Jäi tuo eilinen rajanaapurini kanssa tekemämme pikaonginta ja hätäily poislähdöstä vaivaamaan, että lähdin käväisemään aamuongella. Ajelin Hahtisaaresta tutulle alueelle Selkäsaaren pohjoispäädyn vesille "keskelle ei mitään". Pistin kaksi jigionkea ja pilkin pyytämään. Madot tekivät alkuvaiheessa kauppansa. Tietty! Särjet asialla! Sain kaksi niistä ylös ja tein tutut rituaalit ja aloin onkia isoja ahvenia särjenlihasuikaleilla... Ei mitään, ei yhtään mitään! Vaihdoin kolme kertaa paikkaa. Ainoastaan viimeisellä siirtokerralla jigionkeen otti hauki kiinni. Koko aamuongintareissun saalis yksi noin yhden kilogramman hauki... Kotiin tultuani sanoin vaimolleni:" Jokohan minä alan vähitellen uskoa, että aamulla ei kannata lähteä kalastamaan. Tyhjän saa pyytämättäkin." Tämän aamun olosuhteet olivat epäedulliset: Liian tyventä, liian kaunis ilma ja vähitellen viriävä tuuli idästä - se ei tiedä koskaan hyvää - ainakaan kalastamisen kannalta. Toivottavasti edellä olevan muistan seuraavalla kerralla, kun "kalaveret alkavat kiehua"... Joka tapauksessa huomenna on tavoitteena savustaa em. hauki ja pakastimesta lisää katiskalla pyydettyjä ahvenia.
Kyllä käteinen on aina käteinen. Perinteisessä kaupanhieronnassa nipulla riihikuivaa rahaa on maaginen vaikutus.
Kokemusta on! Tosin niin päin, että pienen hirsimökin ostaja näytti minulle markka-aikaisen rahatukon > annoin kunnon alennuksen ja mökki meni välittömästi uuskäyttöön. Tuskin olisin "korvaani lotkauttanut", jos hän olisi vilautellut pankkikorttia!
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Nordean pääanalyytikko: Onko käteisellä enää mitään virkaa?
EKP päätti hiljattain lopettaa 500 euron setelin painamisen vedoten siihen, että sitä käytetään pääosin laittomissa toimissa. KUVA: EPA
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pohtii aamukatsauksessaan, onko käteisellä rahalla enää mitään virkaa muuten hyvin pitkälle digitalisoituneessa nyky-yhteiskunnassa.
Keskustelu käteisen tulevaisuudesta on viime aikoina kiihtynyt. Muun muassa Suomen Pankki järjesti aiemmin tällä viikolla Irti käteisestä -aiheisen konferenssin.
”Keskuspankin kannalta käteisestä luopuminen avaisi rahapolitiikalle uusia mahdollisuuksia”, Jan von Gerich kirjoittaa.
Käteisvarannot rajoittavat korkojen laskuvaraa
EKP on laskenut talletuskorkonsa nollan alapuolelle, mutta vielä alemmaskin voitaisiin mennä ilman laskuvaraa rajoittavia käteisvarantoja.
Jos kustannukset pitää rahaa pankkitilillä ylittävät käteisen säilytyskustannuksen, raha pakenee nollakorkoiseen käteiseen ja rahapolitiikka ei välity. Jos käteisvarantoa ei olisi, keskuspankki voisi von Gerichin mukaan painaa korot syvemmälle negatiivisiksi.
”Etenkin hitaan kasvun ympäristössä elvytyspotentiaali korkoaseella olisi tervetullut lisä keskuspankin arsenaaliin.”
Käteisestä luopuminen vaikeuttaisi rikollista toimintaa
EKP päätti hiljattain lopettaa 500 euron setelin painamisen vedoten siihen, että sitä käytetään pääosin laittomissa toimissa.
”Käteisen poistoa voisi perustella sillä, että se vaikeuttaisi laitonta toimintaa ja voisi auttaa kitkemään harmaata taloutta.”
