Etelämantereen jää voi sulaa paljon luultua nopeammin – nostattaa merenpintaa jopa metrin tällä vuosisadalla
Tuoreen tutkimuksen mukaan Etelämantereen sulamisvedet voivat nostaa merenpintaa jopa 15 metriä korkeammalle vuoteen 2500 mennessä, jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykyisellään.
Etelämantereen sulava jääpeite voi nostattaa merenpintaa metrillä vuoteen 2100 mennessä, jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykyisen kaltaisina, sanovat keskiviikkona julkaistun uuden tutkimuksen tekijät.
Aiemmin Etelämantereen mannerjäätikön sulaminen on laskettu huomattavan paljon hitaammaksi: YK:n ilmastonmuutospaneeli arvioi vuonna 2013 julkaistussa raportissa, että se nostaisi merenpintoja enintään 18,5 sentillä vuosisadan vaihteeseen mennessä.
Kun uusi tutkimus ja aiemmat laskelmat muista sulamisvesistä lasketaan yhteen, pahimmassa tapauksessa maailman merten pinnat voisivat olla puolitoista metriä korkeammalla vuonna 2100. Se tarkoittaisi katastrofia useille alavilla mailla sijaitseville suurkaupungeille ja pakottaisi kymmenet, jopa sadat miljoonat ihmiset muuttamaan.
"Toivon että olemme väärässä"
– Rehellisesti sanottuna, toivon että olemme väärässä, tutkimusta johtanut ilmastotieteilijä Robert DeConto Massachusettsin yliopistosta sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Uutistoimistojen haastattelemat ulkopuoliset asiantuntijat pitävät kuitenkin tiedelehti Naturessa julkaistuja tuloksia uskottavina.
Pidemmällä aikavälillä Etelämantereen jäätikön nopean sulamisen vaikutus saattaa osoittautua todella hurjaksi. Tutkimuksessa arvioidaan, että vuonna 2500 merenpinta voi olla jo yli 15 metriä korkeammalla.
– Tällaiset numerot muuttavat jo sitä, miltä planeetta näyttää avaruudesta käsin, DeConto sanoi uutistoimisto AP:lle.
Etelämanner avainasemassa
Tähän saakka arviot Etelämantereen jään sulamisesta ovat olleet varsin konservatiivisia, mutta se ei ole johtunut niinkään tutkijoiden erimielisyyksistä kuin puuttuvista tiedoista.
Tutkijat ovat pitkään yrittäneet ymmärtää, miksi maapallon edellisillä lämpenemiskausilla 125 000 ja kolme miljoonaa vuotta sitten vain vähän nykyisiä korkeammat lämpötilat saivat jäätiköt sulamaan niin, että merenpinnat nousivat ainakin 6–9 metriä nykyistä korkeammalle.
DeConton ja Pennsylvanian yliopiston ilmastotieteilijän David Pollardin tutkimuksessa sanotaan, että kummassakin tapauksessa Etelämantereen mannerjäätikön sulamisella oli merkittävin vaikutus, mikä viittaa siihen, että jäätikkö voi olla avainasemassa nytkin.
Uudelleen jäätyvä sulamisvesi aiheuttaa railoja
Tutkijoiden uudet sulamisarviot perustuvat tietokonemalliin, jossa otetaan ensi kertaa huomioon esimerkiksi jäätiköiden päälle kertyvän sulamisveden vaikutus.
Aiemmin tutkimuksissa on keskitytty enimmäkseen meriveden lämmittävään vaikutukseen, mutta DeConton ja Pollardin mukaan nykyään ilman lämpötila on jo riittävän korkea aiheuttaakseen jäätikön sulamista myös päältäpäin.
Heidän mukaansa jäätikön päälle kertyvä sulamisvesi valuu koloihin ja halkeamiin, missä se jäätyy uudestaan ja aiheuttaa laajentuessaan railoja. Näin sulaminen vauhdittuu.
Sulamiseen voi vielä vaikuttaa
Etelämantereen jäätikön sulaminen on kuitenkin huomattavasti vähäisempää, jos ihmiskunta onnistuu suitsimaan päästöjä.
Tutkimuksen mukaan maltillinen päästöjen pienentäminen merkitsisi sitä, että Etelämantereen sulamisvedet voisivat nostaa merenpintaa noin puoli metriä vuoteen 2100 mennessä. Dramaattinen päästöjen väheneminen tarkoittaisi, että Etelämantereen mannerjäätikkö ei käytännössä vaikuttaisi merenpintoihin.
YK:n arvioiden mukaan valtamerten pinta on noussut tähän mennessä noin 20 senttiä vuodesta 1900.
Yle Uutiset kertoi joulukuussa, miten alavissa Bangladeshissa ja Hollannissa valmistaudutaan merenpinnan nousuun ja miten tähänastinen nousu on jo vaikuttanut.
