee ulkopolitiikkaa – voimalla, mikä on samalla hiton hyvää viestintää, kirjoittaa Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.
Venäläisalusten lokakuinen Euroopan kiertue on päättynyt Itämerelle.
Bujan M -luokan alukset voivat ampua risteilyohjuksia, joiden kantama on jopa 2 500 kilometriä. Se ulottuu helposti Suomeen ja Ruotsiin saakka. Tällä pelotteella Venäjä voi eristää koko alueen ja hallita merta.
Kuulostaa uhkaavalta, mitä se tietysti onkin. Venäjä lisää jännitteitä alueella, jota se vielä jokunen vuosi sitten tituleerasi rauhan mereksi.
Venäjä on taitava käyttämäänkaikki liikkeensä viestintänä. Kun se pari viikkoa sitten siirsi siviilialuksella Iskander-ohjuksia Itämeren erillissaarekkeelleen Kaliningradiin, se piti huolen että sen salaiselta näyttänyt operaatio huomattaisiin. Suomen ja Viron ilmatiloja käytiin loukkaamassa ja ohjuksia vilautettiin yhdysvaltalaissatelliitille.
Tai ainakin näin venäläiset itsekertoivat. Kyse saattoi olla myös vahingoista.
Viime viikolla seurattiin Venäjänlentotukialuksen Kuznetsovin matkantekoa Englannin kanaalissa.
Sekin oli viesti, tosin voimannäytön lisäksi osittain tahattoman koominenkin, kun sankasti tupruttavan aluksen epäiltiin hajoavan hetkenä minä hyvänsä.
Venäjän nemesis Itämerellä ja muualla maailmassa on Nato ja sitä kautta Yhdysvallat.
Sotilasliitto on valinnut viestinnässään täysin vastakkaisen taktiikan, avoimuuden. Se tiedottaa suunnitelmistaan lisätä läsnäoloaan alueella.
Samana päivänä, kun venäläisalukset seilasivat Itämeren tyrskyissä, Britannia kertoi yksityiskohtaisesti minkälaista kalustoa se tuo ensi vuonna Viroon. Britit vastaavat pataljoonan kokoisen taisteluosaston järjestelystä Virossa.
Kyse on kesällä Varsovan Naton huippukokouksessa tehdystä päätöksestä lisätä liittoutuman läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa.
Ehkä juuri Naton avoin viestintä aiheuttaa myös näkökulman vääristymän. Tiedottamisen takia saattaa tuntua jopa loogiselta, että Venäjän on sitten vastattava Naton lisääntyvään läsnäoloon Itämerellä.
Tosiasiassa Venäjällä on paljon enemmänjoukkoja ja kalustoa alueella kuin länsiliittoumalla. Baltit kuvaavat tilannetta niin, että Venäjä varustautuu hyökkäystarkoituksiin, baltit puolustautumiseen.
Toinen näköharha liittyy Venäjän liikkeiden ylitulkintaan. Iskanderien siirrosta tai S-400 ohjusten sijoittamisesta Suomen läheisyyteen syyskuussa ei yleensä päätetä yhdessä hetkessä.
Nyt saapuneiden uusien Bujan M -luokan alusten tulossa on kyse samasta asiasta. Venäjä panostaa nyt tosissaan Kaliningradissa sijaitsevaan Itämeren laivastoonsa. Muutama kuukausi sitten laivaston upseeristosta monet saivat lähteä.
Izvestija-lehti kertoo, että kahden aluksen lisäksi Kaliningradiin on tulossa vielä kolme samanlaista lisää vuoteen 2020 mennessä.
Suuri kuva on se, että Venäjä varustaa nyt koko läntistä aluettaan Jäämereltä alkaen etelään Syyriaan asti. Ja se on todella vahva viesti.
Länsi-Pohjan Insinöörit ry järjesti jäsenilleen tänään keskiviikkona 25.10.2016 yritysvierailun Stora Enson Veitsiluodon tehtaille. Isäntänä yrityksen puolelta oli Taisto Saari. Alunperin vierailulle oli ilmoittautunut - sitovasti nettisivujemme kautta - kaiken kaikkiaan kahdeksantoista (18) henkilöä. Ennen H-hetkeä oli kaksi jättäytynyt pois sairaustapauksen johdosta ja muun syyn vuoksi. Sen lisäksi juuri ennen linja-auton lähtöä Kemin linja-autoasemalta illansuussa klo 17.30 oli lisäksi kolme ilmoittautunut - ei-tulevansa mukaan - ja kaksi ei ollut ilmoittanut tulostaan yhtään mitään. Linja-autoon eivät tulleet kaikki ilmoittautuneet...