Esteet käteisen häviämiselle edelleen liian suuret
Vaikka käteisen käyttö suhteessa muihin maksutapoihin, kuten kortteihin, verrattuna on laskenut selvästi, kierrossa olevan käteisen määrä on von Gerichin mukaan kasvanut.
Vaihdon välineenä käteinen ei siis enää ole niin suuressa suosiossa, mutta arvon säilyttäjänä sen käyttö on kasvanut.
”Ihmiset säilyttävät paljon suuremman osan varallisuudestaan käteisenä kuin he tarvitsisivat kaupankäyntiä varten.”
Von Gerichin mukaan esteet käteisen häviämiselle ovat yhä suuret.
”Käteisen suosio on edelleen vahva. Ei näytä todennäköiseltä, että käteisestä luovutaan ainakaan lähivuosina.”
Ennen kuin käteisestä voitaisiin luopua, pitäisi sen roolille arvon säilyttäjänä luoda von Gerichin mukaan uskottava vaihtoehto.
Vielä tällä hetkellä käteistä on vaikeaa korvata yksityisyyden näkökulmasta, mutta turvallisuusnäkökulma on von Gerichin mukaan ratkaistavissa.
”Nythän esimerkiksi euroalueella käteinen raha on keskuspankin liikkeeseen laskemaa ja on siis käytännössä EKP:n takaama. Pankkitalletuksen turvallisuus puolestaan riippuu jäsenmaan talletussuojasta.”
Talousnerossa kysytään myös missä tilastojen mukaan asuu Suomen rikkain prosentti.
1. Mikä lääkeyhtiö antoi kesäkuussa positiivisen tulosvaroituksen ?
a) Pfizer, b) Bayer, c) Orion
2. Mitä hyötyä on Ålandsbankenin lanseeraamasta Itämerikortista?
a) korttia käyttävät saavat arvion ostosten ympäristövaikutuksesta, b) korttia käyttävät saavat kännykkäänsä merikartan, c) korttia käyttävät saavat bonusta
3. Kuinka monta työpaikkaa Suomeen syntyi viime vuonna?
a) 1 78 0 000, b) 195 000, c) 216 000
4. Kuinka paljon kalliimpaa ruoka on Suomessa verrattuna EU:n keskiarvoon?
a) 15 % , b) 19% , c) 35 %
5. Moniko suomalaisista ei säästä lainkaan vanhuuden varalle?
a) 20 %, b) 30 %, c) 45 %
6. Missä tilastojen mukaan asuu Suomen rikkain prosentti?
a) Kauniaisissa, b) Kaivopuistossa, c) Espoon Westendissä
7. Minkä arvoiseksi Netflixin ydintoiminnot arvioidaan?
Haiskahtaa siltä, että himpun verran paniikkia pukkaa naapurillemme Naton yhä voimallisemmin ollessa läsnä Itämeren alueella. Alla olevasta kartasta on todettavissa, että Venäjällä on suvereeni materiaalinen ylivoima Itämeren alueella. Paljon kalustoa/miehistöä on varsinkin tuolla Kaliningradin alueella, pienellä maapläntillä, joka on varsin haavoittuva tiukan paikan tullen.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat|
Venäjän Itämeren laivaston johto sai potkut – "Peittelivät puutteita"
Itämeren laivaston lippulaiva, hävittäjä Nastoitšivyi.Kuva: Stefan Kraszewski / EPA
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on erottanut Itämeren laivaston komentajan Viktor Kravtšukin ja esikuntapäällikön Sergei Popovin. Lisäksi erotettiin joukko muita upseereita. Herroille luettiin saman tien myös lopputili asevoimien palveluksesta, kertoo uutistoimisto Tass.
Erottamisten syyksi lueteltiin liuta laiminlyöntejä. Venäjän puolustusministeriön mukaan Itämeren laivaston komentajakaksikko katsottiin vastuullisiksi taistelukoulutuksessa ilmenneisiin puutteisiin, minkä lisäksi he olivat raporteissaan peitelleet asioiden oikeata tilaa.
Itämeren laivastossa suoritettiin tarkastus touko- ja kesäkuussa. Puutteita on erottamispäätöksen perusteella havaittu koulutuksen lisäksi ainakin henkilökunnan majoituksessa ja alaisten kohtelussa ylipäätään. Epäkohdat käskettiin korjata vuoden loppuun mennessä.
Vara-amiraali Viktor Kravtšuk tuli Itämeren laivastoon Kaspian meren laivastoyksiköistä. Itämeren laivaston komentajana hän ehti olla vajaat neljä vuotta.
Itämeren laivaston merkitys Venäjälle on kasvanut, kun Venäjän ja Naton suhteet ovat kiristyneet Ukrainan kriisin myötä.
Natossa nähdään Itämeren laivasto ja Kaliningradin tukikohta mahdollisena uhkana Baltian maiden puolustukselle. Kaliningradista olisi mahdollista estää tai vakavasti uhata Naton lisäjoukkojen lähettäminen balttien avuksi, jos sota syttyisi.
Soitin päivällä rajanaapurillemme, että olen viemässä risuja Kemin Energian kentälle Karjalahdelle. Tiedustelin, pannaanko hänen taannoin leikkaamansa syreenipensaan oksat samalla kyytiin. Niinhän siinä kävi, että hän teki vielä lisäksi Siperian salaville pikaparturointia ja lasti vietiin Karjalahdelle. Kerroin matkalla, että lähden käväisemään ongella iltapäivällä. Hän kertoi mielellään lähtevänsä mukaan. Niin mentiin taas kerran Selkäsaaren pohjoispäädyn vesille "keskelle ei mitään". Minulla jigionki ja uusi pilkki, hänellä virveli pienellä lipalla. Pieniä ahvenia onnistuimme saamaan ylös. Kaikki päästettiin takaisin mereen. Kalastuksen ohessa keskustelimme kuntapolitiikkaa. Kerroin hänelle, että olen suunnittelemassa uutta strategiaa lähestyvien kuntavaalien osalta, vähintäänkin ns. omalle äänestysalueelleni. Siihen liittyvänä: Perästä kuuluu, sanoi torventekijä... Kesken kaiken synkkiä pilviä alkoi uhkaavasti kerääntyä pohjoiselle taivaalle. Alkoi pieni tuulenvire. Päätimme lähteä rantaan. Nyt tätä kirjoitellessani, totean, että olimme aivan liian hätäisiä. Ukkosrintama ei ainakaan toistaiseksi ole noussut päälle.
Olen kirjoittanut aikanaan artikkelin nimellä Erinomaisia koirankuseskelukeppejä, jossa tuon esiin näkemyksiäni mm. Kemin Kainuunkadun "koiratrafiikin" ja siihen liittyviä terveydellisiä ongelmia varsinkin pienten lasten kannalta. Heitä liikkuu myös kadullamme kiitettävän paljon. Istun itse aika paljon työhuoneessani tietokoneen ääressä ja näen päivittäin jopa kymmenien koirien kulkevan talutusnuorissa ohitsemme. Pääasiassa taluttajilla on 1-2 koiraa mutta löytyypä joillakin jopa kolme koiraa talutettavinaan... Tiedän tarkalleen yhden henkilön, koiranomistajan, joka ottaa koiransa kiinteän jätöksen muovipussinsa ja vie mukanaan roskalaatikkoon. Todennäköisesti muut jättävät estottomasti koirien suuretkin "tortut" = koiranpaskat tienposkeen. Siitä ne osittain kulkeutuvat ihmisten jaloissa koteihin, varsinkin pienten lasten jaloissa... Joku lukijoista voi pohdiskella:"Ei kai se nyt aivan noin ole." Näin se menee, sen totesin tänään aamupäivällä ajaessani pitkästä aikaa tienvarsipenkkojen heinikon puhtaaksi. Olemme useina vuosina antaneet em. alueen olla niittämättä/ajamatta niin kauan kuin kukkia riittää. Kukkia riittää vieläkin, mutta päätimme ajaa = siistiä alueen. Kyllä koiranpaskat "saivat kyytiä" joutuessaan ruohonleikkurin teriin penkalta. Ruohikkoa ajellessani yritin asennoitua asiaan positiivisesti - olen saanut parinkymmenen metrin matkalla ilmaista lannoitetta penkalle. Haluan tuoda avoimesti esiin, että itse en ole mikään koiravihaaja, päinvastoin. Meilläkin on aikanaan ollut koira, toki siitä on jo aikaa.