Yksi henkilö oli tullut jälki-ilmoittautuneena mukaan. Mikäli rätinkini on suunnilleenkaan kohdallaan meitä tehtaalla oli loppujen lopuksi 12 henkilöä + autokuski + illan isäntä. Kyllähän se on rehellisesti ja avoimesti todettava, että ennen oli kaikki toisin. Kun ilmoittauduttiin osallistumisesta johonkin tilaisuuteen, siihen osallistuttiin. Vähin, mitä voidaan edelleenkin vaatia, on se, että ilmoitetaan este hyvissä ajoin järjestäjille. Tehtaille ei nykyään kävellä portista sisään. Tehtaalla on oltava tarkka tieto osallistujista - tarkka nimilista. Miksi minä tästä "sauhuan"? Siksi, että aluperin olin yhdistyksemme puolesta asiaa sopimassa yritykseen päin. Yrityksen taholta suhtautuminen oli erittäin asiallista ja myötämielistä. Itse asiaan: Taisto Saari piti yrityksen toimistorakennuksen kuudennen kerroksen auditoriossa erinomaisen, mukavanrennon esittelyn Stora Ensosta ja erityisesti Veitsiluodon tehtaista. Tulimme vakuuttuneiksi, että puusta saadaan vaikka mitä... Kiersimme saarta linja-autolla siksakkia selostuksen ryydittämänä ja sen jälkeen kävelimme PK 5-paperikoneen tuotantolinjan läpi. Aiemmin pohdiskelin, kuinka monta tuttua henkilöä, lähinnä entisiä oppilaitani tapaan konelinjalla. Olihan niitä: PK 5:n märänpään valvomossa naapuri Kainuunkadulta ja entinen oppilaani. Lisäksi päällystykoneen valvomossa oli ainakin pari tutunnäköistä hahmoa, todennäköisesti hekin entisiä oppilaitani. Myöhemmissä prosessivaiheissa - superkalantereilla ja pituusleikkureilla - ei näkynyt prosessimiehiä liikkeellä. Saavuimme konttorirakennukseen nauttiaksemme erinomaisen iltapalan kyytipojan kanssa. Keskustelu virisi aterioinnin yhteydessä mukavanrennosti. Teollisuudesta Perämenkaarella, lentoliikenteestä ja nimenomaan tulevaisuudennäkymistä. Eihän tuota Kaidi-aihetta voitu ohittaa. "Kyllä se tulee!" oli päällimmäinen ajatus ja puuta riittää. Kemin imagosta ja matkailusta irtosi monipuolista ja asiallista keskustelua. Itsekin intouduin yltiöpäisyydessäni tekemään tarjouksen, josta ei voi klieltäytyä. Lupasin viedä veneellä jokaisen sitä haluavan Kemin edustalle ensi kesänä katselemaan, miltä kesäinen Kemi näyttää mereltä katsottuna - minun mielestäni aina vaan yhtä upealta... Kyllä tämän tyyppisiä "perusteollisuusvierailuja" on syytä järjestää nykyajankin insinööreille ja nimenomaan aveceille. Oli mukava todeta, että joukossa oli muutama uusi, nuori insinööri, kukaties niitä niin sanottuja tulevaisuuden tähtiä. Puheenjohtajamme kiitti illan isäntää erinomaisesta yritysvierailusta. Hän muistutti myös läsnäolevia lähestyvästä yhdistyksen syyskokouksesta. Edessä oli lähtö kotimatkalle...
Suomen sotatuotteiden vienti on globaalimittakaavassa "nappikauppaa". Tuskin yltää kahdenkymmenen suurimman asevijeän joukkoon maailmassa.
Lähi-idässä tuhoutuu vanhaa sotakalustoa joka päivä. Ei ole ihme, että suomalaiset kauppamiehet ovat aktiivisesti liikkeellä. Muun muassa Patrian tuotteet ovat huippumodernejat, tosin nekään eivät ole haavoittumattomia.
Viennin oikeutusta on arvosteltu - aiheellisesti - aivan viime aikoinakin nimenomaan maihin, joissa ihmisoikeusasiat eivät ole kunnossa.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Raportti: Suomi vie sotatuotteita nyt eniten Lähi-itään
2000-luvun alkupuolella Suomen aseviennistä keskimäärin 84 prosenttia meni EU:n alueelle. Nyt EU:hun viedään enää 52 prosenttia Suomen aseviennistä.
Suomalaisen aseteollisuuden tärkein vientialue on nyt Lähi-itä, kertoo ajatushautomo SaferGloben julkaisema Suomen ja maailman asekauppaa ja asevalvontaa tarkasteleva raportti.
Aseteollisuus on pyrkinyt uusille markkinoille ja samaan aikaan EU-maat ovat vähentäneet asetuontiaan. Vuodesta 2015 EU ei ole enää ollut sotatuoteviennin suurin kohdealue euroilla mitattuna, kertoo SaferGlobe.
Saharan eteläpuolinen Afrikka on noussut toiseksi merkittävimmäksi alueeksi, kun Etelä-Afrikkaan on viety panssariajoneuvoja.
SaferGloben raportin mukaan Suomen ase- ja sotatuoteviennin arvo oli 99 miljoonaa euroa.
Se oli vähemmän kuin kahtena edellisvuonna, mutta enemmän kuin 2000-luvun keskiarvo.