Projektipäällikkö Pekka Tuovisen mukaan biojalostamon edellytykset ja tarpeet kartoitetaan kokonaisvaltaisesti.
Matti Nikkilä
Kiinalainen bioenergiatoimija Kaidi päättää tämän vuoden aikana, rakentaako se Kemin biojalostamon. Digipolis aikoo tehdä päätöksestä mahdollisimman helpon, sillä se on perustanut hankkeen jossa se pyrkii vastaamaan Kaidin kysymyksiin.
– Pyrimme saamaan vastaukset laitoksen rakentamispääkseen vaikuttaviin kysymyksiin tämän vuoden aikana. Hanke jatkuu toukokuuhun asti, ja siihen asti pyrimme hakemaan vastauksia erityiskysymyksiin, kertoo Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Laitoksen pitäisi toimia kaavailujen mukaan jo vuonna 2019, joten investointipäätöksen jälkeen ei jää tilaa aikailulle.
– Hankkeen vaatima työvoiman koulutus pitää saada käyntiin heti.
Biojalostamon alueellinen ekosysteemi -esiselvityksessä on seitsemän eri kokonaisuutta. Niissä kartoitetaan teknologia- ja teollisuuspalveluyrityksiä, infrastruktuuria, logistiikkaa, työvoiman koulutustarpeita, tutkimus- ja kehitystyötä, investointivaiheen erityiskysymyksiä ja aluetaloudellisia vaikutuksia.
Aluetaloudellisia vaikutuksia ryhdytään kartoittamaan syksyllä. Ensin saatetaan loppuun Kemijärven biojalostamolle samanlainen tutkimus aluetaloudellisista vaikutuksista.
Vaikka selvitys biojalostamon vaikutuksista alueen talouteen on vasta edessä, Heikka arvioi jo nyt, että hankkeen välillinen työllistävä vaikutus voi olla jopa 1 000 ihmistä.
Hanke tutkii nimensä mukaisesti ekosysteemiä, toiminnallista kokonaisuutta. Esiselvitysprojektissa ydinasioita ovat pienten yritysten aktivoiminen ja puun kuljettamisen helpottaminen.
– Puu pitäisi saada metsästä sillä tavalla, että jokainen osa kuljetusketjussa pärjää, mutta myös niin että raaka-aine on ostajalle sopivan hintaista, Heikka toteaa.
Energiapuun korjaaminen on nykyisellään vielä kallista. Siihen tarvittavaa teknologiaa pitää vielä kehittää, ja tämä on yksi laiteteollisuuden tehtävistä.
Toisaalta moni puutavaraa kuljettava yritys toimii nykyään kannattavuuden rajamailla. Kun metsästä ryhdytään korjaamaan myös energiapuuta, kuljetusvälineiden käyttöaste voi nousta.
– Uskon, että iso osa tarvittavasta energiapuusta pystytään korjaamaan nykyisiltä hakkuutyömailta, sanoo projektipäällikkö Pekka Tuovinen. Myös uusia yritysmahdollisuuksia voi löytyä. Esimerkiksi kerätty puu pitää saada jalostamon käyttöön ilmakuivana. Tuovisen lisäksi hankkeessa työskentelevät Kari Poikela, Teemu Saralampi, Leena Enbuske ja Tytti Ahoranta. Tuovinen keskittyy puun hyödyntämiseen, mutta kaikilla on omat vastuunsa. Kari Poikela esimerkiksi tutkii yrityksiä, jotka voivat osallistua hankkeeseen. Kaikkia ei ehditä kohtaamaan kasvotusten.
– Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on ainakin 600 koneyrittäjää ja noin 500 teollisuuspalveluyritystä. Vaikka kaikkia ei ehditä tapaamaan, meihin kannattaa olla yhteydessä.
Hanke tehdään yhteistyössä Kaidi Finlandin, Kemin kaupungin ja Kemin sataman kanssa. Sen päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, ja yhteistyökumppanina Lapin ammattikorkeakoulu sekä ammattiopisto Lappia.
Kaidi päättää tämän vuoden aikana, rakentaako se Kemin biojalostamon.
Digipolis aikoo tehdä päätöksestä mahdollisimman helpon.
Projektipäällikkö Kemijärveltä
Digipoliksen hankkeen projektipäällikkönä toimii Pekka Tuovinen, joka oli viimeksi perustamassa Kemijärvelle Lappi Timber Oy:n sahaa.
Keitele Forest -konserni osti helmikuussa pienosakkailta eli Tuoviselta ja hänen veljeltään heidän yhdeksän prosentin osakekantansa yhtiöstä. Samassa yhteydessä Pekka Tuovinen siirtyi pois yhtiön palveluksesta ja Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio otti toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseen.
Tuovinen on pitkän linjan sahuri, jonka perhe perusti 1980 Lappipaneli Oy:n Pohjois-Kuusamon Airisniemelle.
Projektipäällikön tehtävästä löytyy uutta haastetta, sillä aikaisempi sahapuun hyödyntäjä alkaa työskennellä energiapuun mahdollisuuksien parissa.
Jotain tuttuakin tehtävästä voi löytyä, sillä viime kädessä sahatkin voivat hyötyä energiapuun keräämisestä. Lapissa on 60 000 metsänomistajaa, joilla on intressi kehittää metsäänsä.
– Metsissä on paljon energiapuuta ja harvennusrästiä. Harventamisen myötä metsän kasvu paranee ja arvokasta sahapuuta syntyy paremmin, Tuovinen sanoo.
EU:n pakotelistalla oleville venäläispoliitikoille ei myönnetty poikkeuslupaa maahantuloon Etyj-kokoukseen, joka järjestettiin viime vuoden heinäkuussa Helsingissä.
Suomessa pakotteiden alaisten venäläispoliitikkojen pyrkiminen kokoukseen tulkittiin koepalloksi, jolla Venäjä testasi pakotteiden rajoja. Porttikiellon takia Venäjä ei lähettänyt kokoukseen valtuuskuntaa lainkaan.
Tämä anteeksipyyntö on myös tulkittava koepalloksi. En jaksa uskoa, että Sipilän johtama hallitus mokomaan heittäytyy mukaan, vaan sopivin politiikkasanamuodoin pitäytyy EU-pakotteiden formaatissa. Todettakoon, että presidenttimme Sauli Niinistö otti eilen tiistaina 28.06.2016 Puumalassa maakuntamatkallaan napakasti ja päättäväisesti kantaa otsikon asiaan: Asia on noin vuosi sitten loppuunkäsitelty...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Venäjän duuman puhemies vaatii yhä Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä Etyj-porttikiellosta
Ilkka Kanerva kiistää julkisuudessa levinneet arviot siitä, että puhemies olisi ”läksyttänyt” tai nöyryyttänyt suomalaisparlamentaarikoita.
Venäjän duuman puhemies Sergei Naryškin (vas.) ja presidentti Vladimir Putin Moskovassa 22. kesäkuuta.
PIETARI.
Venäjän duuman puhemies Sergei Naryškin vaatii Suomen hallitukselta edelleen anteeksipyyntöä siitä, että hänen pääsynsä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kokoukseen evättiin viime vuonna.
Uutistoimisto Ria Novosti siteerasi Naryškinin esittäneen vaatimuksensa maanantaina, kun hän tapasi suomalaiskansanedustajia Moskovassa. Vierailulle osallistuivat Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) ja eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd).
”Tuolloin, vuosi sitten, Suomen hallitus teki lopullisen päätöksen minun suhteeni. Vuoden aikana en ole saanut Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä. Pyydän Suomen parlamentin kansanedustajia välittämään kollegoilleen toimeenpanovallan puolella, että odotan anteeksipyyntöä”, hän sanoi. Suomessa asiasta kirjoitti ensin Ilta-Sanomat.
EU:n pakotelistalla oleville venäläispoliitikoille ei myönnetty poikkeuslupaa maahantuloon Etyj-kokoukseen, joka järjestettiin viime vuoden heinäkuussa Helsingissä.
Suomessa pakotteiden alaisten venäläispoliitikkojen pyrkiminen kokoukseen tulkittiin koepalloksi, jolla Venäjä testasi pakotteiden rajoja. Porttikiellon takia Venäjä ei lähettänyt kokoukseen valtuuskuntaa lainkaan.
KANERVA kiistää julkisuudessa levinneet arviot siitä, että puhemies olisi ”läksyttänyt” tai nöyryyttänyt suomalaisparlamentaarikoita. Kanervan mukaan puhemies kuitenkin heti vierailun alussa kertoi toivovansa Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä.
”Puhemies esitti vain Suomen hallituksen suuntaan pyynnön, että asiaa pyydettäisiin anteeksi”, Kanerva sanoo HS:lle.
Kanerva kertoo selittäneensä, että delegaation käännytys johtui EU:n pakotteista.
”Sanoin, että otetaan rauhassa, ja kun pöly on laskeutunut, poltetaan rauhan piippua yhdessä. Tarkoitin siis, että tapahtuneella ei ole maiden välisiin suhteisiin mitään kielteistä heijastusta pidemmän päälle.”
Kanerva kertoo myös oikoneensa Venäjällä levinneitä käsityksiä, että myös Suomi valmistelisi nyt eroa EU:sta Britannian tavoin. Kanervan mukaan käsitys perustui perussuomalaisten nuorten kaavailuihin vaatia myös Suomeen kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.
”Heillä oli käsitys, että Suomi tällaista valmistelisi. Onnistuimme tällaisen harhakuvaa välittömästi ja perusteellisesti torjumaan.”
Keskusteluissa venäläisten kanssa puhuttiin Kanervan mukaan muun muassa hiljan annetusta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Venäläiset eivät kommentoineet millään tavoin selonteon suorasanaista Venäjä-arviota.
”Käsittääkseni venäläiset eivät ole reagoineet selontekoon missään yhteydessä.”
Minun veikkaukseeni tuli ensimmäinen takaisku: Italia voitti Espanjan 2-0 (1-0). Seuraava ottelu pelattiin illalla eli Englanti-Islanti... No niinhän siinä kävi, että piskuinen lilliputtimaa Islanti nöyryytti jalkapallon suurvaltaa Englantia, lopputulos 2-1 (2-1). Tätä ei moni varmaankaan osannut veikata/arvata. Kyllähän se on kiistatta jalkapallosensaatio, Englanti teki EM-turnauksesta tavallaan Enexit-ratkaisun! Minulle tuli toinen takaisku...
Nyt siis tiedämme kahdeksan jatkoon mennyttä/päässyttä joukkuetta ja otteluparit: Puola-Portugali, Wales-Belgia, Saksa-Italia ja Ranska-Islanti ______________________________________________________________________ Mistä islantilaiset saavat jalkapallon pelaamiseen ylimääräistä potkua, yliluonnollista voimaa? Olen aivan vakuuttunut, että se tulee erittäin persoonallisesta, tarttuvasta ja lähes maagisesta kannustusriimistä > viikinkihuudosta taputuksineen. Se oli se kuuluisa kahdestoista pelaaja...
Täytyi oikein hieraista silmiään lukiessani em. otsikon. "Mitä ihmettä he siellä juuri tällaisina aikoina tekevät?" oli rehellisesti kirjoitettuna ensimmäinen ajatukseni. Alla olevassa artikkelissa todetaan: Kaikkonen kuvaa keskusteluja venäläisten kanssa rakentavaksi ja asiallisiksi.
Hmmmmm - mitäpä muutakaan hän voi sanoa. Alkaa takaraivoon hiipiä ajatukset takavuosikymmenien ajopuu- ja suomettumistarinat. Kohta ravataan naapurissa taas maa mullalla...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Kovatasoinen kansanedustajakolmikko vierailulla Moskovassa – Isännät harmittelivat viimekesäistä Etyj-kohua
Duuman puhemies harmitteli vieläkin pakotelistalla olevien venäläispoliitikkojen pääsyn epäämistä Suomeen viime kesänä järjestettyyn Etyjin juhlakokoukseen. Suomalaispoliitikot keskustelevat Moskovassa myös Ukrainan tilanteesta ja Brexitistä.
Kuva: The photo service of the Chairman of the State Duma.MOSKOVA
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) vierailee parhaillaan Moskovassa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) ja eduskunnan Venäjä-ystävyysseuran puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sd.) kanssa.
Kaikkosen mukaan Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin harmitteli vieläkin viime kesänä Helsingissä järjestyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 40-vuotiskokouksen tapahtumia. Silloin Suomi päätti olla myöntämättä EU:n pakotelistalla oleville venäläispoliitikoille poikkeuslupaa maahantuloon.
Kaikkonen kertoo, että episodista on otettu opiksi ja Venäjän edustajat ottavat osaa heinäkuun alussa Georgian pääkaupungissa Tbilisissä järjestettävään Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen.
Päällimmäisenä Ukrainan tilanne
Suomalaiskolmikko saapui Moskovaan tänään maanantaina kaksipäiväiselle vierailulle duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Aleksei Pushkovin kutsusta. Keskusteluja isäntien kanssa on hallinnut Ukrainan kriisi.
Venäläiset ovat painottaneet Ukrainan osuutta Minskin sopimuksen velvoitteiden täytäntöön panemisessa umpisolmun avaamiseksi.
Kaikkosen mukaan on vaikea arvioida tilanteen kehittymistä, eikä hän sulje pois konfliktin kärjistymistä entisestään.
Kaikkonen pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että kansainvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta on lisääntynyt. Hän arvioi, että Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä on nyt tiivis keskusteluyhteys ja pitää sitä tärkeimpänä avaimena kriisin ratkaisemiseksi.
Suomen mahdollinen EU-ero kiinnostaa venäläisiä
Suomalaiset ovat sivunneet keskusteluissaan Moskovassa myös Ison-Britannian EU-eroa.
Kaikkonen kertoo esittäneensä venäläisille oman arvionsa siitä, että Suomessa ei tulla lähiaikoina järjestämään kansanäänestystä EU:sta eroamiseksi.
Venäjän mediassa Suomea on pidetty yhtenä EU-maana, joka saattaa jättää unionin brittien vanavedessä.
Kaikkonen kuvaa keskusteluja venäläisten kanssa rakentavaksi ja asiallisiksi. Presidentti Vladimir Putinin tulevaa Suomen-vierailuja on pidetty osoituksena maiden välisistä hyvistä suhteista.
Tasavallan presidentin kanslia varmisti tänään, että presidentti Putin saapuu työvierailulle Kultarantaan tämän viikon perjantaina.
, minne on keskitetty vahvoja joukkoja.
